Toisaalta jos jokin on aidosti miehekäs esine, niin sellainen ison lihapiirakan näköinen, kokoinen ja värinen, ei edes lompakko, vaan lompsa. Vähän reunoilta rispaantunut, pikkusikarin tuhkan kuluttama ja elämää nähnyt, jonka syvästä vaosta pilkahtaa paperiajokortin reunan ohella myös lilojen ja keltaisten setelien kulmaa seikkailua lupaavasti.
Ne kaikki tarinat jotka tuo lompsa voisikaan kertoa, voi pojat.
Ne sadattuhannet kilometrit jäntevän pakaran ja Saab 9000:n urheilupenkin välissä. Ne aitiopaikalta seuratut mitalijuhlat roikkuen Camelin farkkujen takataskussa pukuhuoneen kouhuviinisuihkujen vienosti kostuttamana. Ne tsekkiläisen kykyjenetsijän tiukat sanat prahalaisen kuppilan nurkkapöydässä ja vienot kuiskaukset Kaarlensillan kupeessa yösydämellä. Seteli lompsasta nuoren tsekittären kouraan ja taksiin. Mitä kaikkea se lompsa onkaan saanut hotellin yöpöydältä seurata.
Kaikki havahtuvat, kun tämä mies astuu huoneeseen luoden merkitsevän, jopa pistävän, katseen jokaiseen läsnäolijaan ja krokotiilinnahkaiset bootsit vievät hänet määrätietoisesti kohti tiskiä. Nuo kengät ovat vieraileet miehen mukana kaikilla mantereilla ja silmät sulkien voi jopa kuvitella haistavansa vienon alkukantaisen tuoksun, jossa sekoittuu matelijan karvas ominaishaju sekä lompsan miellyttävän öljyinen vivahde, kun se iskeytyy käskevästi baaritiskille.
Ritmeesterin tulipää piristyy hetkeksi, kun mies imaisee viimeiset aamu-usvaa muistuttavat savukiehkurat keuhkoihinsa ja kohteliaan jämäkästi tilaa gin tonicin. Ei, mies ei todellakaan maksa tilaustaan nynnymäisen salaillen älypuhelimensa hengettömällä mobiilisovelluksella tai muovisella kortilla. Hän kaivaa lompsastaan hieman tarpeettoman suuren setelin, laskee sen pöydälle ja toteaa, samalla kuivasti yskäisten, "Poika, pidä loput". Vaikka kaikki tapahtuu rauhallisesti ja numeroa tekemättä, jokainen huoneessa oleva rekisteröi kyllä tilanteen. Takanurkan pöydästä kuuluu hiljaista keskustelua, sävyltään ärtynyttä, mutta pohjavireessä on myös kunnioitusta ja kateellisuutta, jonka voi vain ansaita. Mies ei tästä välitä, hän on ollut samassa tilanteessa tuhannesti. Antaa köyhien katsella, voisi epävarmempi tuhahtaa, mutta ei hän.
Lompsa asetellaan urheilullisen maasturin konsoliin. Siinä se nykyisin matkustaa uskollisesti isäntänsä rinnalla, koska lääkäri on selkävaivojen takia määrännyt sen pois takataskusta. Ikä ei anna armoa edes miehelle, ei ole hyväksi selälle istua pitkiä aikoja toinen pakara selvästi ylempänä. Sadat hevoset korskuvat kiiltävän mustan pellin alla, kun mies kääntää auton kohti Päijät-Hämeen maakuntakeskusta. Hän korjaa Ray-Ban-lasejaan ja vaistomaisesti sukaisee hiuksensa taaksepäin. Vauhti kiihtyy ja mielessään on vain ajatus "minä laitan asiat vielä kuntoon tai...".