Perinteinen viikon jouluvierailu, ei sen pidempään Suomessa jaksa olla.
Minulle avautui sama asia vuosia sitten, kun kävin asuin ulkomailla. Kävin tosin useamman kerran vuodessa kuin pelkästään jouluna. Olin asunut Suomessa jo vuoden verran, kun minulle vihdoin avautui, että täällähän on ihan hienoa.
Ulkomailla asuessa elämä oli liian kiireistä ja keskittyi turhan paljon menemiseen ja omaan itseensä. Nyt elämässä tuntuu olevan muutakin kun voin olla eläköityneiden vanhempieni ja viimeisiä vuosia elävien isovanhempieni avuksi ja iloksi.
Toisaalta en varmastikaan osaisi suhtautui positiivisesti tiettyihin asioihin Suomessa ilman ulkomailla asuttuja vuosia. Hienointa on kuitenkin se, että minulla on ympäri Eurooppaa ja kauempanakin ystäviä, joiden luona vierailla. Lähteminen takaisin ulkomaille on sekin vaihtoehto, mutta ei pakko kuten se ehkä joskus oli.
Ne joulut, joita tulin ulkomailta Suomeen viettämään, olivat hienoja. Muutos eurooppalaisen valosaasteisen suurkaupungin ja suomalaisen talvisen maaseudun välillä oli todella ainutlaatuista. Sauna, lumihanki ja tähtikirkas taivas, voi veljet. Silloin ei tullut kertaakaan ikävä takaisin asuinkaupunkiini, mutta kun kävin tervehtimässä kavereitani suomalaisissa kaupungeissa, iski ikävä heti. Känniääliöiden typerien huutojen kuuntelua helpotti se tieto, että paluulento oli kohta edessä. Nyt tuohon on taas turtunut, mutta silloin se oli raskasta.
