Minusta olisi viisaampi toimia siten, että pyritään muuttumaan ajan mukana ja tähän kuuluu ihmisten kouluttaminen uusiin mahdollisesti syntyviin tehtäviin. Nythän pistetään pihalle pää märkänä ja otetaan uudestaan ihmiset sisään. Ilman AY-liikettä aika varmasti vaihtuisi ison massan työehdot samalla heikompiin automaattisesti ja varmasti ilman todellisia muutoksiakaan.
Mun ymmärryksen mukaan, työntekijän kannattaisi huolehtia osaavan henkilökunnan riittävästä kouluttamisesta, jotta he olisivat mahdollisimman monikäyttöisiä.
Mutta mitä ihmisten pitäisi käsittää on se, että työtehtävät todellakin muuttuvat ja jotkut loppuvat. Minusta AY-liikkeiden änkyröinti on johtanut siihen, että ihmisten työtehtäviä ja työmotivaatiota muutoksissa ei pystytä tekemään tehokkaasti tai ainakaan tarpeeksi nopeasti. Näin ei oikein jää muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa ensin työtehtävät ja sitten vasta kerätä uusi porukka. Aivan liikaa porukkaa pistää hanttiin muutoksille, jotka suurin osa on varmasti välttämättömiä.
Se, että jotkut työtehtävät tulevat loppumaan, on aivan saletti asia, eikä siihen ole kellään mitään vaikutusta. Eikä ay-liike sitä änkyröi yhtään sen enempää. Enemmän sitä änkyröi yksittäinen ihminen, joka ei ymmärrä sitä, että työ-elämä elää jatkuvassa murroksessa, minkä mukana myös syntyy uusia töitä. Itse huolestun tässä kohtaa, koska toisen asteen koulutuksesta ollaan leikkaamassa jatkuvasti, ja koulutusta siirretään suuremmissa mittakaavoissa koulujen sijasta työpaikoille. Tosin, sen toteuttamisesta en ole yhtään visiota vielä kunnolla nähnyt.
Haluaisin oikeasti tietää, miten ay-liike on estänyt esimerkisi työntekijöiden motivoinnin koulutuksen ? On aivan päivänselvää, että tavalliset duunarit kyynistyvät tässä nykyajan menossa, missä työntekijöitä tarkastellaan vain numeroina exelissä, pelkkänä kulueränä. Olin mukana koulutuksessa, missä meillä oli ta-puolen konsultti kertomassa ison metsäkonsernin kulurakenteesta. Konsultin mukaan on painetta hakea säästöä toiminnoille, ja tietysti henkilöstökulut olivat listalla ensimmäisenä (Vuorokierron kalleus, seisakit, yms.) Kuitenkin kokonaiskulusta henkilöstön kulu oli noin 5%. Mistään muusta säästön kohteesta ei edes keskusteltu tarkemmin. Kollega kysyi, että paljonko hänen palkastaan pitäisi saada pois, kun jo nyt asuminen vie puolet käteen jäävästä liksasta. Eipä tuo siihen osannut enää vastata. Näiden tilanteiden jälkeen vielä kysytään, että miksi ihmeessä henkilökunta tuntuu kovin joustamattomalta. Samalla konserni paukuttelee ennätystuloksia kvartaali kerrallaan.
Mun pointti tässä lähinnä on se, että henkilökunta on työntantajansa näköinen. Kun pidät hyvää huolta duunareista, duunarit pitävät kyllä hyvää huolta pomoistaan. Ja siinä samalla ovat tehokkaampia työntekijöitä. Paska, ja poukkoileva hr-politiikka taas oireilee "oontäällävaantöissä"-asenteena työpaikalla.
Omalla työpaikalla pidetään kohtuullisen hyvää huolta työvoimasta, ja porukka on duunissa hyvillä mielin. Samalla kasvatettiin liikevaihtoa 270 Me -> 300 Me, ilman sen suurempia satsauksia henkilöstömäärään. Tosin, se vaati paljon porukalta, ja porukka vastasi siihen huutoon.
Meillä on huonompia työntekijöitä, ja on parempia. Toiset saa parempaa liksaa, kuin toiset. Mutta tärkeintä on se, että se yksikkö toimii. Se paletti on just niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Meillä on miltei kolmasosa työvoimasta tällä hetkellä ulkopuolista työvoimaa. Toki, heillä kaikilla on samat edut kuin "omillakin" työntekijöillä. Se on iso juttu heille.
Loppua kohden meni aika pitkälle aiheesta, mutta eipä ne asiat ole koskaan niin yksiselitteisiä.