Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[DAF]

Tekoälyltä voi "kysellä" tietysti mitä vaan, mutta eihän tuo nyt mitään järkevää perustepremissiä taustallaan pidä. "Realistinen kompromissi" perustuu tuossa ainoastaan neuvottelutavoitteisiin, ei ostovoima-arvioihin, työllisyysarvioihin tai mihinkään muuhunkaan.

Pistät tuohon palkansaajien tavoitteeksi 20 % tai työnantajan -3 % niin muuttuvat luvut - ilman että toimintaympäristössä muuttuu yhtään mikään.

 

[teroz]

Johan siellä se noin 7% tarjottiin kolmelle vuodelle ja se ei riittänyt. Varmaan lähellä sopua oltaisiin, jos ehdotus olisi:

3,5% + 2,5% + 2%

Tai ehkä vähän tuostakin pois, mutta ay haluaa ensimmäiselle vuodelle enemmän ja vahvemman yleiskorotuksen siihen.

Eli nyt tarjottiin 7% ja työantaja hyväksyi. Prosentti lisää ja erilaiset painotukset niin sopu lienee hyvin lähellä.

 

[Mediakuutio]

Kyllä, ja vielä hullummaksi homman tekee se, että AY:n 10% ja TA:n 5% välimaastosta sovittelija teki jo hyvän 7% esityksen, joka olisi ehdottomasti pitänyt lyödä vaan kiinni ja unohtaa taloutta vahingoittavat lakot.

Tekoäly muuten päätyy samaan 7% lukemaan, kun esitin kysymyksen.

Boldasin sen olennaisimman asian, miksi sovintoehdotusta ei AY-puolella haluttu hyväksyä.

...

Vetäisivät nyt kunnon lakoilla sitten Suomen ihan seis, niin saataisiin jatkossa nauttia EU:n sanelusta myös palkkaratkaisuissa. Työnantajille epäilemättä se kävisi, koska veikkaan ensimmäisten EU-pakkokeinojen joukossa olevan täydelliset jäädytykset palkankorotuksiin. Elinkustannukset toki pysyy jatkossakin samana, tai jopa nousee, niin siinähän sitten se perusduunari Pera miettii, että meniköhän tämä lakkovenkoilu sittenkään ihan putkeen..

Siinä on pienen pieni ero tuleeko 7%/2v vai 7%/3v.

Kyllä, sovittelijana chatgpt

Jos työntekijäjärjestö (AY) vaatii 10 % palkankorotusta ja työnantajapuoli (TA) tarjoaa 5 % kolmelle vuodelle, niin todennäköinen sovitteluratkaisu asettuu jonnekin näiden väliin.

Mihin sovittelija voi päätyä?
1.
6–7 % kolmelle vuodelle – Yleinen kompromissi voisi olla 6–7 %, jaettuna esimerkiksi 2–2,5 % vuosittain. Tämä olisi lähellä keskitasoa ja voisi olla hyväksyttävissä molemmille.
2.
7–8 % kolmelle vuodelle– Jos AY-puolella on vahva painostusvoima (lakot, julkinen tuki), sovittelija voi yrittää nostaa ratkaisua lähemmäs AY:n alkuperäistä vaatimusta.
3.
5,5–6 % lyhyemmällä aikavälillä – Jos TA ei halua pitkää sopimusta, voidaan päätyä esimerkiksi kahden vuoden sopimukseen hieman korkeammalla prosentilla.

Mikä pitäisi lyödä kiinni ja lopettaa lakot?
6–7 % kolmelle vuodelle olisi realistinen kompromissi, joka voisi riittää molemmille osapuolille.
- Jos halutaan nopea ratkaisu ilman pitkiä työtaisteluita, 7 % kolmelle vuodelle voisi olla hyvä tai jopa paras loppuratkaisu.

Sinänsä nyt tekoäly ei ole kovin hyvä ehkä tällaisiin mutta sitä nyt lähtökohtaisesti pitäisi ainakin osata käyttää ja antaa riittävän tarkat lähtötiedot. Eli esimerkiksi määritellä ne osapuolten tavoitteet tarkkaan.

”
Yksinkertaisimmillaan kompromissi voisi löytyä esimerkiksi siten, että:
• Korotuksen kokonaismäärä on jostakin 7 %:n ja 10 %:n väliltä,
• Sopimuskausi on 2 ja 3 vuoden puolivälistä – esimerkiksi 2,5 vuotta,
• Korotus jaetaan useammalle vuodelle tai vuosi- ja puolivuosipisteille.

Esimerkiksi 8–9 %:n kokonaiskorotus 2,5 vuoden aikana voisi olla yksi mahdollisuus. Tällöin molemmat osapuolet antavat hieman periksi: työntekijät laskevat alkuperäistä 10 % -tavoitettaan ja työnantaja hyväksyy lyhyemmän sopimuskauden kuin kolme vuotta.

Malliesimerkki:
• 3 % korotus ensimmäisen vuoden alussa,
• 3 % korotus toisen vuoden alussa,
• 2 % korotus 2,5 vuoden kohdalla (tai kolmannen vuoden alussa),
• Kokonaiskorotus: 8 % (tai 8,5 %), sopimuskausi: 2,5 vuotta.

Näin päästäisiin lähemmäs työntekijöiden tavoittelemaa prosenttitasoa (mutta hieman alhaisempi kuin 10 %) ja sopimus kestäisi pidempään kuin 2 vuotta (mutta vähemmän kuin 3 vuotta). Molemmat osapuolet voisivat vielä neuvotella korotusten tarkasta jaksotuksesta ja rakenteesta (esimerkiksi tasakorotukset, prosenttikorotukset tai yhdistelmä).”

 

[Bay]

Siinä on pienen pieni ero tuleeko 7%/2v vai 7%/3v.

Tässähän se ongelma mielestäni olikin sovintoehdotuksessa. Jos olisi ollut 7%/2v niin olisi varmaan ollut jo vakavassa harkinnassa hyväksyä. Jos haetaan 10%/2v ja tarjotaan 7%/3v niin aika kaukana ollaan.

 

[Rantsukoff]

Tässähän se ongelma mielestäni olikin sovintoehdotuksessa. Jos olisi ollut 7%/2v niin olisi varmaan ollut jo vakavassa harkinnassa hyväksyä. Jos haetaan 10%/2v ja tarjotaan 7%/3v niin aika kaukana ollaan.

Kyllä juuri näin. Ensimmäiselle vuodella korotus 4,5-4,9% väliin ja toiselle vuodelle 3,1-3,4% väliin. Kokonaiskorotus kuitenkin alle 8%.
Kenties leivotaan kolmaskin vuosi mukaan karvan alle kolmen korotuksella.

 

[douppi]

Tässähän se ongelma mielestäni olikin sovintoehdotuksessa. Jos olisi ollut 7%/2v niin olisi varmaan ollut jo vakavassa harkinnassa hyväksyä. Jos haetaan 10%/2v ja tarjotaan 7%/3v niin aika kaukana ollaan.

Ainakin itselle henk. koht ihan sama, vaikka nousisi sen vaaditun 10%, mutta veikkaanpa vaan, että ei kovin helpolla ole varsinkin ison työntekijämäärän omaavalle yritykselle ok, jos 2-3 vuodessa työkustannukset pomppaavat 1/10 ylöspäin. Varsinkin jos viivan alle jäävät tuotot on vähän niin ja näin. Puhutaan aika isosta € korotuksesta. Toki kovaa tulosta tekevälle se ei olisi monestikaan mikään mullistava juttu, mutta silloin muutenkin olisi hyvä, että työntekijöitä palkitaan hyvästä duunista kautta linjan, eikä vain johtoa.

 

[Bay]

Ainakin itselle henk. koht ihan sama, vaikka nousisi sen vaaditun 10%, mutta veikkaanpa vaan, että ei kovin helpolla ole varsinkin ison työntekijämäärän omaavalle yritykselle ok, jos 2-3 vuodessa työkustannukset pomppaavat 1/10 ylöspäin. Varsinkin jos viivan alle jäävät tuotot on vähän niin ja näin. Puhutaan aika isosta € korotuksesta. Toki kovaa tulosta tekevälle se ei olisi monestikaan mikään mullistava juttu, mutta silloin muutenkin olisi hyvä, että työntekijöitä palkitaan hyvästä duunista kautta linjan, eikä vain johtoa.

Varmasti näin. En siihen otakkaan kantaa mikä sopiva korotus olisi vaan siihen että pyynti vs tarjous nyt ei olleet edes liki.

 

[Alex]

Johan siellä se noin 7% tarjottiin kolmelle vuodelle ja se ei riittänyt. Varmaan lähellä sopua oltaisiin, jos ehdotus olisi:

3,5% + 2,5% + 2%

Tai ehkä vähän tuostakin pois, mutta ay haluaa ensimmäiselle vuodelle enemmän ja vahvemman yleiskorotuksen siihen.

Eli nyt tarjottiin 7% ja työantaja hyväksyi. Prosentti lisää ja erilaiset painotukset niin sopu lienee hyvin lähellä.

Oman (maltillisen) liiton viestinnästä rivien välistä lukemalla tuo ei riitä. Sopu voisi syntyä noin 4+3+2,5% mallilla, jossa viimeinen vuosi on irtisanottavissa. Toki realistinen odotus on hieman enemmän, kahdelle vuodelle 7-8%.

Aistin myös tiettyä kostonhimoa viime vuoden turhista lakoista.

 

[Lynx_j]

Boldasin sen olennaisimman asian, miksi sovintoehdotusta ei AY-puolella haluttu hyväksyä.

...

Vetäisivät nyt kunnon lakoilla sitten Suomen ihan seis, niin saataisiin jatkossa nauttia EU:n sanelusta myös palkkaratkaisuissa. Työnantajille epäilemättä se kävisi, koska veikkaan ensimmäisten EU-pakkokeinojen joukossa olevan täydelliset jäädytykset palkankorotuksiin. Elinkustannukset toki pysyy jatkossakin samana, tai jopa nousee, niin siinähän sitten se perusduunari Pera miettii, että meniköhän tämä lakkovenkoilu sittenkään ihan putkeen..

Onko EU:n ”talouden tarkkailuluokan” julkisen talouden sopeuttamisen toimet siis palkkojen jäädyttämistä? Olettaen, että tähän viittasit.

Kuinka muuten henkilökohtaisella tasolla, menetkö ihan TES:n mukaisella palkalla, etkä toivo tähän korotuksia? Ja jos kokee talouden tasapainottamisen valtion tasolla tärkeäksi, voi oman kortensa kantaa kekoon ehdottamalla siirtymistä yleissitovaan malliin oman alan työehtosopimuksen sijaan. Myös ”työehtosopimusshoppailun” mahdollisuus kannattaa katsoa.
Ilmeisesti kannatat myös yleissitovuuden poistoa, tokihan se sinulta leikattava palkka, lomarahat yms. TES:ien tuomat edut parantaa jatkossa työnantajan taloudellista tilannetta, joten sitähän kannattaa toivoa. Toki oma talous kokee kolauksen, mutta ei ole ainakaan mikään ay-porukka häiritsemässä työntekoa.

 

[Noppa10]

Onko EU:n ”talouden tarkkailuluokan” julkisen talouden sopeuttamisen toimet siis palkkojen jäädyttämistä? Olettaen, että tähän viittasit.

Niin, kuten kirjoitin, uskon palkankorotusten jäädyttämisen olevan yksi lukuisista tavoista sopeutuksessa.

Kuinka muuten henkilökohtaisella tasolla, menetkö ihan TES:n mukaisella palkalla, etkä toivo tähän korotuksia? Ja jos kokee talouden tasapainottamisen valtion tasolla tärkeäksi, voi oman kortensa kantaa kekoon ehdottamalla siirtymistä yleissitovaan malliin oman alan työehtosopimuksen sijaan. Myös ”työehtosopimusshoppailun” mahdollisuus kannattaa katsoa.
Ilmeisesti kannatat myös yleissitovuuden poistoa, tokihan se sinulta leikattava palkka, lomarahat yms. TES:ien tuomat edut parantaa jatkossa työnantajan taloudellista tilannetta, joten sitähän kannattaa toivoa. Toki oma talous kokee kolauksen, mutta ei ole ainakaan mikään ay-porukka häiritsemässä työntekoa.

Niin, tokihan siellä minunkin palkkauksen pohjalla on se TES määrittämässä minimin, mutta oma palkka nousee kyllä reilusti sen minimin yläpuolelle.

Itse kannatan tosiaan vapaata sopimista, ilman ammattiliittojen (kummankaan puolen) määräämistä. Silloin sinulle maksetaan juuri sen verran, kuin itsellesi neuvottelet/ansaitset. Jos olet hyvä työntekijä, saat hyvän korvauksen. Jos olet paska työntekijä, saat paskan korvauksen. Fair game.

 

[Satunnainen]

Onko EU:n ”talouden tarkkailuluokan” julkisen talouden sopeuttamisen toimet siis palkkojen jäädyttämistä? Olettaen, että tähän viittasit.

Ei, eikä sieltä tulla ylipäätään Helsinkiin "sanelemaan", vaan annetaan suosituksia, ja jos niitä ei noudateta, voidaan määrätä sakkoja. Kertaalleen on määrättykin Espanjalle ja Portugalille, tosin noiden sakkojen suuruus oli 0 €. Alijäämämenettelyn oikeasti merkittävä seuraus voisi olla luottoluokituksen lasku, ja siten korkeampi korko uusiin lainoihin.

 

[Lynx_j]

Niin, kuten kirjoitin, uskon palkankorotusten jäädyttämisen olevan yksi lukuisista tavoista sopeutuksessa.



Niin, tokihan siellä minunkin palkkauksen pohjalla on se TES määrittämässä minimin, mutta oma palkka nousee kyllä reilusti sen minimin yläpuolelle.

Itse kannatan tosiaan vapaata sopimista, ilman ammattiliittojen (kummankaan puolen) määräämistä. Silloin sinulle maksetaan juuri sen verran, kuin itsellesi neuvottelet/ansaitset. Jos olet hyvä työntekijä, saat hyvän korvauksen. Jos olet paska työntekijä, saat paskan korvauksen. Fair game.

Sittenhän kannattaa tehdä uusi työsopimus pienemmällä palkalla ja kun TES-palkankorotukset tulevat, niin sinun saama summa pysyy samana. Esim. jos palkat nousevat nyt 7%, voit työnantajan kanssa tehdä uuden työsopimuksen 7% pienemmällä palkalla, niin työnantaja ei ota takkiin tässä.

Tässä sitä mennäänkin metsään, kun nähdään asiat noin mustavalkoisena, että ay-liike on tekemässä työehtosopimuksia vain palkkoja varten. Ihmetellä täytyy miksi TES-kirjat ovat usein yli 200-sivuisia, palkkatiedot kun saisi yhdelle tai kahdelle sivulle.
Kannattaa alkuun tutustua mitkä asiat määritellään työlaissa ja mitkä asiat ovat työehtosopimusten alaisia. Mutta varmasti, jos vapaa paikallinen sopiminen sallitaan, niin aivan varmasti saat tehdä työsopimuksen esim. ilman vuorolisiä, lomarahoja, palkallisia sairauslomia jne. Tuntipalkkaakin saat isommaksi, kun neuvottelet itsellesi pelkästä palkasta.

Melko ideaalimaailmassa elät, kun hyville työntekijöille maksetaan hyvin ja huonoille huonosti. Ihmetellä täytyy työpaikan tai jopa alan vaihtajia. Sitä kun tekevät hyvätkin työntekijät.

TES:eistä ja niiden sisällöstä lisää tuolla:

Työehtosopimus - Suomen Ekonomit

Työehtosopimus, TES, on työntekijäjärjestön ja työnantajajärjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista, kuten palkankorotuksista, työajoista, lomista, lomarahoista, luottamusmiesasioista, tiedottamisesta ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla noudatetaan. Sopimukset ovat...

www.ekonomit.fi

 

[MENTALSPORT]

Niin, tokihan siellä minunkin palkkauksen pohjalla on se TES määrittämässä minimin, mutta oma palkka nousee kyllä reilusti sen minimin yläpuolelle

Helppohan sieltä on huudella palkkamaltin perään jos oma palkka on reilusti parempi ku TES minimi ja kertoa että muiden pitää tienata maltillisemmin. Se ei vaan onnistu ihan jokaisella alalla että mennään ilmoittamaan että ansaitsen isompaa palkkaa maksakaa pois.

 

[lunde]

Tässähän se ongelma mielestäni olikin sovintoehdotuksessa. Jos olisi ollut 7%/2v niin olisi varmaan ollut jo vakavassa harkinnassa hyväksyä. Jos haetaan 10%/2v ja tarjotaan 7%/3v niin aika kaukana ollaan.

Teollisuusliitto totesi eilisessä tiedotteessakin oikeastaan tuon saman asian sitä kautta, että tänä talvena jo solmittujen yrityskohtaisten sopimusten korotukset ovat osuneet 7-9 prosentin välille:

Sovintoehdotuksessa esitettiin yhteensä seitsemän prosentin palkankorotuksia kolmelle vuodelle. Tästä 5,2 prosenttia olisi ollut yleiskorotuksia.

– Kuten olemme aiemmin kertoneet julkisuuteen, Teollisuusliitto on tehnyt syksyn ja talven aikana yli viisikymmentä yrityskohtaista työehtosopimusta mekaaniseen metsäteollisuuteen, joissa kustannusvaikutus kahdelle vuodelle on seitsemän ja yhdeksän prosentin välillä, Aalto huomauttaa.

– Kun suhteuttaa sovintoehdotuksen palkankorotusten tason ja sopimuksen keston tekemiimme yrityskohtaisiin sopimuksiin toimialalle, joka on teknologiateollisuutta haastavammassa tilanteessa, ei tuskin ole yllättävää, että hylkäsimme sovintoehdotuksen, Aalto kertoo.

Ero tässä on tietysti se, että nyt solmitaan vientialan sopimusta, joka vaikuttaa myös muiden alojen sopimuksiin nykyisessä mallissa. Tätähän Orpo hallituksineen tilasi viime vuoden lakimuutoksilla.

 

[sambersson]

Itse kannatan tosiaan vapaata sopimista, ilman ammattiliittojen (kummankaan puolen) määräämistä. Silloin sinulle maksetaan juuri sen verran, kuin itsellesi neuvottelet/ansaitset. Jos olet hyvä työntekijä, saat hyvän korvauksen. Jos olet paska työntekijä, saat paskan korvauksen. Fair game.

Ja sitten kun työnantaja haluaa, se sanoo noppakympeille tos on femma, ota tai jätä. Thaikuista saa vartijan kolmanneksen hintaan, jossei suuttuneet marjafirmoille, Filippiineiltä vieläkin edullisemmin.

 

[Noppa10]

Helppohan sieltä on huudella palkkamaltin perään jos oma palkka on reilusti parempi ku TES minimi ja kertoa että muiden pitää tienata maltillisemmin. Se ei vaan onnistu ihan jokaisella alalla että mennään ilmoittamaan että ansaitsen isompaa palkkaa maksakaa pois.

Helppo huudella silloin, kun tekee työnsä hyvin ja työnantaja haluaa palkita siitä. Kaikki eivät tee työtään hyvin, ei niiden kuulukaan saada samankokoista siivua kuin niiden jotka tekee.

Ja sitten kun työnantaja haluaa, se sanoo noppakympeille tos on femma, ota tai jätä. Thaikuista saa vartijan kolmanneksen hintaan, jossei suuttuneet marjafirmoille, Filippiineiltä vieläkin edullisemmin.

Se on juuri näin. Siksi kannattaakin tehdä hommansa niin hyvin, että työnantajalta on tyhmä liike hankkiutua työntekijästä eroon.

 

[MENTALSPORT]

Helppo huudella silloin, kun tekee työnsä hyvin ja työnantaja haluaa palkita siitä. Kaikki eivät tee työtään hyvin, ei niiden kuulukaan saada samankokoista siivua kuin niiden jotka tekee.

Entäs sitten ne alat missä tälläistä palkitsemista ei ole ? Edelleen helppo huudella

 

[Noppa10]

Entäs sitten ne alat missä tälläistä palkitsemista ei ole ? Edelleen helppo huudella

Ei kenenkään ole pakko työskennellä sellaisella alalla tai sellaisessa työssä, josta ei saa itseään miellyttävää palkkaa. Ja esimerkiksi lähihoitajilla on hyvinkin suuria eroja palkkauksessa, riippuen missä on hommissa. Varmaan jossain HUS:lla onkin kiinteät palkat riippumatta miten teet työsi. Se on valintakysymys sitten, haluaako pysyä HUS:lla vai vaihtaa yksityiselle, josta voi saada hyvänkin liksan.

Edelleenkin on helppo huudella. Jotain minä varmasti teen oikein ja hyvin, kun työnantaja siitä haluaa palkita.

 

[Lynx_j]

Helppo huudella silloin, kun tekee työnsä hyvin ja työnantaja haluaa palkita siitä. Kaikki eivät tee työtään hyvin, ei niiden kuulukaan saada samankokoista siivua kuin niiden jotka tekee.



Se on juuri näin. Siksi kannattaakin tehdä hommansa niin hyvin, että työnantajalta on tyhmä liike hankkiutua työntekijästä eroon.

Toki vastaisuudessa työnantaja voi mahdollisesti hankkia yhtä hyvän tai paremman työntekijän halvemmalla, riippuen mitä kukakin sitten haluaa työsopimukseensa sopia paikallisesti.

Aiemmin linkkaamastani jutusta poimittua:

Monet rahalliset edut tuntuvat itsestäänselviltä – ovathan työntekijät nauttineet niistä jo pitkään. Ne voivat kuitenkin poistua, jos työehtosopimuksia ei enää tehdä.

1. Työehtosopimus on lakia kattavampi
   Monet hyvät edut, kuten lomarahat, palkan yleiskorotus ja palkalliset perhevapaat, tulevat työehtosopimuksista, eivät laista. Niitä ei siis saa automaattisesti. Edut voivat myös poistua, jos työehtosopimuksia ei enää tehdä.

Mutta siis hyville työntekijöille nämä maksetaan joka paikassa, jos hoitaa työnsä hyvin? Luulisi vaikuttavan mm. vartiointisopimuksiin, kun toinen firma voi tarjota palveluitaan paljon halvemmalla. Onhan siinä vähemmän kuluja, kun ei tarvitse maksaa lomia, poissaoloja tai vuorolisiä.

 

[Andromeda]

Se on juuri näin. Siksi kannattaakin tehdä hommansa niin hyvin, että työnantajalta on tyhmä liike hankkiutua työntekijästä eroon.

Monet alat on sellaisia, että jokainen voi tehdä käytännössä työnsä hyvin. Vaatimustaso siis alhainen.

Silloin on helppoa valita se joka tekee halvimmalla.

 

[sambersson]

Se on juuri näin. Siksi kannattaakin tehdä hommansa niin hyvin, että työnantajalta on tyhmä liike hankkiutua työntekijästä eroon.

Eihän siinä ole enää järjen kanssa mitään tekemistä jos päätetään tuottaa tavaraa tai palvelua halvalla. Maailma on täynnä esimerkkejä. Kiina ja temu, ruoantuotannon pienentyneet pakkaukset mutta entinen hinta, samat pakkaukset mutta laimennettu sisältö, siivousalan nopeat (mahdottomat) siirtymiset ja huono laatu koska kiire. Noi nyt tuli äkkiä mieleen.

 

[MENTALSPORT]

Ja esimerkiksi lähihoitajilla on hyvinkin suuria eroja palkkauksessa, riippuen missä on hommissa. Varmaan jossain HUS:lla onkin kiinteät palkat riippumatta miten teet työsi. Se on valintakysymys sitten, haluaako pysyä HUS:lla vai vaihtaa yksityiselle, josta voi saada hyvänkin liksan.

Joo eikö juuri näiden HUSilaistenkin sitten ole hyvä pysyä palkkakehityksessä mukana ja sitä varten meillä on Tehy, joka hoitaa liittona sopimusneuvotteluja. Yksittäisen hoitajan varmasti aika vaikea lähteä hussista hakemaan parempaa liksaa. Lisäksi nämä työnantajat ovat itse suhmuroineet hiljattainkin kaikennäköisiä palkkakartelleja vapaan työn liikkuvuuden haittaamiseksi ja tätäkin sitten lähettiin Tehyn puolelta aukasemaan.

Edelleen hienoa että teet työsi hyvin ja saat palkinnon. Tiedän itsekkin kymmenittäin hyvää työtä tekeviä hoitajia joita ei erikseen siitä palkita vaan mennään Tes palkoilla.

Helppo heidänkin on huudella mutta palkassa se ei näy.