Kyllä, ja vielä hullummaksi homman tekee se, että AY:n 10% ja TA:n 5% välimaastosta sovittelija teki jo hyvän 7% esityksen, joka olisi ehdottomasti pitänyt lyödä vaan kiinni ja unohtaa taloutta vahingoittavat lakot.
Tekoäly muuten päätyy samaan 7% lukemaan, kun esitin kysymyksen.
Boldasin sen olennaisimman asian, miksi sovintoehdotusta ei AY-puolella haluttu hyväksyä.
...
Vetäisivät nyt kunnon lakoilla sitten Suomen ihan seis, niin saataisiin jatkossa nauttia EU:n sanelusta myös palkkaratkaisuissa. Työnantajille epäilemättä se kävisi, koska veikkaan ensimmäisten EU-pakkokeinojen joukossa olevan täydelliset jäädytykset palkankorotuksiin. Elinkustannukset toki pysyy jatkossakin samana, tai jopa nousee, niin siinähän sitten se perusduunari Pera miettii, että meniköhän tämä lakkovenkoilu sittenkään ihan putkeen..
Siinä on pienen pieni ero tuleeko 7%/2v vai 7%/3v.
Kyllä, sovittelijana chatgpt
Jos työntekijäjärjestö (AY) vaatii 10 % palkankorotusta ja työnantajapuoli (TA) tarjoaa 5 % kolmelle vuodelle, niin todennäköinen sovitteluratkaisu asettuu jonnekin näiden väliin.
Mihin sovittelija voi päätyä?
1.
6–7 % kolmelle vuodelle – Yleinen kompromissi voisi olla 6–7 %, jaettuna esimerkiksi 2–2,5 % vuosittain. Tämä olisi lähellä keskitasoa ja voisi olla hyväksyttävissä molemmille.
2.
7–8 % kolmelle vuodelle– Jos AY-puolella on vahva painostusvoima (lakot, julkinen tuki), sovittelija voi yrittää nostaa ratkaisua lähemmäs AY:n alkuperäistä vaatimusta.
3.
5,5–6 % lyhyemmällä aikavälillä – Jos TA ei halua pitkää sopimusta, voidaan päätyä esimerkiksi kahden vuoden sopimukseen hieman korkeammalla prosentilla.
Mikä pitäisi lyödä kiinni ja lopettaa lakot?
6–7 % kolmelle vuodelle olisi realistinen kompromissi, joka voisi riittää molemmille osapuolille.
- Jos halutaan nopea ratkaisu ilman pitkiä työtaisteluita, 7 % kolmelle vuodelle voisi olla hyvä tai jopa paras loppuratkaisu.
Sinänsä nyt tekoäly ei ole kovin hyvä ehkä tällaisiin mutta sitä nyt lähtökohtaisesti pitäisi ainakin osata käyttää ja antaa riittävän tarkat lähtötiedot. Eli esimerkiksi määritellä ne osapuolten tavoitteet tarkkaan.
”
Yksinkertaisimmillaan kompromissi voisi löytyä esimerkiksi siten, että:
• Korotuksen kokonaismäärä on jostakin 7 %:n ja 10 %:n väliltä,
• Sopimuskausi on 2 ja 3 vuoden puolivälistä – esimerkiksi 2,5 vuotta,
• Korotus jaetaan useammalle vuodelle tai vuosi- ja puolivuosipisteille.
Esimerkiksi 8–9 %:n kokonaiskorotus 2,5 vuoden aikana voisi olla yksi mahdollisuus. Tällöin molemmat osapuolet antavat hieman periksi: työntekijät laskevat alkuperäistä 10 % -tavoitettaan ja työnantaja hyväksyy lyhyemmän sopimuskauden kuin kolme vuotta.
Malliesimerkki:
• 3 % korotus ensimmäisen vuoden alussa,
• 3 % korotus toisen vuoden alussa,
• 2 % korotus 2,5 vuoden kohdalla (tai kolmannen vuoden alussa),
• Kokonaiskorotus: 8 % (tai 8,5 %), sopimuskausi: 2,5 vuotta.
Näin päästäisiin lähemmäs työntekijöiden tavoittelemaa prosenttitasoa (mutta hieman alhaisempi kuin 10 %) ja sopimus kestäisi pidempään kuin 2 vuotta (mutta vähemmän kuin 3 vuotta). Molemmat osapuolet voisivat vielä neuvotella korotusten tarkasta jaksotuksesta ja rakenteesta (esimerkiksi tasakorotukset, prosenttikorotukset tai yhdistelmä).”