Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

  • 1 572 614
  • 16 022

Herra Hopotin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Itse palkanmaksajan ominaisuudessa ajattelen keskipalkkoja. Eli palkanmuodostus on alasta ja työtehtävistä riippuen hyvin usein peruspalkka+ tuotantopalkkio, bonus, provisio tms. Eli keskipalkkaan=todelliseen palkkakuluun verrattuna palkat kyllä joustaa alaspäinkin tuottavuuden mukaan.
Kyllä ne lattiatasolla palkat on hyvin pitkälti tessin mukaiset, ainakin täälläpäin. Siihen päälle voi olla henkilökohtaisia lisiä, mutta nekin yleensä jaetaan tuosta liittojen neuvottelemasta potista.

Bonukset ja tulospalkkiot ovat hyvin pieniä. Ainakin omassa työpaikassa laskukaavassa on aina ollut isolla painotuksella joku puhtaasti johdon määrittelemä osio, jolla tarvittaessa saadaan palkkiot pienenemään.
 

Jeffrey

Jäsen
Itse mikään ammattiyhdistysliikeen fani ole, mutta jos sillä että meillä yrityksillä mennyt huonosti jo 15 vuotta perustellaan korotusten minimointia niin sanoisin että jossain kohtaa kannattaa miettiä sitä että onko meistä suomalaisista edes johtamaan mitään yrityksiä?

Itseasiassa "suomalaisten" yritysten johtamisen yksi ongelma on se, että se on siirtynyt enenevissä määrin ulkomaille. Tämän juurisyitä on suomalainen verotus ja suomalaisen pääoman puute. Eli meidän yritykset myydään pitkälti ulkomaille koska meiltä ei löydy riittävän varakkaita omistajia. Omistajuuden siirtyessä monasti myös johto tai ainakin osa siitä siirtyy sinne mistä se pääoma tulee.

Suomalaisten pärjäämättömyys on valitettavan monitahoinen homma. Ei se yksin selity korkeilla palkoilla, korkealla verotuksella tai osaamattomalla johdolla. Yleistason tekijöitä on olemassa esimerkiksi jäykät työmarkkinat, osaamisen puute ja vertailumaita heikompi työn tuottavuus. Eli meillä tehdään joko vähemmän, laiskemmin tai osaamattomasti töitä suhteessa vertailumaihin.

Tästä olen kirjoitellut aikaisemminkin, ja jos tuo yhtälö alkaisi aukeamaan niin myös suuremmille palkankorotuksille voisi meillä olla mahdollisuus. Ikävä kyllä olemme palkoissa pudonneet Pohjoismaiden jälkeen tuonne Itä-Euroopan tasolle. Ongelma alkaa vain olla siinä, että Itä-Euroopassa alkaa osaaminen olla meitä kovempaa.
 
Viimeksi muokattu:

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Kyllä ne lattiatasolla palkat on hyvin pitkälti tessin mukaiset, ainakin täälläpäin.
Vaihtelua toki on. En tiedä mistä ilmansuunnasta puhutaan ja jos tilanne seudulla on se että vaihtoehtoja ei ole ja portin takana tulijoita riittää niin neuvotteluvaraa ei tietysti ole.

Noin yleisellä tasolla homma menee niin että sillä minimipalkalla saa useimmiten minimisuorituksen. Potkuilla uhkailu on tietysti yksi eräänlainen "kannustin" sekin mutta itse olen havainnut että tuottavuuteen perustuva pienikin rahallinen porkkana on parempi motivointikeino.
 

Herra Hopotin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Itseasiassa "suomalaisten" yritysten johtamisen yksi ongelma on se, että se on siirtynyt enenevissä määrin ulkomaille. Tämän juurisyitä on suomalainen verotus ja suomalaisen pääoman puute. Eli meidän yritykset myydään pitkälti ulkomaille koska meiltä ei löydy riittävän varakkaita omistajia. Omistajuuden siirtyessä monasti myös johto tai ainakin osa siitä siirtyy sinne mistä se pääoma tulee.

Suomalaisten pärjäämättömyys on valitettavan monitahoinen homma. Ei se yksin selity korkeilla palkoilla, korkealla verotuksella tai osaamattomalla johdolla. Yleistason tekijöitä on olemassa esimerkiksi jäykät työmarkkinat, osaamisen puute ja vertailumaita heikompi työn tuottavuus. Eli meillä tehdään joko vähemmän, laiskemmin tai osaamattomasti töitä.

Tästä olen kirjoitellut aikaisemminkin, ja jos tuo yhtälö alkaisi aukeamaan niin myös suuremmille palkankorotuksille voisi meillä olla mahdollisuus. Ikävä kyllä olemme palkoissa pudonneet Pohjoismaiden jälkeen tuonne Itä-Euroopan tasolle. Ongelma alkaa vain olla siinä, että Itä-Euroopassa alkaa osaaminen olla meitä kovempaa.
Itse sanoisin, että isoin ongelma on vastuunkanto, tai siis sen puute. Toinen on, että omasta työstä ei olla enää ylpeitä. Kaikki yrittää mennä sieltä, mistä aita on matalin.

Koskee kaikkia ihan lattiatasolta ylimmälle huipulle.
 

Analyzer

Jäsen
Miksette mene itse täyttämään firmanne työvoimantarvetta? Olisi vielä ilmaista työvoimaa. Se on tietysti kivempaa palaveerata ja olla omistajaa ja valittaa kun kaikki on kallista ja aayy.

Yrittäjän riski toimii molempiin suuntiin, korjaa voitot tai niele tappiot. Jos on paljon tappiota niin se on huonoa bisnestä ja joutaa mennä. Voitoilla teet minkä parhaaksi koet.

Kuten kirjoitin niin olen myös itse palkollisena toisessa firmassa. Miksi näin, niin se on minulle taloudellisesti järkevämpää kuin korvata itse yhden uuden työntekijän panos, jolle ei tällä hetkellä ole varaa maksaa TES-palkkaa. Korotukset eivät tilannetta helpota eli rekrytointi siirtyy hamaan tulevaisuuteen.
Toisaalta valintani olla muualla töissä on myös riskien hajautusta.

Yrittäjän riski toki toimii molempiin suuntiin ja se on ihan oma valinta haluaako siihen ryhtyä. Palkkamaltin puolesta voinen silti keskustelupalstalla tuoda näkökulmia eteen kun täällä enemmistönä varsin kovat vaateet ja peukutuksia keräävät etupäässä vastakkaiset mietteet.

Nousevat palkkakustannukset vähentävät rekrytointeja, se on ihan selvä.
 

sambersson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Kuten kirjoitin niin olen myös itse palkollisena toisessa firmassa. Miksi näin, niin se on minulle taloudellisesti järkevämpää kuin korvata itse yhden uuden työntekijän panos, jolle ei tällä hetkellä ole varaa maksaa TES-palkkaa. Korotukset eivät tilannetta helpota eli rekrytointi siirtyy hamaan tulevaisuuteen.
Ensisijaisesti olen palkansaaja ja toissijaisesti osakas pienyrityksessä. Yrityksessä on muutama palkollinen ja lisätyövoimallekin olisi tarvetta, mutta se haave on aina pykälää kauempana kun työllistämisen kuluja nostetaan.
Juu, kyllä mä sen ymmärrän mutta en sitä, että te osakkaat ette mene sinne firmaanne jeesimään kun hommia olisi, vaan valitatte työntekijän palkkauksen kalleutta koska TES. Jos teitä osakkaita olisi vaikka se 2-6, tietämättä yhtään mitä teette, niin eihän siinä yhdelle paljon OTOn päälle ylimääräistä jäisi?
 

ipaz

Jäsen
Itse sanoisin, että isoin ongelma on vastuunkanto, tai siis sen puute. Toinen on, että omasta työstä ei olla enää ylpeitä. Kaikki yrittää mennä sieltä, mistä aita on matalin.

Koskee kaikkia ihan lattiatasolta ylimmälle huipulle.
Tämän huomion olen itsekin tehnyt. Ja tämä sama on käynyt myös ikävä kyllä omalla kohdallani. Se entinen kunnianhimoinen eteenpäin pyrkivä ja aina parasta lopputulosta hamuava ipaz on mennyttä ja tilalle tullut tasaisen harmaasti eteenpäin huhkiva tekijä. Isoin palo on sammunut, mutta paljon johtunee myös siitä että olen ollut samassa duunipaikassa jo yli 20 vuotta ja lähestulkoon samassa tehtävässäkin.

Mutta eniten omaan tekemiseeni tai tekemättömyyteen sanoisin vaikuttavan yrityksen johdon esimerkki pääkonttorilta alaspäin. Väitän että takavuosina meillä välitettiin työntekijöistä enemmän. Lähikoulutuksia oli enemmän ja kaiken maailman illanistujaisia, sekä juhlia järjestettiin useammin firman piikkiin ja se vaikutti suoraan sekä yhteishenkeen, että kollegoihin tutustumiseen myös eri kaupunkien yksiköiden välillä.

Nykyään kaikessa säästetään äärimmäisyyksiin asti. Ja eniten on vähennetty näitä juhlia ja kokoontumisia. Toki ne ovat varmasti kalliita, mutta niillä on ollut valtava merkitys työviihtyvyyteen. Myös koulutukset ovat muuttuneet pääasiassa virtuaalisiksi ja niitä sitten tekee kun ehtii ja jaksaa yksinään koneella naputella. Kovin erilainen lähestymistapa siihen miten tietoa meidän päähän hakattiin aikaisemmin.

Aiemmin myös yksiköiden johtajat tapasivat kasvotusten jos nyt ei joka kuukausi, niin parin kuukauden välein muutaman päivän koulutus- ja hengenluontitapahtumissa ja moni oli hyviä kavereita keskenään, joka sitten auttoi älyttömästi päivittäisessä työssä. Nyt tapaamisia on ehkä pari vuodessa ja kaikki muu tapahtuu Teamsin välityksellä. Samalla heidän valtaansa toimia omassa tiimissään on karsittu ja moni aiemmin itsenäisesti päätettävissä ollut asia annetaan nyt valmiiksi pureskeltuna, tai jonkun idean toteuttamiseen tarvitsee aina pyytää lupa. Autonomiaa on kavennettu. Ja tämä vaikuttaa sitten suoraan alaspäin sekä välijohtoon, että meihin tavallisiin duunareihin.

Johtaminen on taito, joka ihmisellä joko on tai ei. Sitä voi opiskella tiettyyn pisteeseen asti, mutta ennen kaikkea kyse on luonteenpiirteestä. Tahto ottaa vastuuta, päättää, delegoida, seurata, kannustaa, antaa ja ottaa palautetta ja reagoida.

Nykyisin tuntuu että johtaviin rooleihin valitaan tai sinne ajautuu ihmisiä, joilla ei joko ole kompetenssia tai ominaisuutta hoitaa tehtävää riittävän hyvin. Olisin päässyt jokunen vuosi sitten askeleen ylemmäksi, mutta en yksinkertaisesti halunnut ottaa sitä vastuuta ja työmäärää vastaan sillä korvauksella. Yritin keskustella palkkaa ylemmäksi, mutta se oli kuulemma muualla kuin pomoni päättämä ja siitä ei joustettu. Asiaosaamisen suhteen olisin varmasti ollut ok henkilö rooliin, mutta ihmisten johtaminen on itselleni älyttömän raskasta henkisesti. Loppujen lopuksi olikin varmasti kaikille parempi että tehtävä meni toiselle henkilölle, vaikka hänen tietotaitonsa on omaani heikompi. Hän on nuorempi, energisempi ja välittää ihmisistä enemmän kuin minä.

Johtaminen kun on välittämistä ja nykyään tuntuu että välittäminen on vähentynyt. Sekä ihmisiä, että työtehtäviä kohtaan.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Itseasiassa "suomalaisten" yritysten johtamisen yksi ongelma on se, että se on siirtynyt enenevissä määrin ulkomaille. Tämän juurisyitä on suomalainen verotus ja suomalaisen pääoman puute. Eli meidän yritykset myydään pitkälti ulkomaille koska meiltä ei löydy riittävän varakkaita omistajia. Omistajuuden siirtyessä monasti myös johto tai ainakin osa siitä siirtyy sinne mistä se pääoma tulee.

Suomalaisten pärjäämättömyys on valitettavan monitahoinen homma. Ei se yksin selity korkeilla palkoilla, korkealla verotuksella tai osaamattomalla johdolla. Yleistason tekijöitä on olemassa esimerkiksi jäykät työmarkkinat, osaamisen puute ja vertailumaita heikompi työn tuottavuus. Eli meillä tehdään joko vähemmän, laiskemmin tai osaamattomasti töitä suhteessa vertailumaihin.

Tästä olen kirjoitellut aikaisemminkin, ja jos tuo yhtälö alkaisi aukeamaan niin myös suuremmille palkankorotuksille voisi meillä olla mahdollisuus. Ikävä kyllä olemme palkoissa pudonneet Pohjoismaiden jälkeen tuonne Itä-Euroopan tasolle. Ongelma alkaa vain olla siinä, että Itä-Euroopassa alkaa osaaminen olla meitä kovempaa.
Olet aiemminkin kirjoittanut tuosta asiasta, että osaaminen Itä-Euroopassa alkaa olla meitä kovempaa. Voitko tarkentaa tuota, Itä-Eurooppa on laaja käsite, samoin eri ammattiryhmiä on pilvin pimein?
Tunnen lähinnä ohjelmisto- ja automaatiosuunnitelualaa, jossain määrin koneenrakennusta ym. Sillä sektorilla esimerkiksi Tsekistä löytyy osaamista kyllä, mutta se ei ole mikään uusi juttu. Koneenrakentamisen perinteet ovat siellä pitkät. Taso on kuitenkin melkoisen kirjava.
 

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
Nykyään kaikessa säästetään äärimmäisyyksiin asti. Ja eniten on vähennetty näitä juhlia ja kokoontumisia. Toki ne ovat varmasti kalliita, mutta niillä on ollut valtava merkitys työviihtyvyyteen. Myös koulutukset ovat muuttuneet pääasiassa virtuaalisiksi ja niitä sitten tekee kun ehtii ja jaksaa yksinään koneella naputella. Kovin erilainen lähestymistapa siihen miten tietoa meidän päähän hakattiin aikaisemmin.
Oli tosi monta hyvää juttua, mutta jos tähän nyt vastaisi ensiksi. Noiden juhlien yms kokoontumisten järjestämisessä saa toki poltettua rahaa vaikka kuinka, mutta varsin usein ne onnistuneet kekkerit koostuvat siitä että ollaan porukalla yhdessä, on juotavaa ja syötävää, mukava juhlatila ehkä vähän sivummalla jne. Ei tarvita sitä ohjelmatoimiston hinnakasta settiä, eikä välttämättä gourmet tason catering safkaa. Eikä ole ihan pakko vuokrata Nokia-areenaa venueksi. Toki järjestely vaatii aikaa ja jonkin verran kokemusta. Tasapuolisuus on tärkeää eli ollaan aidosti yhdessä eikä esim lääkärit juo kuoharia verhon takana kun hoitajat odottelee tilaisuuden alkua (ei ihan niin kuvitteellinen esimerkki) . Mä olen kesäjuhlia ja pikkujouluja järjestänyt välillä pienellä välillä isolla budjetilla. Ja vaikka on vedetty joskus isolla, niin ei se budjetti ole parantanut meininkiä erityisesti. Ehkä enemmän oltu päissään, mikä ei välttämättä ole tavoite.
 

Kurt

Jäsen
Ihan naurettavaa pelleilyä tämä neuvottelu, sovittelu ja lakkoilu. Aiheutetaan tahallaan satojen miljoonien vahingot yrityksille, sekä itsellekin tuntuvat ansionmenetykset. Ja tämä kaikki muutaman prosentin kymmenyksen tähden, joiden takaisinmaksuaika lienee kymmeniä vuosia palkanmenetyksen korvaamiseksi. Molemmat osapuolet tietää mikä tulee olemaan lopputulos, mutta tämä näytelmä pitää ensin leikkiä sinne asti.

Mitähän ne noissa palavereissa juttelee vuoden aikana. Pyydetään nelosella alkavaa, vai olisko peräti vitosella alkavaa. Neuvotteluissa on tyyliin yksi parametri, eli palkka, ja sitä sitä sitten neuvotellaan kuukausikaupalla. Ei hitto mitä meininkiä.

Minulla on ehdotus.
Annetaan tekoälyn laskea ja kertoa oikea lopputulos. Sinne saadaan kaikki tarvittava data sisään. Voidaan antaa fudut noille kaikille neuvottelijoille ja sovittelijoille, kun niitä ei tarvita enää.

”Finland is the first country to implement AI driven salary model.”
 

Turder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Onko porukka yleisesti tyytyväisiä ay-puolen toimintaan ja saavutuksiin viime vuosina? Mietin kun aika tuuheaa palkankorotusta nostaa Hakaniemen miehet, mutta samanlaiset prosentit ei näy duunarin palkkakuitilla, ts. onko herroilla kentän tuki?
 

Analyzer

Jäsen
Juu, kyllä mä sen ymmärrän mutta en sitä, että te osakkaat ette mene sinne firmaanne jeesimään kun hommia olisi, vaan valitatte työntekijän palkkauksen kalleutta koska TES. Jos teitä osakkaita olisi vaikka se 2-6, tietämättä yhtään mitä teette, niin eihän siinä yhdelle paljon OTOn päälle ylimääräistä jäisi?

Voi kuule kyllä sitä tulee jeesittyä ja sairaslomat ja kesälomat lomitettua.

Pihvi tässä on, että on moneen kertaan on tullut laskettua kannattaako palkata uutta henkilöä ja vastaus on ei, vaikka mahdottoman kaukana siitä ei ollakaan. Korotusten myötä se laskelma vain vahvistuu. Siinä on se pointti.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Onko porukka yleisesti tyytyväisiä ay-puolen toimintaan ja saavutuksiin viime vuosina?
Henkilökohtaisesti vituttaa kyseisen järjestön politikointi asioiden parissa, jotka ei heille kuulu. Kyllähän asioihin saa toki kantaa ottaa mutta esimerkiksi edellisten vuosien lakkoileminen parlamentaarisen päätösvallan alla olevien asioiden takia ja erästä puoluetta tukien aiheutti sen, että erosin ja nykyisellään käyn lakkojen ajat töissä.

Omalla kohdalla yleissitovuuden poisto sopisi paremmin kuin hyvin.
 

Lynx_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Henkilökohtaisesti vituttaa kyseisen järjestön politikointi asioiden parissa, jotka ei heille kuulu. Kyllähän asioihin saa toki kantaa ottaa mutta esimerkiksi edellisten vuosien lakkoileminen parlamentaarisen päätösvallan alla olevien asioiden takia ja erästä puoluetta tukien aiheutti sen, että erosin ja nykyisellään käyn lakkojen ajat töissä.

Omalla kohdalla yleissitovuuden poisto sopisi paremmin kuin hyvin.
Se on totta, että ay-liike on politisoitunut entistä enemmän viime vuosina, varsinkin nyt kun yli koitetaan kävellä. Ei nämä performanssit luo kovin hyviä pohjia tulevien vuosienkaan neuvotteluille.

Mielenkiinnosta kysyisin miksi palkansaajat haluaisivat poistaa yleissitovuuden ja siirtyä paikalliseen sopimiseen? Viesti ei ole siis sinulle suunnattu, vaikka viestiäsi lainasinkin.

En tiedä pitävätkö palkansaajat nykyistä työtään nykyisillä ehdoilla niin varmana leipänä, että se elättää eläkeikään asti ja sitä työtä viitsii tehdä niin pitkään. Jos nykyisessä työpaikassa on asiat mallillaan, niin jossain tulevassa työpaikassa asiat ei sitten olekaan mallillaan. Ehkä todellisuus lävähtää sitten kasvoille, kun alkaa paikallisesti sopimaan itselleen työehtoja, joissa palkka on alle nykyisen TES:n minimin, eikä esim. lomarahoja tule ollenkaan.
Pian tänne joku rientää kertomaan, ettei tuollaiseen paikkaan tarvitse mennä töihin. Tulevaisuudessa tilanne vain voi olla sellainen, ettei muuta ole tarjolla, varsinkaan pienemmillä paikkakunnilla.

Työntekijä ottaa varmasti kaiken rahan mitä tarjotaan, mutta samanlailla asia toimii myös työnantajapuolella, eivät kaikki todellakaan vapaaehtoisesti maksa enempää kuin on pakko. Ja jos mahdollistetaan entistä vähemmän maksaminen, niin lopputuloksen tietää, operoimassa ovat kuitenkin ihmiset.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Se on totta, että ay-liike on politisoitunut entistä enemmän viime vuosina, varsinkin nyt kun yli koitetaan kävellä. Ei nämä performanssit luo kovin hyviä pohjia tulevien vuosienkaan neuvotteluille.

Mielenkiinnosta kysyisin miksi palkansaajat haluaisivat poistaa yleissitovuuden ja siirtyä paikalliseen sopimiseen? Viesti ei ole siis sinulle suunnattu, vaikka viestiäsi lainasinkin.

En tiedä pitävätkö palkansaajat nykyistä työtään nykyisillä ehdoilla niin varmana leipänä, että se elättää eläkeikään asti ja sitä työtä viitsii tehdä niin pitkään. Jos nykyisessä työpaikassa on asiat mallillaan, niin jossain tulevassa työpaikassa asiat ei sitten olekaan mallillaan. Ehkä todellisuus lävähtää sitten kasvoille, kun alkaa paikallisesti sopimaan itselleen työehtoja, joissa palkka on alle nykyisen TES:n minimin, eikä esim. lomarahoja tule ollenkaan.
Pian tänne joku rientää kertomaan, ettei tuollaiseen paikkaan tarvitse mennä töihin. Tulevaisuudessa tilanne vain voi olla sellainen, ettei muuta ole tarjolla, varsinkaan pienemmillä paikkakunnilla.

Työntekijä ottaa varmasti kaiken rahan mitä tarjotaan, mutta samanlailla asia toimii myös työnantajapuolella, eivät kaikki todellakaan vapaaehtoisesti maksa enempää kuin on pakko. Ja jos mahdollistetaan entistä vähemmän maksaminen, niin lopputuloksen tietää, operoimassa ovat kuitenkin ihmiset.
Oma kolmepenninen aiheeseen, ei yleissitovuuden poisto tarkoita sopimuksien täydellistä loppumista. Työaikalakiin kirjattava minimikorvaus joko koko työkenttää tai vaikka alakohtaisesti olisi oltava enkä usko kaikkien työnantajien lopettavan TES käyttöä vaikka yleissitovuus poistuisi. Noissa on ihan hyviäkin asioita sisällä ja olisi sulaa hulluutta kaikki järkevät asiat poistaa. TES minimi ei ole mikään kivitauluun lyöty rahamäärä riittävästä palkasta eikä sillä mielestäni voi perustella AY olemassaoloa ja valtuutusta neuvotella palkoista.

Huomattavasti varmempaa on jatkaa nykyisellä tavalla kohti tuntematonta ja kivikkoa kun täällä uudistukset vedetään suhteellisen isolla prosentilla aivan pisin vittua. Järkeviä uudistuksia kun vain jostain saisi niin olisi ihanaa.
 

godofthunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Detroit Red Wings
Oma kolmepenninen aiheeseen, ei yleissitovuuden poisto tarkoita sopimuksien täydellistä loppumista. Työaikalakiin kirjattava minimikorvaus joko koko työkenttää tai vaikka alakohtaisesti olisi oltava enkä usko kaikkien työnantajien lopettavan TES käyttöä vaikka yleissitovuus poistuisi. Noissa on ihan hyviäkin asioita sisällä ja olisi sulaa hulluutta kaikki järkevät asiat poistaa. TES minimi ei ole mikään kivitauluun lyöty rahamäärä riittävästä palkasta eikä sillä mielestäni voi perustella AY olemassaoloa ja valtuutusta neuvotella palkoista.

Huomattavasti varmempaa on jatkaa nykyisellä tavalla kohti tuntematonta ja kivikkoa kun täällä uudistukset vedetään suhteellisen isolla prosentilla aivan pisin vittua. Järkeviä uudistuksia kun vain jostain saisi niin olisi ihanaa.
No kukas sen työaikalakiin laitettavan mininin neuvottelee ? Ja onko ajatuksena että tämä olisi ns. Ikuisesti voimassa oleva minimi, sidottuna johonkin yleiseen indeksiin, vai miten toimiva systeemi? Ihan yleisesti mielenkiinnosta kysyn.
 

Jokeri70

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Onko porukka yleisesti tyytyväisiä ay-puolen toimintaan ja saavutuksiin viime vuosina? Mietin kun aika tuuheaa palkankorotusta nostaa Hakaniemen miehet, mutta samanlaiset prosentit ei näy duunarin palkkakuitilla, ts. onko herroilla kentän tuki?
Kiitos kysymyksestä, en ole kovin tyytyväinen. Sipilän kikyjen kompensointi jäi puolitiehen aikoinaan ja muutamamia muitakin juttuja annettu työnantajalle hopealautasella.
Muutamia palstaveljiä selvästikin kaivertaa lakkoilu, tai lakot, miten vain.
Itsellä 30 vuoteen ei ole yhtään lakkopäivää, syystä että omilla työpaikoilla niitä ei vaan ole ollut. Mietinkin että missä he ovat töissä, missä tämä "jatkuva lakkoilu mihin Suomella ja Suomalaisilla ei ole varaa" konkretisoituu?

Jos nyt neuvoteltaisiin pelkästään prosessiteollisuuden duunarien palkankorotuksista, todenäköisesti homma olisi ollut selvä jo aikapäiviä. Viisaat päättäjät saivat leivottua hommasta liian ison kakun valitettavasti.

Työnantajien eilinen tarjous ripoteltuna kolmelle vuodelle ei mielestäni ollut korotustarjous ensinkään.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
No kukas sen työaikalakiin laitettavan mininin neuvottelee ? Ja onko ajatuksena että tämä olisi ns. Ikuisesti voimassa oleva minimi, sidottuna johonkin yleiseen indeksiin, vai miten toimiva systeemi? Ihan yleisesti mielenkiinnosta kysyn.
Ei minulla ole tässä valmista mallia antaa mutta onhan tämä nykyinenkin malli melko mielipuolinen.

Ei asian muuttuminen ihan lähitulevaisuudessa ole ajankohtaista ja luulisin ihan järkevän mallin olevan mahdollisuuksien rajoissa.
 

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
No kukas sen työaikalakiin laitettavan mininin neuvottelee ? Ja onko ajatuksena että tämä olisi ns. Ikuisesti voimassa oleva minimi, sidottuna johonkin yleiseen indeksiin, vai miten toimiva systeemi? Ihan yleisesti mielenkiinnosta kysyn.

No eikös lainsäädännössä yleensäkin kuunnella asiantuntijoita, jonka jälkeen viilataan toki oma poliittinen sormenjälki siihen lakiin? En näe mitään syytä, miksi ei toimisi myös tässä. Tuo indeksikorotus homma on hyvä kysymys käytännön kannalta, kun periaatteessa laki/lain sisältö muuttuisi silloin automaattisesti tietyin aikavälein. En tiedä, mahdollistaako Suomen laki tällaista tällä hetkellä.. @DAF ehkä tietää.. (?)
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Ihan naurettavaa pelleilyä tämä neuvottelu, sovittelu ja lakkoilu. Aiheutetaan tahallaan satojen miljoonien vahingot yrityksille, sekä itsellekin tuntuvat ansionmenetykset. Ja tämä kaikki muutaman prosentin kymmenyksen tähden, joiden takaisinmaksuaika lienee kymmeniä vuosia palkanmenetyksen korvaamiseksi. Molemmat osapuolet tietää mikä tulee olemaan lopputulos, mutta tämä näytelmä pitää ensin leikkiä sinne asti.

Mitähän ne noissa palavereissa juttelee vuoden aikana. Pyydetään nelosella alkavaa, vai olisko peräti vitosella alkavaa. Neuvotteluissa on tyyliin yksi parametri, eli palkka, ja sitä sitä sitten neuvotellaan kuukausikaupalla. Ei hitto mitä meininkiä.

Minulla on ehdotus.
Annetaan tekoälyn laskea ja kertoa oikea lopputulos. Sinne saadaan kaikki tarvittava data sisään. Voidaan antaa fudut noille kaikille neuvottelijoille ja sovittelijoille, kun niitä ei tarvita enää.

”Finland is the first country to implement AI driven salary model.”

Kyllä, ja vielä hullummaksi homman tekee se, että AY:n 10% ja TA:n 5% välimaastosta sovittelija teki jo hyvän 7% esityksen, joka olisi ehdottomasti pitänyt lyödä vaan kiinni ja unohtaa taloutta vahingoittavat lakot.

Tekoäly muuten päätyy samaan 7% lukemaan, kun esitin kysymyksen.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
No eikös lainsäädännössä yleensäkin kuunnella asiantuntijoita, jonka jälkeen viilataan toki oma poliittinen sormenjälki siihen lakiin? En näe mitään syytä, miksi ei toimisi myös tässä. Tuo indeksikorotus homma on hyvä kysymys käytännön kannalta, kun periaatteessa laki/lain sisältö muuttuisi silloin automaattisesti tietyin aikavälein. En tiedä, mahdollistaako Suomen laki tällaista tällä hetkellä.. @DAF ehkä tietää.. (?)

Budjettilakeina säädetään kaikki tällaiset, eli mitään muuttuvasummaista ei yhdellä lailla voi säätää.

Laissahan sinänsä voitaisiin minimipalkoista säätää, se on mahdollista ja joissain maissa käytössäkin, eli toki sellainen lainsäädäntö mahdollista on. Järjestelmissä, joissa on aidosti neuvottelua kollektiiviehdoista sitä ei yleensä pidetä hyvänä kummallakaan puolella pöytää, kuten ei meilläkään.

Eivät työnantajat halua antaa tätä asiaa poliittiseksi pelinappulaksi sen enempää kuin palkansaajapuolikaan. Käytännössä myös aika hankalaa säätää, kun siitä pitäisi tehdä poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia sekä alojen että erilaisten palvelussuhteen muotojen kohdalla. Saisi toki ikuisen eduskuntavaaliteeman siitä, aivan varmasti joka vaalien kohdalle.
 

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Tekoäly muuten päätyy samaan 7% lukemaan, kun esitin kysymyksen.

Boldasin sen olennaisimman asian, miksi sovintoehdotusta ei AY-puolella haluttu hyväksyä.

...

Vetäisivät nyt kunnon lakoilla sitten Suomen ihan seis, niin saataisiin jatkossa nauttia EU:n sanelusta myös palkkaratkaisuissa. Työnantajille epäilemättä se kävisi, koska veikkaan ensimmäisten EU-pakkokeinojen joukossa olevan täydelliset jäädytykset palkankorotuksiin. Elinkustannukset toki pysyy jatkossakin samana, tai jopa nousee, niin siinähän sitten se perusduunari Pera miettii, että meniköhän tämä lakkovenkoilu sittenkään ihan putkeen..
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Kyllä, ja vielä hullummaksi homman tekee se, että AY:n 10% ja TA:n 5% välimaastosta sovittelija teki jo hyvän 7% esityksen, joka olisi ehdottomasti pitänyt lyödä vaan kiinni ja unohtaa taloutta vahingoittavat lakot.

Tekoäly muuten päätyy samaan 7% lukemaan, kun esitin kysymyksen.
Esittikö tekoäly 7% palkankorotusta myös kolmen vuoden jaksolle kuten valtakunnansovittelija?
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Esittikö tekoäly 7% palkankorotusta myös kolmen vuoden jaksolle kuten valtakunnansovittelija?
10% ja 3 vuotta vois olla ihan hyvä. 4+3+3. Työntekijät saisivat sen 10% ja työnantaja 3 vuotta vakautta. Voi kääntää myös 5+2,5+2,5%.

Vois olla molemmille ihan hyväksyttävissä rajoissa. Saa käyttää.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Esittikö tekoäly 7% palkankorotusta myös kolmen vuoden jaksolle kuten valtakunnansovittelija?

Kyllä, sovittelijana chatgpt

Jos työntekijäjärjestö (AY) vaatii 10 % palkankorotusta ja työnantajapuoli (TA) tarjoaa 5 % kolmelle vuodelle, niin todennäköinen sovitteluratkaisu asettuu jonnekin näiden väliin.

Mihin sovittelija voi päätyä?
1.
6–7 % kolmelle vuodelle – Yleinen kompromissi voisi olla 6–7 %, jaettuna esimerkiksi 2–2,5 % vuosittain. Tämä olisi lähellä keskitasoa ja voisi olla hyväksyttävissä molemmille.
2.
7–8 % kolmelle vuodelle– Jos AY-puolella on vahva painostusvoima (lakot, julkinen tuki), sovittelija voi yrittää nostaa ratkaisua lähemmäs AY:n alkuperäistä vaatimusta.
3.
5,5–6 % lyhyemmällä aikavälillä – Jos TA ei halua pitkää sopimusta, voidaan päätyä esimerkiksi kahden vuoden sopimukseen hieman korkeammalla prosentilla.

Mikä pitäisi lyödä kiinni ja lopettaa lakot?
6–7 % kolmelle vuodelle olisi realistinen kompromissi, joka voisi riittää molemmille osapuolille.
- Jos halutaan nopea ratkaisu ilman pitkiä työtaisteluita, 7 % kolmelle vuodelle voisi olla hyvä tai jopa paras loppuratkaisu.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös