Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[tommy36]

Toimari ja ns. Directorit (johtoryhmä tai miksi nyt haluaakaan sanoa, vaihtelee suuresti organisaatiosta riippuen) tekee ne isot strategiset päätökset, ne voivat mennä aika monella eri tavalla. Tuolla kuitenkin tehdään yleensä ne päätökset jotka näkyvät kunnolla vasta tulevaisuudessa. Yleensä käytetään nimitystä ylin johto. Jos jääkiekosta käytetään vertausta, niin utj ja vastaavat.

Keskijohto sitten vastaa enemmän siitä että päivittäisessä toiminnassa kaikki menee nappiin ja päivittäisen toiminnan kehityksestä, resurssoinnista ja muusta. Tämä olisi jääkiekkotermeillä se valmennustiimi.

Sitten on itse tuottavan työn tekijät (tai riippuu miten tarkastellaan, esim laatutiimi on periaatteessa vain kuluerä, vaikka oikeasti tuottaa lisäarvoa firmalle). Nämä tekevät ne päivittäiset asiat joka on lopullisesti tuote. Lätkätermein se pelaajisto.

Ja tuottavan työn tekijä kiroaa noita ylempiä tahoja ja varsinkin ylimmän johdon palkkoja, vaikka duunari sen työn tekee. Mutta aika vähän sinne lopulta kantautuu tietoa mitä kaikkea siellä ylhäällä oikeasti tehdään. Joku investointipäätös saattaa vaatia pitkät tutkimukset, kartoitukset, neuvottelut jne ja silti tullaan päätökseen ettei investoida, sinne sorvin viereen tuo tietysti näyttää siltä että ei ole tehty mitään. Sama kun keskijohtoa yleensä mollataan, harvoin siellä tekijäportaassa tiedetään kuinka paljon "riitaa" keskijohdon ja ylimmän johdon välissä on, silti nuo yleensä pitävät ulospäin (firmankin sisällä) yhteistä rintamaa vaikka välillä neuvotteluissa heitettäisiin läppäri ikkunan läpi (perustuu tositapahtumiin). Palaverista tullaan hymyssä suin ja ollaan kaikesta samaa mieltä ja keskijohto jalkauttaa päätöksiä eteenpäin.

Huono ylin johto maksaa äkkiä firmalle enemmän kuin huonot työntekijät, sama asia pätee myös keskijohdossa. Helposti ajatellaan että keskijohto vain kerää kehut "duunarien työstä" ja ylin johto sitten vetää kampaviineriä, sekä kerää isoimman potin muiden hiestä. Mutta jos vaikka keskijohto on surkeaa, kyllä se yleensä näkyy työn tuottavuudessa selkeästi. Ylimmän johdon surkeus sitten näkyy siinä ettei kauppa käy tai katteet romahtavat. Tai laatu romahtaa tai jotain muuta. Saattaa tapahtua vasta useamman vuoden päästä päätöksestä.

Toki hyvä aina kirota ylempiä portaita joka asiassa

No nythän tunnutaan sitten onneksi kiroavan niitä alempia portaita. Se varmaankin suo lohtua siellä ylhäällä. Mutta juu, miksi ei se tekijäkin olisi oikeutettu jotakuinkin samanlaiseen elämään kuin omistajatkin. MIksi heillä ei olisi oikeus asua perheensä koon edellyttämällä tavalla, käydä ulkomailla, ajella autoa ym ym. Ei kai se voi olla oikeutena vain siellä, missä omistetaan tai päätetään strategisesti. Lisäksi ei se toimarikaan siellä yksi mitään tutki, vaan tekee sitten päätöksiä niiden pohjalta, jossa sittenkin jos vetää kaiken perseelleen, niin rahaa tulee lahjaksi irtisanottaessakin. ei taida duunarilla, jolla asuntolaina juokee, i han niin hyvin asiat olla kuitenkaan, vai?

 

[MPN]

No nythän tunnutaan sitten onneksi kiroavan niitä alempia portaita. Se varmaankin suo lohtua siellä ylhäällä. Mutta juu, miksi ei se tekijäkin olisi oikeutettu jotakuinkin samanlaiseen elämään kuin omistajatkin. MIksi heillä ei olisi oikeus asua perheensä koon edellyttämällä tavalla, käydä ulkomailla, ajella autoa ym ym. Ei kai se voi olla oikeutena vain siellä, missä omistetaan tai päätetään strategisesti. Lisäksi ei se toimarikaan siellä yksi mitään tutki, vaan tekee sitten päätöksiä niiden pohjalta, jossa sittenkin jos vetää kaiken perseelleen, niin rahaa tulee lahjaksi irtisanottaessakin. ei taida duunarilla, jolla asuntolaina juokee, i han niin hyvin asiat olla kuitenkaan, vai?

Duunarilla on irtisanomisaika ja duunaria ei potkita huonon päätöksen jälkeen pois, ainakaan yhtä helposti kuin toimaria vaihdetaan. Ihan yhtenä esimerkkinä, siitä "tuulisuudesta" on kyllä yleensä hyvä korvaus, sekä työaikana että siinä tilanteessa että sopimus puretaan. Toki seuraavan paikan saanti voi olla aika paljon vaikeampaa kuin duunarilla.

En kai missään ole sanonut ettei työntekijällä olisi oikeutta johonkin elintasoon? Työstä maksetaan yleisesti korvaus, korvaus on yleensä sellainen että työllistäjä saa siitä katetta itselleen (koska miksi muuten ottaisi riskiä ja palkkaisi työntekijän?). Enkä itse ainakaan ole alempia tasoja kironnut, sinun viesteissäsi tuntuu olevan hieman "herravihaa", monessa eri ketjussa, pidemmällä aikavälillä, sen takia toin tätä esiin. Ja palkat tietysti elää markkinoiden ehdoilla*, yleensä hyville maksetaan enemmän kuin huonoille, olkoonkin sitten tuon mittari mikä tahansa (paitsi tietyillä aloilla joilla mennään suoraan taulukkojen mukaan). Mikä oma ehdotuksesi on? Jaetaan työntekijöiden ja omistajien välillä kaikki tasan? Ja jos menee huonosti, niin omistaja kantaa silti riskin? Ja mikä on perheen koon edellyttämä asunnon koko? Perheelle lapsille kaikille omat huoneet, vanhemmille oma makuuhuone, sitten olohuone ja vierashuone? Sopiva ulkomaanmatka on koko perheelle 2vko all-inclusive espanjaan? Onko se työnantajan vastuulla jos työntekijä hommaa vaikka 15 lasta että saa palkalla ostettua kartanon? Kuuluuko tämä palkka sitten ainoastaan tälle, että lapsettomalle voi maksaa vähemmän? Eniten itseäni harmittaa tämä rusinat pullasta-filosofia monessa asiassa, ihan yleisesti maailmassa nykyään, ei kanneta itse vastuuta mistään.

* tarkoitan yksityistä puolta, julkiseen puoleen en halua ottaa mitään kantaa, siellä se markkinatalous ei toimi useasta syystä ja niin kauan kun julkisella on tiettyjä tehtäviä, ei markkinatalous siellä toimi. Sekä irtisanomissuojat ja vastaavat palkintovirat ovat sellainen sekametelisoppa että ei mitään rajaa. Eli ei toimi markkinatalous sekä hyvässä että pahassa siellä. Ehkä toisaalta ihan hyvä.

Edit. Lisätään nyt vielä se että mitä ylemmäksi ketjussa mennään, niin sitä enemmän on töissä kiinni myös vapaa-ajalla ja vastuu on hieman erilainen. Työt ei lopu siihen kun lyö hanskat naulaan. Ja en ole tällä hetkellä ylimmässä johdossa, enkä halua olla. Ei sovi minulle, jossain kohtaa itsellä on tarkoitus vaihtaa vielä nykyisestä porrasta alemmaksi töissä, ei välttämättä nykyisessä paikassa tai edes 10v aikana, mutta jollain tavalla haluaisi olla vaan töissä ja kirota ylempiä tahoja sekä saarnata kuinka väärin heidän ansiot on. Siis ihan oikeasti. Yksi kaveri on edennyt valtavin harppauksin uraputkessa ja tekee kohtalaista tiliä, mutta elämä on pelkkää työtä. Toinen kaveri lähti yrittäjäksi joskus, laittoi omaisuutensa pantiksi ja teki ympäripyöreitä päiviä, käytännössä muutaman euron tuntipalkalla (yli 100h työviikkoja siis) ja vihdoin onnistui saamaan menestystä vuosien uurastamisen jälkeen, ei mitään miljoonia, mutta sellaisia että ahtaajatkin olisivat kateellisia. Nykyään työllistää kymmeniä ihmisiä, jotenkin kuulostaa kummalle että hänen pitäisi jakaa nykyiset voittonsa työntekijöiden kanssa jotka eivät ole ottaneet muuta riskiä kuin menneet hänelle töihin. Toki hän maksaa kyllä hyvää palkkaa ja pitää työntekijöistä huolta. Vaihtuvuus on minimaalista.

 

[Noppa10]

No nythän tunnutaan sitten onneksi kiroavan niitä alempia portaita. Se varmaankin suo lohtua siellä ylhäällä. Mutta juu, miksi ei se tekijäkin olisi oikeutettu jotakuinkin samanlaiseen elämään kuin omistajatkin. MIksi heillä ei olisi oikeus asua perheensä koon edellyttämällä tavalla, käydä ulkomailla, ajella autoa ym ym. Ei kai se voi olla oikeutena vain siellä, missä omistetaan tai päätetään strategisesti. Lisäksi ei se toimarikaan siellä yksi mitään tutki, vaan tekee sitten päätöksiä niiden pohjalta, jossa sittenkin jos vetää kaiken perseelleen, niin rahaa tulee lahjaksi irtisanottaessakin. ei taida duunarilla, jolla asuntolaina juokee, i han niin hyvin asiat olla kuitenkaan, vai?

On kyllä pikkuisen sulla nyt korkealentoista ajatusta.

Suurin osa noista ihmisistä on ihan itse omalla työllään ja opiskelullaan ansainnut sen paikan siellä huipulla ja sen mukanaan tuoman hyvän elintason mahdollistavan palkan. Miksi se pitäisi antaa ilmaiseksi jollekin?

Oletko ihan tosissasi, että sille rividuunarille, joka voi nostaa uppoavasta laivasta kytkintä ilman minkäännäköisiä vastuita siitä uppoavasta laivasta, tulisi maksaa enemmän, koska "ne muutkin saa"? Tuossa sinun yritysvihassasi unohtuu koko ajan se tosiasia, että käytännössä ne duunarit ovat ainoita, joilla ei tulosvastuuta yrityksessä. Siitä on ammattiliitto pitänyt huolen. Sillä myyntipuolen esimiehellä alkaa palli tutisemaan, jos myynti ei suju. Siksi se saa enemmän liksaa, koska siltä vaaditaan enemmän vastuuta.

Samalla lailla toki sitten pitää olla mahdollista ottaa siitä palkasta pois, jos yrityksellä ei menekään niin hyvin. Ei kun, ai niin, se olikin paskaa yritysjohtamista, joten sietää maksaa johdon omasta pussista. Huomaatko? Siinä on se iso ero, minkä takia niille vastuussa oleville maksetaan enemmän kuin sille jannulle, joka tekee sitä rividuunia.

Jälkimmäiseen boldaukseen; ei mikään estä sinua neuvottelemasta tuollaista pykälää työnantajasi kanssa sopimusta sorvatessa matalapalkkaduunissakaan.

 

[tommy36]

Duunarilla on irtisanomisaika ja duunaria ei potkita huonon päätöksen jälkeen pois, ainakaan yhtä helposti kuin toimaria vaihdetaan. Ihan yhtenä esimerkkinä, siitä "tuulisuudesta" on kyllä yleensä hyvä korvaus, sekä työaikana että siinä tilanteessa että sopimus puretaan. Toki seuraavan paikan saanti voi olla aika paljon vaikeampaa kuin duunarilla.

En kai missään ole sanonut ettei työntekijällä olisi oikeutta johonkin elintasoon? Työstä maksetaan yleisesti korvaus, korvaus on yleensä sellainen että työllistäjä saa siitä katetta itselleen (koska miksi muuten ottaisi riskiä ja palkkaisi työntekijän?). Enkä itse ainakaan ole alempia tasoja kironnut, sinun viesteissäsi tuntuu olevan hieman "herravihaa", monessa eri ketjussa, pidemmällä aikavälillä, sen takia toin tätä esiin. Ja palkat tietysti elää markkinoiden ehdoilla*, yleensä hyville maksetaan enemmän kuin huonoille, olkoonkin sitten tuon mittari mikä tahansa (paitsi tietyillä aloilla joilla mennään suoraan taulukkojen mukaan). Mikä oma ehdotuksesi on? Jaetaan työntekijöiden ja omistajien välillä kaikki tasan? Ja jos menee huonosti, niin omistaja kantaa silti riskin? Ja mikä on perheen koon edellyttämä asunnon koko? Perheelle lapsille kaikille omat huoneet, vanhemmille oma makuuhuone, sitten olohuone ja vierashuone? Sopiva ulkomaanmatka on koko perheelle 2vko all-inclusive espanjaan? Onko se työnantajan vastuulla jos työntekijä hommaa vaikka 15 lasta että saa palkalla ostettua kartanon? Kuuluuko tämä palkka sitten ainoastaan tälle, että lapsettomalle voi maksaa vähemmän? Eniten itseäni harmittaa tämä rusinat pullasta-filosofia monessa asiassa, ihan yleisesti maailmassa nykyään, ei kanneta itse vastuuta mistään.

* tarkoitan yksityistä puolta, julkiseen puoleen en halua ottaa mitään kantaa, siellä se markkinatalous ei toimi useasta syystä ja niin kauan kun julkisella on tiettyjä tehtäviä, ei markkinatalous siellä toimi. Sekä irtisanomissuojat ja vastaavat palkintovirat ovat sellainen sekametelisoppa että ei mitään rajaa. Eli ei toimi markkinatalous sekä hyvässä että pahassa siellä. Ehkä toisaalta ihan hyvä.

Paskat mitään herra vihaa ole. Vihaan vaan epätasa-arvoista kohtelua ja helvetinmoista äärimmäistä itsekkyyttä. Jokainen -siis myös minä- ihan varmasti kohtaan itsessänikin sen itsekkyyden, kun se hetki kohdalle osuu, jossa joutuu sitä äärimmäisesti punnitsemaan. Minulle vaan on tärkeää se, että asioissa ollaan reiluja ja jos lyödään tai potkitaan, niin lyödään ja potkitaan sitten kaikkia tasapuolisesti. No toki ellei ole kyse jonkun hengen pelastamisesta vaikkapa väkivallalta, jolloin voi olla ettei mene ihan tasaisesti.

Jokainen ihminen saa minun kohdallani ihan itsenäisesti näyttää sen, mistä puusta on veistetty, ja oma arvostukseni määrittyy sen mukaisesti. Samoin se määrittyy jokaisen yrityksen tai valtion johdon kohdalla. Omilla toimillaan saavta arvostuksen tai eivät saa. Tämä hallitus ei minun maailmankuvassani sitä saa, sillä rohkeutta lyödä itsensä likoon ei vaan ole, vaan tehdään taas ne kaikista helpoimmat ratkaisut vaikeassa tilanteessa. Toki ihan varmastikin sieltäkin jokin valonpilkahdus voisi omaankin silmiin osua, mutta kun isoassa kuvassa on niin paskaa touhua, ei oikein jaksa kaivaa enää sitä valopilkkuakaan esiin.

Tällä yritysjargonillani taas halusin vaan tuoda esiin sen, että ihminen nyt kuitenkin menee (ainakin minun maailmankuvassani), ja pitääkin mennä, sen yrityksen edelle, vaikka jotakin kuuppaan se ottaisikin.
Kiitos kuitenkin vastauksistasi. Niistä se kuitenkin keskustelu syntyy, vaikka ei ne toisen ajatukset ja näkemykset, tai edes se maailmankuva aina heti miellyttäisikään. Arvostan.

 

[tommy36]

On kyllä pikkuisen sulla nyt korkealentoista ajatusta.

Suurin osa noista ihmisistä on ihan itse omalla työllään ja opiskelullaan ansainnut sen paikan siellä huipulla ja sen mukanaan tuoman hyvän elintason mahdollistavan palkan. Miksi se pitäisi antaa ilmaiseksi jollekin?

Oletko ihan tosissasi, että sille rividuunarille, joka voi nostaa uppoavasta laivasta kytkintä ilman minkäännäköisiä vastuita siitä uppoavasta laivasta, tulisi maksaa enemmän, koska "ne muutkin saa"? Tuossa sinun yritysvihassasi unohtuu koko ajan se tosiasia, että käytännössä ne duunarit ovat ainoita, joilla ei tulosvastuuta yrityksessä. Siitä on ammattiliitto pitänyt huolen. Sillä myyntipuolen esimiehellä alkaa palli tutisemaan, jos myynti ei suju. Siksi se saa enemmän liksaa, koska siltä vaaditaan enemmän vastuuta.

Samalla lailla toki sitten pitää olla mahdollista ottaa siitä palkasta pois, jos yrityksellä ei menekään niin hyvin. Ei kun, ai niin, se olikin paskaa yritysjohtamista, joten sietää maksaa johdon omasta pussista. Huomaatko? Siinä on se iso ero, minkä takia niille vastuussa oleville maksetaan enemmän kuin sille jannulle, joka tekee sitä rividuunia.

Jälkimmäiseen boldaukseen; ei mikään estä sinua neuvottelemasta tuollaista pykälää työnantajasi kanssa sopimusta sorvatessa matalapalkkaduunissakaan.

Ei se duunarinkaan elämä ihan noin helppoa ole, ja kyllä se omistuksin omilla toimillaan määrittelee hyvin pitkälle senkin, että millaiseksi se kulttuuri yrityksessä muodostuu, ja siitä -ainakin osin- se menestyminenkin syntyy. Ja valitettavasti on ihan paljon myös kovaa duunia, sekä opikseluakin tekeviä ihmisiä, jotka eivät koskaan saa tilaisuutta edes näyttää, että voisivat olla jopa pätevämpiä

Mutta korkealentoista tahi ei, niin asioita kuitenkin, joita isossa kuvassa kannattaa ihan jokaisen tarkastella.
Lopuksi totean, että olen paikallisen sopomisen kannalla, sillä olen sitä itsekin tehnyt molemmilla puolilla. Sitä vastoin siitä, että millaisen ehdoin ja missä asemassa sitä tehdään olen varmaankin vahvasti kanssasi eri mieltä.
Ehdottomasti olen sillä kannalla, että on hyvä, jos yrityksen ja työntekijöiden välillä voidaan neuvotella vaikkapa pienemmästä palkasta sellaisella hetkellä, jossa koko yrityksen toiminta saattaa olla vaakalaudalla, mutta luonnollisestikaan sillä hetkellä ei myöskään niitä säätöjä käytetä sitten osinkoihin ym tulonjakoihin, vaan toiminnan kehittämiseen. Ja näin toki uskon, tai ainakin toivon asian laidan myös olevan.

Sittenkin edelleen on kyse siitä, että millaisille ehdoille se paikallinen sopiminen rakennetaan. AY on nykyään minunkin mielestäni paskalla tasolla (ainakin osin), mutta niinikään on myös työantajaliitotkin.

Miten siis turvata mahdollisimman tasapuolinen asema. kun täällä ei esim yrityspuoli anna mitään osaa vallasta tekijäille, vaan vaatii nyt itselleen asemaa, jossa työntekijällä ei enää ole taas muuta asemaa kuin kuunnella mitä toinen käskee. Ei se ihan niinkään voi mennä.
Työntekijöillekin pitää mahdollistaa turvattu asema siihen, että voivat vaikka sitten tarvittaessa laittaa sen yrityksen polvilleen, jos menee ihan saneluksi. No paremminkin olisi niin, että kumpikaamn ei voi kyykyttää, eikä saada yksinoikeutta määrätä, mutta heikomman asemaa sitä kuitenkn pitää ensijaisesti turvata.

 

[MPN]

Paskat mitään herra vihaa ole. Vihaan vaan epätasa-arvoista kohtelua ja helvetinmoista äärimmäistä itsekkyyttä. Jokainen -siis myös minä- ihan varmasti kohtaan itsessänikin sen itsekkyyden, kun se hetki kohdalle osuu, jossa joutuu sitä äärimmäisesti punnitsemaan. Minulle vaan on tärkeää se, että asioissa ollaan reiluja ja jos lyödään tai potkitaan, niin lyödään ja potkitaan sitten kaikkia tasapuolisesti. No toki ellei ole kyse jonkun hengen pelastamisesta vaikkapa väkivallalta, jolloin voi olla ettei mene ihan tasaisesti.

Jokainen ihminen saa minun kohdallani ihan itsenäisesti näyttää sen, mistä puusta on veistetty, ja oma arvostukseni määrittyy sen mukaisesti. Samoin se määrittyy jokaisen yrityksen tai valtion johdon kohdalla. Omilla toimillaan saavta arvostuksen tai eivät saa. Tämä hallitus ei minun maailmankuvassani sitä saa, sillä rohkeutta lyödä itsensä likoon ei vaan ole, vaan tehdään taas ne kaikista helpoimmat ratkaisut vaikeassa tilanteessa. Toki ihan varmastikin sieltäkin jokin valonpilkahdus voisi omaankin silmiin osua, mutta kun isoassa kuvassa on niin paskaa touhua, ei oikein jaksa kaivaa enää sitä valopilkkuakaan esiin.

Tällä yritysjargonillani taas halusin vaan tuoda esiin sen, että ihminen nyt kuitenkin menee (ainakin minun maailmankuvassani), ja pitääkin mennä, sen yrityksen edelle, vaikka jotakin kuuppaan se ottaisikin.
Kiitos kuitenkin vastauksistasi. Niistä se kuitenkin keskustelu syntyy, vaikka ei ne toisen ajatukset ja näkemykset, tai edes se maailmankuva aina heti miellyttäisikään. Arvostan.

Kiitos myös sinulle, avasi enemmän ajatusmaailmaasi (lue myös lisäykseni edelliseen viestiin, ehdin sinne lisätä muokkauksella). Itse sanon aina tiimiläisille että työ on elämää varten eikä toisinpäint.

Mutta työntekijät ovat firmalle valtava voimavara ja kun se pelaa kumpaankin suuntaan, niin molemmat hyötyvät. Ainakin ennen ahtaajat ja paperimiehet sekä heidän työnantajansa olivat malliesimerkki kuinka tuon ei kuulu pelata. Kumpikin koittaa hyötyä toisesta maksimaalisesti

 

[Noppa10]

Miten siis turvata mahdollisimman tasapuolinen asema. kun täällä ei esim yrityspuoli anna mitään osaa vallasta tekijäille, vaan vaatii nyt itselleen asemaa, jossa työntekijällä ei enää ole taas muuta asemaa kuin kuunnella mitä toinen käskee. Ei se ihan niinkään voi mennä.
Työntekijöillekin pitää mahdollistaa turvattu asema siihen, että voivat vaikka sitten tarvittaessa laittaa sen yrityksen polvilleen, jos menee ihan saneluksi. No paremminkin olisi niin, että kumpikaamn ei voi kyykyttää, eikä saada yksinoikeutta määrätä, mutta heikomman asemaa sitä kuitenkn pitää ensijaisesti turvata.

No siis, jos sitä valtaa haluaa lisää, sen mukana tulee myös kasvaneet vastuut ja velvollisuudet. Niitä työntekijän vastuita ja velvollisuuksia ammattiliitto on koko olemassaolonsa ajan yrittänyt vältellä kuin susi ruttoa. Onko se ihme, jos työnantajapuolella on sellainen kuva, että se duunari ei kykene sitä vastuuta kantamaan?

Jälkimmäiseen boldaukseen, ei meillä ole orjatyötä Suomessa. Noin lähtökohtaisesti se työnantaja osoittaa työn ja siitä saatavan korvauksen. Jos se ei kelpaa, ei sen duunarin ole mikään pakko sitä työtä tehdä.

 

[Axbor Nocturne]

Lakkojen kannatus alkaa hiipua, toki tässä gallupissa on paljon merkitystä kysymysten asettelussa. Tämä antaa kuitenkin aika hyvin suuntaviivoja, kun samat kysymykset ovat esitetty nyt kolme kertaa alkuvuoden aikana. Se alkaa vaikuttamaan, kun paska osuu tuulettimeen lakon ulkopuolisiin ihmisiin.

HS-gallup | Lakkojen kannatus vähenee

Kansalaiset ovat orastavasta lakkoväsymyksestä huolimatta edelleen varsin laajasti ay-liikkeen puolella, kun se vastustaa hallituksen suunnittelemia työelämän muutoksia.

www.hs.fi

 

[mike owen]

Mielenkiintoinen tilanne kaikenkaikkiaan. Odotan innolla seuraavia EU vaalikeskusteluja ja ennenkaikkea EU-vaaleja. Miten tämän hetken tilsnne vaikuttaa vaalien lopputulokseen.

Toinen asia on se miten kehysriihikeskustelut ja päätökset vaikuttavat ihmisten suhtautumiseen hallituksen toimintaan. Mun puolesta lakkoilut saisivat jo loppua.

 

[douppi]

Mielenkiintoinen tilanne kaikenkaikkiaan. Odotan innolla seuraavia EU vaalikeskusteluja ja ennenkaikkea EU-vaaleja. Miten tämän hetken tilsnne vaikuttaa vaalien lopputulokseen.

Toinen asia on se miten kehysriihikeskustelut ja päätökset vaikuttavat ihmisten suhtautumiseen hallituksen toimintaan. Mun puolesta lakkoilut saisivat jo loppua.

Olisi väkisinkin Suomen kannalta erittäin epäedullinen asia, jos siellä olisi rajakäännytystä vastustavaa edustusta täältä. Lähinnä siihen, minkälaisia puheenvuoroja siellä sitten käytetään torppaamaan näitä muuttuneen maailman tilanteita jne. Suomen näkökulmasta.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Voit toki vääntää tätä vaikka miten, mutta tosiasiassahan yritykset olemassa vain koska on ihmisiä.

Täh? Onko muka noin? Eikö yritykset synnykään salaisissa yrityspuistoissa, kun ihmiset eivät ole näkemässä?
Jeebuskin sanoi, notta kolomantena päivänä Jumala perusti yrityksen, ja neljäntenä Aadamin ja Eedamin sen oikkuja palavelemaan. Yrittäjä on analogian kärmes, jolla on omppu.

Leikki sikseen; kukaan ei tietenkään ole noin lapsellisia väittänytkään. Mutta ihminen ja työntekijä eivät kuitenkaan ole synonyymejä. Yrittäjä ja asiakaskin on usein ihminen.

Siinä olet oikeassa, että kun niitä yrityksiä on perustettu, ideologisesti ajatellen siksi, että siinä voidaan puolin ja toisin hyötyä kummankin osapuolen panostuksesta sen toimintaan, mutta kumpikin osapuoli etsii siitä myös hyötyä. Ilman yrityksiä itse kukin tekee sen minkä voi, hengissä pysyäkseen, yritysten kanssa taas toimintaa ohjaa ideologia, jossa tavoitellaan sen avulla jotakin hyötyä, jota toisella ei osapuolella ei olisi. Eli lähtökotaisesti sama itsekkyys potensiin sata, jota jokainen yksilötasolla tekee pysyäkseen hengissä.

En tiedä, missä minä olinkaan taas oikeassa, sillä en ole edes etäisesti ehdottanut mitään noin pahasti todellisuudesta erkaantunutta. (Pääsääntöisesti) yrityksiä ei perusteta tuon takia eikä niiden toimintaa ohjaa esittämäsi motiivit.

Tästä syystä ei myöskään ole reilua hallinnon toimella asettua yhden puolelle toista vastaan, ja erityisesti koskapa se vielä tapahtuu sen vahvemman hyödyksi.

Mitäs jos ajattelisikin niin, että tässä ei ole vastakkaisia puolia?

Yrittäminen on vähän kuin tilanne lentokoneessa, jossa happinaamari pitää ensin laittaa omalle naamalleen, että kykenee pelastamaan muita. Jos yritys lakkaa olemasta, sen työpaikat lakkaavat olemasta.

Yrittäjyys on on siis ideologiaa, jonka pohjalta tällä hetkellä jaamme hyötyä ihmisten kesken. Toinen asia sitten onkin se, että miten se jaetaan. Itsekkäästi toisista hyötyen, vai kakista huolen pitäen, ja yhteiskuntarauhan säilyttäen.

"Kakista" Pun intended?

Yrittäjyys ei todellakaan ole ideologia, jolla jaetaan hyöty ihmisten kesken. Netistä pari lainausta:

- Yrittäjyys on tapa tehdä työtä, työllistää itsensä ja ehkä myös muita. Yrittäminen on oman osaamisen hyödyntämistä ja uskomista omaan liikeideaan. Parhaimmillaan yrittäjyys on inspiroivaa arkea, jossa päätät itse työtapasi ja työaikasi. Yrittäjyyteen kuuluu vastuuta ja yritystoiminnassa on aina omat riskinsä.

- Yritystoiminta on jatkuvaa voitonhankkimistarkoituksessa tapahtuvaa tavaroiden tai palveluiden tuottamista ja myymistä asiakkaille. Yritystoiminnan harjoittajaa kutsutaan yrittäjäksi, joka sijoittaa yritykseensä liikeidean, työpanoksensa ja pääomaa ja odottaa ansaitsevansa toiminnallaan voittoa.

Mitä muista huolta pitämiseen tulee, niin oletko koskaan kuullut yhteisöverosta?

kummallakin puolella pitää olla yhtäläiset voimat päättää ja vaikuttaa siihen, miten sen tuotto jaetaan, eikä sitä valtaa voi ainakaan yrityksille siirtää, sillä niiden moraali nojaa vain ja ainoastaan omistajiensa tavoiteissa ja heidän itsekkyydessään, ei yhtään missään muussa, koska yritys itsessään ei ajatteluun kykene, ja jos muuta joku väittää, kannattaa varata aika johonkin hoitoon, jos kuvittelee tuollaisia.

Yrittäjä perustaa firman, joka työllistää n. 10 ihmistä. Yrittäjä raataa alkuun useita vuosia ympäripyöreitä päiviä maksamatta itselleen palkkaa saadakseen hoidettua firman kulut, velat ja ihmisten palkat. Kun vihdoinkin yritys alkaa tuottaa voittoa, mikä olisi sinun mielestäsi oikeudenmukaisen kohtuullinen tuoton ja päätösvallan jako tämän itsekkään yrittäjän ja työntekijäin välillä?

Kun vielä kysyit, että mikä se työntekijän riski on. No minäpä kerron, vaikka epäilenkin vahvasti, että se lienee turhaa.

Epäilysi ei ole täysin aiheeton. Tuosta erinomaisen kärjistävän hypoteettisesta ja uhriutuvasta tajunnanvirrastasi saa kuvan, että haluat Suomen olevan holhousyhteiskunta, jonka täytyy pitää pientä ihmistä kädestä kiinni koko tämän elinkaaren ajan.

Nuo mainitsemasi asiat eivät todellakaan ole työntekijän riskejä hänet työllistävän yrityksen suhteen, vaan ihan normaalia aikuisen ihmisen vastuunkantoa itsetekemistään valinnoista.

Työllistyminen ja näytön paikat eivät ole mikään automaatio tai yritysten velvollisuus tarjota jokaiselle, joka on alan koulutuksen saanut.

On siis takuulla hyviä yrityksiä, ja sellaisia jotka kunnioittavat tekijöitään, mutta sittenkin yritykset ovat ihmisiä varten, eikä ihmiset yrityksiä varten.

Mitä tarkoitat työntekijän kunnioituksella? Samanlaista kunnioitusta, jota sinä osoitat yrittäjiä kohtaanko?

Termillä "ihmisiä varten" maalaat edelleen liian leveällä pensselillä. Keitä ne ihmiset ovat?

 

[ultrar]

Herää kohta jo kysymys, että kenen puolella SAK on ja keiden etua he ajavat. Jokainen voi itse päätellä mitä tarkoitan tällä, vinkkinä että haluavatko he aiheuttaa sekasortoa, mikä edesauttaa tiettyjen tahojen intressejä.

 

[tommy36]

Täh? Onko muka noin? Eikö yritykset synnykään salaisissa yrityspuistoissa, kun ihmiset eivät ole näkemässä?
Jeebuskin sanoi, notta kolomantena päivänä Jumala perusti yrityksen, ja neljäntenä Aadamin ja Eedamin sen oikkuja palavelemaan. Yrittäjä on analogian kärmes, jolla on omppu.

Leikki sikseen; kukaan ei tietenkään ole noin lapsellisia väittänytkään. Mutta ihminen ja työntekijä eivät kuitenkaan ole synonyymejä. Yrittäjä ja asiakaskin on usein ihminen.

Eivät ole synonyymejä, mutta osin ei siksikään, että kaikille kun ei vaan ole sitä työtä. Ei edes vaikka haluaisivat. Ja sittenkin heistäkin on pidettävä huoli. Yhteisövero(kin) eittämättä on sellainen, jota ei yritykset maksaisi jos ei pakko olisi, ja sekin siis on osa juurikin tarkoittamaani sääntelyä, jota globaalisti pitäisi olla vieläkin nyt nähtyä enemmän. Se taas miten sitä toteutetaan, onkin kokonaan toinen tarina se. Ensisijaisesti tietenkin kohdistuen sellaisiin asioihin, jotka ovat elämän perustavanlaatuisia fasiliteetteja. Suomessa sellaisia ainakin on asuminen, sähkö, ruoka sekä vaatetus, jotka tapahtuvat muutoin kuin lahjoituksilla, hyväntekeväisyyden varassa tai kirpputoreilla.

En tiedä, missä minä olinkaan taas oikeassa, sillä en ole edes etäisesti ehdottanut mitään noin pahasti todellisuudesta erkaantunutta. (Pääsääntöisesti) yrityksiä ei perusteta tuon takia eikä niiden toimintaa ohjaa esittämäsi motiivit.

Enpä ole oikeastaan havainnut, etteikö juurikin niiden pääosin synkkyydestään naukuvien yritysten pääasiallinen tarkoitus oli keskittynyt hyvinkin pitkälle mainittuihin motiiveihin, mutta tein tosiaankijn itsekin sen virheen, että sotkin yrittäjän ja yrityksen terminologisesti keskenään, ja ne tosiaankin ovat aivan eri asioita. Mutta täälläkin on hyvin selväksi tuotu noiden yritysten ainoa merkittävä motiivi.

Mutta minäkään en enää tiedä, enkä jaksa tarkastaa missä olit oikeassa, ja missä sitten olitkin, niin sekin varmaankin riippuu ihan siitä, kuka, ken ja mikä sitä katselee siitä omasta pikku maailmastaan käsin. Eli ei liene tässäkään absoluuttista totuutta. Mulle se kuitenkin on se, että hyvn yhteiskunnan rakenne tarjoaa resurssit yrityksillekin toimia pohjalta, jossa moni fasililiteetti tukee yrityksen menestymismahdollisuuksia, ja loppu sitten on kiinni ihan siitä johodsta ja omistuksesta. JOs mieleikuvitus ei riitä kuin ulos potkimiseen, niin sitten mennään sillä. Mun arvoissa vaan pidetään kaikista huolta, ja varsinkin kun sitten hädän hetkellä odotetaan sitä itsellekin, esim juurikin niille yrityksille.
Edelleenkään ei ihmisten toimeliaiuus suuhen lopu, jos vaikka jokainen yritys maailmasta yhtäkkiä olisi kadonnut. Silloin toki entistäkin enemmän kyse olisi yritteliäisyydestä, joka luonnollisesti painottuisi siihen omaan osaamiseen sekä tietenkin sen pakollisen oppimiseen. Siinähän tilanteessa tietenkin voisi resurssitkin olla laajemmin käytettävissä, mutta niin historialliseen tilaan tuskin olisi suotavaa kuitenkaan palata.

Mitäs jos ajattelisikin niin, että tässä ei ole vastakkaisia puolia?

Yrittäminen on vähän kuin tilanne lentokoneessa, jossa happinaamari pitää ensin laittaa omalle naamalleen, että kykenee pelastamaan muita. Jos yritys lakkaa olemasta, sen työpaikat lakkaavat olemasta.

Mutta kun tässä on vastakkiset puolet, joten en kykene moiseen ajatteluun, sillä tilanteeseen suhteutettuna vaatii jo niin kovaa mielikuvitusta ettei onnistu. Myöskin niiden pelkkien yrittäjien kohdalla on se ongelmallisuus, että niidenkin toimeentuloon vaikuttaa ikävän ratkaisevalla tavalla ajoittain turhaan merkittävän aseman yhteiskunnissa saaneet yritykset, joka lisää haastetta toimiin hyvinkin merkittävästi, ja siinä touhussa on oikeastikin riski, sillä kukaan ei auta jos se kusee, ja se on taas isomman oikeudella hyvunkin helppoa saada kusemaan, sillä tarkoituksellisella halpamyynnillä voidaan tappaa sellainen, jolla ei ole mahdollisuutta epäterveeseen kilpailuun. Ja tätähän ihan kiistatta tapahtuu edelleenkin. Kun siis on rahaa takana, niin voi hyvinkin epäterveesti ja kilpailua vääristäen sen myös tappaa, ja eipä tuohon juurikaan puututa.

"Kakista" Pun intended?

Yrittäjyys ei todellakaan ole ideologia, jolla jaetaan hyöty ihmisten kesken. Netistä pari lainausta:

- Yrittäjyys on tapa tehdä työtä, työllistää itsensä ja ehkä myös muita. Yrittäminen on oman osaamisen hyödyntämistä ja uskomista omaan liikeideaan. Parhaimmillaan yrittäjyys on inspiroivaa arkea, jossa päätät itse työtapasi ja työaikasi. Yrittäjyyteen kuuluu vastuuta ja yritystoiminnassa on aina omat riskinsä.

Pitää paikkansa, ja hyvin pitkälle näin sen pitääkin olla. Mutta tämäkään ei estä kehittämästä sitä niin, että työntekijöidenkin tullessa riskiä hajautetaan, sillä se lisäarvo sekä myynti syntyy juurikin työllistämisen kautta. Suuressa osassa ei kuitenkaan kyse ole innovaatioistam vaan siitää, että ei edes saa työtä, jos ei ole työntekijöitä. Ei niitä siis ole pakko työllistää omaa etua kasvattaakseen, vaan myös riksiä jakamalla ja tuottaen hyvää koko työllistyvälle osalle. Esim raksoillahan on ollut hyvinkin työnantajalla toimivalla henkilöllä/omistajilla myydä urakoita, joissa aina itselle jää se x-osa, jolla on kivaa. Tiedän kuitenkin kokemuksesta, kuinka omistajaa sitten alkaa harmittamaan se, että tekijä onnistuukin urakassa hyvin, ja omistajan harmiksi ihan liikaa tienestejä, joten seuraava urakka lasketaan työntekijälle pienemmäksi, jotta itselle jää vielä vähän enemmän.

- Yritystoiminta on jatkuvaa voitonhankkimistarkoituksessa tapahtuvaa tavaroiden tai palveluiden tuottamista ja myymistä asiakkaille. Yritystoiminnan harjoittajaa kutsutaan yrittäjäksi, joka sijoittaa yritykseensä liikeidean, työpanoksensa ja pääomaa ja odottaa ansaitsevansa toiminnallaan voittoa.

Mitä muista huolta pitämiseen tulee, niin oletko koskaan kuullut yhteisöverosta?

Tähän jo aiemmin totesinkin, että sitä ei kukaan maksaisi, jos ei olisi pakko, kuten vinkumisesta päätellen ei muitakaan veroja. Toki onneksi ihan työntekijöissä (keski- ja hyvätuloisissa) on ihmisiä, joiden mielestä voisivat hyvinkin maksaa enemmän veroja, jos sillä helpotettaisiin kaikkien mukana pysymistä. Hallituksen ja monen yrityksen omistuksen mielestä sellainen ei ole sopivaa ajattelua.

Yrittäjä perustaa firman, joka työllistää n. 10 ihmistä. Yrittäjä raataa alkuun useita vuosia ympäripyöreitä päiviä maksamatta itselleen palkkaa saadakseen hoidettua firman kulut, velat ja ihmisten palkat. Kun vihdoinkin yritys alkaa tuottaa voittoa, mikä olisi sinun mielestäsi oikeudenmukaisen kohtuullinen tuoton ja päätösvallan jako tämän itsekkään yrittäjän ja työntekijäin välillä?

Ehkä näinkin, mutta todennäköisesti nyt kuitenkin hyvinkin paljon romantisoitua, jos et nyt suoraan yritän astua sinne huipulle. Kyllähän hyvinkin usein sitä kuitenkin rakennetaan portaittain, eikä ostamalla heti miljoonan edestä roinaa. Toki riippuu ihan siitä, mikä se ala lienee.

Epäilysi ei ole täysin aiheeton. Tuosta erinomaisen kärjistävän hypoteettisesta ja uhriutuvasta tajunnanvirrastasi saa kuvan, että haluat Suomen olevan holhousyhteiskunta, jonka täytyy pitää pientä ihmistä kädestä kiinni koko tämän elinkaaren ajan.

Markkinat vaativat valitettavasti sääntelyä, ja voimakasta valtiota joka uskaltaa verottaa. Ja tämä siitäkin huolimatta, että se pääosiltaan on vapaata. Esim edelleenkiin niitä yritysostoja pitäisi rajoittaa enemmänkin, sillä tappavat kilpailua, ja ovat osa jo aiemmin mainitsemaani touhua, jossa esim sillä alihinnoittelulla tapaetaan kilpailija pois. Tehdään siis tietoista tappiota, että saa jatkaa ylihinnoittelun tiellä.

Nuo mainitsemasi asiat eivät todellakaan ole työntekijän riskejä hänet työllistävän yrityksen suhteen, vaan ihan normaalia aikuisen ihmisen vastuunkantoa itsetekemistään valinnoista.

Kylä ne ovat ihan niitä riskejä, jos elämä on rakennettu ensin muualle, ja sitten vaikkapa se yritys keksii, että siellähän se joku 6-vuotias painaa eurolla päivä jossakin aasian hikipajassa, niin pistetäänkin täällä pulju nurin ja paikkakunta pakettiin. Sitten pakotetaan henkilö joka neljän tunnin työmatkoilla (joista ei makseta) kulkemaan hommiin, tai tippuvalla palkalla makselemaan entistä isompia elinkustannuksia, ja kaikki siksi, että on annettu se panos työnantajalle, ja odotettu tämän hoitavan oman osuutensa. Riski on siis riski vaikka sen voissa paistaisi.

Työllistyminen ja näytön paikat eivät ole mikään automaatio tai yritysten velvollisuus tarjota jokaiselle, joka on alan koulutuksen saanut.

No eipä sitten myöskään voida vaatia kaikkia työllistymään, kun ei ole niitä paikkoja johon työllistyä. Silloin siis pitää sillä verotuksella pitää ihmiset hengissä.

Mitä tarkoitat työntekijän kunnioituksella? Samanlaista kunnioitusta, jota sinä osoitat yrittäjiä kohtaanko?

Olen itsekin periaatteessa yrittäjä, joten pahoitteluni, että ajattelen valtavirtaa vastaan tässä asiassa.

Termillä "ihmisiä varten" maalaat edelleen liian leveällä pensselillä. Keitä ne ihmiset ova

Katso ikkunasta, että millaista porukkaa ja eliötä siellä vaeltaa, ja yritä niistä tulkita sitten, että mitä eläinkunnan osaa edustavat. Oletan että törmäät myös ihmisiin. Sellaisiinkin saatanallisiin luusereihin ja duunareihin, jotka täällä olevien vankkojen huhujen pohjalta heiluvat pääosin humalassa, missä sitten näkyvätkin. Voit myös heitlä kysyä, jos ei muuten varmuudella sellaiseksi tunnista.

En tiedä, miksi se on vaikeaa ymmärtää, että yrityksen (ainakin vielä, kohta ehkä tekoäly) perustaa ihminen/ihmiset, ja sen tuotonkin sille yritykselle taitaa pääosin tuoda ne ihmiset. Siihen yritykseen voi sijoittaa muuta vaikka miten, mutta sittenkin sen pitää tuottaa. Siksi olenkin sanonut, että kummastelen suuresti, että miksi yritykset niin kovin halusivat irti tuotantolisistä aikanaan. Yksi syy kuitenkin lienee se, että silloin ei voida niin selkeästi harrastaa sitä "hajoita ja hallitse" työvoimapolitiikkaa, joka siis enää perustu todelliseen tuottoon, vaan sopivaan naamaan, osin edelleen näemmä sukupuoleen (mikä se sitten nykyään onkin) kuin vaikkapa siihen millainen "kielitieteilijä" sattuu olemaan.

 

[tommy36]

Lakkojen kannatus alkaa hiipua, toki tässä gallupissa on paljon merkitystä kysymysten asettelussa. Tämä antaa kuitenkin aika hyvin suuntaviivoja, kun samat kysymykset ovat esitetty nyt kolme kertaa alkuvuoden aikana. Se alkaa vaikuttamaan, kun paska osuu tuulettimeen lakon ulkopuolisiin ihmisiin.

HS-gallup | Lakkojen kannatus vähenee

Kansalaiset ovat orastavasta lakkoväsymyksestä huolimatta edelleen varsin laajasti ay-liikkeen puolella, kun se vastustaa hallituksen suunnittelemia työelämän muutoksia.

www.hs.fi

Eiköhän se liene luonnollista että vähenee. Mutta ei välttämättä syistä joita kuvittelet, vaan siksi että alkaa olemaan pakko. Siellä(kin) se oma perse vaan alkaa olemaan kipeenä, niin eihän se kivalta tunnu. Oletan sinun tulkitsevan asiaa siten, että ovat siirtymässä hallituksen touhujen kannalle. Vähän kuitenkin sitä kehtaan tässä epäillä. Toki kovin ilahduttavaa, että se tuottaa sinulle kovasti iloisia tunteita. Tossa naapurissakin asuu yksi kaveri, joka ilhatuu kaikenlaisesta kyykytyksestä, ja hymyilee kuin naantalin aurinko aina kun jokin isku heikompaa vastaan onnistuu.

 

[Rontti]

Lakkojen kannatus alkaa hiipua, toki tässä gallupissa on paljon merkitystä kysymysten asettelussa. Tämä antaa kuitenkin aika hyvin suuntaviivoja, kun samat kysymykset ovat esitetty nyt kolme kertaa alkuvuoden aikana. Se alkaa vaikuttamaan, kun paska osuu tuulettimeen lakon ulkopuolisiin ihmisiin.

Jossain määrin hieman harhaanjohtavan otsikoinnin takana tämäkin kysely näyttää toki ihan selvästi mitä mieltä kansa on. Lainataan tähän nyt se tärkein tiivistys tuosta mielipidetutkimuksesta:

Kansalaiset ovat kuitenkin edelleen varsin laajasti ay-liikkeen puolella sen vastustaessa hallituksen suunnittelemia työelämän muutoksia.

 

[Tadu]

Lakkojen kannatus alkaa hiipua, toki tässä gallupissa on paljon merkitystä kysymysten asettelussa. Tämä antaa kuitenkin aika hyvin suuntaviivoja, kun samat kysymykset ovat esitetty nyt kolme kertaa alkuvuoden aikana. Se alkaa vaikuttamaan, kun paska osuu tuulettimeen lakon ulkopuolisiin ihmisiin.

HS-gallup | Lakkojen kannatus vähenee

Kansalaiset ovat orastavasta lakkoväsymyksestä huolimatta edelleen varsin laajasti ay-liikkeen puolella, kun se vastustaa hallituksen suunnittelemia työelämän muutoksia.

www.hs.fi

Kun suunta on tämä, niin on päivänselvää ettei hallitus anna periksi. SAK antaa periksi tai lakot jatkuvat vappuun asti kunnes poliittiset lakot kielletään lailla.

 

[Axbor Nocturne]

Eiköhän se liene luonnollista että vähenee. Mutta ei välttämättä syistä joita kuvittelet, vaan siksi että alkaa olemaan pakko. Siellä(kin) se oma perse vaan alkaa olemaan kipeenä, niin eihän se kivalta tunnu. Oletan sinun tulkitsevan asiaa siten, että ovat siirtymässä hallituksen touhujen kannalle. Vähän kuitenkin sitä kehtaan tässä epäillä. Toki kovin ilahduttavaa, että se tuottaa sinulle kovasti iloisia tunteita. Tossa naapurissakin asuu yksi kaveri, joka ilhatuu kaikenlaisesta kyykytyksestä, ja hymyilee kuin naantalin aurinko aina kun jokin isku heikompaa vastaan onnistuu.

En oleta mitään siirtymää hallituksen puolelle ja eihän sitä tue myöskään tuo kysely. Nuohan ovat kaksi eri asiaa. Jos ei tue lakkoja, niin ei se tarkoita että tukisi sen enempää hallituksen toimia. Lakoista on haittaa ihmisille, niin totta hitossa he alkavat olla myös niitä vastaan.

 

[tommy36]

En oleta mitään siirtymää hallituksen puolelle ja eihän sitä tue myöskään tuo kysely. Nuohan ovat kaksi eri asiaa. Jos ei tue lakkoja, niin ei se tarkoita että tukisi sen enempää hallituksen toimia. Lakoista on haittaa ihmisille, niin totta hitossa he alkavat olla myös niitä vastaan.

Aivan niin, ja se tietenkin kääntää näissä kyselyissä mielipidettä sinne hallinnon suuntaan,v aikka ei välttämättä tosiaankaan siksi, että hallituksen touhut monellkaan se järjellisin vaihtoehto olisi lakkojen lopettamiseksi tästä maasta.

 

[hk65]

Pahoittelut, olisi pitänyt laittaa enemmän lähteitä, Yle mm. uutisoi näin:

Entisen kriisimaa Kreikan talous on kovassa nosteessa: näillä kuudella keinolla se sen teki

Sunnuntaina vaaleihin käyvä Kreikka on onnistunut kampeamaan taloutensa hyvälle uralle. Miten se on sen tehnyt? Kokosimme kuusi asiaa.

yle.fi

Palkkaushan menee järjestäytymättömissä yrityksissä yleissitovan työehtosopimuksen mukaan, eli käytännössä on maksettava TES:in mukaista palkkaa, vaikka k.o. alan työehtosopimus olisikaan käytössä työpaikalla. Yleissitovuuden poistuminen siis poistaisi tämän ja palkkoja olisi mahdollista maksaa alle TES:n minimin. Työsuojeluviranomainen voi sakon uhalla velvoittaa työnantajaa maksamaan säällistä palkkaa, mutta en tiedä miten säällinen palkka määritellään, jos käytössä ei ole yleissitovuutta.

Eli mitä tosta ylen jutusta jäi käteen, niin pyydetään EU:lta pari-kolmekymmentä miljardia rahaa et saadaan vähän hankkeita käyntiin. Ja sit kevennetään verotusta. Step 3: meillä onkin käsillä menestysmaa Kreikan tavoin. Jee!

Mikä tässä reseptissä voiskaan mennä pieleen?

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Mutta minäkään en enää tiedä, enkä jaksa tarkastaa missä olit oikeassa, ja missä sitten olitkin, niin sekin varmaankin riippuu ihan siitä, kuka, ken ja mikä sitä katselee siitä omasta pikku maailmastaan käsin. Eli ei liene tässäkään absoluuttista totuutta.

Onpas. Absoluuttinen totuus tässä on se, että minä en sanonut asoita, joita luulit minun sanoneen.

Mutta täälläkin on hyvin selväksi tuotu noiden yritysten ainoa merkittävä motiivi.

Pystytkö vastaamaan tähän ihan yksiselitteisesti (ilman sekaista tajunnanvirtaa synkkyydestään naukuvista ja veroista vinkuvista yrityksistä, etc.), mikä on ainoa yritysten toimintaa ohjaava motiivi?

Pitää paikkansa, ja hyvin pitkälle näin sen pitääkin olla. Mutta tämäkään ei estä kehittämästä sitä niin, että työntekijöidenkin tullessa riskiä hajautetaan, sillä se lisäarvo sekä myynti syntyy juurikin työllistämisen kautta. Suuressa osassa ei kuitenkaan kyse ole innovaatioistam vaan siitää, että ei edes saa työtä, jos ei ole työntekijöitä. Ei niitä siis ole pakko työllistää omaa etua kasvattaakseen, vaan myös riksiä jakamalla ja tuottaen hyvää koko työllistyvälle osalle.

Miten hajauttaisit tai jakaisit yrityksen riskit työtekijöiden kanssa?

Yritys palkkaa tasan tarkkaan niin monta työntekijää kuin tuotannossa on tarve ja hyvän tuottaminen työllistyvälle osalle on juuri se työllistäminen. Miksi sitten luulet työntekijän menevän töihin, jos ei omaa etuaan kasvattaakseen?

Tiedän kuitenkin kokemuksesta, kuinka omistajaa sitten alkaa harmittamaan se, että tekijä onnistuukin urakassa hyvin, ja omistajan harmiksi ihan liikaa tienestejä, joten seuraava urakka lasketaan työntekijälle pienemmäksi, jotta itselle jää vielä vähän enemmän.

Tiedät sitten varmaan kokemuksesta myös, että työmaat eivät ole veljiä keskenään, ja kuinka kilpailtuja urakat nykymaailmassa ovat ja kuinka vähän niistä yleisellä tasolla sitä voittoa yrityksille jää - jos jää?
Tiedät sitten varmaan kokemuksesta myös, että voittaakseen urakkakilvan yrityksen on usein laskettava tarjous miinuskatteella ja sen saatuaan koetettava raapia erotus pienistä puroista?
Tiedät varmaan kokemuksesta myös, kuinka monesti firmat tarjoavat työntekijöilleen urakoita persnetolla, ettei tarvitsisi lomauttaa ketään?

Ehkä näinkin, mutta todennäköisesti nyt kuitenkin hyvinkin paljon romantisoitua, jos et nyt suoraan yritän astua sinne huipulle. Kyllähän hyvinkin usein sitä kuitenkin rakennetaan portaittain, eikä ostamalla heti miljoonan edestä roinaa. Toki riippuu ihan siitä, mikä se ala lienee.

Romantisoitu, noup. Täysin faktuaalinen esimerkki tosielämästä, jossa just portaittain rakennettiin eikä todellakaan ostettu miljoonalla roinaa.

Siinä oli muuten perässä kysymysmerkki sen osoituksena, että se oli kysymys.

Kylä ne ovat ihan niitä riskejä, jos elämä on rakennettu ensin muualle, ja sitten vaikkapa se yritys keksii, että siellähän se joku 6-vuotias painaa eurolla päivä jossakin aasian hikipajassa, niin pistetäänkin täällä pulju nurin ja paikkakunta pakettiin. Sitten pakotetaan henkilö joka neljän tunnin työmatkoilla (joista ei makseta) kulkemaan hommiin, tai tippuvalla palkalla makselemaan entistä isompia elinkustannuksia, ja kaikki siksi, että on annettu se panos työnantajalle, ja odotettu tämän hoitavan oman osuutensa. Riski on siis riski vaikka sen voissa paistaisi.

Jokainen rakentaa elämänsä ihan miten itse haluaa. Työ on sen mahdollistaja, ei riski. Vai onko riskitön vaihtoehto olla kokonaan menemättä töihin ja rakentaa elämänsä pelkästään yhteiskunnan tukien varaan?

(btw. Aika vaikea välillä saada tolkkua nuista sun jutuista, mutta siis: työmatkat pitenee ja palkat pienenee, koska on annettu panos työnantajalle jonka odotetaan hoitavan oma osuutensa? What the hell does that even mean?)

Jos siitä panoksesta, jonka olet työnantajallesi antanut, olet saanut jo korvauksen palkkana, työnantajahan on hoitanut oman osuutensa.

No eipä sitten myöskään voida vaatia kaikkia työllistymään, kun ei ole niitä paikkoja johon työllistyä. Silloin siis pitää sillä verotuksella pitää ihmiset hengissä.

Eli yritys tai yhteiskunta on vastuussa ihmisen ammatinvalinnasta eikä ihminen itse? Ja se ammatinvalintako on lopullinen eikä sitä tarpeen tai tilanteen vaatiessa voi muuttaa, niinkö?
Jos just omalla alalla ei ole duunia, terveen ja työkykyisen aikuisen ihmisen voi edellyttää tekevän jotain muuta työtä, johon hän on kykeneväinen tai uudelleen kouluttautua toiselle, kenties paremmin työllistävälle alalle.

Itsekin sanoit, että homma on vaan yritteliäisyydestä kiinni:

Edelleenkään ei ihmisten toimeliaiuus suuhen lopu, jos vaikka jokainen yritys maailmasta yhtäkkiä olisi kadonnut. Silloin toki entistäkin enemmän kyse olisi yritteliäisyydestä, joka luonnollisesti painottuisi siihen omaan osaamiseen sekä tietenkin sen pakollisen oppimiseen.

- - -

Olen itsekin periaatteessa yrittäjä, joten pahoitteluni, että ajattelen valtavirtaa vastaan tässä asiassa.

En toki halua epäillä ihmisen sanaa, mutta valistunut arvaukseni on, että tuo periaatteellisuus on melko vahva määritelmä yrittäjä-statuksellesi.

En tiedä, miksi se on vaikeaa ymmärtää, että yrityksen (ainakin vielä, kohta ehkä tekoäly) perustaa ihminen/ihmiset, ja sen tuotonkin sille yritykselle taitaa pääosin tuoda ne ihmiset.

Ymmärrän, että "yritys on ihmisiä varten eikä ihmiset yritystä varten" kuulostaa ehkä korvissasi joltain huikealta pointtiasi tukevalta argumentiltä. Ei ole. Se on vaan nolla-sisältöinen slogan, jonka voi liimata irtokirjaimilla yrityksen vessaan, eikä kukaan katso sitä toista kertaa.

 

[tommy36]

Onpas. Absoluuttinen totuus tässä on se, että minä en sanonut asoita, joita luulit minun sanoneen.



Pystytkö vastaamaan tähän ihan yksiselitteisesti (ilman sekaista tajunnanvirtaa synkkyydestään naukuvista ja veroista vinkuvista yrityksistä, etc.), mikä on ainoa yritysten toimintaa ohjaava motiivi?



Miten hajauttaisit tai jakaisit yrityksen riskit työtekijöiden kanssa?

Yritys palkkaa tasan tarkkaan niin monta työntekijää kuin tuotannossa on tarve ja hyvän tuottaminen työllistyvälle osalle on juuri se työllistäminen. Miksi sitten luulet työntekijän menevän töihin, jos ei omaa etuaan kasvattaakseen?



Tiedät sitten varmaan kokemuksesta myös, että työmaat eivät ole veljiä keskenään, ja kuinka kilpailtuja urakat nykymaailmassa ovat ja kuinka vähän niistä yleisellä tasolla sitä voittoa yrityksille jää - jos jää?
Tiedät sitten varmaan kokemuksesta myös, että voittaakseen urakkakilvan yrityksen on usein laskettava tarjous miinuskatteella ja sen saatuaan koetettava raapia erotus pienistä puroista?
Tiedät varmaan kokemuksesta myös, kuinka monesti firmat tarjoavat työntekijöilleen urakoita persnetolla, ettei tarvitsisi lomauttaa ketään?



Romantisoitu, noup. Täysin faktuaalinen esimerkki tosielämästä, jossa just portaittain rakennettiin eikä todellakaan ostettu miljoonalla roinaa.

Siinä oli muuten perässä kysymysmerkki sen osoituksena, että se oli kysymys.



Jokainen rakentaa elämänsä ihan miten itse haluaa. Työ on sen mahdollistaja, ei riski. Vai onko riskitön vaihtoehto olla kokonaan menemättä töihin ja rakentaa elämänsä pelkästään yhteiskunnan tukien varaan?

(btw. Aika vaikea välillä saada tolkkua nuista sun jutuista, mutta siis: työmatkat pitenee ja palkat pienenee, koska on annettu panos työnantajalle jonka odotetaan hoitavan oma osuutensa? What the hell does that even mean?)

Jos siitä panoksesta, jonka olet työnantajallesi antanut, olet saanut jo korvauksen palkkana, työnantajahan on hoitanut oman osuutensa.



Eli yritys tai yhteiskunta on vastuussa ihmisen ammatinvalinnasta eikä ihminen itse? Ja se ammatinvalintako on lopullinen eikä sitä tarpeen tai tilanteen vaatiessa voi muuttaa, niinkö?
Jos just omalla alalla ei ole duunia, terveen ja työkykyisen aikuisen ihmisen voi edellyttää tekevän jotain muuta työtä, johon hän on kykeneväinen tai uudelleen kouluttautua toiselle, kenties paremmin työllistävälle alalle.

Itsekin sanoit, että homma on vaan yritteliäisyydestä kiinni:


- - -



En toki halua epäillä ihmisen sanaa, mutta valistunut arvaukseni on, että tuo periaatteellisuus on melko vahva määritelmä yrittäjä-statuksellesi.



Ymmärrän, että "yritys on ihmisiä varten eikä ihmiset yritystä varten" kuulostaa ehkä korvissasi joltain huikealta pointtiasi tukevalta argumentiltä. Ei ole. Se on vaan nolla-sisältöinen slogan, jonka voi liimata irtokirjaimilla yrityksen vessaan, eikä kukaan katso sitä toista kertaa.

Jälleen ainoastaan mielipide-eroja, sillä tämähän -että yrityksiä ei ilman tekijöitä juurikaan ole- ei ole tullut edes minun suustani. Helppoa toki mennä sen ymmärtämättömyyden taakse jo siksikin, että vaikeaahaan täällä on kirjoitella romaaneja, joissa jokainen nyanssi määritetään piiruntarkasti, ja siten, että toinenkin sen kykenee ymmärtämään.
Koulutusjargonia vs elämää ihan itsessään on hyvin vaikea verrata, sillä siinä(kin) kunkin ihmisen oma maailmankatsomus sekä komeusmaailma sitä ohjaa. Meillähän on myös se auktoritteeti usko, jossa jonkun kertoessa sen, miten asia on, sitä ei kyseenalaisteta, vakka olisikin täyttä paskaa. Totuuskin sikäli on häilyvää, että ei edes ne kuuluista "asiantuntijat" ole mistän juuri yhtä mieltä, ja siten kukin valitsee jälleen sen oman "uskonnollisen" perustansa näissä asioissa.

Se taas miksi kommentoin olevani "periaatteessa" yrittäjä, ei varsinaisesti kuulut tänne useistakaan syistä, eikä vähiten siksi, että se lisää tunnistettavuutta. Vaikka periaatteessa kyllä asioista voisi myös jutella ihan omilla nimillään, mutta ei ehkä täällä olisi suotavaa, joten sikäli minulle on aivan sama, miten haluat kohdallani tuon tulkita.

Itse kuitenkin näen yrittäjyyden motiivit muunakin kuin jatkuvana kasvuna, vaikka myös työllistäjänkin olen toiminut, ja toki voisin toimia uudelleenkin jos tilanne siihen menisi.

Mutta sekin lienee turhaa aiheesta enempää jatkaa. Sinä et ymmärrä -eikä varmaan moni muukaan- joten mitäpä sitä turhaan jatkamaan aiheesta, ja olen kuitenkin ilmeisen kyvytön asiat ja näkmyksen pukemaan muotoon, joka ymmärrystäsi lisäisi.

Tässäkin pätee se sama asia, joka täälläkin on usein nähtävissä...tai siis luettavissa, että jokaisen omassa piirissä on ihmisiä, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin itsekin, ja sillä vakuutetaan sen olevan juuri se oikea mielipide ja ajattelutapa.

Mutta juu, ihan hyvin alasammuttu kaikki mitä toinen kirjoittaa, ja siitä toki hatunnosto, kuin myös siitä, että edes keskustelua käydään, vaikka ei sitä yhteisymmärrystä löytyisikään. Meillä vain ei arvomaailmat kohtaa, ja se on ihan ok. Itse joutuu jo tässä tarkastelemaan isomminkin koko demokratian tämän hetkisiä ongelmia, sekä sen menossa olevaan taantumista, sekä sitä kautta myös poliittikkojen omahyväisyyttä, jota korporatiivinen ajattelu ohjaa sivuun monen tavallisen ihmisen elämästä. Ei kenties sinun, mutta monen muun. Ja tietnkään se, mikä itselle on hyväksi, ei välttämättä ole sitä toisille.

Ja kyllä. Moni asia on vain sellaista tajunnan virtaa erilaisten näkyvien asioiden kohdalla, joiden vaikutus monen ihmisen elämään ei välttämättä sovi omaan ajatusmaailmaani, ja sitä kautta edelleen jonkinlaisten ajatusten pohjalta siihen keskusteluun yksityiskohdista.

Ja mitä muuten tulee noihin urakoihin, niin eipä niitä nollille lasketa, muutoin kuin jos halutaan vaikuttaa sillä mahdollisesti toiseen yritykseen. Tai ehkä joku laskee, mutta harvalla se kovin pitkälle kantaa. Toki isot rakennusyhtiöt tätä tekevät, ja paikkaavaat asiaa sitten tuntitöillä, joilla asiakasta vedätetään huolella.

Venytetään tuntitöitä kohtuuttomasti, ja tehdään ns "huonosti", jossa unohdetaan sellaisia pikku yksityiskohtia. Ja nähty siis on tämäkin. Ja voi sanoa, että välillä kyllä hävetti, sekä tuntui pahalta asiakkaan puolesta.

Riskin jakautumiseen ei nyt jaksa enempää panostaa tässä keskustelussa, koska voi olla että siinä on sellainen perustavanlaatuinen ero ajattelussa, ja mun ajatus voi tosiaankin olla ihan väärä, ja siksi aiheuttaa vain turhaa lisävääntöä keskinäisen ymmärtämättömyyden tiellä.
Mutta vielä kerran kiitos kuitenkin, että vastailet, vaikka se tulkitseekin minut pääosin idiootiksi. Siten toiki minäkin voin tarkastella asiaa tarkemmin yleisellä tasolla, kuin myös itseni suhteen, että pitääkö hakeutua hoitoon.

 

[vimpa]

Tällä vastakkain jakautumisella voisi olla mielenkiintoiset seuraukset, jos olisin todellinen liittoänkyrä. Uistelutiimikaverini (yrittäjä) on aika karheana, kun 2 vuotta sitten firmalleen ostama pakettiauto on kaikkien viivytysten jälkeen saapunut suomeen, mutta seisoo ilmeisesti maahantulovarastossa "kommunistien lakon takia". Voi olla, ettei mahduttaisi enää samaan veneeseen, jos olisin raivokkaasti puolustamassa kaikkia SAK:n toimia.

 

[Raid76]

Kun suunta on tämä, niin on päivänselvää ettei hallitus anna periksi. SAK antaa periksi tai lakot jatkuvat vappuun asti kunnes poliittiset lakot kielletään lailla.

Ei se kieltäminen ole ihan niin yksinkertaista, kuin äkkiä luulisi. Eikä sillä mikään solmu muutenkaan aukea.

Näin poliittisille lakoille käy, kun hallituksen kohulaki astuu voimaan

Säännös saattaa mahdollistaa sen, että juuri ennen lain voimaan astumista alkaneita poliittisia voitaisiin jatkaa jopa viikkoja. Ammattiyhdistyksillä on myös muita keinoja vastustaa lain vaikutuksia.

www.iltalehti.fi

 

[Pipolätkä]

SSAB:n vihreä jätti-investointi Ruotsiin Suomen sijasta

SSAB:n mukaan muutos vähentää Ruotsin hiilidioksidipäästöjä seitsemän prosenttia.

www.is.fi

SSAB:n vihreä jätti-investointi Ruotsiin Suomen sijasta

Sillä lailla....

 

[Mauri-Antero]

Sillä lailla....

Häh häh hää. Lisää näitä.