Olen aivovuodon syistä kuitenkin hitusen eri kannalla kanssasi.
En kiistä, etteikö aivovuoto olisi ongelma Suomessa. Ja nyt en halua sinua tässä soimata, voi olla, etten ole lukenut ajatuksiasi riittävästi tai sanoitan jotain sellaista, jota et edes ole sanonut.
Aivovuoto ulkomaille johtuu omasta näkökulmastani ensisijaisesti Suomen työmarkkinoista, ei palkoista tai verotuksesta. Yliopisto-opiskelu ei aina tarkoita, että kyseessä olisi yhteiskunnan kirkkain mieli. Yhteiskunnassa voi opiskella monenlaista yliopistossa. Harva taitaa tietää, että myös varhaiskasvatuksen opettajat ovat yliopistokoulutettuja kuten myös opettajat. Varhaiskasvatuksen opettajan tulot pyörivät n. 2800 € / kk ja luokanopettajan n. 3100-3200 € / kk siinä työuran alussa. Yksityiselläkin työskennelleenä uskallan sanoa sen, etteivät tällaiset tulot ole kovin kummalliset eivätkä ne ole mikään verotuksen hirviökään vielä.
Suomessa on monta alaa, joiden taustaksi vaaditaan se yliopistotutkinto, mutta käytännössä alalle työllistyminen on vaikeaa. Sama ongelma koskee hallintotieteilijöitä, taiteellisia aloja yms. eli Suomesta ei yksinkertaisesti saa nopeasti realisoituvaa hyötyä. Kauppatieteissä on porukkaa kuin sieniä sateella, mutta he lähtevät usein ihan puhtaasti paremman palkkauksen vuoksi Eurooppaan. Yleensä yliopistokoulutus takaa sellaisia perusasioita kuten kielitaitoa, jonka vuoksi lähdöllä ei huonossa työmarkkinassa ole kovin suuria esteitä.
Tuli taas pitkä viesti, mutten näe oikein niin, että aivovuoden syy olisi se, miten Suomessa ihmisiä verotetaan. Elinkaaressa Suomessa parhaimmat tulotasot osuvat 50-60v, jolloin korkeakoulutetunkin parhaimmat päivät velan sekä omistuksien näkökulmasta koittavat. Ruuhkavuosina hyväkin palkka uppoaa elämiseen, mutta niin se uppoaa muuallakin kuin Suomessa.
Korkeakoulujen oppilaita ja valmistuneita käytetään usein työvoimapoliittisessa keskustelussa keppihevosina ja selitetään, että poistuvat maasta verotuksen takia. Se on ihan puppua. Poistuvat maasta ensisijaisesti työvoimapoliittisista syistä; Suomessa ei ole duunia tai työmarkkina ei tunnista koko tutkintoa. Tällöinkin kyseessä on koulutus- ja työjärjestelmän välinen epäsuhta, joka Suomessa on hyvin voimakas. Parempaa politiikkaa kuin lyhytnäköisesti suosia yrittäjiä, olisi se, että valtio ottaisi sen lusikan käteen ja rupeaisi ohjaamaan yliopistojen ja koulutusjärjestelmän toimintaa. Kortistoon on turha ketään kouluttaa ja usein ne alat kyllä tiedetään jo siellä alkulähdössä, missä tämä uhkaa.
Kiitos asialliseen sävyyn tehdystä viestistä. Olen tässä tehnyt sivutyötäni parina päivänä enkä ole ehtinyt vastata. Niistäkin tuloista muuten verottaja vie melko tarkkaan 60 prosenttia. Voisin ehkä tehdä enemmänkin sivutöitä, mutta ei oikein kannata, kun itselle jää hiukan vajaa 40 prosenttia.
Tunnen yliopistomaailman varsin hyvin. Tiedän, että aloja on erilaisia. Tiedän myös palkkatasot. Samaa mieltä olen siitä, että on turha kouluttaa kortistoon. Suomi tarvitsisi kokonaisstrategian, joka yhdistää mm. koulutuksen, maahanmuuton ja maastamuuton, sosiaaliturvan, verotuksen, energiapolitiikan ja ympäristöpolitiikan.
Aivoviennin suuri ongelma on se, että samalla lähtevät ne innovaatiot, jotka voisivat luoda vaurautta kaikille Suomeen. Lähtijät ovat juuri niitä, joita ulkomaiset yritykset haluavat, siis yliopistokoulutetuista yritysten näkökulmasta kiinnostavimmat.
Lähdön syitä lienee useita. On puppua väittää, että verotus ei osaltaan vaikuttaisi siihen, kannattaako Suomesta lähteä tai Suomeen tulla. Toki vaikuttaa sekin, että ulkomailta voi saada parempipalkkaisen ja kiinnostavamman työn. Kysymys onkin, miksi Suomessa ei enää ole 90-luvun nokioita tai sellaisia angry birdsejä, jotka oikeasti näkyvät bkt:ssa ja työllisyydessä.
Ehkä puhdas energia ja monien eri alojen innovaatiot voisivat vaurautta tuoda. Tarvitaan kuitenkin satsausta koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehittelyyn ja markkinointiin. Näihin kaikkiin tarvitaan osaavia tekijöitä, joista tulisi pitää kiinni. Riskejä noihin kuitenkin liittyy, eikä ole kohtuullista edellyttää, että yritykset noin vain kantaisivat yksin koko vastuun. Nythän ongelma on se, että investointihalut Suomeen ovat alhaalla eikä sopivia kohteita oikein ole.
Sitten voidaan kysyä, miten tässä yhtälössä toimivat mm. yliopistot, yritykset, ay-liikkeet ja poliitikot.
ohje.te-palvelut.fi
www.kela.fi
europa.eu
www.verkkouutiset.fi