Onneksi tähän ei nyt varmaan millään pysty venymään, kun siellä on takuulla pörriäisten lisäksi muutkin kokoomuskaverit jonossa odottelemassa miljardilahjoja. Kunhan vaan keksivät lahjoilleen sopivat selitykset.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Kåsastul paikkaamaan Ilveksen loukkaantumisvajettaLue lisää »
-
Pelaajaliikennettä Tapparassa: puolustaja Kärki Poriin, tuttu nimi tilalleLue lisää »
-
Miten käy kiharaisessa kärkitaistossa? Ketkä hallitsevat tilastoja? − katsaus Auroraliigan tilanteeseenLue lisää »
-
Juuso Pulli ei näe maalivahdin vaihdoksen muuttavan pelaamistaan: "Salminen auttaa hyvin pakkeja puheellaan"Lue lisää »
-
Tomi Lämsä on levollisin mielin Lukon pelillisen prosessin suhteen – näkee urheilujohtaja Sahlstedtissa yhtäläisyyksiä Jarmo KekäläiseenLue lisää »
-
Connor McDavid teki jälleen historiaa – 1 000 pisteen rajapyykki rikki neljänneksi pienimmällä ottelumäärälläLue lisää »
Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?
- Viestiketjun aloittaja Olkku
- Alkaa
- 1 479 955
- 15 542
Ideaali maailmassa varmasti kyllä, mutta annapa jollekin virkamiehelle Suomessa pari miljardia niin minä näytän aika helvetin ison jumppakeppipinon siellä satamassa sen sijaan, että ne satamat olisi automatisoitu.
Sonny Burnett
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lukko
Samaa olen ihmetellyt että miksei niitä baltteja satamiin tule. Ei ole eka kerta kun ehdotetaan. Luulisi että olisi tehty. Joku palkanmaksun keskeyttäminen lain rikkomisen riskilläkin sijaiskärsijätehtailta on nähdäkseni isompi toimenpide kuin korvaavan työvoiman paikalle tuonti.
Larbatchov
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lukko
Äkkiseltään luulisi ettei ahtaajan palkkaaminen Shanghaista olisi ainakaan hankalampaa kuin sairaanhoitajan Filippiineiltä. Konteille ei tartte edes jutella.
Kilgore Trout
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves
Meinaatko, että jos ahtaajat tuotettaisiin Puolasta murtamaan lakkoa, niin AY-liike ei keksisi muita keinoja saada aikaan sama tai pahempi lopputulos kuin ahtaajien lakolla?
Työttömyyskorvauksella ulkomailla lomailu ei ole välttämättä kovin helppoa. Täytyy joko ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi EU-alueella siinä maassa, jossa oleskelee tai sitten hoitaa työnhaku yms. velvoitteet Suomeen. Lisäksi jälkimmäisessä pitää pystyä palaamaan viipymättä Suomeen, jos kotimaassa tarjotaan työtä. Käytännössä mikään pitkän pätkän lomailu ansiosidonnaisella ei siis todennäköisesti onnistu kovinkaan hyvin.
Tässä muutama aiheeseen liittyvä ohje viranomaisilta:
Ulkomaanmatka | Ohje
Voitko saada Kelan tukia ulkomaille?
Se, voitko saada Kelan tukia ulkomaille, riippuu siitä, mikä on ulkomaille lähtösi syy, kohdemaa ja aika, jonka oleskelet ulkomailla.
Työttömyyskorvauksen siirtäminen - Your Europe
Miten saat työttömyyskorvauksen, kun olet työnhaussa toisessa maassa – erilaisia tilanteita ja ehtoja
Työttömyyskorvauksella ulkomailla lomailu ei ole välttämättä kovin helppoa. Täytyy joko ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi EU-alueella siinä maassa, jossa oleskelee tai sitten hoitaa työnhaku yms. velvoitteet Suomeen. Lisäksi jälkimmäisessä pitää pystyä palaamaan viipymättä Suomeen, jos kotimaassa tarjotaan työtä. Käytännössä mikään pitkän pätkän lomailu ansiosidonnaisella ei siis todennäköisesti onnistu kovinkaan hyvin.
Tässä muutama aiheeseen liittyvä ohje viranomaisilta:
Ulkomaanmatka | Ohje
ohje.te-palvelut.fi
Voitko saada Kelan tukia ulkomaille?
Se, voitko saada Kelan tukia ulkomaille, riippuu siitä, mikä on ulkomaille lähtösi syy, kohdemaa ja aika, jonka oleskelet ulkomailla.www.kela.fi
Työttömyyskorvauksen siirtäminen - Your Europe
Miten saat työttömyyskorvauksen, kun olet työnhaussa toisessa maassa – erilaisia tilanteita ja ehtojaeuropa.eu
Ei tuossa ollut mitään sellaista, miksi se ei olisi helppoa. Kukaan ei sinun matkojasi seuraa, ja työttömällä ei juuri mitään velvoitteita ole TE-toimiston suuntaan.
No mitähän helvettiä, lankomies on joulukuusta lähtien painanut pitkin palloa ja tulee toukokuussa vasta viettelemään kesää Suomeen.Työttömyyskorvauksella ulkomailla lomailu ei ole välttämättä kovin helppoa. Täytyy joko ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi EU-alueella siinä maassa, jossa oleskelee tai sitten hoitaa työnhaku yms. velvoitteet Suomeen. Lisäksi jälkimmäisessä pitää pystyä palaamaan viipymättä Suomeen, jos kotimaassa tarjotaan työtä. Käytännössä mikään pitkän pätkän lomailu ansiosidonnaisella ei siis todennäköisesti onnistu kovinkaan hyvin.
Tässä muutama aiheeseen liittyvä ohje viranomaisilta:
Ulkomaanmatka | Ohje
Voitko saada Kelan tukia ulkomaille?
Se, voitko saada Kelan tukia ulkomaille, riippuu siitä, mikä on ulkomaille lähtösi syy, kohdemaa ja aika, jonka oleskelet ulkomailla.
Työttömyyskorvauksen siirtäminen - Your Europe
Miten saat työttömyyskorvauksen, kun olet työnhaussa toisessa maassa – erilaisia tilanteita ja ehtoja
Jos tämä pitää paikkansa niin AY-mafia nimitys ei ole liioiteltu:
”Logistiikka-alan yrityksen osakkaan mukaan valvontamaksu maksettiin kuukausittain ahtaajien paikallisyhdistykselle.”
www.verkkouutiset.fi
”Logistiikka-alan yrityksen osakkaan mukaan valvontamaksu maksettiin kuukausittain ahtaajien paikallisyhdistykselle.”
Yrittäjä syyttää ahtaajien vaatineen vuosien ajan suojelurahaa - näin AKT vastaa | Verkkouutiset
Logistiikka-alan yrityksen osakkaan mukaan valvontamaksu maksettiin kuukausittain ahtaajien paikallisyhdistykselle.
www.verkkouutiset.fi
Joo, eihän noita ole kellään aikaa kytätä. Harmaalla alueella lankomiehesi on kyllä vahvasti. Minusta työttömälläkin pitää olla kyllä oikeus matkustaa. Pykälät tiukempia, mutta minusta pitäisi riittää, että vastailee reissussa tarvittaessa työkkärin viesteihin ja matka olisi korkeintaan 2 viikkoa. Jos matkustellaan kuukausia ilman tavoitettakaan työllistyä, niin onko sitä sitten työttömyyskorvaukseen oikeutettu?
Nykyään TE-toimistoon pitää olla yhteydessä 2 viikon välein. Työkkäri voi järjestää esim. työllistämistukipaikan, johon on pakko mennä.
Entinen kollegani otti muutama vuosi sitten loparit ja veti useamman kuukauden maailmanympärimatkan ansiosidonnaisella. Kelan tapaamiset ja kaikki hakemukset sitten etänä. Toinen kaverini on elämäntapanautiskelija (tai pummi), joka tekee reilun puoli vuotta hanttihommia, kunnes lähtee taas jonnekin päin maailmaa kassan rahoilla elelemään. Kolmas taas on nyt yli 1,5 vuotta ansiosidonnaisella maksanut asuntolainaa, harrastanut Helsingissä kulttuuria ja miettinyt uralleen suuntaa. Tiedän, että nämä kuulostaa ihan teemu selänne -tason ”kaveri kertoi” jutuilta, mutta kaikki ovat totta.
Onhan tuo kiva tsydeemi ja itsekin tekisi mieli hyödyntää, mutta naurettavaa olisi väittää ettei siitä tulisi yhtään leikata. Kun tuollainen on mahdollistettu, niin kyllä sitä hyödynnetään.
Onhan tuo kiva tsydeemi ja itsekin tekisi mieli hyödyntää, mutta naurettavaa olisi väittää ettei siitä tulisi yhtään leikata. Kun tuollainen on mahdollistettu, niin kyllä sitä hyödynnetään.
4
444
TE-toimiston virkailija unohti mainita tästä minulle, kun lorvailin yhteiskunnan loisena eli työttömänä 4,5 kuukautta viime vuonna. Kahdesti juttelin hänen kanssaan puhelimessa ja kuukausittain piti täyttää sähköisesti tiedot neljästä työpaikasta, joihin olin sen kuukauden aikana hakenut.
Mutta en mä nyt ihan auvoksi ja autuudeksi tuotakaan aikaa sanoisi. Aiemmista valinnoistani johtuen joka kuukausi tuloista meni n. 150 % menoihin, eli säästöjen varassa oltiin ja tukevasti. Ilman säästöjä myyntiin olisi mennyt mm. kämppä (todennäköisesti tappiolla), auto (varmasti tappiolla) ynnä muuta. Perheen olisin pitänyt, en mä sentään mikään karalahti ole. Enkä yritä sanoa, että yhteiskunnan olisi pitänyt tukea omistusasunnon lainan lyhennystä tai auton kuukausierän maksamista. Pointti on ennemminkin se, että tällainen ns. tavallinen kansalainen ei elä mitenkään leveästi edes ansiosidonnaisella, kun nelihenkiseen perheeseen ei sillä hetkellä tule juuri mitään tuloja mistään muualta. Kyllä, oli tyhmästi tehty saada fudut juuri sillä hetkellä, kun asuntolainan korko nelinkertaistui, alla oli vastikään hankittu uudehko auto ja seuraava lapsikin oli tuloillaan. Olisi pitänyt valita paremmin. Mutta ehkä nämä suurimmat vaahtoajat, jotka ovat valmiit kiristämään työttömiltä ruuvia vielä vähän lisää, voisivat joskus kokeilla, kuinka ihanaa se työttömyys todellisuudessa on, kun tulot putoavat hetkessä rajusti ja menot eivät ihan seuraakaan perässä luonnollisista syistä. Kaikilla meillä on ”kavereita”, jotka elävät tukien varassa leveästi ja kiertävät ympäri maailmaa muiden rahoilla. Todellisuudessa näitä ”kavereita” on kuitenkin hyvin vähän. Leikkurin voisi ihan hyvin kohdistaa juuri niihin, jotka tätä harrastavat. Jos jostain voi antaa nykyiselle kauhukabinetille kiitosta, niin työssäoloehdon muuttumisesta 6 kuukaudesta 12:een. Eli enää et voi tehdä lokakuusta maaliskuuhun töitä Levillä ja lomailla ansiosidonnaisella huhtikuusta syyskuuhun. Tai toisin päin. Koska jos työttömyys on vapaaehtoista ja perustuu vain siihen, että haluaa työskennellä vain kesä- tai talvisesongin, niin lopun aikaa saa pärjätä omillaan. Jos osaa toimia tarjoilijana tai eräoppaana talvella, se taito ei kesäksi unohdu. Ketään ei voi pakottaa töihin, mutta vapaaehtoisesti työttöminä oleville ei myöskään tarvitse maksella ylimääräisiä avustuksia.
Moni on täällä vastannut minulle ja kun vastauksia on näin monta, niin en nyt näe tarpeelliseksi vastata jokaiselle henkilökohtaisesti.
Kuten useampikin keskustelija totesi, niin esimerkkinä kaupan alan työntekijän tuloista ja niiden elinkelpoisuudesta oli houraileva versio todellisuudesta.
Seison kuitenkin aikaisempien viestieni takana:
Toistan edelleen sen, mitä sanoin aikaisemmin: hallitus esittää keinoja, joilla on mahdollista sopia paikallisesti alaspäin työehdoista. Kaikki, siis sekä työntekijät että työnantaja, haluavat sopia työehdoista ylöspäin paikallisesti. Ja kun nämä muutokset viedään läpi lainsäädännön, ei sopimisen kautta, se tarkoittaa, että hyöty, jonka EK esim. ajattelee suuntaavansa PK-yrityksille, valuu järjestelmässä suoraan sellaisten yrityksien laariin, jotka eivät tätä tarvitse.
Aikaisemmin joku yksittäinen täällä nauroi minulle, että onhan se ihan turhaa valittamista, että lauantaityöstä vaaditaan jotain hälytysrahoja kaupassa. Halusin siihen vielä vastata erikseen, että ei se todellakaan ole naurettavaa, koska hälytysrahoja kaupan alalla maksetaan ainoastaan, jos henkilö hälytetään vapaalta töihin. On täysin eri asia, jos esim. peterra on opettajana töissä virkavastuulla ja hänellä ei ole ollenkaan työaikaa. Enhän minä silloin missään tilanteessa vaadi työnantajaa maksamaan esim. lauantaina tai sunnuntaita, jos silloin haluan töitä tehdä. Mutta jos olet vuorotyössä, jossa maksetaan jokaiselta työtunnilta, niin silloin vapaapäivän keskeyttämisestä kuuluu maksaa korvaus.
Kuten useampikin keskustelija totesi, niin esimerkkinä kaupan alan työntekijän tuloista ja niiden elinkelpoisuudesta oli houraileva versio todellisuudesta.
Seison kuitenkin aikaisempien viestieni takana:
- "Minä olen pärjännyt tilanteessa x ilman tukea, joten kaikkien muiden tilanteessa x, pitää myös pärjätä." Ihmettelen tätä ajattelua, huom. ihmettelen, en tuomitse. Ihmiset ovat yksilöitä emmekä me kaikki sovi samaan paitaan. Se, että sinä koet nousseesi jossain tilanteessa jollakin tavalla pohjalta, on ainoastaan sinun tarinasi. Sinun tarinasi ei oikeuta odottamaan tai vaatimaan muilta samaa.
- On vastenmielistä politiikkaa maalata tahallaan virheellistä kuvaa, joka yksinkertaistaa todellisuutta. Tilastoista voi todeta sen tosiasian, että Suomessa on synnytetty uusi ihmisryhmä, jotka ovat työssä käyvät köyhät. Ihmiset, jotka tekevät töitä tuntimääräisesti paljon, mutta tämä tulo ei realisoidu heille elinkaarivarallisuutena. Leikkauspolitiikkaa tuetaan (joskin myös tukipolitiikkaa) perustellaan aina yleistävillä kuvauksilla todellisuudesta, jotka eivät oikeasti mene noin.
- "Tunnen useita ihmisiä, jotka hyväksikäyttävät nykysysteemiä" on itselleni täysin vieras ajattelutapa, tänään ja huomenna. Jokainen systeemi vuotaa. Se, että joku käyttää järjestelmää hyödykseen, ei mielestäni ole perustelu poistaa järjestelmää kaikilta niiltä, jotka tarvitsevat sitä. Karski esimerkki, kun opetusalalla olen: jos yksi lapsista ei suostu tekemään kotitehtäviä niin pitääkö koko ryhmän jäädä tekemään läksyjä koulun jälkeen?
Toistan edelleen sen, mitä sanoin aikaisemmin: hallitus esittää keinoja, joilla on mahdollista sopia paikallisesti alaspäin työehdoista. Kaikki, siis sekä työntekijät että työnantaja, haluavat sopia työehdoista ylöspäin paikallisesti. Ja kun nämä muutokset viedään läpi lainsäädännön, ei sopimisen kautta, se tarkoittaa, että hyöty, jonka EK esim. ajattelee suuntaavansa PK-yrityksille, valuu järjestelmässä suoraan sellaisten yrityksien laariin, jotka eivät tätä tarvitse.
Aikaisemmin joku yksittäinen täällä nauroi minulle, että onhan se ihan turhaa valittamista, että lauantaityöstä vaaditaan jotain hälytysrahoja kaupassa. Halusin siihen vielä vastata erikseen, että ei se todellakaan ole naurettavaa, koska hälytysrahoja kaupan alalla maksetaan ainoastaan, jos henkilö hälytetään vapaalta töihin. On täysin eri asia, jos esim. peterra on opettajana töissä virkavastuulla ja hänellä ei ole ollenkaan työaikaa. Enhän minä silloin missään tilanteessa vaadi työnantajaa maksamaan esim. lauantaina tai sunnuntaita, jos silloin haluan töitä tehdä. Mutta jos olet vuorotyössä, jossa maksetaan jokaiselta työtunnilta, niin silloin vapaapäivän keskeyttämisestä kuuluu maksaa korvaus.
Tähänhän se kiteytyy. Palkansaajat eivät saa mitään.
Todellisuudessa asia kuitenkin on, että 25 vuodessa ja kuuden viimeisen hallituksen aikana työlainsäädännän uudistuksista on n. 60% kohdistunut palkansaajille ja 10% työnantajille (loput 30% neutraaleja) ja miten on käynyt Suomen kilpailukyvylle ja talouskasvulle? Ei kovin hyvin.
Ja nyt siis SAK:ta hiertää eniten paikallisen sopimisen uudistus. Hiertää siksi, että pääluottamusmiehen asema heikkenisi ja kuten tiedetään pääluottamusmiehenä ei voi olla kuulumatta liittoon.
Edelleen kyse on vallasta ja vallan pakkolunastuksesta, ei työntekijän edusta.
Tälle varmaan löytyy hyvä lähde kun on noinkin tarkalla tasolla jakaumat eritelty?
Jo pelkästään kilpailukyvyssä täytyy aina ottaa huomioon verrokkimaiden kehitys, jostain kumman syystä se kilpailukyky kuitenkin on jatkuvasti heikko ja siitä on enemmänkin tullut vakioperustelu heikennyksille.
Sen vielä ostan että rakenteellisissa uudistuksissa ollaan jäljessä. Palkkojen kehitys argumentti onkin sit jo huomattavasti heikommilla kantimilla.
Kiitos. Hyvä kooste. Toivoisin tosin että tästä olisi myös puolueettomampi arvio. En ihan suoraan osta EKn arviota, kuten en ostaisi jos SAKn ekonomi tekisi saman listauksen.
En löytänyt, vaikka yritin googlettaa enkä oikeastaan jaksanut riittävästi perehtyä, mutta teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan muuntuneessa yhteiskunnassa on tapahtunut yksi työntekijöille merkittävä muutos, joka heikentää jatkuvasti heidän asemaansa.
Teollisuudessa ihan faktuaalisesti aikaisemmin yrityksen voitot realisoituivat myös työntekijöiden henkilökohtaisina voittoina. Eli kun yritys menestyi, niin menestyivät myös työntekijät. Vaikka täällä(kin) usein muistetaan mainita, ettei mitään vastakkainasettelua enää ole ja kyllä yrityksien menestys näkyy isosti työntekijöiden kannalta, niin tätä ainakin itse uskallan ihan tutkimustiedonkin perusteella arvostella.
Voitosta suurin osa menee omistajille. Pienyrityksen tapauksessa tämä on oikeudenmukaista, mutta jättimäisten yritysten kannalta ongelmallista. Voiton jakaminen on jopa tärkeämpää kuin työntekijöiden hyvinvointi: olin töissä vuosia pörssijätillä, joka lomautti vuodesta toiseen tuhansia tekijöitä jouluna. Eli työntekijät maksoivat ihan suoraan sen, että vuosi saadaan pörssissä näyttämään siltä kuin sen pitää näyttää ja voitot päästään jakamaan omistajille.
Mielestäni se on ihan kestävä argumentti nykypäivänä, että tuloutuuko yrityksen menestyminen ihan oikeasti silleen, että työpaikat säilyy. Uskallan ainakin yksityishenkilönä tätä vähän kyseenalaistaa.
Teollisuudessa ihan faktuaalisesti aikaisemmin yrityksen voitot realisoituivat myös työntekijöiden henkilökohtaisina voittoina. Eli kun yritys menestyi, niin menestyivät myös työntekijät. Vaikka täällä(kin) usein muistetaan mainita, ettei mitään vastakkainasettelua enää ole ja kyllä yrityksien menestys näkyy isosti työntekijöiden kannalta, niin tätä ainakin itse uskallan ihan tutkimustiedonkin perusteella arvostella.
Voitosta suurin osa menee omistajille. Pienyrityksen tapauksessa tämä on oikeudenmukaista, mutta jättimäisten yritysten kannalta ongelmallista. Voiton jakaminen on jopa tärkeämpää kuin työntekijöiden hyvinvointi: olin töissä vuosia pörssijätillä, joka lomautti vuodesta toiseen tuhansia tekijöitä jouluna. Eli työntekijät maksoivat ihan suoraan sen, että vuosi saadaan pörssissä näyttämään siltä kuin sen pitää näyttää ja voitot päästään jakamaan omistajille.
Mielestäni se on ihan kestävä argumentti nykypäivänä, että tuloutuuko yrityksen menestyminen ihan oikeasti silleen, että työpaikat säilyy. Uskallan ainakin yksityishenkilönä tätä vähän kyseenalaistaa.
Niin jos reaaliansiot ovat suunnilleen samalla tasolla kuin ne olivat joskus 2008 niin ei voi sanoa ainakaan palkkojen nousseen liikaa. No ehkä on mahdollista että kaikissa kilpailijamaissa myöskin reaalipalkat ovat pysyneet samalla tasolla.
Kokonaiskuva ei muutu vaikka jokin työlainsäädännön kohdistus esim. palkansaajajärjestöille myönteistä uudistuksista olisikin enemmän vaikkapa neutraali. Erot ovat niin yksiselitteisen selviä. Jos selvitys olisi puolueellinen ja/tai kohdistukset virheellisiä niin ay-liikkeen etu olisi korjata nuo virheet ja julkaista omansa vaikkapa SAK:n sivuilla. Se ei ole tehnyt sitä siksi, että työlainsäädäntöä on kehitetty viimeisen parin vuosikymmenen aikana pääsääntöisesti heidän haluamaansa suuntaan.
Se on totta, mutta on hyvä myös huomata se tosiasia että työelämä muuttuu pikkuhiljaa yhteiskunnan kehityksen mukana myös. Perusasetelma on siis jo kallellaan yksilöiden, eli tässä tapauksessa työntekijöiden, suuntaan. Siinä mielessä 50-50 tilanne ei ole välttämättä ole edes se tavoitetila.
Yritykset mukauttavat toimintaansa lainsäädäntöön ja toimintaympäristöön ja hyvä niin. Joissain toisissa maissa tämä ei ole niin itsestäänselvyys vaan voi tehdä vähän mitä sattuu ympäristöstä, työntekijöistä tai ihmisistä välittämättä. Tai valtio kontrolloi vahvasti liiketoimintaakin.
Jos tuota listausta katsoi, niin pystyi havaitsemaan, että useampi EK:n mukaan työntekijöitä suosiva lakimuutos oli suoraa seurausta EU-direktiivistä tai EU-tuomioistuimen linjauksesta. Vastaavasti en noteerannut yhtään työnantajille suotuisaa lakimuutosta, joka olisi samaan perustunut. Loogisesti voi siis päätellä, että myös Suomen keskeisissä kilpailijamaissa (Ruotsi, Tanska, Saksa) muutokset ovat noilta osin olleet samankaltaisia.
Sitten merkittävä osa työntekijöitä suosivista lakimuutoksista on ollut sellaisia, jotka olivat seurausta siitä, että työnantajat olivat ensin muuttaneet työmarkkinoiden käytäntöjä. Tuskin vuokratyön yleistyminen, määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisen lisääntyminen tai nollatuntisopimusten yleistyminen on ollut mikään ay-liikeen tahtotila, vaan enemmän työnantajaleirin tahtotila. Olisihan se jokseenkin erikoista, jos lainsäätäjät eivät olisi näihin työelämän muutoksiin millään tavalla reagoineet minimiregulaation osalta, kun kuitenkin länsimaissa lähdetään siitä, että työntekijä on lähtökohtaisesti se työnantajaa heikompi osapuoli, jolle tulee lainsäädännöllä turvata tietyt säälliset olot.
Olen täysin samaa mieltä.
Nyt täytyykin lähinnä toivoa, että AY-liikkeetkin huomaisivat tämän.
Joo. Toivon yhtälailla AY liikkeen ja vanhalla johtamistavalla operoivat yritykset päivittävänsä pelikirjansa 2020 luvulle.
Paikallisesti sovitaan työntekijöille vapauksia ja vastuita. Siitä on hyvä lähteä liikkeelle.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy