Moni on täällä vastannut minulle ja kun vastauksia on näin monta, niin en nyt näe tarpeelliseksi vastata jokaiselle henkilökohtaisesti.
Kuten useampikin keskustelija totesi, niin esimerkkinä kaupan alan työntekijän tuloista ja niiden elinkelpoisuudesta oli houraileva versio todellisuudesta.
Seison kuitenkin aikaisempien viestieni takana:
- "Minä olen pärjännyt tilanteessa x ilman tukea, joten kaikkien muiden tilanteessa x, pitää myös pärjätä." Ihmettelen tätä ajattelua, huom. ihmettelen, en tuomitse. Ihmiset ovat yksilöitä emmekä me kaikki sovi samaan paitaan. Se, että sinä koet nousseesi jossain tilanteessa jollakin tavalla pohjalta, on ainoastaan sinun tarinasi. Sinun tarinasi ei oikeuta odottamaan tai vaatimaan muilta samaa.
- On vastenmielistä politiikkaa maalata tahallaan virheellistä kuvaa, joka yksinkertaistaa todellisuutta. Tilastoista voi todeta sen tosiasian, että Suomessa on synnytetty uusi ihmisryhmä, jotka ovat työssä käyvät köyhät. Ihmiset, jotka tekevät töitä tuntimääräisesti paljon, mutta tämä tulo ei realisoidu heille elinkaarivarallisuutena. Leikkauspolitiikkaa tuetaan (joskin myös tukipolitiikkaa) perustellaan aina yleistävillä kuvauksilla todellisuudesta, jotka eivät oikeasti mene noin.
- "Tunnen useita ihmisiä, jotka hyväksikäyttävät nykysysteemiä" on itselleni täysin vieras ajattelutapa, tänään ja huomenna. Jokainen systeemi vuotaa. Se, että joku käyttää järjestelmää hyödykseen, ei mielestäni ole perustelu poistaa järjestelmää kaikilta niiltä, jotka tarvitsevat sitä. Karski esimerkki, kun opetusalalla olen: jos yksi lapsista ei suostu tekemään kotitehtäviä niin pitääkö koko ryhmän jäädä tekemään läksyjä koulun jälkeen?
Tämä hallituksen kaavailema paketti ei tarjoa työntekijälle yhtikäs mitään. EK seisoi kädet taskussa niin kauan kunnes tämä viimeisin lakko alkoi, jonka jälkeen se yhtäkkiä alkoi myös tekemään vastatoimia. Samalla selitellään, etteivät nämä muutokset millään muotoa heikennä työntekijän asemaa. Jännän yksimielinen on hallitus ja EK asiasta, josta perinteisesti on aika monenlaista mielipidettä.
Toistan edelleen sen, mitä sanoin aikaisemmin: hallitus esittää keinoja, joilla on mahdollista sopia paikallisesti alaspäin työehdoista. Kaikki, siis sekä työntekijät että työnantaja, haluavat sopia työehdoista ylöspäin paikallisesti. Ja kun nämä muutokset viedään läpi lainsäädännön, ei sopimisen kautta, se tarkoittaa, että hyöty, jonka EK esim. ajattelee suuntaavansa PK-yrityksille, valuu järjestelmässä suoraan sellaisten yrityksien laariin, jotka eivät tätä tarvitse.
Aikaisemmin joku yksittäinen täällä nauroi minulle, että onhan se ihan turhaa valittamista, että lauantaityöstä vaaditaan jotain hälytysrahoja kaupassa. Halusin siihen vielä vastata erikseen, että ei se todellakaan ole naurettavaa, koska hälytysrahoja kaupan alalla maksetaan ainoastaan, jos henkilö hälytetään vapaalta töihin. On täysin eri asia, jos esim. peterra on opettajana töissä virkavastuulla ja hänellä ei ole ollenkaan työaikaa. Enhän minä silloin missään tilanteessa vaadi työnantajaa maksamaan esim. lauantaina tai sunnuntaita, jos silloin haluan töitä tehdä. Mutta jos olet vuorotyössä, jossa maksetaan jokaiselta työtunnilta, niin silloin vapaapäivän keskeyttämisestä kuuluu maksaa korvaus.