Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[sambersson]

Tässä keskustelussa on se ongelma (tahallinen tai tahaton, vaikea sanoa), että vasemmalla laidalla väitetään, että se, ettei jollekin toimelle voida laskea suoria työllisyysvaikutuksia todistaisi sen, ettei sellaisia vaikutuksia ole. Otetaanpa nyt esimerkiksi paikallinen sopiminen. Kuvitellaan, että meillä 50 työntekijän metallialan yritys, jonka tilauskirja näyttää huolestuttavan tyhjältä, koska ajat ovat heikot.

Nykytilanteessa omistajalla on kolme mahdollisuutta:

1. Pitää jengi töissä ja ottaa tappiot omaan piikkiinsä (voihan sen kesämökin aina myydä pois)

2. Lomauttaa jengin määräajaksi

3. Irtisanoa osan työntekijöistä tuotannollis-taloudellisin perustein

Jos paikallinen sopiminen olisi mahdollista, voisi näiden 50 kaverin kanssa istua pöytään ja sopia, että lomautusten/irtisanomisten sijasta leikataan liksaa kymmenen prosenttia määräajaksi tai pidetään kaksi viikkoa lomista nyt ja tehdään varsinaisella lomakaudella, jolloin töitä saattaisi taas olla sitten normaalisti duunia.

Voihan näin jo nytkin tehdä.

Ei sitä lakiin tarvi kirjoittaa. Paitsi jos haluaa pakottaa.

 

[LuKi]

Muistan oikein hyvin 90-luvun laman. Istuin lokakuussa vuonna 1991 Ford Escortissa kuuntelemassa uutisia, joissa kerrottiin Suomen Pankin vastoin kaikkia vakuutteluja devalvoineen markan 12 prosenttia. Ei riittänyt , seuraavana vuonna piti laittaa markka kellumaan. Kaikki kulissit kaatuivat rytinällä. Syöksykierre oli julkisuudessa paha ja vielä hirveämpi se oli kuliseissa, joissa hallituspuolueiden politiikot, Ahon ja Viinasen johdolla joutuivat varautumaan todellisiin poikkeustoimiin. Todellinen pelko oli, että Suomen lainahanat sulkeutuvat ja joudutaan syöksykierteestä täydelliseen pudotukseen. Tähän varautumiseen liittyvät toimet olisivat olleet aivan eri kalibeeria, kuin ne leikkaukset, joita ammattiyhdistysliike ja vasemmisto-oppositio vastusti mielenosoituksilla ja erittäin kärjekkäällä kielenkäytöllä. Jos some olisi ollut käytössä, niin voi pojat mitä siellä ay-aktiivit ja vasemmistopolittikot olisivatkaan melskanneet X-palvelu punaisena. Viinasen (ja Ahon) vastuu ja stressitaso olivat hirveitä, vastuuta tästä hirveydestä ei otettu ammattiyhdistysliikkeessä, eikä oppositiossa.

Tätä taustaa vasten on hyvin vaikea nähdä ammattiyhdistysliikkeen ja vasemmistopuolueiden kykenevän hankalan taloustilanteen vaatimiin toimiin, toimiin joissa ei ole yhteisestä kassasta lisää jaettavaa, tai joissa ei saavutetut edut kasva. Nyt meillä ei ole (vielä) ollut sitä kertarysähdystä, mutta Suomen talous on ollut haastavassa tilanteessa vuodesta 2008 lähtien. Viisitoista vuotta on ollut eri puolueilla, eri työmarkkinaosapuolilla ollut aikaa tehdä ne toimet, joilla Suomi pysyisi muiden Pohjoismaiden, no jos ei mukana, mutta edes jonkinlaisella näköetäisyydellä. Ei olla saatu tehtyä oikein mitään ja jäämme jälkeen kaikilla mittareilla. Kulman suoristaminen olisi ollut helpompaa, jos se olisi aloitettu ajoissa, nyt toimet ovat kovempia, koska oikaisukulma on kovempi.

Olisihan se kivaa, että kaikkea kivaa yhdessä maailman kivoimmassa yhteiskunnassa, jaettaisiin yhtä kivasti kuin ennenkin. Mutta kun sitä jaettavaa ei yksinkertaisesti ole niin kuin ennen. Kansalaisilta unohtuu ihan yksinkertaiset tosiasiat; jotta voidaan jakaa karkkia, karkkia pitää sitä ennen tehdä. Ei karkkipäivät voi olla joku olemassaoleva luonnonlaki, ne pitää ansaita, siis ansaita työllä. Tällä hetkellä niitä ei kyetä ansaitsemaan.

Ongelma ei ole Suomessa niinkään työn saatavuus vaan osaavan ja tehokkaan työvoiman löytäminen. Osaajista kyllä kilpaillaan myös palkoilla. Täten esim. paikallinen sopiminen ei voi isossa kuvassa heikentää osaavien työntekijöiden ansioita, vaan päinvastoin. Ammattiyhdistysten ja vasemmistopuolueiden kannattaisi huolehtia työntekijöiden osaamisen vahvistamisesta ja siitä, että osaavia nuoria tulee työelämään. Tämä on iso yhteiskunnallinen haaste, kun nuoret voivat pahoin, koulupudokkuus kasvaa ja ammatillisen opetuksen tasonlaskusta puhutaan siellä ja täällä. Osaamisvaje pahenee, julkiset sosiaali- ja terveysmenot kasvavat vanhusväestön lisäksi nuorilla ja se SAK:n jäsen ihmettelee, kun palkankorotusten hyödyt katoavat kiristyvään verotukseen. Tilannetta tulee heikentämään entisestään Viron talouskasvu, joka lopettaa vähitellen työssäkäynnin Suomessa ja kääntää jopa virolaisia palaamaan takaisin Suomenlahden eteläpuolelle. Tasavero, toistaiseksi huokeammat hinnat ja esim. terveyspalvelujen (omalääkäri) parempi saatavuus houkuttelevat muuttovirtaa Viron suuntaan.

 

[Jussih]

Siis nimenomaan valtiovarainministeriön laskelmissa arvioidaan toimien nettovaikutusta työllisyyteen eli ei vain uusia työllistyjiä. Esimerkiksi irtisanomissuojan heikentämisen osalta vm toteaa, että se lisää rekrytointeja eli uusia työllistyjiä, mutta lisää myös irtisanomisia eli työssä olevista työttömäksi siirtyviä ja tutkimusdatan perusteella näiden erotus on suunnilleen nolla eli uudistus olisi työllisyysvaikutuksiltaan neutraali.

Tästä juuri yritin kirjoittaa; VM:n laskelmat koskevat vain uusia työllistyjiä, eivät pelastuvia työpaikkoja, vaikka jälkimmäiset ovat aivan yhtä arvokkaita.

 

[Jussih]

Voihan näin jo nytkin tehdä.

Ei sitä lakiin tarvi kirjoittaa. Paitsi jos haluaa pakottaa.

Ei voi, paitsi joillakin harvoilla aloilla, jossa TES:een on saatu tällaisia jouston mahdollisuuksia. Eikä erityisesti voi liittoihin kuulumattomien työnantajien yrityksissä. Tästähän tässä koko uudistuksessa on kyse.

 

[Normandia]

Tilannetta tulee heikentämään entisestään Viron talouskasvu, joka lopettaa vähitellen työssäkäynnin Suomessa ja kääntää jopa virolaisia palaamaan takaisin Suomenlahden eteläpuolelle. Tasavero, toistaiseksi huokeammat hinnat ja esim. terveyspalvelujen (omalääkäri) parempi saatavuus houkuttelevat muuttovirtaa Viron suuntaan.

Toki ei Virossakaan nyt vahvasti mene. Eli ei sielläkään niitä työpaikkoja nyt pilvinpimein ole.

Viron talouden taantuma syveni vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä (heinä-, elo-, syyskuussa), jolloin maan bruttokansantuote (BKT) laski 3,9 prosenttia vuoden 2022 vastaavaan neljännekseen verrattuna.

Viron BKT laski 4 prosenttia - The Baltic Guide Online

Viron talouden taantuma syveni vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä (heinä-, elo-, syyskuussa), jolloin maan bruttokansantuote (BKT) laski 3,9 prosenttia vuoden 2022 vastaavaan neljännekseen verrattuna. ”Vaikka inflaatio hidastuu edelleen, tämä ei ole auttanut taloutta piristymään. Toisella...

balticguide.ee

 

[sambersson]

Ei voi, paitsi joillakin harvoilla aloilla, jossa TES:een on saatu tällaisia jouston mahdollisuuksia. Eikä erityisesti voi liittoihin kuulumattomien työnantajien yrityksissä. Tästähän tässä koko uudistuksessa on kyse.

Uskotko jos sanon että työnantajalla on mahdollisuus päättää sun lomat ja mahdolliset pekkaset? Sekä jopa kellonajat milloin tulet ja olet töissä. Kyllä, niitä saa ja voi jo nyt neuvotella. Ei niitä tarvi lakiin kirjoittaa. Ellei halua pakottaa.

 

[LuKi]

Toki ei Virossakaan nyt vahvasti mene. Eli ei sielläkään niitä työpaikkoja nyt pilvinpimein ole.

Viron talouden taantuma syveni vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä (heinä-, elo-, syyskuussa), jolloin maan bruttokansantuote (BKT) laski 3,9 prosenttia vuoden 2022 vastaavaan neljännekseen verrattuna.

Viron BKT laski 4 prosenttia - The Baltic Guide Online

Viron talouden taantuma syveni vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä (heinä-, elo-, syyskuussa), jolloin maan bruttokansantuote (BKT) laski 3,9 prosenttia vuoden 2022 vastaavaan neljännekseen verrattuna. ”Vaikka inflaatio hidastuu edelleen, tämä ei ole auttanut taloutta piristymään. Toisella...

balticguide.ee

Toki kansainvälisen talouden suhdanteet heijastuvat Suomea nopeammin Viron kaltaisessa vapaassa markkinataloudessa. Mutta ne nousut ovat myös olleet nopeita, Viron kohdalla kasvu on ollut huikeaa, eikä Virolla ole taakkana järkyttävää valtionvelkaa. Suomessa taas pelkät korkokulut (yllätys yllätys) realisoituvat isoina menoerinä valtion budjetissa. Viro taitaa olla koko EU:n vähävelkaisin maa, reilusti alle 20% bkt:sta, kun Suomessa ollaan jo reilusti yli 70%:n bkt:sta. Viron koulutustaso on ohittanut Suomen, joten osaamisenkaan näköpiiristä ei ole nähtävissä tulevaisuudessa, että Suomen ja Viron talouskehitysten isot suunnat muuttuisivat mihinkään.

 

[Hermes#41]

Osa työttömistä työllistyy avoinna oleviin työpaikkoihin. Lisäksi työvoimapula takaa edun työntekijöille palkkakehityksessä. Laboren johtaja Mika Mairanta totesi viime joulukuussa, että alavireisestä suhdanteesta huolimatta Laboren Suomessa vallitsevat yhä työntekijän markkinat. Moni yritys haluaisi rekrytoida enemmän osaajia kuin heitä on tarjolla.

Tämä on totta.

Ikävä kyllä harva tuolla työttömissä työnhakijoissa on sellainen, joka toisi apua työvoimapulaan.

Lisäksi avointen työpaikkojen määrä ei ole todellinen. Yhtä teollisuuden paikkaa saattaa olla täyttämässä usea rekrytalo sekä konsulltifirma. Eli yksi paikka voi helposti markkinoilla näyttäytyä viitenä avoimena paikkana.

Osaajista kilpaillaan, mutta se ei varsinaisesti lisää työpaikkoja eikä talouskasvua. Pitäisi oikeasti löytää keinoja työllistää niitä ihan tavallisia osaajia, joista sitten kehittyy huippuja ajan mittaan. Yritykset hakevat valmista, joita ei vain ole.

Lisäksi on paljon tehtäviä, joita "seppo" tai "pirkko" on hoitanut 30 vuotta + monta muuta tehtävää samalla. Nyt sitten etsitään uutta "pirkkoseppoa" tilalle seuraavaksi 30 vuodeksi, jota vaan ei ole. Tähän pitäisi palkata tilalle 3 ihmistä ja yks kaks liiketoiminta ei olekaan kannattavaa... Rakenteelliset ongelmat yrityksissäkin on todella syvässä ja sinne on muodostunut paljon koulutusvelkaa.

 

[wilco]

Toki kansainvälisen talouden suhdanteet heijastuvat Suomea nopeammin Viron kaltaisessa vapaassa markkinataloudessa. Mutta ne nousut ovat myös olleet nopeita, Viron kohdalla kasvu on ollut huikeaa, eikä Virolla ole taakkana järkyttävää valtionvelkaa. Suomessa taas pelkät korkokulut (yllätys yllätys) realisoituvat isoina menoerinä valtion budjetissa. Viro taitaa olla koko EU:n vähävelkaisin maa, reilusti alle 20% bkt:sta, kun Suomessa ollaan jo reilusti yli 70%:n bkt:sta. Viron koulutustaso on ohittanut Suomen, joten osaamisenkaan näköpiiristä ei ole nähtävissä tulevaisuudessa, että Suomen ja Viron talouskehitysten isot suunnat muuttuisivat mihinkään.

Olisiko näihin jotain linkkejä tilastoihin?

Että silleen...

 

[Cobol]

Tämä on totta.

Ikävä kyllä harva tuolla työttömissä työnhakijoissa on sellainen, joka toisi apua työvoimapulaan.

Lisäksi avointen työpaikkojen määrä ei ole todellinen. Yhtä teollisuuden paikkaa saattaa olla täyttämässä usea rekrytalo sekä konsulltifirma. Eli yksi paikka voi helposti markkinoilla näyttäytyä viitenä avoimena paikkana.

Osaajista kilpaillaan, mutta se ei varsinaisesti lisää työpaikkoja eikä talouskasvua. Pitäisi oikeasti löytää keinoja työllistää niitä ihan tavallisia osaajia, joista sitten kehittyy huippuja ajan mittaan. Yritykset hakevat valmista, joita ei vain ole.

Lisäksi on paljon tehtäviä, joita "seppo" tai "pirkko" on hoitanut 30 vuotta + monta muuta tehtävää samalla. Nyt sitten etsitään uutta "pirkkoseppoa" tilalle seuraavaksi 30 vuodeksi, jota vaan ei ole. Tähän pitäisi palkata tilalle 3 ihmistä ja yks kaks liiketoiminta ei olekaan kannattavaa... Rakenteelliset ongelmat yrityksissäkin on todella syvässä ja sinne on muodostunut paljon koulutusvelkaa.

Yllä olevaan liittyy yksi ongelmamme. Suomessa maksetaan työttömyyskorvauksia suhteessa työttömyyteen käytettäviin julkisen puolen kuluihin aivan liikaa. Pääpaino uudistuksessa tulisi olla koulutuksessa uuteen ammattiin ja sellaisissa palveluissa, joita ihminen tarvitsee työllistyäkseen. Ulkomuistista olemme Pohjoismaissa se maa, joka maksaa suhteessa vähiten työllistämisestä ja eniten korvauksina työttömyydestä.

Orpon hallitus on karsimassa tukia, jotka voisivat auttaa alanvaihdossa. Jos muutoksia ei tule esityksiin, hallitus tekee todennäköisesti esteitä omien tavoitteidensa toteuttamisessa.

Mikään uusi asia aikuiskoulutustuen poistaminen ei ole. Elokuussa 2020 valtiovarainministeriö ehdotti aikuiskoulutustuen lakkauttamista yhtenä vaihtoehtona osana työllisuusesitystään. Tuolloin Orpo ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen vastustivat poistamista.

 

[Kilgore Trout]

Siis nimenomaan valtiovarainministeriön laskelmissa arvioidaan toimien nettovaikutusta työllisyyteen eli ei vain uusia työllistyjiä. Esimerkiksi irtisanomissuojan heikentämisen osalta vm toteaa, että se lisää rekrytointeja eli uusia työllistyjiä, mutta lisää myös irtisanomisia eli työssä olevista työttömäksi siirtyviä ja tutkimusdatan perusteella näiden erotus on suunnilleen nolla eli uudistus olisi työllisyysvaikutuksiltaan neutraali.

Mutta firma A saattaa pärjätä paremmin, kehittyä, kasvaa ja luoda uusia työpaikkoja sen sijaan että joutuisi kitumaan, lomauttamaan tai menemään konkurssiin.
Tai sitten omistaja nauraa matkalla pankkiin.
Luultavasti todellisuus on sieltä välistä, mutta uskon siihen, että menestyvä yritys luo lisää työpaikkoja.

 

[Normandia]

Suomen Yrittäjien Pentikäinen mukaan ei ole oikeuskäytäntöä siitä, voiko työnantaja keskeyttää palkanmaksun vai ei. Samaa sanoi eilen työelämänprofessori Koskinen.

Myös Suomen Yrittäjien jäsenet ovat kyselleet liitostaan laintulkintaa siitä, voidaanko palkanmaksu lopettaa heti.

Miten liitto vastaa jäsenilleen?

– EK:n liittojen linja on hyvin perusteltavissa, mutta asia on juridisesti tulkinnanvarainen – eikä tästä ole aikaisempaa oikeuskäytäntöä, Pentikäinen sanoo.

Palkanmaksuvelvollisuuden katkaiseminen on mahdollista siinä tilanteessa, että työnteko tosiasiallisesti estyy lakon vuoksi. Mutta kyllä siinä työnantaja ottaa riskin, että asia riitautuu – eikä lopputulos ole varma.

Suomen Yrittäjät lipeää työnantajien rintamasta – varoittaa jäseniään palkanmaksun keskeyttämisestä

Työnantajaleirin linja on Mikael Pentikäisen mukaan perusteltu, mutta oikeudenkäyntien lopputulos on juridisesti epävarma.

yle.fi

 

[LuKi]

Olisiko näihin jotain linkkejä tilastoihin?

Että silleen...

No onhan tästä puhuttu siellä ja täällä, sekä Viron koulutuksen noususta, että Suomen koulutustason laskusta. Enkä tarkoita vain Pisa tuloksia.

Näin Tanska ja Viro sen tekivät: Nuorten koulutuksen taso on selvästi Suomea parempi

Suomessa nuorten oppimistulokset ovat heikentyneet eikä nuorten koulutuksen taso ole noussut toisin kuin naapurimaissamme.

yle.fi

Lehtoria hävettää lähettää opiskelijansa työelämään – ammatillisessa koulutuksessa ei riitä aikaa opettaa nuorille tarvittavia perustaitoja

Yritysten antaman palautteen mukaan ammattikoululaisilla ei ole riittävästi perustaitoja ja työaikojen noudattaminen ontuu. Sekä opiskelijat että opettaja ovat samaa mieltä.

yle.fi

 

[Normandia]

No onhan tästä puhuttu siellä ja täällä, sekä Viron koulutuksen noususta, että Suomen koulutustason laskusta. Enkä tarkoita vain Pisa tuloksia.

Näin Tanska ja Viro sen tekivät: Nuorten koulutuksen taso on selvästi Suomea parempi

Suomessa nuorten oppimistulokset ovat heikentyneet eikä nuorten koulutuksen taso ole noussut toisin kuin naapurimaissamme.

yle.fi

Lehtoria hävettää lähettää opiskelijansa työelämään – ammatillisessa koulutuksessa ei riitä aikaa opettaa nuorille tarvittavia perustaitoja

Yritysten antaman palautteen mukaan ammattikoululaisilla ei ole riittävästi perustaitoja ja työaikojen noudattaminen ontuu. Sekä opiskelijat että opettaja ovat samaa mieltä.

yle.fi

Tähän voi kyllä auttaa Suomen osalta se, että M-hallitus lisäsi korkeakoulujen aloituspaikkoja. Virossa myös korostuu ammattikorkeiden ja yliopistojen yhteispeli, toivottavasti Suomessakin tähän jatkossa panostetaan.

 

[Tadu]

Tähän voi kyllä auttaa Suomen osalta se, että M-hallitus lisäsi korkeakoulujen aloituspaikkoja.

Tai sitten kasvava oppilasmäärä vaan heikentää oppimistuloksia. Tai sitten oppilasmäärä ei vaikuta oppimistuloksiin.

 

[Jussih]

Uskotko jos sanon että työnantajalla on mahdollisuus päättää sun lomat ja mahdolliset pekkaset? Sekä jopa kellonajat milloin tulet ja olet töissä. Kyllä, niitä saa ja voi jo nyt neuvotella. Ei niitä tarvi lakiin kirjoittaa. Ellei halua pakottaa.

Itse asiassa nykyisellään kesäloma on sijoitettava välille 2.5. - 30.9. Tuona aikana työnantaja saa sen toki päättää, mutta puhuinkin tilanteesta, jossa esimerkiksi juuri nyt (maaliskuussa) voitaisiin pidellä niitä lomia jos se kaikille sopii ja tehdä duunia kesällä. Olennaisempi asia oli kuitenkin mahdollinen palkkajousto ja se on mahdollista erittäin harvoilla aloilla ja harvoissa tapauksissa.

 

[Normandia]

Tai sitten kasvava oppilasmäärä vaan heikentää oppimistuloksia. Tai sitten oppilasmäärä ei vaikuta oppimistuloksiin.

Voi olla. Itse silti panostaisin koulutukseen, kuten myös panostaisin koulujen yhteispeliin.

 

[Jussih]

Tähän voi kyllä auttaa Suomen osalta se, että M-hallitus lisäsi korkeakoulujen aloituspaikkoja. Virossa myös korostuu ammattikorkeiden ja yliopistojen yhteispeli, toivottavasti Suomessakin tähän jatkossa panostetaan.

Voisi auttaa jos opiskelijoiden mukana olisi tullut lisää rahoitusta. Näin ei käynyt. Lopputulos on se, että yliopistot kouluttavat samalla (ja usein pienemmällä) resurssilla enemmän ja enemmän opiskelijoita. Ei tarvitse olla fakiiri nähdäkseen, että siinä korkeakoulujen tarjoaman koulutuksen laatu kärsii. Näin ollen tuo Marinin hallituksen "koulutussatsaus" oli lähinnä vahingollinen. Jos arvelet, että tämä on ideologista puhetta, kysäise ihan keneltä tahansa korkeakoulujen opettajalta ja saat saman vastauksen.

 

[Trimmer]

Pentikäinen on SY:hyn kuuluvia yrityksiä kehoittanut välttämään että keskeyttävät palkanmaksun työntekijöille, eli pelätään että tulee työoikeudessa lunta tupaan. Jos todetaan laittomiksi niin saa nähdä mikä on sitten sakko ja seuraamus EK:lle, tuossahan järjestö kehoittaa pahimmassa tapauksessa laittomuuksiin.

 

[Pipolätkä]

Ylen tiedot: Sekasortoisessa työmarkkinatilanteessa uusi käänne, Paperiliitto irtisanoo työehtosopimukset UPM:n kanssa

Ylen tietojen mukaan Paperiliitto on tänään irtisanonut työehtosopimukset metsäyhtiö UPM:n kanssa tästä päivästä alkaen.

Vauhti kiihtyy....

 

[Tadu]

Ylen tiedot: Sekasortoisessa työmarkkinatilanteessa uusi käänne, Paperiliitto irtisanoo työehtosopimukset UPM:n kanssa


Vauhti kiihtyy....

Jostain syystä se on aina satamat, paperi tai veturinkuljettajat missä tapahtuu.

 

[Raid76]

Joku Kokoomuksen kansanedustaja näytti siellä heitelleen vitsillä taas vittuilua liittojen suuntaan ja siihen vastattiin melkoisella ärtymyksellä.

En ota kantaa mihinkään muuhun, paitsi siihen että pian ollaan hallitsemattomalla tiellä. Vittuilemalla ja ajattelemattomuudella (puolin ja toisin) ajetaan tämä tilanne ennennäkemättömään suuntaan, jonka lopputulosta kukaan ei pysty ennustamaan.

Nyt pitäisi päättävässä asemassa olevienkin hetki miettiä, mitä kannattaa julkisesti huudella.

 

[Patarouva]

Jostain syystä se on aina satamat, paperi tai veturinkuljettajat missä tapahtuu.

Ja yllättäen myös UPM.

 

[mjr]

Eskalaatiota, neuvotteluhaluttomuutta, polarisointia. Eipä tätä juuri voi katsoa kuin sivusta kiukkuisesti - ja erittäin huolestuneesti. Plague on both their houses.

 

[Normandia]

Voisi auttaa jos opiskelijoiden mukana olisi tullut lisää rahoitusta. Näin ei käynyt. Lopputulos on se, että yliopistot kouluttavat samalla (ja usein pienemmällä) resurssilla enemmän ja enemmän opiskelijoita. Ei tarvitse olla fakiiri nähdäkseen, että siinä korkeakoulujen tarjoaman koulutuksen laatu kärsii. Näin ollen tuo Marinin hallituksen "koulutussatsaus" oli lähinnä vahingollinen. Jos arvelet, että tämä on ideologista puhetta, kysäise ihan keneltä tahansa korkeakoulujen opettajalta ja saat saman vastauksen.

Aivan, toivottavasti tähän rahaa lisää löytyisi.

Toisaalta tämä antaa vähän toisenlaista viestiä korkeakouluihin panostamisesta.

Ammattikorkeakoulujen rahoitus leikkautuu hallituksen päätöksillä noin 100 miljoonaa euroa hallituskauden aikana. Tämä on pöyristyttävää tilanteessa, jossa Suomen koulutustasoa pitäisi nostaa avaamalla kymmeniä tuhansia uusia opiskelupaikkoja.

100 miljoonan rahoitusleikkaus ammattikorkeakouluilta johtaa koulutuspaikkojen vähentämiseen - Ammattikorkeakoulujen rooli soveltavassa tutkimuksessa vahvistuu | Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Ammattikorkeakoulujen rahoitus leikkautuu hallituksen päätöksillä noin 100 miljoonaa euroa hallituskauden aikana. Tämä on pöyristyttävää tilanteessa, jossa Suomen koulutustasoa pitäisi nostaa avaamalla kymmeniä tuhansia uusia opiskelupaikkoja.

www.sttinfo.fi

Toki nyt koitetaan korkeakoulujen rahoitusmallia uudistaa.

Miten korkeakoulujen rahoitusmallit uudistuvat? - Acatiimi

Korkeakoulujen rahoitusmalleja uudistetaan parhaillaan vuosille 2025–2028. Suomalainen malli perustuu poikkeuksellisen vahvasti mitattaviin tuloksiin. Yliopistolaisten liitot toivovat vakaampaa rahoitusta.

acatiimi.fi