Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[adolf]

Luulisi että palkan ollessa hyvä keskittyisi pitämään kiinni siitä tekemällä työnsä hyvin, mutta kotiin mennessä alkaakin suremaan ja raivoamaan kun jollakin toisellakin on sama palkka. Mutta näinhän se taitaa olla, että ihminen ei koskaan ole tyytyväinen.

Sulla viuhui nyt aika kovaa ja korkealta se pointti ohi, jonka tuossa yritin sanoa.

 

[tommy36]

Sulla viuhui nyt aika kovaa ja korkealta se pointti ohi, jonka tuossa yritin sanoa.

No sitä sattuu. Olen pahoillani viuhumisesta.

 

[Tadu]

No sekin on mielenkiintoista, mutta ymmärrän pointtisi toki. Ei ole helppo asia ihmisten luonteesta johtuen. Itse en toki noin onnellisessa asemassa ollut koskaan, tai mahdollisesti olen vain idiootti. Joskus vaan ei ole laiskuudesta kyse, ettei pysty samaan kuin toinen, ja en tiedä onko sekään hyvä lähtökohta sille vertailulle, mutta voihan se olla.

Tottakai ei se läheskään aina laiskuudesta ole kyse vaikka toinen henkilö tekisi työnsä paremmin. Senkin takia on loogista, että tuottavammat saavat enemmän liksaa kuin toiset - on se syy mikä tahansa, kyvykkyys yms.

Toki huonoilla työnantajilla enemmän liksaa saavat kaverit ja selänpesijät, mutta silloin kannattaakin samalla suunnitella työpaikan vaihtoa.

 

[Styge]

Tuon "samasta työstä, sama palkka" idean ongelmana on se, että sitten kun siellä on niitä paljonkin nohevampia ja osaavampia työntekijöitä, niin mitä se tekee heidän motivaatiolleen ja työssä viihtymiselleen, kun se ei kuitenkaan näy siinä palkkakuitissa juuri yhtään? Palkka tosiaankin on sitten sama tai ehkä huonompikin, kuin pidempään talossa olleella, mutta huomattavasti laiskemmalla kaverilla.

Suuri osa näistä aktiivisista työntekijöistä nostaa kytkintä, mutta ne laiskat jää.

Semmoistakin olen kuullut, että jos aktiivisuudesta palkitaan enemmän, niin tuo luo sitten kitkaa ja kateutta sinne työntekijöiden sisälle. No kyllä tuo "sama palkka" ajattelu on omien kokemuksieni mukaan myös omiaan luomaan tuota kitkaa ja pahaa mieltä.

Toisaalta jos ne paremman palkan perusteet on kovin epämääräisiä tai niitä ei olla valmiita perustelemaan, niin äkkiä siinä kyllä alkaa motivaatio laskea kultapossukerhoon kuulumattomilla.

 

[Patarouva]

Toisaalta jos ne paremman palkan perusteet on kovin epämääräisiä tai niitä ei olla valmiita perustelemaan, niin äkkiä siinä kyllä alkaa motivaatio laskea kultapossukerhoon kuulumattomilla.

Nämä selänpesijät ovat samanlaisia kuin koulukiusaajat. Niitä on, mutta kukaan ei tunnu myöntävän itse olleensa tai olevansa.

 

[Jymäkkä]

Toisaalta jos ne paremman palkan perusteet on kovin epämääräisiä tai niitä ei olla valmiita perustelemaan, niin äkkiä siinä kyllä alkaa motivaatio laskea kultapossukerhoon kuulumattomilla.

Ja näissä pätee nämä ihan samat saavutetut edut jutut, mistä taas ay- liikettä mm. usein moititaan. Moni ihan ansiostakin saavuttanut paremman aseman ja palkan työpaikallaan, mutta ajan kuluessa tuo asema ja parempi palkka usein säilyvät, vaikka peruste olisi poistunut ajat sitten. Tätä esiintyy hyvin paljon, ja olen itsekin siitä nauttinut. Toki otan vastaan kaiken mitä tarjotaan, varsinkin kun en itse noita mitenkään kinunnut.

 

[kyykäärme]

Toisaalta jos ne paremman palkan perusteet on kovin epämääräisiä tai niitä ei olla valmiita perustelemaan, niin äkkiä siinä kyllä alkaa motivaatio laskea kultapossukerhoon kuulumattomilla.

Vantaalla opettajilla on mahdollisuus saada (pientä) henkilökohtaista lisää myöntämisen hetkestä alkaen siihen, kun jää töistä pois. Minulla on ollut pari lisää jo 15 vuotta, yhteensä n. 150 € kuussa. Rehtori nuo päättää, eikä tarvitse perustella sen kummemmin. Luulen itse saaneeni lisät ahkeruudesta ja siitä, että minun tekemiseni eivät ole ylimääräistä vaivaa rehtorille tuottaneet, ei ole sotkuja joutunut siivoamaan.

Nyt uudessa koulussa ja uuden rehtorin alaisuudessa kerrottiin tämän vuoden kriteerit: lisät menevät niille opettajille, jotka parhaiten noudattavat Vantaan strategiaa! Eli rumasti sanottuna pitää pystyä positiivisesti suhtautumaan työelämän "parannuksiin", jotka ovat jatkuvasti opettajien, oppilaiden ja huoltajien kritiikin kohteena! Käytännössä tuo lisä tulee hakeutumalla koulun johtoryhmään tai johonkin muuhun näkyvään tehtävään, josta sitten julistaa kaupungin mantraa esimerkiksi yhteisopettajuuden riemuista ja avoimista oppimistiloista ilosanomana. Oman työn tekeminen hyvin ei riitä.

 

[Jymäkkä]

Vantaalla opettajilla on mahdollisuus saada (pientä) henkilökohtaista lisää myöntämisen hetkestä alkaen siihen, kun jää töistä pois. Minulla on ollut pari lisää jo 15 vuotta, yhteensä n. 150 € kuussa. Rehtori nuo päättää, eikä tarvitse perustella sen kummemmin. Luulen itse saaneeni lisät ahkeruudesta ja siitä, että minun tekemiseni eivät ole ylimääräistä vaivaa rehtorille tuottaneet, ei ole sotkuja joutunut siivoamaan.

Nyt uudessa koulussa ja uuden rehtorin alaisuudessa kerrottiin tämän vuoden kriteerit: lisät menevät niille opettajille, jotka parhaiten noudattavat Vantaan strategiaa! Eli rumasti sanottuna pitää pystyä positiivisesti suhtautumaan työelämän "parannuksiin", jotka ovat jatkuvasti opettajien, oppilaiden ja huoltajien kritiikin kohteena! Käytännössä tuo lisä tulee hakeutumalla koulun johtoryhmään tai johonkin muuhun näkyvään tehtävään, josta sitten julistaa kaupungin mantraa esimerkiksi yhteisopettajuuden riemuista ja avoimista oppimistiloista ilosanomana. Oman työn tekeminen hyvin ei riitä.

Joo, mullakin tuommoinen, sain itse varmaan myös yleishyvästä työstä, joustavuudesta ja semmoisesta yhteisöaktiivisuudesta. Meillä(Helsinki) toimialan johto sitten päättää saajat rehtorin esityksestä. Tässäkin tuo, että on ikuinen(saman kunnan leivissä pysyttäessä), vaikka työmotivaatio laskisi nollaan.

Lisäksi kertapalkkio-järjestelmä, mutta tuo vähän semmoinen lottokone. Suurin osa tekee kuitenkin lukuvuoden aikana jotain palkkion arvoista, ja näille sitten vuorollaan osuu. Noissa myös pienet rahat kyseessä, erilaisilla lisätehtävillä tienaa paremmin. Näitä ei juuri "huonoille" mene, ja niissä useimmiten parempi tuottosuhde kuin perustyössä. Ei nämä tosin parempaa palkkaa sinänsä tuo, koska työtähän noiden eteen joutuu tekemään sitten.

 

[tommy36]

Tottakai ei se läheskään aina laiskuudesta ole kyse vaikka toinen henkilö tekisi työnsä paremmin. Senkin takia on loogista, että tuottavammat saavat enemmän liksaa kuin toiset - on se syy mikä tahansa, kyvykkyys yms.

Toki huonoilla työnantajilla enemmän liksaa saavat kaverit ja selänpesijät, mutta silloin kannattaakin samalla suunnitella työpaikan vaihtoa.

Itsehän monet työpaikat ovat halunneet poistaa palkoista nuo tuotantolisät ja urakoistakin kasvavassa määrin tingitään koko ajan lisää sinne omistajan ja johdon taskuihin. Ei kai se sen "laiskan" tai huonomman tekijän syytä ole. Sillähän tuo olisi hoidettavissa, että peruspalkka riittävän hyvä elämiseen ja tuotantolisät ja urakat hoitaa loput.

 

[Tadu]

Itsehän monet työpaikat ovat halunneet poistaa palkoista nuo tuotantolisät ja urakoistakin kasvavassa määrin tingitään koko ajan lisää sinne omistajan ja johdon taskuihin. Ei kai se sen "laiskan" tai huonomman tekijän syytä ole. Sillähän tuo olisi hoidettavissa, että peruspalkka riittävän hyvä elämiseen ja tuotantolistä ja urakat hoitaa loput.

Näin varmasti on. Työnantajissa ja esimiehissäkin on idiootteja. Yleensä pitkässä juoksussa tällaiset yritykset kaatuvat ja sitten toki kaikki kärsivät.

 

[tommy36]

Näin varmasti on. Työnantajissa ja esimiehissäkin on idiootteja. Yleensä pitkässä juoksussa tällaiset yritykset kaatuvat ja sitten toki kaikki kärsivät.

Sitähän tässä on jo todettukin ja jopa todistettukin, että ei firman johdossa työskentelevät ole useinkaan niitä liian viisaita. Innovaatiot tehdään kyllä pääosin ihan muulla tasolla.

 

[ernestipotsi]

Tottakai ei se läheskään aina laiskuudesta ole kyse vaikka toinen henkilö tekisi työnsä paremmin. Senkin takia on loogista, että tuottavammat saavat enemmän liksaa kuin toiset - on se syy mikä tahansa, kyvykkyys yms.

Toki huonoilla työnantajilla enemmän liksaa saavat kaverit ja selänpesijät, mutta silloin kannattaakin samalla suunnitella työpaikan vaihtoa.

Näinhän se menee.

Samasta työstä sama palkka -ajatus on muutenkin ihan täysin älytön.

Työnantaja on kuitenkin paras ja oikeudenmukaisin taho arvioimaan työntekijän tuottavuutta.

 

[tommy36]

Näinhän se menee.

Tuottavuuden laskentaperusteissa oliti kyllä tarkistamisen varaa, kuten jo aiemassa viestissäni esiin toin. Eli ei ole ihan itsenäisesti kovinkaan oikeudenmukaista päätää olevansa työpaikan kuningas. Loogisestihan voidaan edelleen ajatella, että oikeisiin asioihin perustuva tuotantolisä lienee oikeudenmukaisin tapa antaa sitä hyvän miehen lisää.

Samasta työstä sama palkka -ajatus on muutenkin ihan täysin älytön.

Tämän on toki sinun, ja varmasti monen muunkin mielipide,mutta uskon olevan ihmisiä joilla on myös päinvastainen ajatus tästä, ja nimenomaan mitä tulee siihen ihan peruspalkkaan, joka lienee ytimessä kun ihminen rakentaa elämäänsä ja mietti perheenkin perustamista.

Työnantaja on kuitenkin paras ja oikeudenmukaisin taho arvioimaan työntekijän tuottavuutta.

Voin omasta kokemuksestani käsin kertoa, että ei välttämättä pidä paikkaansa, vaan usein ihan muutkin motiivit saattaa ratkaista tuota palkan tasoa. Valitettavasti. Usein paremman vastauksen ja perusteen tuohon haaveiltuun palkkaeroon saisi mahdollisesti toilta työntekijöiltä joiden työhön tuon lisäpalkasta haaveilevan henkilön vaikuttaa. Tästäkin kerroin esimerkin aiemmin. Tässäkin kun on taipusta myös siihen selänpesuun. Lisäksi opin, että kaikki pääosin on aina sitä mieltä että itse on parempi ja tehokkaampi kuin muut. Aina siihen lopputulokseen kun ei riitä se, että se näyttää tehokkaalta.

Jos -kuten tunnen tapaukisa itsekin- työntekijä istuu puoli päivää jutustelemassa niitä näitä, liikkuu muutenkin hitaan näköisesti ja oloisesti, mutta saa saman aikaan puolessa päivässä kuin toinen ja samalla tai jopa paremmalla laadulla, kuin se tehokkaan oloisesti heiluva kaveri joka pönöttää kiltisti kahdeksan tuntia työpisteessään, niin en näe kumpaakaan välttämättä laiskaksi, mutta toista sellaisen kuitenkin pidetään. Kummalle kuuluu parempi palkka työantajan mielestä? Tämä siis vaan yhtenä esimerkkinä, joka ei tietenkään sovi joka tilanteeseen. Tuotantolisällähän tuo ratkeaisi heti, henkisesti ei taitaisi ihan niin mennä.

 

[ernestipotsi]

Voin omasta kokemuksestani käsin kertoa, että ei välttämättä pidä paikkaansa, vaan usein ihan muutkin motiivit saattaa ratkaista tuota palkan tasoa. Valitettavasti. Usein paremman vastauksen ja perusteen tuohon haaveiltuun palkkaeroon saisi mahdollisesti toilta työntekijöiltä joiden työhön tuon lisäpalkasta haaveilevan henkilön vaikuttaa. Tästäkin kerroin esimerkin aiemmin. Tässäkin kun on taipusta myös siihen selänpesuun. Lisäksi opin, että kaikki pääosin on aina sitä mieltä että itse on parempi ja tehokkaampi kuin muut. Aina siihen lopputulokseen kun ei riitä se, että se näyttää tehokkaalta.

Jos -kuten tunnen tapaukisa itsekin- työntekijä istuu puoli päivää jutustelemassa niitä näitä, liikkuu muutenkin hitaan näköisesti ja oloisesti, mutta saa saman aikaan puolessa päivässä kuin toinen ja samalla tai jopa paremmalla laadulla, kuin se tehokkaan oloisesti heiluva kaveri joka pönöttää kiltisti kahdeksan tuntia työpisteessään, niin en näe kumpaakaan välttämättä laiskaksi, mutta toista sellaisen kuitenkin pidetään. Kummalle kuuluu parempi palkka työantajan mielestä? Tämä siis vaan yhtenä esimerkkinä, joka ei tietenkään sovi joka tilanteeseen. Tuotantolisällähän tuo ratkeaisi heti, henkisesti ei taitaisi ihan niin mennä.

Nyt menee ohi kuin Oilersin alkukausi.

Työnantaja maksaa palkan. Tottakai se on silloin paras taho arvioimaan sitä kenelle se haluaa maksaa mitäkin.
Tekeekö työnantaja virheitä palkitsemisissa ym? Tottakai tekee, mutta pointti on siinä, että se myös kantaa siitä seuraukset, niin positiiviset kuin negatiivisetkin (nyt siis puhutaan yksityisestä sektorista, julkisella palkanmuodotus menee eri tavalla).

Yritysmaailmassa vastuuketju menee käytännössä duunari -> esimies/välijohto -> ylin johto -> hallitus -> yhtiökokous (=osakkeen omistajat). Ketjussa on enemmän tai vähemmän epätehokkuuksia. Menestyvissä yrityksissä epätehokkuuksia on vähemmän.


Lainsäätäjää (tai Suomessa sen mandaatilla toimivia etujärjestöjä) tarvitaan lähinnä lakisääteisten minimiehtojen ym. laatimiseen.

 

[tommy36]

Nyt menee ohi kuin Oilersin alkukausi.

Työnantaja maksaa palkan. Tottakai se on silloin paras taho arvioimaan sitä kenelle se haluaa maksaa mitäkin.
Tekeekö työnantaja virheitä palkitsemisissa ym? Tottakai tekee, mutta pointti on siinä, että se myös kantaa siitä seuraukset, niin positiiviset kuin negatiivisetkin (nyt siis puhutaan yksityisestä sektorista, julkisella palkanmuodotus menee eri tavalla).

Yritysmaailmassa vastuuketju menee käytännössä duunari -> esimies/välijohto -> ylin johto -> hallitus -> yhtiökokous (=osakkeen omistajat). Ketjussa on enemmän tai vähemmän epätehokkuuksia. Menestyvissä yrityksissä epätehokkuuksia on vähemmän.


Lainsäätäjää (tai Suomessa sen mandaatilla toimivia etujärjestöjä) tarvitaan lähinnä lakisääteisten minimiehtojen ym. laatimiseen.

No varmaankin tässä tilanteessa oikeutetuin kun ajatellaan sitä palkanmaksajaa, mutta paras sanaa en välttämättä käyttäisi sillä arviointi saattaa nojata aivan vääriin tekijöihin sen tuottavuuden suhteen. Mutta oikeassa olet toki -jonka toivottavasti ainakin jossakin viestissäni olen pyrkinyt esiin tuomaan- niin ei varmastikaan voi yleistää tätäkään asiaa, ja ei siksikään että eri aloilla on erilaiset sen suhteen mitä ja minne työntekijä oman osansa tuottaa.

Epätehokkuuksista en osaa sanoa, että mikä määrä sellaista missäkin yrityksessä suhteessa tuottoonsa on, sillä tuottoonkin voidaan päästä erilaisilla ratkaisuilla, mutta uskallan väittää, että monellakaan alalla tuosta voisi karsia isosti pois porukkaa, joiden panosta ei tarvittaisi lainkaan sen työntuottamiseen, ja jotka ovat olemassa lähinnä siksi, että -ilmeisestikin- lainsäädäntö rajoittaa heidän mahdollisuuttansa toimia markkinoilla, ja joka edelleen lisäisi tehokkuutta itse työn tuottamiseen. Mutta se ei nyt varsinaisesti kuulunut tähän viestiin, mutta sisältyy kuitenkin silltä osin kun sitä tehokkuutta mietitään yritysten kohdalla, tai vaikkapa maksua tilaajan kannalta.
Siksi vertailu oliersin alkukauteen on kuitenkin lähinnä henkilökohtaisesta käsityksestä kumpuava, kuin sellaisena laajempana totuutena. Jossakin määrin siis mielipide- sekä kokemusperäisiä juttuja.

 

[Noppa10]

No varmaankin tässä tilanteessa oikeutetuin kun ajatellaan sitä palkanmaksajaa, mutta paras sanaa en välttämättä käyttäisi sillä arviointi saattaa nojata aivan vääriin tekijöihin sen tuottavuuden suhteen.

Hmm.. Kuka sitten arvioisi maksetusta palvelusta saadun hyödyn paremmin kuin työnantaja? Sehän se maksaja on, niin kai se nyt itse tietää parhaiten mistä haluaa maksaa?

Jos sinä koet kuluttajana, että et saa tarpeeksi hyötyä maksamastasi suorapalvelutoisto-tilauksesta, niin etkö sinä nimenomaan tuotteesta maksavana ole se paras taho määrittämään sen tuotollisuuden itsellesi?

 

[tommy36]

Hmm.. Kuka sitten arvioisi maksetusta palvelusta saadun hyödyn paremmin kuin työnantaja? Sehän se maksaja on, niin kai se nyt itse tietää parhaiten mistä haluaa maksaa?

Jos sinä koet kuluttajana, että et saa tarpeeksi hyötyä maksamastasi suorapalvelutoisto-tilauksesta, niin etkö sinä nimenomaan tuotteesta maksavana ole se paras taho määrittämään sen tuotollisuuden itsellesi?

Kuten sanoin, niin hyötyä voidaan arvioida monella mittarilla, ja mm tuotannon eri vaiheisiinkin liittyvillä kriteereillä, jossa tapauksessa usein sen seuraavan vaiheen tekijät tietävät paremmin sen, kuka tuottaa heidän kannaltaan optimaalisinta tuotetta heidän käytettäväkseen. Se ei siten perustu samoihin mittareihin, joita se työantaja käyttää arvioidessaan palkkaa. Esim aina ei määrä korvaa laatua, mutta paperilla ja raportoinnissa se usein kuitenkin muulta näyttää sitä palkkaeroa ratkottaessa.

Edelleen siis sanon, että varmastikin työnantaja on oikeutetuin päättämään kriteereistään maksaa palkkaa, mutta läheskään aina se ei ole kartalla siitä ovatko kriteerit arvioinnin suhteen oikeat tai edes oikeudenmukaiset.

Otin tässä taannoin esimerkin -johon kukaan ei vastannut- että jos kaksi työntekijää suorittaa päivässä saman määrän "tuotteita/valmista", mutta toinen istuu puoli päivää vaikkapa lukemassa dekkareita kun toinen taas pönöttää sen koko työpäivän pisteessään hien lentäessä, ja kuitenkin tuo puolen päivän istuja tuottaa saman määrän ja jopa laadullisesti (jota työantaja useinkaan ei edes arvioi tehokkuutta mitattaessa) parempaa, niin kumpi henkilöistä on se jolle kuuluisi isompi palkka.

Jos kysytään seuraavan vaiheen tekijöiltä tai ns loppukäyttäjältä asiaa, niin jälkimmäiselle annettaisiin parempi palkka. JOs taas kysytään keskijohdon tehokkuusmittaajalta raportteineen, niin työpistepönöttäjähikoilija saa paremman korvauksen työstään, koska toinenhan on täysin mulkkua lusmuilija.

Ja asiaa ei edistä sekään jos se hikoilija on työantajan serkun kummin isoäidin lemmikkipossun kaima. Mutta tämähän nyt taas on eri asia sekin, joten vain ylimääräisenä kriteerinä kertomaan senkin tosiasian, että vaikuttavia asioita arviointiin kyllä löytyy muustakin kuin siitä pelkästä "tehosta".

Kaikesta huolimatta pyrin ymmärtämään ajatteluasi, vaikka en näekään sitä pitkän kokemukseni pohjalta täysin validina arviona siitä kuka parhaiten voisi arvioida palkan oikeudenmukaisuutta, jos se palkka perustuu pakolla siihen, että sen on oltava alati erilainen kaikilla tekijöillä.

Aiemmin mainitsemani tuotantolisäkään ei ole täysin aukoton tapa Mittari palkkaeroille ellei kyetä luomaan kohtuu auktonta tapaa mitata erilaisten suoritteiden vaatimaa erilaista aikaa, laatua sekä nopeutta suhteessa siihen laatuun. Tietenkin arvioinit on helppoa tapauksissa, joissa toinen ei tee ja tuota mitään ja toinen tekee sekä tuottaa.

Voisiko muuten vanhempi työntekijä olla oikeutettu parempaan palkkaan, vaikka ei ehkä enää voi olla tehoiltaan nuoremman luokkaa?

Asia ei siis ole mustavalkoinen ja siksi pidän kiinni edelleen siitä että jos määritellään työnantaja "parhaaksi" arvioimaan työn tuottoa, niin se ei mene aina ihan oikein. Mutta varmastikin se on se "oikeutetuin" siitä päättämään, jos sen mielestä se on viisasta ja työpaikan moraalia sekä sitä heidän arvioimaansa "tehokkuutta" parantamaan.

Haluan kuitenkin uskoa, että useimalle työntekijälle tärkeämpää on se oma hyvä palkka kuin ne palkkaerot, mutta voin toki olla väärässäkin. Tai siis olenkin, ainakin mitä tulee yritysten johtoon, jossa vertailu on erittäin kovaa. Työntekijätasolla haluan uskoa siihen, että kun se palkka mahdollistaa oikeuden hyvään laadukkaaseen elämiseen, niin ei ole kauhean väliä mitä se naapuri tienaa.

Mutta ymmärrän oikein hyvin sen vitutuksen ja kateudenkin räjähtävän käsiin, kun kaiken maailman pellet nostelevat ison palkan lisäksi bonuksia ja kädenpuristuksia huonostikin tehdystä työstä, tai siitä, että elätetään nippukaupalla työntuottamisen suhteen merkityksetöntä väkeä, ja vain perusteella että heillä on "parempi koulutustaso" niin pitäähän heille maksaa vaikka eivät toisikaan mitään lisäarvoa monenkaan työn suhteen? Sitten se tuottavan työn synnyttämä hyöty jaetaan pääosin muille kuin tekijöille.

 

[Tadu]

Uutissuomalainen: SAK torjuu automaattisen eläkeleikkurin

Hallitus odottaa työmarkkinajärjestöiltä tammikuun 2025 loppuun mennessä esitystä siitä, miten eläkejärjestelmää voitaisiin uudistaa.

www.is.fi

Jos jokin on varmaa, niin eläkkeisiin ei kosketa.

 

[Patarouva]

Uutissuomalainen: SAK torjuu automaattisen eläkeleikkurin

Hallitus odottaa työmarkkinajärjestöiltä tammikuun 2025 loppuun mennessä esitystä siitä, miten eläkejärjestelmää voitaisiin uudistaa.

www.is.fi

Jos jokin on varmaa, niin eläkkeisiin ei kosketa.

”Eläkeikä nousee, jos ihmisten elinikä pitenee.” No shit! Joo, mikä hätä meillä nuoremmilla ikäpolvilla. Tiedetään, kyllä ne teidän rahoja on.

 

[Jussih]

Iltasanomille tiedoksi, se että SAK torjuu jonkin asian, ei ole uutinen. Uutinen olisi jos SAK ei aina vastustaisi kaikkea ja kaikkia. Sitä kiivaammin, mitä hyödyllisemmästä asiasta kansantalouden kannalta on kysymys. Sanalla sanoen jopa museovirasto on joustava jos verrataan AY-liikkeeseen.

 

[Mediakuutio]

Uutissuomalainen: SAK torjuu automaattisen eläkeleikkurin

Hallitus odottaa työmarkkinajärjestöiltä tammikuun 2025 loppuun mennessä esitystä siitä, miten eläkejärjestelmää voitaisiin uudistaa.

www.is.fi

Jos jokin on varmaa, niin eläkkeisiin ei kosketa.

Juuri tämän takia olisi suotavaa, että hallitus/eduskunta ottaisi tästä enemmän vastuuta.

 

[wilco]

elätetään nippukaupalla työntuottamisen suhteen merkityksetöntä väkeä, ja vain perusteella että heillä on "parempi koulutustaso" niin pitäähän heille maksaa vaikka eivät toisikaan mitään lisäarvoa monenkaan työn suhteen? Sitten se tuottavan työn synnyttämä hyöty jaetaan pääosin muille kuin tekijöille.

Kun papukaijana toistelet noita, että yrityksistä löytyy näitä "paremman koulutustason" turhia toimihenkilöitä, niin kerroppa nyt sellainen oikein tarkka esimerkki. Kun kerran, omien sanojesi mukaan, kokemusta löytyy, niin mitkä toimihenkilöt ja minkälaisessa yrityksessä ovat näitä "turhia"? Kuvaa vähän yritystä, sen tuotteita, toimintaa ja näiden "turhakkeiden" tehtävää ja nimikkeitä?

Että silleen...

 

[tommy36]

Kun papukaijana toistelet noita, että yrityksistä löytyy näitä "paremman koulutustason" turhia toimihenkilöitä, niin kerroppa nyt sellainen oikein tarkka esimerkki. Kun kerran, omien sanojesi mukaan, kokemusta löytyy, niin mitkä toimihenkilöt ja minkälaisessa yrityksessä ovat näitä "turhia"? Kuvaa vähän yritystä, sen tuotteita, toimintaa ja näiden "turhakkeiden" tehtävää ja nimikkeitä?

Että silleen...

Okei. Koska ilmeisesti tämän toistaminen milloin missäkin kontekstissa on jotenkin nyt osunut vaikkapa mahdollisesti sinuun, niin aloitan nyt vaikkapa toteamalla, että eihän tilanne pääosin ole näiden "turhakkeiden" (kuten totesit) aiheuttamaa, vaan kyseessä on isompi kehitys aina 80-luvulta alkaen, ja jossa tiettyä kiihtymistä tapahtui sitten 2000 luvulla. Mutta tietenkin nämä "turhakkeet" seisovat vakaasti vallitsevan tilan takana, sillä sehän on heidän oma etunsa.
Mainitsen nyt kuitenkin omassa kokemusmaailmassani muutaman alan, joihin on syntynyt tilanne, jossa todellakaan ei iso keskijohto tai isompi yrityskään synnytä lisäarvoa sen työn laadun tai tuoton tekijälleen suhteen, eikä vaatisi itse asiassa sellaista lainkaan.

Tällaisesta esimerkkejä löytyy mm terveysalalta, kiinteistöhuollosta sekä vaikkapa siivous ja rakennusalalta. Toki näissä on myös yrityksiä joissa tietenkin on tarvetta jonkinkokoiselle organisaatiolle, mutta hyvin paljon tilanteita ja paikkoja, joissa ei suuresta organisaatiosta ole työn tuottamisen ja laadun suhteen juuri mitään lisäarvoa, ja joissa panos/tuottosuhde palvelisi tekijää merkittävästi paremmin ilman sitä organisaatiota. Lisäksi se olisi tilaajallekin usein halvempaa kuin nyt ja silti laatukin todennäköisesti parempaa.

Ja nämä edellä mainitut ovat sellaisia, joiden kanssa olen itse ollut tekemisissä ja ollut mahdollista seurata myös erilaisten näiden alojen sisältämien ammattilaisten hyötyjä ja haittoja mm kilpailulainsäädännön suhteen, kuin mitä hyötyä se iso taustaorganisaatio on itse työhön tuonut. Melko usein ei mitään, vaan kyseessä on muutettu rakenne työntuottamisessa, joka mahdollistaa organisaatioiden elättämisen ilman tuota lisäarvoa.

Korostan nyt vielä, ettei tarvitse alkaa tästä vääntämään ja isommin perustelemaan, että mitä lisäarvoa kokee tuovansa kaiken mahdollisen tuottamiseen. Ihan varmasti on yrityksiä joissa tämä lisäarvo syntyy, mutta myös paljon jossa se ei hyödytä ketään siellä tekevällä tasolla.

"Turhakkeiden" nimikkeitä ja tehtäviä en oikein osaa nimetä, koska niitä riittää kyllä vähän kaikenlaisille ninikkeille, mutta uskon sinun tietävän niistä paremmin.
Kysehän oli nimenomaan niistä kahdesta asiasta, jotka vaikuttavat tässä, eli hinta ostajalle sekä palkka tekijälle.

Mm. edellä mainituilla aloilla on paljon tekijöitä, ja heidän työnsä myynti olisi järjestettävissä hyvinkin ilman organisaatiota, joka taas laskee hintaa kuluttajalle/tilaajalle, mutta nostaa merkittävästi palkkaa ja ostovoimaa tekijän kohdalla. Tässä siis ei ole enää kyse kasvusta, vaan siitä että se yksi ihminen voi kuitenkin tehdä vain tietyn määrän työtä, joten kasvuvaraa ei siinä ole. Kasvua ajattelee vain se organisaatio, joka haluaa aina enemmän tuosta samasta työstä ohjaten sen tekijöiltä sille organisaatiolle omistajineen, sijoittajineen, johtoineen ja "turhakkeineen".

Ei tästä tarvitse pahastua, vaan ainoastaan huomata että tämä on kulttuurinen muutos työn tuottamisessa, mutta ei välttämättä todellakaan se paras ihan jokaisessa tapauksessa. Itse kuitenkin olen sitä mieltä ollut työnantajanakin, että se pääosa tekijän synnyttämästä tuotosta kuuluu juurikin sille tekijälle, eikä minulle.

Ja en näistä puhuisi, jos ei olisi ihan kokemusta edellä mainittujen alojen kohdalla siitä, että näin asia kuitenkin on.

 

[Sonny Burnett]

Kun papukaijana toistelet noita, että yrityksistä löytyy näitä "paremman koulutustason" turhia toimihenkilöitä, niin kerroppa nyt sellainen oikein tarkka esimerkki. Kun kerran, omien sanojesi mukaan, kokemusta löytyy, niin mitkä toimihenkilöt ja minkälaisessa yrityksessä ovat näitä "turhia"? Kuvaa vähän yritystä, sen tuotteita, toimintaa ja näiden "turhakkeiden" tehtävää ja nimikkeitä?

Että silleen...

Kysymys ei ollut minulle, mutta näkemys asiaan..

Nykypäivän yrityksissä toimihenkilötyöt ovat menneisiin aikoihin verrattuna vähentyneet. Siis niissä tuottavissa/valmistavissa yrityksissä itsessään. Monet perinteiset toimihenkilötyöt, kuten taloushallinta, asiakaspalvelu, logistiikan osa-alueet ja kunnossapitoa esimiehineen on ulkoistettu ulkopuolisille palveluntuottajille. Ei tietysti kaikissa yrityksissä. Kuitenkin kulut näistäkin välttämättömistä palveluista tulee. Ei niitä laskuja huvikseen taida mikään firma maksella.

Yleisellä tasolla suurta ja turhaa kulua ovat omiaan tekemään osaamaton ja päättävässä asemassa oleva hankintatoimihenkilö/osasto.

 

[tommy36]

Kysymys ei ollut minulle, mutta näkemys asiaan..

Nykypäivän yrityksissä toimihenkilötyöt ovat menneisiin aikoihin verrattuna vähentyneet. Siis niissä tuottavissa/valmistavissa yrityksissä itsessään. Monet perinteiset toimihenkilötyöt, kuten taloushallinta, asiakaspalvelu, logistiikan osa-alueet ja kunnossapitoa esimiehineen on ulkoistettu ulkopuolisille palveluntuottajille. Ei tietysti kaikissa yrityksissä. Kuitenkin kulut näistäkin välttämättömistä palveluista tulee. Ei niitä laskuja huvikseen taida mikään firma maksella.

Yleisellä tasolla suurta ja turhaa kulua ovat omiaan tekemään osaamaton ja päättävässä asemassa oleva hankintatoimihenkilö/osasto.

Kyllä. Ne nimenomaan ovat siirtyneet tuon murroksen myötä yrityksiin, joilta alihankitaan kaikki se, mikä ei kuulu yrityksen ydinliiketoimintaan. Mutta monia alinhankittavista töistä pystyy suorittamaan se tekijä ilman mukana raahattavaa organisaatiota, mutta tämä ei useinkaan enää ole mahdollista, ja siitä kärsijänä on eittämättä se lopullisen työn suorittava henkilö jonka työ jo tuossa kohtaa saattaa olla muuttunut siksi "halpatyöksi" jota sen ei tarvitsisi olla.