Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Tadu]

Pari tilastofaktaa eläkkeistä: Indeksien kehitys - Eläketurvakeskus

Kaivoin tuon sivuston , koska sieltä näkyy hyvin mikä on totuus eläkkeiden reaalisesta tasosta verrattuna palkansaajiin. Itse olen ollut reilun vuoden HYVIN ansaitulla eläkkeellä, teinhän 40 vuotta palkkatöitä.

Vuodesta 1996 alkaen 65 vuotta täyttäneiden eläkkeensaajien eläkkeitä on tarkistettu eläkeikäisen indeksillä, jonka nimi muuttui vuoden 2005 alusta työeläkeindeksiksi. Asetelmassa on verrattu työeläkeindeksin muutosta jaksolla 1995–2022 eräiden muiden indeksien kehitykseen:

Indeksit	Nimellisnousu, %	Reaalinousu, %
Ansiotasoindeksi	114,7	38,2
Sopimuspalkkaindeksi	72,0	10,7
Työeläkeindeksi	57,2	1,2
Täysi kansaneläke	59,9	2,9
Kuluttajahintaindeksi	55,4	–

Pelkästään tämä ensimmäinen taulukko kertoo karusti, kuinka työeläkkeiden reaalinousu on jäänyt pahasti jälkeen..... Mutta helppohan se on huudella , kun kahtena vuotena osuu aivan omaa luokkaansa olevat korotukset meille eläkeläisille. On se vaan kamalaa, eikun.....

Miksi ihmeessä (työ)eläkkeiden pitäisi nousta samaa tahtia kuin palkkojen? Eihän tuossa vertailussa ole mitään mieltä.

 

[Lynx_j]

En oikein ymmärrä ajatusta, että jos ay-liikkeen valtaa kavennetaan, niin työnantajat alkavat suunnilleen kilpailla siitä, kuka kohtelee työntekijöitään huonoimmin. Mitä ihmettä työnantaja siitä hyötyisi? Ei kukaan edes sinnepäin asioita osaava työntekijä jää paskan kohtelun kohteeksi, vaan vaihtaa maisemaa heti kun pystyy. Olen tuon kertaalleen tehnyt itsekin, liittoon kuulumattomana työntekijänä. Uuden esimiehen aloittama tökerö käytös rohkaisi hakemaan muualle, ja lähtiessäni kerroin, mikä on lähdön syy. Esimiehen esimiesvastuut ketään kohtaan päättyi siihen.

Puhut nyt omasta kokemuksestasi, eli näkemys on hyvin subjektiivinen. Kukaan tännekään kirjoittava ei ole työskennellyt jokaisella Suomen työpaikalla. Työ- kuten muukin elämä on lopun kaiken kuitenkin satunnaispeliä, omakohtaisia kokemuksia on niin hyvistä, kuin huonoistakin työnantajista.
Itse olen onnekkaassa asemassa, kun palkkaus on reilusti yli tes:in ja työolot muutenkin erinomaiset, mutta ymmärrän, ettei kaikilla ole yhtä hyvä tilanne.
Työelämässä näkee varsinkin nuoria kohtaan työnantajia, jotka yrittävät luistaa kaikkien lisien maksamisesta ja tekijöiden tietämättömyyttä käytetään surutta hyväksi.
Ainahan voi sanoa, että näihin voi puuttua tai vaihtaa työpaikkaa, mutta en usko, että koeajalla oleva juuri valmistunut työntekijä omaa sellaista auktoriteettia, että alkaisi vastustamaan häntä palkannutta esihenkilöä. Työpaikan vaihtaminenkaan ei aina ole helppoa, varsinkaan pienemmillä paikkakunnilla joissa työpaikkoja ei kovin runsaasti ole tarjolla. Ja ei, jokaisen kohdalla ei muuttaminenkaan onnistu vain pakkaamalla tavaroita.

Kyllä huonoa palkkausta ja kohtelua ilmenee varsinkin paikoissa, joissa työvoima on helppo korvata uudella. Vai miten selität suuren työntekijöiden vaihtuvuuden monissa paikoissa?

Ei kaikki työnantajat ajattele, että he pitävät huolta hyvistä työntekijöistä. Joillekin on tärkeintä saada työ tehdyksi mahdollisimman pienillä kustannuksilla.

Käänteisestihän samalla logiikalla voi ajatella, että miksei ay-liikkeen valtaa voisi lisätä, jos kerran työnantaja hyötyy hyvien tekijöiden hyvistä oloista. Ja jos työnantajapuoli niin kovasti haluaa pitää kiinni hyvistä tekijöistä, niin miksi ay-liikkeen ajamat edut sitten haittaa?
Asiat ei kuitenkaan ole näin yksioikoisia.

Eikä hyvän työntekijän määritelmää oikein tarkkaan ole edes olemassa. Kaikkihan me omasta mielestämme olemme varmasti erittäin hyviä työssämme, mutta työnantajan näkemys voi olla eri. Ja aina ei työpanoskaan kerro suositaanko sinua töissä vai oletko muutosneuvotteluissa lähtevä. On olemassa työnantajan suosikkeja eri syistä, mm. nepotismia näkee työelämässä hyvinkin paljon.

Toki työnantajan suosioon pääsemiseen auttaa varmasti, kun ei vaadi kaikkia ay-liikkeen etuja itselleen. Tuskin kovin moni työnantaja on pahoillaan, jos ei tarvikaan maksaa esim. loma- tai sairauslomakorvauksia.

 

[Normandia]

Sitten on joku ihme käsitys, että yrittäjät ja ylin johto alkaa sortamaan työntekijöitä. Esimerkiksi irtisanomisesta saattaa päättää sellainen esimies, joka kuuluu työntekijänä sen saman kevyemmän irtisanomissuojan piiriin.

Kaikkein naurettavinta, mitä olen kuullut aiheeseen liittyen, en tällä palstalla tosin, on sellaisilta ihmisiltä, jotka avautuvat paskoista työkavereistaan. Siis niistä, jotka myrkyttävät työilmapiirin, eivät osaa tai joita ei kiinnosta. Ihmettelevät, miksi sellaisia ei saada työpaikoilta pois. Nyt sitten pienempi irtisanomiskynnys olisi paha juttu.

Ei kukaan irtisano huvikseen. Sehän on hirveä ruljanssi hommata uusi tekijä tilalle silloinkin, kun irtisanottu/irtisanoutunut henkilö vaihtuu todennäköisesti parempaan. Rekrytointi on parhaimmillaankin aina osaksi arpapeliä.

Alentunut irtisanomiskynnys madaltaa myös palkkauskynnystä. En usko, että lisää esimerkiksi työttömyyttä vaan työvoiman kiertoa. Se olisi hyvä asia. Firma/työyhteisö A:ssa huono/sopimaton tekijä voi olla tähtipelaaja tai vähintään joukkueeseen sopiva Firma/työyhteisö B:ssä.

Irtisanominen tai irtisanoutuminen ja uuden työpaikan etsintä on muutos ja muutos pelottaa ja stressaa aina. Siksi moni takertuu paikkaan, joka on huono hänelle ja/tai, jossa hän itse on huono. Tai jompikumpi vaihtoehto. Joka tapauksessa oli samaan aikaan voimassa molemmat tai vain toinen, kaikkien etu jo keskipitkällä tähtäimellä on, että tällaiselle henkilölle löytyy vartalotyypille sopivampi ympäristö.

Mielenkiintoinen kirjoitus!

Miksipä ylin johto ei sortaisi työntekijöitä, jos siihen on mahdollisuus. Ei kaikkien firmojen ylin johto mitään lojaaleja ole. Tärkeää on siis, että firmoissa on luottamusmiehensä.

Kyllä niitä paskoja työkavereita vaan löytyy alalta kuin alalta. Useasti nämä voivat olla niitä avaintekijöitä vaikkapa jossain linjalla. Niin paha pistää tälläistä kaveria pois, jossei ole katsottuna ukkoa tilalle. Vastaus ei myöskään ole se, että kesähessu tilalle.

Varmasti helpottaa työvoiman kiertoa. Mutta, nyt kun jatkuvasti työpaikat vähenee raksa-alan yt-aallon johdosta ja teknologiateollisuuden vaikeuksien takia. Niin kysymys herääkin, mihin työpaikkaan? Valitettavasti niitä tulijoita ei ole joka oksalla, varsinkaan niille avainpaikoille.
Ylipäätään tuntuu, että avoimet työpaikat tulee vähenemään rajusti.

Työssäoppimista pitäisi ehdottamista lisätä. Että vanhat tekijät opettaisi enemmän uusia.

 

[Rick Rother]

Mielenkiintoinen kirjoitus!

Miksipä ylin johto ei sortaisi työntekijöitä, jos siihen on mahdollisuus. Ei kaikkien firmojen ylin johto mitään lojaaleja ole. Tärkeää on siis, että firmoissa on luottamusmiehensä.

Miksipä sortaisi?

On totta kai varmasti sellaistakin ylintä johtoa tai yrittäjiä, jotka sortaa. Sen takia, koska voivat ja saavat kicksejä siitä. Voimassa olevista laeista tai tesseistä huolimatta. Mitä milloinkin ovat. Toteuttavat mulkkuuttaan.

Sitten on paljon sortamista ja paskaa johtamista, jolla ei ole mitään tekemistä työehtojen kanssa. Sitä esiintyy paljon enemmän ja se johtuu siitä, että käsitykset johtamisesta ja johtamistaidot ovat huonoja. Koskee myös ihan toimihenkilöesimiehiä ylimmästä johdosta yksittäisen urakkaporukan kymppiin.

Kuitenkin ylimmissä johdoissa on keskimäärin sellainen maadoitus, että vähintään välinearvona tai koska se on muotia pyritään siihen, että firmassa olisi tarpeeksi hyvä olla töissä. Koska tarkoitus kuitenkin on, että työntekijä tuottaa lisäarvoa. Sitten on toki niitäkin firmoja, joissa työhyvinvointi on itseisarvo ja luotetaan siihen, että tulos seuraa perässä.

Johtaminen on aikaa vievä resurssi. Jokainen jotain liiketoimintavastuuta kantava yrittäjä/johtaja/toimihenkilö arvottaa aikansa. Vaikka käytetty aika on uponnut kustannus, niin sellaista kiikunkaakun tapaustakin pyritään monesti pitämään mukana, mm. koska siihen on panostettu.

En ole yrittäjä enkä ylintä johtoa. Kuitenkin olen ollut mukana päättämässä työsuhteita projektiliiketoiminnassa ja se on ns. viimeinen keino. Ulospäin näyttää mahdollisesti kevyeltä päätökseltä, mutta se ralli taustalla jokaiseen mahdolliseen ilmansuuntaan, jossa asia vaikuttaa sidosryhmiin, on mieletön. On todennäköisesti sitä myös, vaikka irtisanomiskynnys madaltuisi. Useampi näistä on ollut vastuuhenkilön koeaikapurku. Eli periaatteessa vain ilmoitusasia. Varmasti jostain suunnasta voi näyttää siltä, että perusteet on kevyet, tehdään koska voidaan sortaa ym. Vie niin paljon energiaa varsinaiselta bisnekseltä, että ei varmasti tehdä.

 

[1313]

En tiedä oletko yrittäjä, mutta jos olet, tai olet joskus ollut palkansaajapuolella, niin uskon, että ilomielin olet viettänyt palkallista vuosilomaa, tai olet esimerkiksi käynyt työterveyshuollossa. Lisääntymisestäsi en tiedä, enkä välitäkään tietää, mutta vanhempainvapaata vietät varmaan mieluusti palkallisena, jos tällainen osuu kohdalleen?

Tokihan jos 12 tunnin työskentely lauantaisin innostaa 5 euron tuntikorvauksella, niin tämä varmasti onnistuu monessa työpaikassa. Jos ei ay-liikkeen sääntöjen ja valtion lakien mukaan, niin harmaasti ainakin. Uskon, että paikallisesti pystyy myös sopimaan itselleen pienemmän korvauksen ja vähemmän vapaita, jos (kun) tähän työnantaja suostuu.

Jos on ay-liike tehnyt huonoakin, niin on seassa paljon hyvääkin, joista suurin osa tännekin palstalle kirjoittajista on hyötynyt työuransa varrella. Hyvin karrikoitua sanoa suurista vahingoista valtiota kohtaan, varsinkaan kertomatta hyvistä puolista.

Palkansaajapuolella olen ollut koko työurani.
Listaamasi asiat ovat ihan jees juttuja, ei voi kieltää.
Toisaalta noiden euromääräiset hyödyt on melko helposti laskettavissa ja tuolloin voi pohtia, olisiko asia järjestettävissä toisinkin. Ja onko kyseisten asioiden maksattaminen työnantajalla oikeudenmukaista?

 

[Jymäkkä]

Ja onko kyseisten asioiden maksattaminen työnantajalla oikeudenmukaista?

Minä ainakin näen tuon osana työn hintaa, enkä niinkään minään maksattamisena. Toki maksatetaanhan se palkkakin työnantajalla, jos tälle linjalle lähdetään.

Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, paikallinen sopiminen ja työperäinen maahanmuutto esimerkkeinä, mutta kovasti itse ihmettelen, jos nykyisessä tilanteessa katsotaan jotenkin järkeväksi tai loppuviimein yhtään ketään, edes työnantajia, auttavan se, että lähdettäisiin isolla kädellä noita ihan fiksuja etuja poistamaan.

 

[DAF]

Miksi ihmeessä (työ)eläkkeiden pitäisi nousta samaa tahtia kuin palkkojen? Eihän tuossa vertailussa ole mitään mieltä.

Näin. Siinä ei varsinkaan ole silloin mitään mieltä, jos ja kun hoetaan mantraa myöhennetystä palkasta ja "itse ansaitusta eläkkeestä". Tällöinhän eläkkeen ostovoiman kehityksen pitäisi nimenomaan olla eläkehetkestä maailman tappiin +-0.

 

[Lynx_j]

Palkansaajapuolella olen ollut koko työurani.
Listaamasi asiat ovat ihan jees juttuja, ei voi kieltää.
Toisaalta noiden euromääräiset hyödyt on melko helposti laskettavissa ja tuolloin voi pohtia, olisiko asia järjestettävissä toisinkin. Ja onko kyseisten asioiden maksattaminen työnantajalla oikeudenmukaista?

Tarkkaa dataa on tuskin koskaan pystytty mittaamaan, mutta oletan, että lomansa pitävä ja töistä taukoa saava työntekijä on pitkässä juoksussa tuottavampi versus, ettei lomia olisi, tai nämä olisivat työntekijälle ns. omakustanteisia. Eivät kaikki työntekijät varsinkaan matalapalkka-aloilla pysty lomailemaan edes viikkoa palkattomalla, ettei toimeentulo kärsi.
Sairauslomat on kaksipiippuinen juttu, hyväksikäyttäjiä löytyy varmasti, mutta parempi ihmisen on poissa töistä sairastaa, kuin että olisi työpaikalla tartuttamassa muita.

Kun mielestäsi asioiden euromääräinen hyöty on helposti laskettavissa, niin laitatko tähän jonkin kaavan, joka todistaa väitteesi todeksi?

 

[Patarouva]

Tarkkaa dataa on tuskin koskaan pystytty mittaamaan, mutta oletan, että lomansa pitävä ja töistä taukoa saava työntekijä on pitkässä juoksussa tuottavampi versus, ettei lomia olisi, tai nämä olisivat työntekijälle ns. omakustanteisia. Eivät kaikki työntekijät varsinkaan matalapalkka-aloilla pysty lomailemaan edes viikkoa palkattomalla, ettei toimeentulo kärsi.
Sairauslomat on kaksipiippuinen juttu, hyväksikäyttäjiä löytyy varmasti, mutta parempi ihmisen on poissa töistä sairastaa, kuin että olisi työpaikalla tartuttamassa muita.

Kun mielestäsi asioiden euromääräinen hyöty on helposti laskettavissa, niin laitatko tähän jonkin kaavan, joka todistaa väitteesi todeksi?

Ja vaikka pystyisit pitämään palkattomia niin ei niitä niin vain pidetäkään.

 

[Timbit]

Puhut nyt omasta kokemuksestasi, eli näkemys on hyvin subjektiivinen. Kukaan tännekään kirjoittava ei ole työskennellyt jokaisella Suomen työpaikalla. Työ- kuten muukin elämä on lopun kaiken kuitenkin satunnaispeliä, omakohtaisia kokemuksia on niin hyvistä, kuin huonoistakin työnantajista.

Käytin omaa kokemustani esimerkkinä, enkä tietääkseni sanonut sen olevan yleispätevä. Ihmettelen edelleen sitä näkemystä, että mikäli ay-liikkeen valtaa kavennetaan, niin työntekijöiden asema romahtaa saman tien viittä vaille orjuudeksi. Ikään kuin työnantajilla olisi voimakas tahtotila kaltoinkohdella työntekijöitään, ja vain ay-liikkeen varjelus estää niin tapahtumasta. Kuten itsekin totesit, työpaikkoja on erilaisia, ja joissain paikoissa on suuri vaihtuvuus työntekijöissä. Mahtaako sellainen työnantaja luoda työntekijöille mukavan ja viihtyisän työympäristön? Jos vaihtuvuus on suuri, on työntekijöillä syy lähteä. Niin, miksi jäädä huonoon työpaikkaan?

Ay-liikkeen valtaa voisi lisätäkin, jos se aidosti ajaisi parempaa työmarkkinaa kaikille, ja tekisi sen hyvässä yhteistyössä työnantajien kanssa. No, tässä juuri saatiin kuulla, että tulevien lakkojen tavoitteena on vahinkojen aiheuttaminen työnantajille ja kansantaloudelle. Sellaista yhteistyötä.

 

[Normandia]

Ay-liikkeen valtaa voisi lisätäkin, jos se aidosti ajaisi parempaa työmarkkinaa kaikille, ja tekisi sen hyvässä yhteistyössä työnantajien kanssa. No, tässä juuri saatiin kuulla, että tulevien lakkojen tavoitteena on vahinkojen aiheuttaminen työnantajille ja kansantaloudelle. Sellaista yhteistyötä.

Eli työnantajat ainoastaan ajavat parempaa työelämää Suomeen. Mitä yhteistyötä se on, jos hallituksen työelämäuudistus ehdotuksista käytännössä kaikki on tullut suoraan EK:n/Suomen Yrittäjien ehdotuksista. Hienoa kaksikanta neuvottelua, jossa työntekijäjärjestöt jätetään täysin kuuntelematta.

Toivoisi että työnantaja - kuten työntekijärjestöt saisi lobata hallitusta. Eikä ainoastaan EK/Suomen Yrittäjät.

 

[Ollakseni]

Käytin omaa kokemustani esimerkkinä, enkä tietääkseni sanonut sen olevan yleispätevä. Ihmettelen edelleen sitä näkemystä, että mikäli ay-liikkeen valtaa kavennetaan, niin työntekijöiden asema romahtaa saman tien viittä vaille orjuudeksi. Ikään kuin työnantajilla olisi voimakas tahtotila kaltoinkohdella työntekijöitään, ja vain ay-liikkeen varjelus estää niin tapahtumasta. Kuten itsekin totesit, työpaikkoja on erilaisia, ja joissain paikoissa on suuri vaihtuvuus työntekijöissä. Mahtaako sellainen työnantaja luoda työntekijöille mukavan ja viihtyisän työympäristön? Jos vaihtuvuus on suuri, on työntekijöillä syy lähteä. Niin, miksi jäädä huonoon työpaikkaan?

Ay-liikkeen valtaa voisi lisätäkin, jos se aidosti ajaisi parempaa työmarkkinaa kaikille, ja tekisi sen hyvässä yhteistyössä työnantajien kanssa. No, tässä juuri saatiin kuulla, että tulevien lakkojen tavoitteena on vahinkojen aiheuttaminen työnantajille ja kansantaloudelle. Sellaista yhteistyötä.

Jos ideana on se että ihmiset eivät jää loisimaan koteihinsa odottaessaan niitä mukavia työpaikkoja niin kai sitten on pakko mennä niihin paskoihinkin työpaikkoihin. Tai voi olla että niitä työpaikkoja on kyseisellä seudulla aika vähän ja vaihtoehdot ovat vähäiset. Ja tuskin kukaan väittää että työntekijöiden asema romahtaa, mutta jos joku väittää että ammattiliikkeet ovat absoluuttisen pahasta suosittelen pään ottamista pois perseestä.

 

[Lynx_j]

Käytin omaa kokemustani esimerkkinä, enkä tietääkseni sanonut sen olevan yleispätevä. Ihmettelen edelleen sitä näkemystä, että mikäli ay-liikkeen valtaa kavennetaan, niin työntekijöiden asema romahtaa saman tien viittä vaille orjuudeksi. Ikään kuin työnantajilla olisi voimakas tahtotila kaltoinkohdella työntekijöitään, ja vain ay-liikkeen varjelus estää niin tapahtumasta. Kuten itsekin totesit, työpaikkoja on erilaisia, ja joissain paikoissa on suuri vaihtuvuus työntekijöissä. Mahtaako sellainen työnantaja luoda työntekijöille mukavan ja viihtyisän työympäristön? Jos vaihtuvuus on suuri, on työntekijöillä syy lähteä. Niin, miksi jäädä huonoon työpaikkaan?

Ay-liikkeen valtaa voisi lisätäkin, jos se aidosti ajaisi parempaa työmarkkinaa kaikille, ja tekisi sen hyvässä yhteistyössä työnantajien kanssa. No, tässä juuri saatiin kuulla, että tulevien lakkojen tavoitteena on vahinkojen aiheuttaminen työnantajille ja kansantaloudelle. Sellaista yhteistyötä.

Onko jossain näin sanottu, että ay:n heiketessä jonkun mielestä palataan orjuuteen, vai onko kyseessä sinun tulkintasi tämän tai jonkun muun keskustelupalstan kirjoitusten perusteella?

Asianhan voi nähdä ääriajatteluna toiseenkin suuntaan, voihan puheet tulkita niinkin, että ay-liikkeen ansiosta jokainen työntekijä voi saikuttaa ilman syytä ja lakkoja pidetään vain huvikseen.
Täytyy muistaa, että lakot maksavat liitoillekin miljoonia, joten ei niitä kovin kevein perustein ilman syytä pidetä.

Lisäksi voi ajatella, että kun paha ay-liike saataisiin pois työmarkkinoilta, niin työelämä ja kansantalous kohenisi jotenkin merkittävästi. Vai ajatteletko, että Suomessa on niin paljon reiluja työnantajia, jotka maksavat riemumielin kunnollista palkkaa, eikä teetä ylitöitä ilman korvausta tai muutenkaan polje työntekijöiden oikeuksia? Jos olen oikein ymmärtänyt, niin monen yrittäjän ja yhtiön tavoite on maksimoida voittonsa. En ainakaan itse tiedä yhtiöitä, jotka teettävät työtä vain siksi, että ihmisillä on töitä ja heille saa maksaa palkkaa. Eiköhän yrittäjät ja firmojen omistajat hae itselleen leveämpää leipää, muutenhan kyse olisi hyväntekeväisyydestä tai yleishyödyllisestä yhdistyksestä.

Ennen kaikkeahan kyse on vallankäytöstä, jos ay-liike suostuu työelämän heikennyksiin, niin se lähettää jäsenistölleen signaalia, ettei heidän puolta pidetä neuvotteluissa. Eihän EK tai työnantajapuolikaan suostu suosiolla lähes mihinkään, vai mikä Suomessa on syynä palkkojen hitaaseen kasvuun?
Ei ay-liikkeet palkkojen kohottamista vastusta tai kiellä maksamasta isompaa korvausta.

 

[teroz]

Ei ole kaikki johto lojaalia ei, mutta ei ole kaikki työntekijätkään.

Työmarkkina on markkina, jossa on kysyntää ja tarjontaa. Ei siellä pärjää niukkuuden vallitessa niin, että kun kiusallaan sortaa niin voittaa. Tälläisen ajatusjuoksun aikakausi pitäisi olla jo ohi, vaikka AY haluaa pelotella paluusta 40-luvulle tms.

Se mitä minä tuota nuorempaa polvea näen, niin he ovat innokkaampia äänestämään jaloillaan, jos työn sekä muun elämän balanssi ei toimi. Ei sitä tarvitse olla onneton työssään vaan hakea muutos. He haluavat myös, että heidät kohdataan enemmän yksilöinä kuin osana laumaa, tässä onkin työnantajille valtaisa haaste kaikkiaan. Mutuani tukee selvä romahdus AY-junttaan kuuluvien määrässä, suunta on mielestäni tervettä kaikkiaan.

 

[Lynx_j]

Ei ole kaikki johto lojaalia ei, mutta ei ole kaikki työntekijätkään.

Työmarkkina on markkina, jossa on kysyntää ja tarjontaa. Ei siellä pärjää niukkuuden vallitessa niin, että kun kiusallaan sortaa niin voittaa. Tälläisen ajatusjuoksun aikakausi pitäisi olla jo ohi, vaikka AY haluaa pelotella paluusta 40-luvulle tms.

Se mitä minä tuota nuorempaa polvea näen, niin he ovat innokkaampia äänestämään jaloillaan, jos työn sekä muun elämän balanssi ei toimi. Ei sitä tarvitse olla onneton työssään vaan hakea muutos. He haluavat myös, että heidät kohdataan enemmän yksilöinä kuin osana laumaa, tässä onkin työnantajille valtaisa haaste kaikkiaan. Mutuani tukee selvä romahdus AY-junttaan kuuluvien määrässä, suunta on mielestäni tervettä kaikkiaan.

Ymmärrän yrittäjien ja työnantajien närkästymisen ay-liikettä kohtaan, mutta työntekijöiden kohdalla tätä on vaikea käsittää. Ei ammattiliittoon ole pakko kuulua, eikä jäsenmaksua maksaa. Saavutetut edut kuitenkin todennäköisesti kelpaavat suurimalle osalle työntekijöistä. Tai voihan sitä ehdottaa työpaikallaan vaihtamista toiseen tes:iin, jossa on huonommat ehdot työntekijälle. Tämän mahdollistaa ns. työehtosopimus-shoppailu.

Suomessa on satoja työehtosopimuksia. Soveltamisalamääräykset saattavat jättää tulkinnanvaraa ja niissä on päällekkäisyyksiä, mikä mahdollistaa työnantajille valinnan vertailla työehtosopimuksia ja tehdä yksipuolisen päätöksen vaihtaa työehtosopimusta. Työnantaja voi yhdistymisvapauden turvin vaihtaa työnantajaliittoa, joka on uuden työehtosopimuksen osapuolena.

Työehtosopimus-shoppailu kuriin pelisäännöillä - STTK

Työnantajalla on oikeus lainsäädännön ja työehtosopimusten asettamissa rajoissa valita työpaikalla sovellettava työehtosopimus. Työehtosopimuksen vaihtaminen on siis laillista, kunhan uuden työehtosopimuksen soveltamisalamääräys soveltuu. Työehtosopimus-shoppailu.

www.sttk.fi

Tämän ehdottaminen tuskin saa kovin suurta kannatusta työntekijöiden puolelta. Jos työnantajat yksinomaan haluavat hyviä työntekijöitä, joille on ilo maksaa reilua korvausta, niin miksi marjanpoimijat tuodaan Thaimaasta tai monilla rakennustyömailla valtakieli ei ole Suomen kieli?

Eikä työmarkkina niinkään toimi, että jokainen päättää nostaa kytkintä ja lähteä parempipalkkaiseen ja -oloiseen työpaikkaan. Muutenhan täällä ei työskentelisi matalapalkka-aloilla kukaan. Tai ainakin uskallan epäillä, että kovin moni alipalkattu tekee työtään vain rakkaudesta lajiin.

 

[Luolis]

Joitain näitä viestejä lukiessa tuntuu että tietyillä kommentoijilla ei ole minkäänlaista kokemusta matalapalkka-aloilta. Kyllä siellä työnantaja vie välistä kaiken minkä pystyy. Palkanmaksuissa saa aina olla helvetin tarkkana kun jotenkin mystisesti siellä lisien, bonusten taikka ylitöiden maksuissa kummasti usein sattuu olemaan virheitä ja sitten täytyy erikseen tapella esihenkilöiden kautta se ansaitsemansa raha tilille.

Työnjohtaminen on myös usein ihan täyttä kuraa ja jos työntekijä ei miellytä esihenkilöä/henkilöitä miin melkoinen savustus siitä usein alkaa. Yrityksillä ei myöskään ole mitään erityistä kiirettä korjata näitä epäkohtia kun aina löytyy uusia höynäytettäviä (lue: nuoria), jotka eivät välttämättä ole yhtä tarkkoja oikeuksistaan tai eivät uskalla huomauttaa epäkohdista ja pelkäävät että potkuthan siitä seuraa.

Vaihtuvuus ei erityisemmin haittaa jos työ on sen verran helppoa ettei siihen tarvitse vuosien koulutusta. Lisäksi epäpätevät työntekijät saattavat jopa tuottaa enemmän tietyillä mittareilla mitattuna kuin asiansa osaavat, koska tilanteesta riippuen hommat saattavat mennä hutiloiden jolloin asiakaskontaktissa menee vähemmän aikaa, tai vaihtoehtoisesti pidempään jolloin tilanteesta riippuen asiakas joutuu maksamaan enemmän.

Kokonaisuudessaan en ole kaikkien AY-liikkeen päätösten takana, mutta vaikea on kuvitella että työoloihin ainakaan parannusta löytyisi jos liittojen asemaa heikennetään. Etenkään matalapalkka-aloilla.

 

[Rick Rother]

Toivoisi että työnantaja - kuten työntekijärjestöt saisi lobata hallitusta. Eikä ainoastaan EK/Suomen Yrittäjät.

Totta kai saa lobata. Toivottavasti lobbaavatkin. Sitten taas onko esimerkiksi poliittinen lakko tai lakoilla uhkailu lobbaamista, on eri kysymys. Minun mielestäni ei.

Mikä on lakon vastakohta? Eikös se ole työsulku. Aika äärimmäinen ja harvinainen työtaistelutoimi, joka ei muuten myöskään ole lobbaamista. Harvinainen siksi, että tahot, jotka sitä osaavat käyttää osaavat laskea siitä aiheutuvan hinnan.

 

[Lynx_j]

Joitain näitä viestejä lukiessa tuntuu että tietyillä kommentoijilla ei ole minkäänlaista kokemusta matalapalkka-aloilta. Kyllä siellä työnantaja vie välistä kaiken minkä pystyy. Palkanmaksuissa saa aina olla helvetin tarkkana kun jotenkin mystisesti siellä lisien, bonusten taikka ylitöiden maksuissa kummasti usein sattuu olemaan virheitä ja sitten täytyy erikseen tapella esihenkilöiden kautta se ansaitsemansa raha tilille.

Työnjohtaminen on myös usein ihan täyttä kuraa ja jos työntekijä ei miellytä esihenkilöä/henkilöitä miin melkoinen savustus siitä usein alkaa. Yrityksillä ei myöskään ole mitään erityistä kiirettä korjata näitä epäkohtia kun aina löytyy uusia höynäytettäviä (lue: nuoria), jotka eivät välttämättä ole yhtä tarkkoja oikeuksistaan tai eivät uskalla huomauttaa epäkohdista ja pelkäävät että potkuthan siitä seuraa.

Vaihtuvuus ei erityisemmin haittaa jos työ on sen verran helppoa ettei siihen tarvitse vuosien koulutusta. Lisäksi epäpätevät työntekijät saattavat jopa tuottaa enemmän tietyillä mittareilla mitattuna kuin asiansa osaavat, koska tilanteesta riippuen hommat saattavat mennä hutiloiden jolloin asiakaskontaktissa menee vähemmän aikaa, tai vaihtoehtoisesti pidempään jolloin tilanteesta riippuen asiakas joutuu maksamaan enemmän.

Kokonaisuudessaan en ole kaikkien AY-liikkeen päätösten takana, mutta vaikea on kuvitella että työoloihin ainakaan parannusta löytyisi jos liittojen asemaa heikennetään. Etenkään matalapalkka-aloilla.

Samoilla linjoilla kanssasi. Tähän kun lisätään vielä hyvin hyvin hyvin yleinen vuokratyön käyttäminen, niin ei siinä yritys hae pitkällä tähtäimellä pätevää työntekijää itselleen, vaan halvan ja helposti poisheitettävän höynäytettävän.
Todellinen harhaluulo on, että joka paikassa hyvästä työntekijästä pidetään kiinni.

Täällä keskustelussa monet katsovat asioita omalta kantiltaan, jos on itselle löytynyt hyvä ja reilu työpaikka, niin kyllähän se muillakin sitten on. Todellisuus ei vain mene ihan näin. Ay-liikettä voi vastustaa, mutta omista eduista tuskin ollaan valmiita luopumaan. Jos kuvitellaan hypoteettisesti, että saataisiin ay-liikkeeltä valtaa pois ja heidät vaikka ulos työmarkkinoilta, niin kuinka moni täältä olisi valmis luopumaan vaikka lomistaan ja lomarahoistaan?

Muutenkin olisi mielenkiintoista kuulla palkansaajapuolen työntekijöiltä mikä ay-liikkeessä mättää ja onko heidän tuomat edut suuremmat vai pienemmät, kuin haitat?

 

[Timbit]

Onko jossain näin sanottu, että ay:n heiketessä jonkun mielestä palataan orjuuteen, vai onko kyseessä sinun tulkintasi tämän tai jonkun muun keskustelupalstan kirjoitusten perusteella?

Ei ihan, mutta melkein. Lainaan tähän sen, mikä sai minut innostumaan kommentoimaan.

Tokihan jos 12 tunnin työskentely lauantaisin innostaa 5 euron tuntikorvauksella, niin tämä varmasti onnistuu monessa työpaikassa. Jos ei ay-liikkeen sääntöjen ja valtion lakien mukaan, niin harmaasti ainakin. Uskon, että paikallisesti pystyy myös sopimaan itselleen pienemmän korvauksen ja vähemmän vapaita, jos (kun) tähän työnantaja suostuu.

Oma näkemykseni on, että tuo kauhuskenaario ei toteudu, vaikka hallituksen kaavailemat muutokset ay-liikkeen asemaan tulisivatkin voimaan.

 

[tommy36]

No miksi tässä skenaariossa irtisanomis-uhan alla olevan työntekijän sitten tarvitsisi olla huolissaan? Jos on (liiankin) hyvä, töitä löytyy varmasti. Se kun ei aina ole pelkästään se, että yritys menettää hyvän työntekijän. Siinä on samalla myös se pelko siitä, että kilpailija saa yhden vahvistuksen lisää.

On kyllä mielenkiintoisia olkiukkoja nämä AY-liikkeen ja -aktiivien esittämät uhkakuvat, joita irtisanomissuojan heikentäminen toisi mukanaan. Kai tuossakin pitää laskea se haittojen ja hyötyjen välinen suhde, ja näin varmasti on tehtykin pohjatyössä.

En tiedä että miksi irtisanomissuojaa pitäisi heikentää muusta syystä kuin työantajan edun valvomiseksi. Työtähän voi tehdä kuitnekin x aikaa palkkioperusteisesti tai projektina. Riskihän tässä toki on se, että onkin hyvä työntekijä jonka innovointiin ei käsiksi pääse, eikä välttämättä saakaan pidettyä kiinni kun sopimus tulee päätökseensä.
Paikallinen sopiminenkin on mahdollista ollut hyvinkin pitkään. Kun lisäksi useat työantajat eivät halua tarjota edes täysipäiväistä työtä, niin kaikkiko edut pitäisi olla vain työantajapuolella. Ja kyllä, olen myös ollut työnantajana, ja joutunut nimenomaan toimimaan tuon paikallisen sopimisen puitteissa.

Toki tämä ei ole ratkaisu pitkässä juoksussa, mutta mahdollistaa kyllä tekijään tutustumisen melko hyvin. Toisaalta voidaan kyllä myös todeta, vastapainoksi sille kun aina perustellaan yrittäjyyden rankkuutta sillä, että kannatta itse alkaa yrittäjäksi, niin yhtäkaikki voidaan todeta että ei sitten kannata alkaa yrittäjäksi jos se vain ahdistaa eikä tarjoa edes mahdollisuuksi monotella ihmisiä riittävän helposti.

Tämähän saattaisi lisätä jopa sitä yksinyrittämistä kun ei niitä yhteiskunnan hyväntekijöiden työpaikkoja olisi enää tarjolla.
Lisäksihän ostovoimakin lisääntyy -ainkain tekijöillä- kun panostuottosuhde jää tekijöille, eikä väliportaille joita monelle alalle tosiaankin on pesiytynyt.

Hyvä nyt kuitenkin mainita, että en halua erityisemmin asettua suorasti kummankaan aatteen puolelle, mutta tuoda kuitenekin esiin, että voihan asioita tarkastella myös toisella tavalla. Kai sitä "kasvua" voi syntyä silläkin, että mahdollisimman monella on mahdollisuus ostaa muutakin kuin makaroonia matkallaan töistä kotiin sosiaaliviraston kautta.

Työnhän tosiaankin voisi myydä nytkin nähtyä paljon kalliimmalla, ja jopa paremmilla eduilla itse työntekijälle. Siksi en näe, että kovin väärin olisi, kun kerran kuitenkin työsuhteessa ollaan, että jokin instanssi toimiii heikommassa asemassa olevan puolella kun asioista neuvotellaan.

 

[Lynx_j]

Ei ihan, mutta melkein. Lainaan tähän sen, mikä sai minut innostumaan kommentoimaan.

Tokihan jos 12 tunnin työskentely lauantaisin innostaa 5 euron tuntikorvauksella, niin tämä varmasti onnistuu monessa työpaikassa. Jos ei ay-liikkeen sääntöjen ja valtion lakien mukaan, niin harmaasti ainakin. Uskon, että paikallisesti pystyy myös sopimaan itselleen pienemmän korvauksen ja vähemmän vapaita, jos (kun) tähän työnantaja suostuu.

Oma näkemykseni on, että tuo kauhuskenaario ei toteudu, vaikka hallituksen kaavailemat muutokset ay-liikkeen asemaan tulisivatkin voimaan.

Hienoa, että sinulla on vankka usko työnantajien hyvyyteen. Tällaista kuitenkin tapahtuu varsinkin ulkomaisten työntekijöiden kohdalla, ainakin harmaalla alueella liikkuvien firmojen toimesta. Ei ehkä suuresti, mutta tapahtuu kuitenkin. Mikseikö toisenlaisessa skenaariossa tämä yleistyisi, jos ei olisi tesejä tai liittoja jarruttamassa asiaa. Varsinkin juuri työelämään tulleet eivät juurikaan tiedä oikeuksiaan, joten tulevaisuuden osaajia olisi helppo höynäyttää, varsinkin jos ei ole minkäänlaista työaikaa tai pohjapalkkaa määritelty.

Kerrotko vielä onko sinun kohdallasi ay-liike tuonut työuraasi enemmän hyötyä vai haittaa?

E: typoja

 

[teroz]

Kyllä vaan - tuoreeltaan olen nähnyt SAK lehtisiä jaettavan työpaikoilla ja ketjukirjeitä lähetettävän sähköpostiin, jossa tuomitaan hallitus. Hauskaa siitä syntyisi, kun työnantajat lähettäisivät samanlaisia ylistäen hallituksen toimia.

 

[Normandia]

Totta kai saa lobata. Toivottavasti lobbaavatkin. Sitten taas onko esimerkiksi poliittinen lakko tai lakoilla uhkailu lobbaamista, on eri kysymys. Minun mielestäni ei.

Mikä on lakon vastakohta? Eikös se ole työsulku. Aika äärimmäinen ja harvinainen työtaistelutoimi, joka ei muuten myöskään ole lobbaamista. Harvinainen siksi, että tahot, jotka sitä osaavat käyttää osaavat laskea siitä aiheutuvan hinnan.

Minäkin olen lakkoja vastaan. Valitettavasti tälläsiin voi joutua turvautumaan, jos työntekijäjärjestöjä ei kuunnella käytännössä yhtään.

Kaksikantaneuvottelut on hiukan eriasia, kuin kolmikantaneuvottelut. SAK:n edustaja sanoi tästä jossain A-studiossa, että miksi hallituksen työelämäuudistukset on käytännössä EK/Suomen Yrittäjien tekemä paperi.

Kuvaavaa on myös että EK, Akava, SAK jättävät kukin tyytämättömyys lausunnon Orpon työelämäuudistuksista lausuntokierroksella.

 

[Bob Rambo]

SAK:n edustaja sanoi tästä jossain A-studiossa, että miksi hallituksen työelämäuudistukset on käytännössä EK/Suomen Yrittäjien tekemä paperi.

Kuvaavaa on myös että EK, Akava, SAK jättävät kukin tyytämättömyys lausunnon Orpon työelämäuudistuksista lausuntokierroksella

Työelämäuudistukset on EK:n tekemiä, mutta jättävät silti lausunnon tyytymättömyydestä? Taitavatkin olla kepulaisia siellä.

Muistaakseni myös Mikael Pentikäinen on jossain A-Studion lähetyksessä kertonut olevansa tyytyväinen vain osaan uudistuksista, joten melko surkean paperin selvästi saivat aikaan yhdessä EK:n kanssa.

 

[Normandia]

Työelämäuudistukset on EK:n tekemiä, mutta jättävät silti lausunnon tyytymättömyydestä? Taitavatkin olla kepulaisia siellä.

Muistaakseni myös Mikael Pentikäinen on jossain A-Studion lähetyksessä kertonut olevansa tyytyväinen vain osaan uudistuksista, joten melko surkean paperin selvästi saivat aikaan yhdessä EK:n kanssa.

Siltä se ikävä kyllä vaikuttaa. Ilkka Oksala ja ministeri Satonen vaan hymyilivät, kun SAK edustaja kyseli miksi hallituksen työelämäuudistus ehdotus on käytännössä yrittäjäpuolen tekemä paperi.

Luulisi että päätöksiä saataisiin nopeammin, kun kuunneltaisiin avoimesti kaikkia, eikä pitkälti vain työnantajia.