En oikein ymmärrä ajatusta, että jos ay-liikkeen valtaa kavennetaan, niin työnantajat alkavat suunnilleen kilpailla siitä, kuka kohtelee työntekijöitään huonoimmin. Mitä ihmettä työnantaja siitä hyötyisi? Ei kukaan edes sinnepäin asioita osaava työntekijä jää paskan kohtelun kohteeksi, vaan vaihtaa maisemaa heti kun pystyy. Olen tuon kertaalleen tehnyt itsekin, liittoon kuulumattomana työntekijänä. Uuden esimiehen aloittama tökerö käytös rohkaisi hakemaan muualle, ja lähtiessäni kerroin, mikä on lähdön syy. Esimiehen esimiesvastuut ketään kohtaan päättyi siihen.
Puhut nyt omasta kokemuksestasi, eli näkemys on hyvin subjektiivinen. Kukaan tännekään kirjoittava ei ole työskennellyt jokaisella Suomen työpaikalla. Työ- kuten muukin elämä on lopun kaiken kuitenkin satunnaispeliä, omakohtaisia kokemuksia on niin hyvistä, kuin huonoistakin työnantajista.
Itse olen onnekkaassa asemassa, kun palkkaus on reilusti yli tes:in ja työolot muutenkin erinomaiset, mutta ymmärrän, ettei kaikilla ole yhtä hyvä tilanne.
Työelämässä näkee varsinkin nuoria kohtaan työnantajia, jotka yrittävät luistaa kaikkien lisien maksamisesta ja tekijöiden tietämättömyyttä käytetään surutta hyväksi.
Ainahan voi sanoa, että näihin voi puuttua tai vaihtaa työpaikkaa, mutta en usko, että koeajalla oleva juuri valmistunut työntekijä omaa sellaista auktoriteettia, että alkaisi vastustamaan häntä palkannutta esihenkilöä. Työpaikan vaihtaminenkaan ei aina ole helppoa, varsinkaan pienemmillä paikkakunnilla joissa työpaikkoja ei kovin runsaasti ole tarjolla. Ja ei, jokaisen kohdalla ei muuttaminenkaan onnistu vain pakkaamalla tavaroita.
Kyllä huonoa palkkausta ja kohtelua ilmenee varsinkin paikoissa, joissa työvoima on helppo korvata uudella. Vai miten selität suuren työntekijöiden vaihtuvuuden monissa paikoissa?
Ei kaikki työnantajat ajattele, että he pitävät huolta hyvistä työntekijöistä. Joillekin on tärkeintä saada työ tehdyksi mahdollisimman pienillä kustannuksilla.
Käänteisestihän samalla logiikalla voi ajatella, että miksei ay-liikkeen valtaa voisi lisätä, jos kerran työnantaja hyötyy hyvien tekijöiden hyvistä oloista. Ja jos työnantajapuoli niin kovasti haluaa pitää kiinni hyvistä tekijöistä, niin miksi ay-liikkeen ajamat edut sitten haittaa?
Asiat ei kuitenkaan ole näin yksioikoisia.
Eikä hyvän työntekijän määritelmää oikein tarkkaan ole edes olemassa. Kaikkihan me omasta mielestämme olemme varmasti erittäin hyviä työssämme, mutta työnantajan näkemys voi olla eri. Ja aina ei työpanoskaan kerro suositaanko sinua töissä vai oletko muutosneuvotteluissa lähtevä. On olemassa työnantajan suosikkeja eri syistä, mm. nepotismia näkee työelämässä hyvinkin paljon.
Toki työnantajan suosioon pääsemiseen auttaa varmasti, kun ei vaadi kaikkia ay-liikkeen etuja itselleen. Tuskin kovin moni työnantaja on pahoillaan, jos ei tarvikaan maksaa esim. loma- tai sairauslomakorvauksia.