Mainos

Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

  • 1 495 091
  • 15 635

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Suomen poliittisen kentän voisi nähdä lasten hiekkalaatikkona.

Ilpo on kokoomus. Leikkikentän päällikkö joka tuo hiekkalaatikolle omat lelunsa.

Arto on keskusta. Arto leikkii käpylehmillä ja koirankakkapökäleillä, koska niillä on aina ennenkin leikitty. Arto ihmettelee sitä miksei käpylehmät ole enää muiden lasten suosiossa.

Pirkko on vihreät. Nykyään hengailee lähinnä Tanjan ja Hannan kanssa. Kukaan ei varsinaisesti tiedä mitä Pirkko haluaa, mutta Pirkolla on syystä tai toisesta hiekkaa varsin epämukavassa paikassa.

Håkan on RKP. Håkanilla on oma hiekkalaatikko, eikö muilla muka ole?!? Härregud!

Urpo on persut. Urpon mielestä hiekkalaatikolle ei tarvita yhtään ulkopuolista. Urpo järkyttyy kun rinnakkaisluokan afrikkalaiskaksoset lähestyvät hiekkalaatikkoa. Ne tulee ja vie meidän hiekat!

Tinja on vasemmistoliitto. Tinja leikkii Ilpon leluilla ja suuttuu siitä kun ei saa viedä Ilpon leluja kotiinsa. Ilpo on ahne kusipää jos hän ei tuo joka päivä Tinjalle uusia leluja.

Lauri on ammattiyhdistysliike. Muita lapsia selvästi vanhempi luokalle jäänyt hulttio tarkkailuluokalla, jolla ei pitäisi olla mitään asiaa hiekkalaatikolle. Rakkaana harrastuksenaan Lauri jemmaa nuppineuloilla täytettyjä eineslihapullia viereiseen koirapuistoon.

Hanna on sosiaalidemokraatit ja Laurin pikkusisko. Hannalla ei ole omaa tahtoa, vaan hän hyväksyy kaiken minkä Lauri sanoo ja tekee. Boom boom boomeri ota vähä iisimmin.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Suomen poliittisen kentän voisi nähdä lasten hiekkalaatikkona.

Hiekkalaatikolla on vähemmän leluja kuin viime viikolla. Kuulemma Arton isä ei osta nyt vähään aikaan enempää, kun välillä pitää käydä myyntimatkalla tienaamassa, ja remonttiakin on tulossa. Haljennut Plaston muovikuormuri heitettiin keräysastiaan, joten ainakaan sitä ei enää nähdä hiekkalaatikolla.

Lauri on uhannut laittaa koko hiekkalaatikon kiinni, mille toiset ja etenkin Arto kavereineen naureskelevat. He tosin arvaavat, että jos ei uutta muovikuormuria ja viereisen taloyhtiön hiekkalaatikolla nähtyä hirviölinnaa ei kohta ilmesty omalle hiekkikselle, niin käy kuten viimeksi. Lauri paskantaa hiekkalaatikkoon. Lisäksi Lauri käskee muidenkin käydä vääntämässä laatikolla tortut. Hanna tekee kuten Lauri käskee. Tinjaa ei tarvitse maanitella, hän tekee pikkuveljen pottaan oman kiekuran veljen tuotosten sekaan, ja kippaa ilolla koko satsin laatikkoon. Pirkkokin käy vähän lirauttamassa varmuuden vuoksi.

Hiekat vaihdetaan aikanaan. Arton isän myyntireissu ei mennyt ihan tuubiin, mutta hän ottaa säästötililtä sen verran, että hiekkalaatikolle syntyy rauha.

Taloyhtiö maksaa leikkipaikan kunnostuksesta ja paikkojen siivouksesta 8000 euroa. Taloyhtiö laskuttaa yleishyödyllisen Laurin aikaansaaneilta vanhemmilta kiusantekotariffin mukaisen korvauksen siitä osasta tuhotöitä, jotka on erikseen määrätty laittomiksi, eli hiekkalaatikkoa oli käytetty klo 22-06 välisenä aikana ilman taloyhtiön kirjallista lupaa. Siksi Laurin vanhemmille lähtee 40 eurosentin lasku. Tämän laskun tarkoituksena on muistuttaa Laurin vanhempia siitä, että pelisääntöjä olisi kiva noudattaa.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Hiekkalaatikolla on vähemmän leluja kuin viime viikolla. Kuulemma Arton isä ei osta nyt vähään aikaan enempää, kun välillä pitää käydä myyntimatkalla tienaamassa, ja remonttiakin on tulossa. Haljennut Plaston muovikuormuri heitettiin keräysastiaan, joten ainakaan sitä ei enää nähdä hiekkalaatikolla.

Lauri on uhannut laittaa koko hiekkalaatikon kiinni, mille toiset ja etenkin Arto kavereineen naureskelevat. He tosin arvaavat, että jos ei uutta muovikuormuria ja viereisen taloyhtiön hiekkalaatikolla nähtyä hirviölinnaa ei kohta ilmesty omalle hiekkikselle, niin käy kuten viimeksi. Lauri paskantaa hiekkalaatikkoon. Lisäksi Lauri käskee muidenkin käydä vääntämässä laatikolla tortut. Hanna tekee kuten Lauri käskee. Tinjaa ei tarvitse maanitella, hän tekee pikkuveljen pottaan oman kiekuran veljen tuotosten sekaan, ja kippaa ilolla koko satsin laatikkoon. Pirkkokin käy vähän lirauttamassa varmuuden vuoksi.

Hiekat vaihdetaan aikanaan. Arton isän myyntireissu ei mennyt ihan tuubiin, mutta hän ottaa säästötililtä sen verran, että hiekkalaatikolle syntyy rauha.

Taloyhtiö maksaa leikkipaikan kunnostuksesta ja paikkojen siivouksesta 8000 euroa. Taloyhtiö laskuttaa yleishyödyllisen Laurin aikaansaaneilta vanhemmilta kiusantekotariffin mukaisen korvauksen siitä osasta tuhotöitä, jotka on erikseen määrätty laittomiksi, eli hiekkalaatikkoa oli käytetty klo 22-06 välisenä aikana ilman taloyhtiön kirjallista lupaa. Siksi Laurin vanhemmille lähtee 40 eurosentin lasku. Tämän laskun tarkoituksena on muistuttaa Laurin vanhempia siitä, että pelisääntöjä olisi kiva noudattaa.
Mihin Ilpo meni, kun ei näkynyt enää hiekkalaatikolla? Muuttiko hänen perheensä maasta?
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Suomen poliittisen kentän voisi nähdä lasten hiekkalaatikkona.

Ilpo on kokoomus. Leikkikentän päällikkö joka tuo hiekkalaatikolle omat lelunsa.

Arto on keskusta. Arto leikkii käpylehmillä ja koirankakkapökäleillä, koska niillä on aina ennenkin leikitty. Arto ihmettelee sitä miksei käpylehmät ole enää muiden lasten suosiossa.

Pirkko on vihreät. Nykyään hengailee lähinnä Tanjan ja Hannan kanssa. Kukaan ei varsinaisesti tiedä mitä Pirkko haluaa, mutta Pirkolla on syystä tai toisesta hiekkaa varsin epämukavassa paikassa.

Håkan on RKP. Håkanilla on oma hiekkalaatikko, eikö muilla muka ole?!? Härregud!

Urpo on persut. Urpon mielestä hiekkalaatikolle ei tarvita yhtään ulkopuolista. Urpo järkyttyy kun rinnakkaisluokan afrikkalaiskaksoset lähestyvät hiekkalaatikkoa. Ne tulee ja vie meidän hiekat!

Tinja on vasemmistoliitto. Tinja leikkii Ilpon leluilla ja suuttuu siitä kun ei saa viedä Ilpon leluja kotiinsa. Ilpo on ahne kusipää jos hän ei tuo joka päivä Tinjalle uusia leluja.

Lauri on ammattiyhdistysliike. Muita lapsia selvästi vanhempi luokalle jäänyt hulttio tarkkailuluokalla, jolla ei pitäisi olla mitään asiaa hiekkalaatikolle. Rakkaana harrastuksenaan Lauri jemmaa nuppineuloilla täytettyjä eineslihapullia viereiseen koirapuistoon.

Hanna on sosiaalidemokraatit ja Laurin pikkusisko. Hannalla ei ole omaa tahtoa, vaan hän hyväksyy kaiken minkä Lauri sanoo ja tekee. Boom boom boomeri ota vähä iisimmin.
Pakkohan tätä satua nyt on jatkaa, ja on hyvä aina huomata se toinenkin puoli asiasta.

Todennäköisestihän Ilpo ei anna muiden leikkiä lelulillaan koska se vituttaa jos muut niihin koskee. Lisäksi Ilposta on väärin jos joutuu jakamaan hiekkalaatikon ilman että muut maksavat hänelle. Ilpon mielestä kun kaikilla pitää olla oma hiekkalaatikko, ja jos ei ole niin voi voi, sitten ei tarvitse leikkiä jos ei siihen ole varaa.

Ilpon perheen afrikkalainen halpatyöstä kiitollinen apulainen tuo Ilpolle välipalaksi hanhenmaksapalleroita, tuoreita mansikoita ja kermavaahtoa, joita Ilpo hiukan nikotellen nielee, paheksuessaan hyvän ystävänsä Urpon kanssa kovasti Tinjaa ja Hannaa, jotka syövät leikkikentän tarjoamaa linssikeittoa, jonka hänen isinsä on veroistaan perse ruvella maksanut ja josta syystä Ilpon on vaikea niellä sillä joutuu tuon verovaroin kustannetun linssisopan vuoksi tyytymään vain kymmeneen palleroon ja kiloon kermavaahtoa.
Ilpon ja Urpon mielestä kun ei tarvitse syödäkään jos ei siihen ole varaa. Ja on niin väärin, että Ilpon pallerot vähenevät koska toinen saa ilmaista soppaa. Meneehän se nyt Ilpon ja Urpon päivä pilalle vähemmästäkin.

Mutta onneksi kiltti hallitus on luvannut Ilpon isille veroalennusta ja pistää Urpon äitylin kanssa köyhätkin töihin palkalla jolla ei hiekkalaatikkoja ostella - hyvä jos edes makaronilaatikkoa. Tämä lohduttaa ilpoa ja Urpoa kovasti ja Ilpo onkin kovin iloinen ettei hänen ja Urpon moinen alennustila enää jatku seuraavana vuonna. Hanhemaksapallerot kun maistuvat paljon paremmalta kun ja jos muut niitä nälissään tuijottelevat.

Harmittahaan sekin, että Tinjan ja Hannan ehdotuksesta leikkikentällä on laatikko, jonka leluja kaikki saavat käyttää. Se jos mikä saa Ilpon ja Urpon verisuonet sykkimään vaarallisesti.
Ja sekin harmittaa, että Lauri on uhannut pistää kaikki lelut paskaksi jos ei sopua löydetä ja kaikki voi leikkiä tasapuolisemmin. Tämän vuoksi Ilpo ja Urpo eivät enää oikein saa untakaan öisin, kun ahditssa niin kovin jos muillakin on jotakin, niillä katellisilla paskoilla kun ei tarvitse olla yhtään mitään.
Onnekseen sykkivien verisuontensa kohdalla helpottaa kuitenkin ajatus siitä, että verisuonen katketessa Ilpon vakuutus auttaa, eikä Ilpon tarvitse kaikenmaailman persreikien kanssa -kuten Tinjan ja Hannan vaikkapa- mennä arvausasemalle odottelemaan.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Jos halutaan ottaa kansainvälistä vertailua, niin silloin on perusteltua vertailla hallituksen nyt esittämiä uudistuksia muihin maihin.

Jos viitsii tutustua vaikkapa SAK:n historiaan, niin sen edeltäjä lakkautettiin nimenomaan järjestön toiminnan seurauksena.

Edit. Lisäksi voidaan kysyä, miksi yleishaitallinen toiminta pitää ylipäätään olla sallittua?

Mitä on "yleishaitallinen toiminta"? Tai tiedänhän minä mitä. Setämiesten hassunhauskoja trollauksiahan se.

jos taas työmarkkinapuolista puhutaan - työtaisteluoikeuksineen - siksi, että olemme sivistysvaltio ja noudatamme perustuslakiamme sekä kansainvälisiä sitoumuksiamme, tässä ILO. Voisihan siitä tietysti erotakin, olisi tosin aika "jännä" ratkaisu.

Mihin muuten viittaat tässä SAK:n edeltäjällä? Formaali edeltäjähän lakkasi skogilaisten hyydyttyä demarien vierestä, mutta SAJ, eli todellinen heidän nykytraditionsa edeltäjä lakkasi 1930 ihan vaan fasistisen lapuanliikkeen painostuksesta. Toivottavasti Kosola ei sentään enää kenenkään ihanne ole missään.
 
Viimeksi muokattu:

Vinyl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aravirran kovuus
Ilpon isä kyllä hankkii pihalle muutaman lelun, mutta koska ei sillä ei ole haluja käyttää niihin omaa rahaa, niin se myy pihan keinut norjalaiselle sijoitusyhtiölle pilkkahintaan. Ilpo kun ei niissä keinu. Tulevaisuudessa muut pihan lapset saavat kyllä keinua, mutta joutuvat maksamaan siitä. Ilpon isä tekee kuitenkin samalla diilin, että Ilpo saa keinua pihan keinuissa niin paljon kun haluaa, ihan milloin haluaa.
 
Näinhän meillä toki yhteiskunta on tähän saakka lainvalmistelussa toiminutkin käytännössä kaikkien noiden sektorien osalt - sillä erolla, ettei eläkelainsäädännön valmisteluun lähtökohtaisesti osallistu eläkkeensaaja (koska he eivät ole järjestelmän rahoittajia) vaan rahoittajatahot, eli työmarkkinapartit, ja jatkossakin sen osalta kaiketi näin on. Kaksikannassahan eläkeuudistusta nyt valmistellaan.
Ja ihan turhaa sitä eläkeuudistustakin kaksikannassa valmistellaan kun meillä on eduskunta. Eihän esimerkiksi työntekijäjärjestöt edusta kaikkia työntekijöitä mutta heille annetaan mahdollisuus vaikuttaa/neuvotella kaikkien eläkkeistä. Mielipiteitä ja kommentteja voi tietenkin voi kuunnella eri järjestöiltä mutta olisi suotavampaa, että hallitus/eduskunta on itse aktiivisempi.
 

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
Eläkkeet muuten nousevat ensi vuonna 5,7%, tänä vuonna ne nousivat 6,8%. Samassa palkkojen nousu näinä vuosina on sopimuskorotuksilla keskimäärin 7% - eli eläkkeen nousevat melkein tuplasti.

Tämäkin on asia josta AY on hiljaa, samassa he puolustavat raivoisasti kaikkia Suomen työttömiä tilanteessa missä työpaikkoja on valtavasti tarjolla, samassa he eivät tuo kannustinloukkuja koskevaan keskusteluun mitään ratkaisuita - kaikkeen vaan joko ollaan hiljaa (jos on liian kiusallinen juttu) tai sanotaan ei, jos sillä saa kok ja ps kannatusta leikattua tai suojeltua etuja - maan tila ei huoleta, tuhkatkin otetaan pesästä, joka on tärkeämpää kuin varmistaa että tulee uusi motti puita polttoon.

Täysin vastuuton sakki.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Eläkkeet muuten nousevat ensi vuonna 5,7%, tänä vuonna ne nousivat 6,8%. Samassa palkkojen nousu näinä vuosina on sopimuskorotuksilla keskimäärin 7% - eli eläkkeen nousevat melkein tuplasti.

Tämäkin on asia josta AY on hiljaa, samassa he puolustavat raivoisasti kaikkia Suomen työttömiä tilanteessa missä työpaikkoja on valtavasti tarjolla, samassa he eivät tuo kannustinloukkuja koskevaan keskusteluun mitään ratkaisuita - kaikkeen vaan joko ollaan hiljaa (jos on liian kiusallinen juttu) tai sanotaan ei, jos sillä saa kok ja ps kannatusta leikattua tai suojeltua etuja - maan tila ei huoleta, tuhkatkin otetaan pesästä, joka on tärkeämpää kuin varmistaa että tulee uusi motti puita polttoon.

Täysin vastuuton sakki.
Ei noista eläkkeistä kukaan mitään uskalla puhua. Jos puhuisi niin syytettäisiin siitä, että on hirviö, joka vie leivän sotia käyneen vanhuksen suusta.
 

BaronFIN

Jäsen
Eläkkeitä ei voi tässä maassa kritisoida, koska tuo valtava harmaapäisten joukko on muuttunut äänekkääksi kun ovat oppineet kirjautumaan iltapäivälehtien keskustelupalstoille. Ja tuon määrän käsittää vasta kun joutuu autolla liikkumaan klo 9-14 välillä, kun tuota hidastelevaa isokorvaista harmaapäistä porukkaa on ihan tolkuttomia määriä liikenteessä.

Me ollaan jo hävitty tää peli. Terveisin palkankorotus 1,1%.
 

Lynx_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Pakkohan tätä satua nyt on jatkaa, ja on hyvä aina huomata se toinenkin puoli asiasta.

Todennäköisestihän Ilpo ei anna muiden leikkiä lelulillaan koska se vituttaa jos muut niihin koskee. Lisäksi Ilposta on väärin jos joutuu jakamaan hiekkalaatikon ilman että muut maksavat hänelle. Ilpon mielestä kun kaikilla pitää olla oma hiekkalaatikko, ja jos ei ole niin voi voi, sitten ei tarvitse leikkiä jos ei siihen ole varaa.

Ilpon perheen afrikkalainen halpatyöstä kiitollinen apulainen tuo Ilpolle välipalaksi hanhenmaksapalleroita, tuoreita mansikoita ja kermavaahtoa, joita Ilpo hiukan nikotellen nielee, paheksuessaan hyvän ystävänsä Urpon kanssa kovasti Tinjaa ja Hannaa, jotka syövät leikkikentän tarjoamaa linssikeittoa, jonka hänen isinsä on veroistaan perse ruvella maksanut ja josta syystä Ilpon on vaikea niellä sillä joutuu tuon verovaroin kustannetun linssisopan vuoksi tyytymään vain kymmeneen palleroon ja kiloon kermavaahtoa.
Ilpon ja Urpon mielestä kun ei tarvitse syödäkään jos ei siihen ole varaa. Ja on niin väärin, että Ilpon pallerot vähenevät koska toinen saa ilmaista soppaa. Meneehän se nyt Ilpon ja Urpon päivä pilalle vähemmästäkin.

Mutta onneksi kiltti hallitus on luvannut Ilpon isille veroalennusta ja pistää Urpon äitylin kanssa köyhätkin töihin palkalla jolla ei hiekkalaatikkoja ostella - hyvä jos edes makaronilaatikkoa. Tämä lohduttaa ilpoa ja Urpoa kovasti ja Ilpo onkin kovin iloinen ettei hänen ja Urpon moinen alennustila enää jatku seuraavana vuonna. Hanhemaksapallerot kun maistuvat paljon paremmalta kun ja jos muut niitä nälissään tuijottelevat.

Harmittahaan sekin, että Tinjan ja Hannan ehdotuksesta leikkikentällä on laatikko, jonka leluja kaikki saavat käyttää. Se jos mikä saa Ilpon ja Urpon verisuonet sykkimään vaarallisesti.
Ja sekin harmittaa, että Lauri on uhannut pistää kaikki lelut paskaksi jos ei sopua löydetä ja kaikki voi leikkiä tasapuolisemmin. Tämän vuoksi Ilpo ja Urpo eivät enää oikein saa untakaan öisin, kun ahditssa niin kovin jos muillakin on jotakin, niillä katellisilla paskoilla kun ei tarvitse olla yhtään mitään.
Onnekseen sykkivien verisuontensa kohdalla helpottaa kuitenkin ajatus siitä, että verisuonen katketessa Ilpon vakuutus auttaa, eikä Ilpon tarvitse kaikenmaailman persreikien kanssa -kuten Tinjan ja Hannan vaikkapa- mennä arvausasemalle odottelemaan.
Ilpon isoveli Esko-Kalle (EK) tuo paikalle uusia leluja, joihin totta kai Ilpolla on etukäyttöoikeus, koska Ilpo on laatikon muille lapsille kehunut isoveljensä laupeutta.
Ilpo kokee, ettei muilla ole oikeutta koskea hänen leluihinsa, jossei nämä sitten avusta hiekkalinnan rakentamisessa. Esko-Kalle haluaisi omistus- ja käyttöoikeuden itselleen. Muut lapset eivät saisi leluilla leikkiä, mutta se ei Urpolle käy.
Urpo hakee pihan lasten suosiota itselleen lupaamalla, että meidän pihalla ei muiden pihojen lapset leiki.
Urpo sanoo, ettei ymmärrä miten ei voi antaa kaikkien lasten leikkiä leluilla.

Hanna kertoo Laurille asiasta ja Lauri kokee, että hänen ja Hannan kolmen tunnin työpanos hiekkalinnan rakentamisessa oikeuttaa lelujen käyttöön. Ilpon mielestä tämä on väärin, koska jokaisella on mahdollisuus omiin leluihin. Esko-Kalle uhkaa lelujen poisviennillä, johon Lauri vastaa uhkauksella hajottaa hiekkalinna.
Urpo ei saanut oikeutta leikkiä uusilla leluilla, joita hän oli luvannut jo muidenkin kavereiden käyttöön. Tämä ei Urpoa harmita, koska hän kokee, että olisi vielä vähemmän leluja, jos Hanna olisi luvannut tuoda nämä.

Urpo syyttää Tinjaa, koska tämä ei edellisen hiekkalaatikon aikana osallistunut hiekkalinnan tekoon. Tinja ei silloin vielä asunut k.o. pihapiirissä, mutta hänen syytään uuden hiekkalinnan valmistumattomuus kuitenkin on.

Tinja alkaa haukkua Urpoa muiden lasten aikana ja kokee, ettei hän ole uusilla leluilla leikkimässä, joten näin ollen ei halua osallistua hiekkalinnan tekoon. Ilta-aikaan Tinja kuitenkin leikkii laatikon leluilla mieluusti omien kavereidensa kanssa.

Arto on istunut hiljaa laatikon reunalla ja muut ovat ajatelleet, ettei hänestä ole hyötyä, mutta ei harmiakaan. Arton isä Paavo ilmestyy laatikolle ja kertoo, että meidän Artokin osallistuu jatkossa rakennuspuuhiin. Arto ei vain ole oikein päässyt muiden lasten suosioon, eikä löydä omaa paikkaansa rakennustalkoissa.

Hanna kertoo, ettei laatikon hiekasta pysty rakentamaan kunnollista hiekkalinnaa. Tinja ja Pirkko myötäilevät tätä. Urpo ei tätä sulata ja syyttää tyttökolmikkoa vastuun välttelystä ja valehtelusta. Hiekan laadun taakse ei kuulemma voi mennä ja levitellä käsiään.

Kuten arvata saattaa, hiekkalinnasta ei synny minkäänlaista klassikkoteosta, mutta pystyssä se pysyy. Lauri vaatii edelleen suurempaa määrää leluja itselleen ja siskolleen, mutta Esko-Kallen mielestä hän on isänsä ostamien lelujen omistaja, joten hiekkalinnaa rakentamalla ei leluja ansaitse. Ilpo on tyytyväinen osaansa, koska sai hiekkalinnan ja lisäksi pitää lelunsa itsensä ja veljensä käytössä.
Urpon kaverit eivät halua leikkiä hänen kanssaan, koska luvattuja leluja ei tullut ja hiekkalinnan laatukin on heikko. Urpo levittää kätensä ja sanoo, ettei hän voi mitään hiekanlaadulle.

Lauri ja Esko-Kalle kyräilevät toisilleen kotiinlähdön aikana. Muut lapset miettivät toteutuuko uhkaus lelujen poisviennistä Esko-Kallen toimesta vai hiekkalinnan hajotus Laurin toimesta.
Muiden ihmetellessä näitä kysymyksiä kävellessä kotiin, laatikolle ilmestyy Håkan, joka näkee hiekkalinnan ja keksii, että se pitäisi siirtää hänen laatikolleen.
 

Trimmer

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Ei noista eläkkeistä kukaan mitään uskalla puhua. Jos puhuisi niin syytettäisiin siitä, että on hirviö, joka vie leivän sotia käyneen vanhuksen suusta.
Käyppäs huomauttamassa tälle sukupolvelle se totuus että kun sotia käytiin niin kyseinen henkilö oli vielä sen jääkärin pusseissa kun se konttasi pitkin kankaita.
 

1313

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Mitä on "yleishaitallinen toiminta"? Tai tiedänhän minä mitä. Setämiesten hassunhauskoja trollauksiahan se.

jos taas työmarkkinapuolista puhutaan - työtaisteluoikeuksineen - siksi, että olemme sivistysvaltio ja noudatamme perustuslakiamme sekä kansainvälisiä sitoumuksiamme, tässä ILO. Voisihan siitä tietysti erotakin, olisi tosin aika "jännä" ratkaisu.

Mihin muuten viittaat tässä SAK:n edeltäjällä? Formaali edeltäjähän lakkasi skogilaisten hyydyttyä demarien vierestä, mutta SAJ, eli todellinen heidän nykytraditionsa edeltäjä lakkasi 1930 ihan vaan fasistisen lapuanliikkeen painostuksesta. Toivottavasti Kosola ei sentään enää kenenkään ihanne ole missään.
Kun tarkoituksella aiheuttaa tappiota kansantaloudelle vähemmistön hyväksi, niin eikö sitä silloin voi kutsua yleishaitalliseksi? Ja jos ei voi, niin miten sitä silloin kuvailisi?

SAK:n edeltäjällä viittasin SAJ:hin.
On hyvä muistaa, että Lapuan liike oli reaktio vasemmiston ja ay-liikkeen toimintaan sekä Venäjäyhteyksiin. Lapuan liikkeen jäsenet olivat isoksi osaksi vapaussodan veteraaneja, joilla oli muistissa vasemmiston ja venäläisten yhteistoiminta ja aseellisen vallankumouksen yrittäminen.

Ammattiliittojen toimintahan myös hetkellisesti kiellettiin vuonna 1918, reaktiona heidän teoilleen.

Tuleeko jotain muita järjestöjä mieleen, joiden tulisi ansaita samanlaista suojaa riippumatta siitä, millaista vahinkoa se aiheuttaa koko maalle?
 
Viimeksi muokattu:

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kun tarkoituksella aiheuttaa tappiota kansantaloudelle vähemmistön hyväksi, niin eikö sitä silloin voi kutsua yleishaitalliseksi? Ja jos ei voi, niin miten sitä silloin kuvailisi?

SAK:n edeltäjällä viittasin SAJ:hin.
On hyvä muistaa, että Lapuan liike oli reaktio vasemmiston ja ay-liikkeen toimintaan sekä Venäjäyhteyksiin. Lapuan liikkeen jäsenet olivat isoksi osaksi vapaussodan veteraaneja, joilla oli muistissa vasemmiston ja venäläisten yhteistoiminta ja aseellisen vallankumouksen yrittäminen.

Ammattiliittojen toimintahan myös hetkellisesti kiellettiin vuonna 1918, reaktiona heidän teoilleen.

Tuleeko jotain muita järjestöjä mieleen, joiden tulisi ansaita samanlaista suojaa riippumatta siitä, millaista vahinkoa se aiheuttaa koko maalle?
En toki tiedä absoluuttista totuutta liitojen jäsenistön omista toiveista liittonsa toiminnan suhteen, mutta jos vuoden 2021 lopussa ammattiliitoissa on ollut jäseniä liki 1,9 miljoonaa, niin en välttämättä puhuisi vähemmistöstä kovinkaan suurella äänellä.
Lisäksi historiasta toki on aina hyvä oppia, mutta en nyt kuitenkaan ehkä alkaisi menemään ihan tuolla tavalla historiaan samalla vetäen johtopäätöksen siitä, että tämän päivän ammattiliitto olisi jotenkin vertailtavissa vuoteen 1918.

Melko eri maailmassa silloin kun elettiin kuitenkin. Sodan jälkeisessä Suomessa kuitenkin melko sivistyneesti on osattu asiat pääosin hoitaa, eikä hallituksetkaan -no ehkä Sipilää lukuunottamatta- ole lähteneet yksisilmäisesti asemoitumaan työmarkkinoilla toisen puolelle.

Markkinataloudellisestikin lienee väärin hallituksen alkaa hillitsemään työnantajien eduksi tilannetta, jossa alkaa vallitsevana tilanteena -tai ainakin vahvasti kehittymässä siihen suuntaan- työntekijän markkinat.

Kahdella asialla kun melko hyvin saattaa saada työntekijöitä, ja ne on 1. Maksamalla riittävää palkkaa sekä 2. Koulutuksella. Nythän tuntuu tämän hallituksen myötä vähän molemmat asiat olevan ajautumassa suorinta tietä metsähallituksen maille.
 

Trimmer

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tuleeko jotain muita järjestöjä mieleen, joiden tulisi ansaita samanlaista suojaa riippumatta siitä, millaista vahinkoa se aiheuttaa koko maalle?
Kaikki puolueet nauttivat tuosta suojasta vaikka esimerkiksi kokoomus, keskusta ja demarit ovat aiheuttaneet tälle maalle haittaa jota ei voi enää korjata.
 

Lynx_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kun tarkoituksella aiheuttaa tappiota kansantaloudelle vähemmistön hyväksi, niin eikö sitä silloin voi kutsua yleishaitalliseksi? Ja jos ei voi, niin miten sitä silloin kuvailisi?

SAK:n edeltäjällä viittasin SAJ:hin.
On hyvä muistaa, että Lapuan liike oli reaktio vasemmiston ja ay-liikkeen toimintaan sekä Venäjäyhteyksiin. Lapuan liikkeen jäsenet olivat isoksi osaksi vapaussodan veteraaneja, joilla oli muistissa vasemmiston ja venäläisten yhteistoiminta ja aseellisen vallankumouksen yrittäminen.

Ammattiliittojen toimintahan myös hetkellisesti kiellettiin vuonna 1918, reaktiona heidän teoilleen.

Tuleeko jotain muita järjestöjä mieleen, joiden tulisi ansaita samanlaista suojaa riippumatta siitä, millaista vahinkoa se aiheuttaa koko maalle?
En tiedä oletko yrittäjä, mutta jos olet, tai olet joskus ollut palkansaajapuolella, niin uskon, että ilomielin olet viettänyt palkallista vuosilomaa, tai olet esimerkiksi käynyt työterveyshuollossa. Lisääntymisestäsi en tiedä, enkä välitäkään tietää, mutta vanhempainvapaata vietät varmaan mieluusti palkallisena, jos tällainen osuu kohdalleen?

Tokihan jos 12 tunnin työskentely lauantaisin innostaa 5 euron tuntikorvauksella, niin tämä varmasti onnistuu monessa työpaikassa. Jos ei ay-liikkeen sääntöjen ja valtion lakien mukaan, niin harmaasti ainakin. Uskon, että paikallisesti pystyy myös sopimaan itselleen pienemmän korvauksen ja vähemmän vapaita, jos (kun) tähän työnantaja suostuu.

Jos on ay-liike tehnyt huonoakin, niin on seassa paljon hyvääkin, joista suurin osa tännekin palstalle kirjoittajista on hyötynyt työuransa varrella. Hyvin karrikoitua sanoa suurista vahingoista valtiota kohtaan, varsinkaan kertomatta hyvistä puolista.
 

1313

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
En toki tiedä absoluuttista totuutta liitojen jäsenistön omista toiveista liittonsa toiminnan suhteen, mutta jos vuoden 2021 lopussa ammattiliitoissa on ollut jäseniä liki 1,9 miljoonaa, niin en välttämättä puhuisi vähemmistöstä kovinkaan suurella äänellä.
Lisäksi historiasta toki on aina hyvä oppia, mutta en nyt kuitenkaan ehkä alkaisi menemään ihan tuolla tavalla historiaan samalla vetäen johtopäätöksen siitä, että tämän päivän ammattiliitto olisi jotenkin vertailtavissa vuoteen 1918.

Melko eri maailmassa silloin kun elettiin kuitenkin. Sodan jälkeisessä Suomessa kuitenkin melko sivistyneesti on osattu asiat pääosin hoitaa, eikä hallituksetkaan -no ehkä Sipilää lukuunottamatta- ole lähteneet yksisilmäisesti asemoitumaan työmarkkinoilla toisen puolelle.

Markkinataloudellisestikin lienee väärin hallituksen alkaa hillitsemään työnantajien eduksi tilannetta, jossa alkaa vallitsevana tilanteena -tai ainakin vahvasti kehittymässä siihen suuntaan- työntekijän markkinat.

Kahdella asialla kun melko hyvin saattaa saada työntekijöitä, ja ne on 1. Maksamalla riittävää palkkaa sekä 2. Koulutuksella. Nythän tuntuu tämän hallituksen myötä vähän molemmat asiat olevan ajautumassa suorinta tietä metsähallituksen maille.
Vähemmistöstä on sikäli kyse, jos noin kolmasosa maan väestöstä kuuluu niihin.
Vaikka keinot vuonna 1918 olivatkin huomattavasti radikaalimmat kuin tänä päivänä, niin henki oli pohjimmiltaan sama: Vahingon aiheuttaminen yhteiskunnalle ja haluttomuus kunnioittaa maan hallitusta, joka oli saanut äänestäjiltä vaaleissa mandaatin.

Verkkouutisten artikkelissa on lyhyesti kuvailtu oloja 1920-luvulla, mikä sitten johti SAJ:n toiminnan kieltämiseen. Sotimista piti pyytää anteeksi lehdessä - unohdettua Suomen historiaa | Verkkouutiset

Tässä vaikuttaisi olevan jotenkin ikuinen näkemysero, kun Hakaniemessä halutaan nähdä työnantaja vihollisena, joka on jotenkin voittamassa enemmän. Vaikka kyllä se on yhtä lailla ahkeran ja aikaansaavan palkansaajan etu, että irtisanominen helpottuu. Silloin on mahdollisuus korvata aiempaa helpommin työyhteisölle vähemmän hyödyllinen jäsen hyödyllisellä jäsenellä. Samoin lakko-oikeuden rajaaminen hyödyttää ahkeraa ja työhaluista palkansaajaa, kun lakkoilu ei tuo hänen työkuormaansa tarpeettomia piikkejä tai mahdollisia esteitä töihin pääsemiseksi.

Eikö palkansaajaakin luulisi lähtökohtaisesti kiinnostavan palkan ostovoima, enemmän kuin euromääräinen bruttopalkka?
Ja ostovoimaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi keventämällä verotusta ja palkan sivukuluja.
 

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, BC Lions
Tokihan jos 12 tunnin työskentely lauantaisin innostaa 5 euron tuntikorvauksella, niin tämä varmasti onnistuu monessa työpaikassa. Jos ei ay-liikkeen sääntöjen ja valtion lakien mukaan, niin harmaasti ainakin. Uskon, että paikallisesti pystyy myös sopimaan itselleen pienemmän korvauksen ja vähemmän vapaita, jos (kun) tähän työnantaja suostuu.
En oikein ymmärrä ajatusta, että jos ay-liikkeen valtaa kavennetaan, niin työnantajat alkavat suunnilleen kilpailla siitä, kuka kohtelee työntekijöitään huonoimmin. Mitä ihmettä työnantaja siitä hyötyisi? Ei kukaan edes sinnepäin asioita osaava työntekijä jää paskan kohtelun kohteeksi, vaan vaihtaa maisemaa heti kun pystyy. Olen tuon kertaalleen tehnyt itsekin, liittoon kuulumattomana työntekijänä. Uuden esimiehen aloittama tökerö käytös rohkaisi hakemaan muualle, ja lähtiessäni kerroin, mikä on lähdön syy. Esimiehen esimiesvastuut ketään kohtaan päättyi siihen.
 

Rick Rother

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Kärpät
Sitten on joku ihme käsitys, että yrittäjät ja ylin johto alkaa sortamaan työntekijöitä. Esimerkiksi irtisanomisesta saattaa päättää sellainen esimies, joka kuuluu työntekijänä sen saman kevyemmän irtisanomissuojan piiriin.

Kaikkein naurettavinta, mitä olen kuullut aiheeseen liittyen, en tällä palstalla tosin, on sellaisilta ihmisiltä, jotka avautuvat paskoista työkavereistaan. Siis niistä, jotka myrkyttävät työilmapiirin, eivät osaa tai joita ei kiinnosta. Ihmettelevät, miksi sellaisia ei saada työpaikoilta pois. Nyt sitten pienempi irtisanomiskynnys olisi paha juttu.

Ei kukaan irtisano huvikseen. Sehän on hirveä ruljanssi hommata uusi tekijä tilalle silloinkin, kun irtisanottu/irtisanoutunut henkilö vaihtuu todennäköisesti parempaan. Rekrytointi on parhaimmillaankin aina osaksi arpapeliä.

Alentunut irtisanomiskynnys madaltaa myös palkkauskynnystä. En usko, että lisää esimerkiksi työttömyyttä vaan työvoiman kiertoa. Se olisi hyvä asia. Firma/työyhteisö A:ssa huono/sopimaton tekijä voi olla tähtipelaaja tai vähintään joukkueeseen sopiva Firma/työyhteisö B:ssä.

Irtisanominen tai irtisanoutuminen ja uuden työpaikan etsintä on muutos ja muutos pelottaa ja stressaa aina. Siksi moni takertuu paikkaan, joka on huono hänelle ja/tai, jossa hän itse on huono. Tai jompikumpi vaihtoehto. Joka tapauksessa oli samaan aikaan voimassa molemmat tai vain toinen, kaikkien etu jo keskipitkällä tähtäimellä on, että tällaiselle henkilölle löytyy vartalotyypille sopivampi ympäristö.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Vähemmistöstä on sikäli kyse, jos noin kolmasosa maan väestöstä kuuluu niihin.
Vaikka keinot vuonna 1918 olivatkin huomattavasti radikaalimmat kuin tänä päivänä, niin henki oli pohjimmiltaan sama: Vahingon aiheuttaminen yhteiskunnalle ja haluttomuus kunnioittaa maan hallitusta, joka oli saanut äänestäjiltä vaaleissa mandaatin.

Verkkouutisten artikkelissa on lyhyesti kuvailtu oloja 1920-luvulla, mikä sitten johti SAJ:n toiminnan kieltämiseen. Sotimista piti pyytää anteeksi lehdessä - unohdettua Suomen historiaa | Verkkouutiset

Tässä vaikuttaisi olevan jotenkin ikuinen näkemysero, kun Hakaniemessä halutaan nähdä työnantaja vihollisena, joka on jotenkin voittamassa enemmän. Vaikka kyllä se on yhtä lailla ahkeran ja aikaansaavan palkansaajan etu, että irtisanominen helpottuu. Silloin on mahdollisuus korvata aiempaa helpommin työyhteisölle vähemmän hyödyllinen jäsen hyödyllisellä jäsenellä. Samoin lakko-oikeuden rajaaminen hyödyttää ahkeraa ja työhaluista palkansaajaa, kun lakkoilu ei tuo hänen työkuormaansa tarpeettomia piikkejä tai mahdollisia esteitä töihin pääsemiseksi.

Eikö palkansaajaakin luulisi lähtökohtaisesti kiinnostavan palkan ostovoima, enemmän kuin euromääräinen bruttopalkka?
Ja ostovoimaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi keventämällä verotusta ja palkan sivukuluja.
No et ehkä voi kuitenkaan tässä nimenomaisessa tapauksessa laskea mukaan ihmisiä joilla ei äänioikeutta ole, joten edelleenkään ei kyse ole vähemmistöstä. Jos työ- ja äänestyikäisistä ihmisistä tuo liki 1,9 miljoonaa on liitossa, niin kyllä totisesti pyrit kaikin keinoin sitä vähättelemään.

En itse kuulu liittoon, ja yrittäjätaustaa itselläkin -oikeastaan edelleen- mutta sittenkään en ole valmis liittoja (niiden huonoistakaan puolista huolimatta) kaatamaan, enkä edes lakko-oikeuteen puuttumaan.

On hyvä tarkastella myös työnantaja puoltakin, jos maassa kerran poikkeuksellisesn paljon esiintyy llakkointoa vs. muut maat.

Mitä tulee palkansaajan ostovoimaan, niin siihen vaikuttaa kyllä vähän useampikin asia, kuin vain se tilille tuleva summa. Jos verotusta kovin lasketaan, sen osaltaan saattaa vauhdittaa inflaatiota, ja sen vaikutuksesta taas yhä useampi -ihan nousseesta netostaan huolimatta- ajautuu taloudellisen avun piiriin, johon taas ei varaa ole koska verotuottoa on vähennetty.

Verotus pitää myös suhteuttaa siihen, että mitä sen hyöty on esin yhteiskuntarauhaa silmällä pitäen. Mielestäni hallituksen ratkaisut eivät tue miltään osin nyt työllisyyden ja toimeentulon kehittymistä pienituloisille, eikä oikeastaan niiden keskituloistenkaan kohdalla, ainakaan siinä alemmassa keskiluokassa.

Hallituksen suunnittelemat koulutusleikkaukset (juuri niitä ne on vaikka voissa paistaisi) eivät edistä työvoiman löytymistä niille paikoille, joihin tekijöitä kuumeisesti etsitään. Jos taas työperäinen maahanmuutto on sitten ainoa ratkaisu saada noihin paikkoihin tekijät, niin itse ongelma ei edelleenkään poistu, vaan sama vikinö niillä "ahkerilla" jatkuu edelleen.
Kun muutenkin siis näyttää olevan kehittymässä työntekijän markkinat, niin mitä helvettiä siihen alkaa hallitus heittämään kapulaa rattaisiin? Ja paikallisesta sopimisestakin puhuttaessa, niin sekin on koko ajan ollut mahdollista. On erilaisia ratkaisuita siis olemassa sopia paikallisesti työn luonteesta, kestosta, palkkauksesta ym.
Näistä kuitenkaan moni ei sovi työnantajan pirtaan, sillä monessa niistä työntekijällä säilyy neuvotteluasema parempana.
Esimerkkeinä vaikkapa työantajan oikeus työtä tekevän henkilön innovaatioihin, tai vaikkapa hyvän henkilön pitäminen firmassa tarjotulla palkalla sopimuksen lähestyessä loppuaan ja edelleen vaikkapa hänen osaamisensa myynni rajoittaminen kilpailijan käyttöön jne.

Ja kun täällä aina muistetaan valistaa yrittäjän riskeistä, jotka kyllä useimmiten pahimmin rajoittuvat nimenomaan yksinyrittäjän harteille kuin vaikkapa OYn kohdalle, niin valitettavasti yksi riskeistä lienee se palkkaus. Eihän se kivaa ole tietenkään jos menee tekemään paskan sopparin, ja sen kanssa sitten kärvistelee, mutta eikö se parhaimmillaan tuo sitten sitä voittoakin.

Enemmän näinä yrittäjinä itkisin sen perään, että Suomeen saataisiin se henkilökohtainen konkurssi, joka pitäisi ehdottomasti toimintaa paremmin yllä, kun aina voisi laittaa uutta matoa koukkuun, eikä jäädä jumiin maamme perintämafioiden ikeessä.

Tokihan ymmärrän, että kiva olisi joustoa löytää kun tilanne menee todella vihkoon jostakin syystä, mutta jos yritys kaatuu, niin se kaatuu. Siksi juurikin tuo henk.koht konkurrsi olisi suotavaa täälläkin, niin ei ainakaan jäätäisi vuosiksi ihmettelemään. Ja tämä olisi juurikin pien- ja yksiyrittäjille todella tärkeä muutos, sillä hehän tosiaan työllistävät paljon vain sillä, että työllistävät itsensä. Kaikessa ja kaikkialla kun ei aina haluta sitä "kasvua", vaan ihan sitä säällistä toimeentuloa.

Tässä kohtaa on siis vielä hyvä muistuttaa myös siitä, miten paljon isojen työnantajien hyödyksi on mennyt läpi huonoja muutoksia mm kilpailulainsäädännössä, joka on ajanut monen alan ammattilaiset halpatyövoimaksi lähinnä siksi, että joutuvat elättämään täysin turhaa turhakkeiden koplaa, joka nielee leijonan osan myynnistä omaan taskuun tuomatta juurimitään lisäarvoa itse sen tuottavan osan, eli työn, tekijöille. Toki -ettei joltakin mene yöunet- tämä ei koske kaikkia aloja, mutta useita kyllä. Ja muuttamalla pelkästään tätä, tai parantamalla työtä tekevän ihmisen ymmärrystä asiasta, on täysin mahdollista tehdä erittäin hyvää toimeentuloa vaikkapa vain siivoamalla. Mutta eihän se nyt sovi, että tässä(kään) maassa siivoja alkaisi kukkoilla.

Eli kyllä pienyrittäjyys kannattaa kunhan paska saadaan pois rattailta, ja konkurssi lainsäädäntö kohdilleen. Ei kaikille ole tärkeinä hyötyminen toisen tekemästä työstä kuitenkaan, vaan turvata oma säällinen ansiotulo. Kaikki maailmassa eivät siis halua kasvaa, vaan tulla toimeen. Tämähän onnistuu vallan mainiosti jos tekijälle maksetaan palkkaa. Ja jos siitä sopiminen ei ilman liittoja -vaikka kusipäisiä olisivatkin- niin olen kyllä ihan valmis suomaan sen heille. Ja kun kuitenkin myös tiedetään millaista yhteistyötä liike-elämä tekee etujansa puolustaakseen ja miten paljon sekin lobbaa, niin lakko lienee ainoa asia jolla työntekijäpuoli pystyy haastamaan, jos se kokee toiminnan muuten itsensä kannalta epäedulliseksi ja vain toisen puolen määrrittäävän ne oikeudet.

Uskallanpa myös veikata, että monellakaan vinkujalla ei olisi edes niitä etuja mitä nyt on, ilman ammattiliittojen toimia. Ja tämänhän voinee jo päätellä pelkästään siitä millaisia voittomarginaaleja yrityksissä tavoitellaan.

Hyvä on siis myös katsella asioita eteenpäin, sillä jossakin kohtaa tulemme väistämättä tilanteeseeen, jossa kaikille -ihanista ideologeistakaan huolimatta- ei kertakaikkiaan ole sitä työtä. Tekoäly sekä kehittyvä kvantti tietokoneiden jylläys tulee varmuudella korvaamaan monia työntekijöitä jatkossa, ja varmaankaan kaikki eivät halua kuitenkaan päätyä tässä pelissä voittaneiden "puutarhaa" rapsuttamaan.

On siis hyvä pelkältä pyhältä vihaltaan nähdä asioita myös eteenpäin. Osaajia tarvitaan kyllä nyt, ja ratkaisu siihen on vain kolmessa asiassa. 1. Koulutuksessa (oltava siis tuettua, että siihen uskaltaa aikuisena lähteä. 2. Työperäisessä maahanmuutossa, jos osaajia sieltä on tarjolla, tai 3. Työssäoppimisessa, jossa yritys yhdessä yhteiskunnan kanssa kantaa vastuuta siitä, joka siis kuitenkin vaatii verotuloja.

Se on usein jo todettu, että tällaisessa tilantessa ei minkäänlaisia veroaleja pitäisi otta vaihtoehtopankkiin, koska eivä toimi yhdenkään vaihtoehdon kohdalla sitä edistävästi, joten vikinä jatkunee maailman tappiin ja linnoittautuminen leireihin siten jatkunee myös, joten vastakkainasettulu tullee olemaan melko haastavaa jos ei yhteistä kieltä löydetä.
 
Suosikkijoukkue
Ilves
Pari tilastofaktaa eläkkeistä: Indeksien kehitys - Eläketurvakeskus

Kaivoin tuon sivuston , koska sieltä näkyy hyvin mikä on totuus eläkkeiden reaalisesta tasosta verrattuna palkansaajiin. Itse olen ollut reilun vuoden HYVIN ansaitulla eläkkeellä, teinhän 40 vuotta palkkatöitä.

Vuodesta 1996 alkaen 65 vuotta täyttäneiden eläkkeensaajien eläkkeitä on tarkistettu eläkeikäisen indeksillä, jonka nimi muuttui vuoden 2005 alusta työeläkeindeksiksi. Asetelmassa on verrattu työeläkeindeksin muutosta jaksolla 1995–2022 eräiden muiden indeksien kehitykseen:

Indeksit Nimellisnousu, % Reaalinousu, %
Ansiotasoindeksi 114,7 38,2
Sopimuspalkkaindeksi 72,0 10,7
Työeläkeindeksi 57,2 1,2
Täysi kansaneläke 59,9 2,9
Kuluttajahintaindeksi 55,4

Pelkästään tämä ensimmäinen taulukko kertoo karusti, kuinka työeläkkeiden reaalinousu on jäänyt pahasti jälkeen..... Mutta helppohan se on huudella , kun kahtena vuotena osuu aivan omaa luokkaansa olevat korotukset meille eläkeläisille. On se vaan kamalaa, eikun.....
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Esimerkiksi irtisanomisesta saattaa päättää sellainen esimies, joka kuuluu työntekijänä sen saman kevyemmän irtisanomissuojan piiriin.
Tuo tilanne on klassikkotilanne miksi hyvä työntekijä voi saada potkut. Työntekijähän voi olla ns liian hyvä, jonka urakehitys voisi uhata ylempänä olevaa.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Pari tilastofaktaa eläkkeistä: Indeksien kehitys - Eläketurvakeskus

Kaivoin tuon sivuston , koska sieltä näkyy hyvin mikä on totuus eläkkeiden reaalisesta tasosta verrattuna palkansaajiin. Itse olen ollut reilun vuoden HYVIN ansaitulla eläkkeellä, teinhän 40 vuotta palkkatöitä.

Vuodesta 1996 alkaen 65 vuotta täyttäneiden eläkkeensaajien eläkkeitä on tarkistettu eläkeikäisen indeksillä, jonka nimi muuttui vuoden 2005 alusta työeläkeindeksiksi. Asetelmassa on verrattu työeläkeindeksin muutosta jaksolla 1995–2022 eräiden muiden indeksien kehitykseen:

IndeksitNimellisnousu, %Reaalinousu, %
Ansiotasoindeksi114,738,2
Sopimuspalkkaindeksi72,010,7
Työeläkeindeksi57,21,2
Täysi kansaneläke59,92,9
Kuluttajahintaindeksi55,4

Pelkästään tämä ensimmäinen taulukko kertoo karusti, kuinka työeläkkeiden reaalinousu on jäänyt pahasti jälkeen..... Mutta helppohan se on huudella , kun kahtena vuotena osuu aivan omaa luokkaansa olevat korotukset meille eläkeläisille. On se vaan kamalaa, eikun.....
Eläkkeet siis säilyttäneet ostovoimansa, eikä eläkeläiset ole joutuneet ansaitsemastaan elintasosta tinkimään. Onko sinulla jokin peruste sille, miksi eläkeläisille pitäisi taata sama reaalikehitys kuin palkansaajille?

Eniten eläkejärjestelmää yleensäkin moitittu siitä, että ei kohtele eri ikäluokkia tasavertaisesti, ei niinkään parin viime vuoden korotuksista, vaikka toki niistäkin on jotkut kokonaisuutta ymmärtämättömät kohkanneet
 

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Tuo tilanne on klassikkotilanne miksi hyvä työntekijä voi saada potkut. Työntekijähän voi olla ns liian hyvä, jonka urakehitys voisi uhata ylempänä olevaa.

No miksi tässä skenaariossa irtisanomis-uhan alla olevan työntekijän sitten tarvitsisi olla huolissaan? Jos on (liiankin) hyvä, töitä löytyy varmasti. Se kun ei aina ole pelkästään se, että yritys menettää hyvän työntekijän. Siinä on samalla myös se pelko siitä, että kilpailija saa yhden vahvistuksen lisää.

On kyllä mielenkiintoisia olkiukkoja nämä AY-liikkeen ja -aktiivien esittämät uhkakuvat, joita irtisanomissuojan heikentäminen toisi mukanaan. Kai tuossakin pitää laskea se haittojen ja hyötyjen välinen suhde, ja näin varmasti on tehtykin pohjatyössä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös