Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Knutsen]

Mahdollinen 1.palkaton sairauspäivä osuu kyllä työllisiin. Ansiosidonnaisten mahdolliset leikkaukset osuu myös tosi moneen. Mutta eikun vaan tekemään 20-30h viikkotunnilla tekemään 9e tuntiliksalla töitä. Ja jossei riitä, lainaa vaan, korotkin niin matalat. Ihmeellistä köyhien ulinaa.

Miksi nämä eivät perusta yritystä ja ala yrittäjiksi? Rahaa tulee yritystukien muodossa ovista ja ikkunoista ja ollaan aivan talkoista vapaita! Tervetuloa heille tähän stressivapaaseen ja yltäkylläiseen elämään täällä yrittäjien paratiisissa!

 

[Normandia]

Miksi nämä eivät perusta yritystä ja ala yrittäjiksi? Rahaa tulee yritystukien muodossa ovista ja ikkunoista ja ollaan aivan talkoista vapaita! Tervetuloa heille tähän stressivapaaseen ja yltäkylläiseen elämään täällä yrittäjien paratiisissa!

Niimpä! Toivottavasti yritystukiin puututaan. Niin monesta suunnasta todettu, että ne on tehottomia ja kohdentuvat huonosti. Haatainen perustanut sentään tutkimusjaoston asiaa tutkimaan. Toivottavasti nykyinen hallitus edistää tätä.

 

[Bob Rambo]

Niimpä! Toivottavasti yritystukiin puututaan. Niin monesta suunnasta todettu, että ne on tehottomia ja kohdentuvat huonosti. Haatainen perustanut sentään tutkimusjaoston asiaa tutkimaan. Toivottavasti nykyinen hallitus edistää tätä.

Ihan vakavissaan: en tunne ainuttakaan yrittäjää, joka kannattaisi tukijärjestelmää. Onko tuo tukijärjestelmä siis se ainoa asia, jolla perustelet näkemyksesi siitä, miten yrittäjät ovat saamapuolella tahi "talkoista" ulkona?

 

[Normandia]

Ihan vakavissaan: en tunne ainuttakaan yrittäjää, joka kannattaisi tukijärjestelmää. Onko tuo siis se ainoa asia, jolla perustelet näkemyksesi siitä, miten yrittäjät ovat saamapuolella tahi "talkoista" ulkona?

Hyvä jos näin on. Voihan olla että joku kannattaa, jos tuet kasvattaa omistajien taskuja. No onhan toi iso rahareikä Suomen valtiolle. 2018 jaettiin noin neljä miljardia euroa yritystukia, varmasti riittäisi karsittavaa jos halua löytyisi. Onneksi nyt perustettu sentään joku ulkopuolisten tahojen ryhmä edistämään tätä.

Suomessa jaetaan vuosittain noin neljä miljardia euroa yritystukia.

Näistä suorien tukien osuus on miljardi ja verohuojennuksina annettavien tukien osuus kolme miljardia euroa. Vertailun vuoksi Suomen valtion budjetti on tänä vuonna 55,7 miljardia. Suorat tuet rahoitetaan valtion budjetista, kun taas verotuet eivät näy valtion menoissa mutta vähentävät valtion keräämiä veroja.

Yle selvitti pitkään piilossa olleet verotuet: Suomen valtio antaa satoja miljoonia euroja pörssiyhtiöille, jotka maksavat samaan aikaan jättiosinkoja

Teollisuuden mielestä Suomi ei pärjää kansainvälisessä kilpailussa ilman verohuojennuksia. Suurten pörssiyhtiöiden saamat tuet ovat kuitenkin vain promilleja niiden liikevaihdosta.

yle.fi

 

[Knutsen]

Suomessa jaetaan vuosittain noin neljä miljardia euroa yritystukia.

No nyt kun varmaan luit linkkaamasi jutun, niin oletko vieläkin sitä mieltä, että yrittäjät eivät osallistu talkoisiin, koska yritystukia ei leikattu?

 

[slamsaam]

Ei kai työssäkäyvien elämä nyt juuri mitenkään muutu, ellei sitten sitten asumistukea saa, jolloin siinä voi muutosta olla jonkin verran. Ei tosin välttämättä siinäkään. Aika moneen otteeseen on korjattu olettamuksia ja luuloja työelämän muutoksiin liittyen.

Palvelualoilla työskentelevät tässä kai ainakin menettää. Matalapalkka-aloja ja todella paljon osa-aikatyötä. Työt sijaitsee pääasiassa juurikin siellä kaupungissa missä usein ne vuokratkin sitten isommat. Myös työttömyysturvan suojaosan poistaminen tulee vaikuttaa melko varmasti työvoiman saatavuuteen näillä aloilla, varsinkin ravintola-alalla missä työvoimapulaakin on kärsitty.

 

[Normandia]

Kokoomuksen varjobudjetissa yritystuet oli vielä marraskuussa leikkauslistalla, mutta vaaliohjelmassa eivät enää olleet. Yleisesti Etlan mukaan yritystukien leikkuu on ollut aina vaikeaa hallituksesta riippumatta, vaikka varmasti karsittavaa onkin. Toivottavasti Haataisen asettama tutkimusjaosto koittaa edes näitä leikata.

Yhden valtavan menoerän ympärillä on sen sijaan ollut hiljaista, ainakin toistaiseksi julkisuuteen tihkuneiden keskusteluiden ja taustapapereiden perusteella. Puolueille aran aiheen eli yritystukien remontti näyttää jäävän ohueksi.

Erityisesti niin kutsuttuja haitallisia yritystukia koskeva arvostelu on ollut laajaa ja tutkimustietoa siitä, minkälaisista tuista olisi syytä leikata, on kertynyt paljon vuosien varrella. Hallitus toisensa jälkeen on yrittänyt leikata tukia, mutta yritykset tyssäävät pääosin.

Vielä marraskuussa kokoomuksen varjobudjetin leikkauslistalla oli myös yritystukia 343,4 miljoonalla eurolla. Kovin vakuuttavalta ei karsiminen silloinkaan kuulostanut, sillä sitä höystettiin toteamalla, että ”yritystukien karsiminen on käytännössä ollut poliittisesti erittäin vaikeaa”.

Kokoomuksen vaaliohjelmassa yritystukia ei mainittu ollenkaan, muita markkinoiden toimivuutta ja kilpailua edistäviä toimenpiteitä kylläkin. Yritystukia ei myöskään ollut kokoomuksen kysymyslistalla hallituskumppaniehdokkailleen.

– Yritystukien leikkaaminen on ollut aina vaikea asia eikä varmasti helppo porvarihallituksellekaan, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski huomauttaa.

– Toivotaan, että yritystukiremontti nousee agendalle yhtenä julkisten menojen sopeutuskeinona. Yritystuissa puhutaan miljardiluokan menoista ja leikkaamalla tehottomia tukia saataisiin paitsi säästöjä, myös tehostettaisiin markkinoiden toimintaa, Koski sanoo.

Orpon ja kumppaneiden säästölista ihmetyttää ekonomisteja: Miksi tätä ei ole nostettu esille?

Yritystukien ja verotukien ympärillä vallitsee toistaiseksi hiljaisuus, vaikka kyse on miljardien eurojen menoerästä – ja osittain tuista jotka on todettu haitallisiksi tai niiden vaikuttavuutta ei tunneta.

www.is.fi

 

[douppi]

Palvelualoilla työskentelevät tässä kai ainakin menettää. Matalapalkka-aloja ja todella paljon osa-aikatyötä. Työt sijaitsee pääasiassa juurikin siellä kaupungissa missä usein ne vuokratkin sitten isommat. Myös työttömyysturvan suojaosan poistaminen tulee vaikuttaa melko varmasti työvoiman saatavuuteen näillä aloilla, varsinkin ravintola-alalla missä työvoimapulaakin on kärsitty.

Kyllähän ne vaikuttaa tukiin säästökuurit, valitettavasti. Työttömyystuen suojaosan
hyvinkin moni osa-aikainen tosin pystyy lisätyötuntien määrillä kyllä kompensoimaan. Joillekin se voi olla vaikeampaa, mutta ainakin tässä vaiheessa vielä luotan että siinä ihmiset onnistuu ihan hyvin. Asumistuki taas poistuu vain omistusasumisesta.

Tässä vielä noita muutoksia tarkemmin:

Sosiaaliturvaan on tulossa monia muutoksia vuodelle 2024

Kelan etuuksien määriin ja ehtoihin on valmisteilla ensi vuodeksi useita muutoksia. Valmisteltavista muutoksista on linjattu hallitusohjelmassa. Kaikki muutokset eivät tule voimaan heti vuoden 2024 alussa, vaan voimaantuloa on tarkoitus porrastaa.

www.kela.fi

 

[1313]

Hallitus voisi vähän näyttää kulmahampaita nyt.
Lakko-oikeuden poistaminen kokonaan ja ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto.

Ei ole veronmaksajien tehtävä sponsoroida noita järjestöjä eikä heidän mielenilmauksiaan.

 

[444]

Hallitus voisi vähän näyttää kulmahampaita nyt.
Lakko-oikeuden poistaminen kokonaan ja ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto.

Ei ole veronmaksajien tehtävä sponsoroida noita järjestöjä eikä heidän mielenilmauksiaan.

Lakko-oikeuden poistaminen kieltämättä toisi näin länsimaisittain aika mielenkiintoisen twistin yhteiskuntaan. Oikeastaan muutkin mielenilmaisuoikeudet voisi poistaa samalla, kun vauhtiin pääsee. Persutkin pääsisivät vähän lähemmäs ihailemaansa yhteiskuntamallia.

 

[Cobol]

Lakko-oikeuksia ei ole kukaan poistamassa, mutta kieltämättä ay-liike on saanut kuulostamaan asian siltä. Bunkkereihin on kaivauduttu ja kuten @Tadu aiemmin totesi, ei työläisen vaan ay-liikkeen vallan vuoksi. Lakot ja mielenilmaisut on suunnattu hallitusta, ei työnantajia vastaan.

Silti tästäkin pitää päästä tilanteeseen, jossa sovitaan yhdessä tulevaisuudesta. Vuosikymmenten aikana tilanne on kärjistynyt ja erityisesti pienen työnantajan kannalta yksittäisen työntekijän irtisanominen on liian vaikeaa. Siksi myös palkkaaminen varsinkin riskiryhmistä on lähes mahdotonta.

 

[ultrar]

Silti tästäkin pitää päästä tilanteeseen, jossa sovitaan yhdessä tulevaisuudesta. Vuosikymmenten aikana tilanne on kärjistynyt ja erityisesti pienen työnantajan kannalta yksittäisen työntekijän irtisanominen on liian vaikeaa. Siksi myös palkkaaminen varsinkin riskiryhmistä on lähes mahdotonta.

Tässä se merkittävä asia, on varmasti muitakin, mutta pienet työnantajat ovat todella vaikeassa tilanteessa ja rekrytointi on aina merkittävä riski yrityksen jatkolle, kun sen pitäisi olla iso mahdollisuus. Sitten tulevat ne riskiryhmät. Kuka uskaltaa palkata heitä tänään, koska irtisanominen on todella vaikeaa. Toisaalta nyt kun ei enää saa kysellä juuri mitään työnhakijan taustoista, niin se johtaa myös siihen, että jos on pieninkin epäilys jostain negatiivisesta, niin jätetään rekrytoimatta, tämä on ihan arkipäivää. Ovatko liitot nyt itsensä vai työntekijöiden asialla, itse en ole oikein varma kumman?

 

[Patarouva]

Lakko-oikeuksia ei ole kukaan poistamassa, mutta kieltämättä ay-liike on saanut kuulostamaan asian siltä. Bunkkereihin on kaivauduttu ja kuten @Tadu aiemmin totesi, ei työläisen vaan ay-liikkeen vallan vuoksi. Lakot ja mielenilmaisut on suunnattu hallitusta, ei työnantajia vastaan.

Silti tästäkin pitää päästä tilanteeseen, jossa sovitaan yhdessä tulevaisuudesta. Vuosikymmenten aikana tilanne on kärjistynyt ja erityisesti pienen työnantajan kannalta yksittäisen työntekijän irtisanominen on liian vaikeaa. Siksi myös palkkaaminen varsinkin riskiryhmistä on lähes mahdotonta.

Ja riskiryhmäksi työnantajan ei kannattaisi katsoa enää mm. iäkkäämmän työntekijän palkkaamista.

HS 27.10. ”Työelämän konkarien tilannetta heikentää se, että kielteiset ikäasenteet vaikeuttavat yli 55-vuotiailla sekä työhön pääsyä, työskentelyä että työuran jatkamista.”

 

[Mojo]

Tuokin väite, että hallitus olisi poistamassa lakko-oikeuden menee jo ihan samalla tasolle Trumpin höpinöiden kanssa ja tiettyyn osaa kansasta sekin uppoaa kuin veitsi kuumaan voihin. Kun liiton mies sanoo noin, niin pakkohan sen on olla niin... huoh.

 

[Knutsen]

Miten yrittäjät osallistuu talkoisiin? Minusta kaikkien pitäisi osallistua talkoisiin.

Petteri Orpokin 6v sitten puheli että yritystukijärjestelmä läpikäyminen vaatisi remonttia.
Mutta nykyinen hallitus repii vain työntekijöiden nahasta säästöt. Niin se kansitakki vaan EK:n suuntaan kääntyi.
EK:kin vaatinut järjestelmän remontointia, mutta taisi taas mennä koko asia matonalle hallituksen toimesta.

Sattuipa tuossa Turun Sanomien artikkeli Varsinais-Suomen yritysten verokädenjäljestä silmiin. Artikkelista löytyi tälläinen tieto:

”Vuonna 2021 kaikki yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja lähes 77 miljardia euroa. Valtio ja kunnat keräsivät vuonna 2021 veroja kokonaisuudessaan lähes 78 miljardia euroa. Lisäksi pakollisten sosiaaliturvamaksujen määrä oli yli 30 miljardia euroa. Nämä verotulot ovat syntyneet pääosin yritystoiminnasta.”

Mutta talkoisiin ei osallistuta koska ravintoloilla on alempi alv-kanta ja metsäjätit saavat energiatukea?

 

[Normandia]

Enemmän ihmetyttää että yritystukien leikkaamisvaihtoehto on otettu Kokoomuksen vaaliohjelmasta pois, vaikka varjobudjetissa se oli vielä marraskuussa vaihtoehtona leikkauksille. Yritystukia ei ylipäätään ole kokoomuksen kysymyslistalla, joka esitettiin hallituskumppaniehdokkaille.
Toisaalta yritystukien leikkaaminen on ollut hallituksesta toiseen vaikea kysymys, kuten Etlan tutkimusjohtaja sanoo. Etlan tutkimusjohtakin toivoo, että yritystukiremontti nousee agendalle yhtenä julkisten menojen sopeuttamiskeinona. Outoa on myös, ettei VM:n meno- ja rakennekartoituksessa ole yritystuet esillä.
Haitallisina yritystukina pidetään varustamotukea, energiatukia, yritysten sähköistämistukia jne. Onneksi Haatainen perusti tosiaan yritystukien tutkimusjaoston, joka saisi turhille yritystuille lopun. Jos kerran hallitus aikoo sopeuttaa sen 6 miljardia. Olisi tällä yritystukien 343,4 leikkaamisella säästytty monelta muulta sopeuttamiselta.

Vielä marraskuussa kokoomuksen varjobudjetin leikkauslistalla oli myös yritystukia 343,4 miljoonalla eurolla. Kovin vakuuttavalta ei karsiminen silloinkaan kuulostanut, sillä sitä höystettiin toteamalla, että ”yritystukien karsiminen on käytännössä ollut poliittisesti erittäin vaikeaa”.

Kokoomuksen vaaliohjelmassa yritystukia ei mainittu ollenkaan, muita markkinoiden toimivuutta ja kilpailua edistäviä toimenpiteitä kylläkin. Yritystukia ei myöskään ollut kokoomuksen kysymyslistalla hallituskumppaniehdokkailleen.

– Yritystukien leikkaaminen on ollut aina vaikea asia eikä varmasti helppo porvarihallituksellekaan, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski huomauttaa.

– Toivotaan, että yritystukiremontti nousee agendalle yhtenä julkisten menojen sopeutuskeinona. Yritystuissa puhutaan miljardiluokan menoista ja leikkaamalla tehottomia tukia saataisiin paitsi säästöjä, myös tehostettaisiin markkinoiden toimintaa, Koski sanoo.

IS:n tietojen mukaan hallitusneuvottelijoiden säästölistaa laaditaan paljolti (VM) meno- ja rakennekartoituksen pohjalta. Ministeriö julkaisi kartoituksen maaliskuun alussa. Yritysten verotukia VM käsitteli verokartoituksessa.

Kummassakaan yritys- ja verotuet eivät ole isosti esillä. VM kylläkin suosittaa karsimaan elinkeinoelämän tukia erityisesti niin kutsuttujen säilyttävien yritystukien osalta ja suuntaamaan tukea t&k-rahoitukseen eli tutkimukseen ja kehitykseen ja uudistaviin tukiin.

Esimerkkejä haitallisina pidetyistä yritystuista ovat yritysten sähköistämistuki, alueellinen kuljetustuki, energiatuki ja varustamotuki. Viime vuonna sähköistämistukea maksettiin 63,3 miljoonaa euroa. Alueellinen kuljetustuki oli kuutisen miljoonaa.

Orpon ja kumppaneiden säästölista ihmetyttää ekonomisteja: Miksi tätä ei ole nostettu esille?

Yritystukien ja verotukien ympärillä vallitsee toistaiseksi hiljaisuus, vaikka kyse on miljardien eurojen menoerästä – ja osittain tuista jotka on todettu haitallisiksi tai niiden vaikuttavuutta ei tunneta.

www.is.fi

 

[Kimmo_Ahteri]

Duunarit ottivat viime keväänä noin 6% korotukset 2 vuodelle. Asiantuntijat pitivät sopimusta hyvänä sillä verrokkimaat saivat suuremmat korotukset ja Suomen kilpailukyky parani viiteryhmänsä nähden. Parina edellisenä vuotena ei tässä maassa duunarit ole juhlineet merkittävillä korotuksilla, joten voidaan kai sanoa että he ovat tehneet osansa maan kilpailukyvyn huolehtimisesta.

Jos nyt hallitus ja EK koijaa huolella duunareita, ei varmaan ole hirveä yllätys jos tämän paskan löytää edestään myöhemmin. EK luikkii taas kerran hallituksen selän taakse, niin kuin se meni Sipilän kikynkin aikana. Ei halukkuutta neuvotteluun, vaan antaa hallituksen hoitaa paskahommat. Kun seuraavat palkkakierrosneuvottelut alkavat isojen kesken, aivan varmasti tämän saagan päätös on duunareiden mielessä. Eli lakko tulee enemmin tai myöhemmin kovilla liksankorotuksilla höystettynä.

Kolmikanta tähän voisi taas sopia, eli hallitus pääsisi keventämään työnverotusta jos kaksi muuta isoa saavuttaisivat sovun neuvottelupöydissä. Mutta hallitus ottaa mukaan neuvotteluihin vain jos taskussa on laskelma siitä miten saadaan 100.000 työllistä lisää. Ongelma on ettei asiantuntijatkaan usko siihen ja näin hallitus on ajanut itsensä nurkkaan.

Jos 1,5 vuoden päästä käydään seuraava kierros, taloudellinen ympäristö voisi olla suotuisa investoinneille jos inflaatio ja EKP korko ovat normalisoituneet. Mutta sitten taistellaan AY:n ja EK:n kesken, toki riippuen siitä miten tämä ensimmäinen taistelu päättyy.

 

[Cobol]

Ja riskiryhmäksi työnantajan ei kannattaisi katsoa enää mm. iäkkäämmän työntekijän palkkaamista.

HS 27.10. ”Työelämän konkarien tilannetta heikentää se, että kielteiset ikäasenteet vaikeuttavat yli 55-vuotiailla sekä työhön pääsyä, työskentelyä että työuran jatkamista.”

Meillä on paljon riskiryhmiin kuuluvia työttöminä siksi, että ay-liike ei jousta tuumaakaan yksittäisten työntekijöiden irtisanomisen helpottamisessa. Toki eroja Tanskaan on paljon muitakin, mutta helpompi irtisanominen on yksi niistä. Tanskassa pitkäaikaistyöttömiä on vähän, vain luokkaa 10-15 prosenttia työttömistä. Suomessa mennään jossain 30-40 prosentin välillä. Ja kuten tiedämme, Tanskan tilanteelle on monia muitakin syitä. Silti työntekijän irtisanomisen helpottaminen todennäköisesti vaikuttaisi ainakin jonkin verran pitkäaikaistyöttömien määrän vähentymiseen.

Lähtökohtaisesti olisi järkevää madaltaa palkkaamisen kynnystä eri tavoin.

 

[1313]

Lakko-oikeuden poistaminen kieltämättä toisi näin länsimaisittain aika mielenkiintoisen twistin yhteiskuntaan. Oikeastaan muutkin mielenilmaisuoikeudet voisi poistaa samalla, kun vauhtiin pääsee. Persutkin pääsisivät vähän lähemmäs ihailemaansa yhteiskuntamallia.

Mieltään voi osoitella, mutta sen ei tarvitse tapahtua työnantajan ajalla ja Isänmaan piikkiin.

 

[444]

Mieltään voi osoitella, mutta sen ei tarvitse tapahtua työnantajan ajalla ja Isänmaan piikkiin.

Ei muuta kuin seuraaviin vaaleihin ehdolle tällä kärjellä. Voin tulla jälkeenpäin tarkastuslaskemaan molemmat saamasi äänet.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Meillä on paljon riskiryhmiin kuuluvia työttöminä siksi, että ay-liike ei jousta tuumaakaan yksittäisten työntekijöiden irtisanomisen helpottamisessa. Toki eroja Tanskaan on paljon muitakin, mutta helpompi irtisanominen on yksi niistä. Tanskassa pitkäaikaistyöttömiä on vähän, vain luokkaa 10-15 prosenttia työttömistä. Suomessa mennään jossain 30-40 prosentin välillä. Ja kuten tiedämme, Tanskan tilanteelle on monia muitakin syitä. Silti työntekijän irtisanomisen helpottaminen todennäköisesti vaikuttaisi ainakin jonkin verran pitkäaikaistyöttömien määrän vähentymiseen.

Lähtökohtaisesti olisi järkevää madaltaa palkkaamisen kynnystä eri tavoin.

Ay-väen ja useimpien vasemmistolaisten kanssa on todella vaikea keskustella siitä, mitä mahdollisia hyviä puolia työntekijän irtisanomisen helpottamisessa on työllistymisen kannalta. Ay-liikettä työllistyminen ei muutenkaan kiinnosta kuin siltä osin, jos tilastojen valossa SDP:n voidaan selittää, faktalla tai fiktiolla, myötävaikuttaneen positiivisesti esimerkiksi työttömyysasteen alenemiseen. Ammattiyhdistysporukoita kiinnostaa ensisijaisesti oman jäsenistön etujen ajaminen, ei työttömyyden helpottaminen tai vähäosaisten auttaminen. Suomen edusta nyt puhumattakaan.

 

[karotenoidi]

Ei muuta kuin seuraaviin vaaleihin ehdolle tällä kärjellä. Voin tulla jälkeenpäin tarkastuslaskemaan molemmat saamasi äänet.

Olisi kaksi ääntä enemmän kuin SAK on saanut koko historiansa aikana. Silti se luulee olevansa hallituksessa, mikä on hämmästyttävää.

 

[1313]

Ei muuta kuin seuraaviin vaaleihin ehdolle tällä kärjellä. Voin tulla jälkeenpäin tarkastuslaskemaan molemmat saamasi äänet.

Hallitus on tekemässä maltillisia korjausliikkeitä Suomen puolesta, mihin ay-liike vastaa riidalla.
Koko Suomen etu vs. ay-liikkeen kuviteltu etu.
Hallituksen ei pidä nyt perääntyä, vaan tarvittaessa kiristää ruuvia.
Se, mikä onnistui hoitajien kohdalla aiemmin, on sovellettavissa laajemminkin.
Tuohan ei ole itse tarkoitus, vaan keino selvitä tilanteesta, minkä Hakaniemen väki on aiheuttanut.

 

[Jymäkkä]

Sattuipa tuossa Turun Sanomien artikkeli Varsinais-Suomen yritysten verokädenjäljestä silmiin. Artikkelista löytyi tälläinen tieto:

”Vuonna 2021 kaikki yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja lähes 77 miljardia euroa. Valtio ja kunnat keräsivät vuonna 2021 veroja kokonaisuudessaan lähes 78 miljardia euroa. Lisäksi pakollisten sosiaaliturvamaksujen määrä oli yli 30 miljardia euroa. Nämä verotulot ovat syntyneet pääosin yritystoiminnasta.”

Mutta talkoisiin ei osallistuta koska ravintoloilla on alempi alv-kanta ja metsäjätit saavat energiatukea?

No ainakaan tuo ei ole Varsinais- Suomen yritysten verokertymä, luultavasti ehkä kaikkien Suomen yritysten. Toki siinäkin summassa menee sitten päällekkäin myös kansalaisten maksamia alveja ja luultavasti tuloverojakin.

Eikä paljon maksaminen mitenkään talkoista vapauta. Kyllä moni kansalainenkin joutuu osallistumaan, vaikka jo valmiiksi paljon maksaa. Itse en nyt mitenkään ajattele, että yrityksiä tarvitsisi nyt jotenkin erityisesti kurittaa tai verotusta kiristää, mutta ei tämänhetkinen verokertymä, oli kuinka suuri tahansa oikeuta sinänsä mihinkään vapaalippuihinkaan. Talkoisiin osallistuminen tarkoittaa, että tiukassa tilanteessa kaikkien on syytä kiristää omalta osaltaan.

 

[Herra Hopotin]

Ammattiyhdistysporukoita kiinnostaa ensisijaisesti oman jäsenistön etujen ajaminen, ei työttömyyden helpottaminen tai vähäosaisten auttaminen. Suomen edusta nyt puhumattakaan.

Eikös se ole niiden tehtävä? Ei työnantajiakaan kiinnosta työttömät, vähäosaiset ja suomen etu pätkääkään, vaan tuloksen tekeminen.

Ei tämä tule olemaan helppoa. Suomea pitäisi viedä yhdessä yhteistyöllä eteenpäin ja tuntuu, että vastakkainasettelua lietsoo jokainen porukka enemmän ja enemmän.

Elämme kovia aikoja ystävät hyvät.