Enemmän ihmetyttää että yritystukien leikkaamisvaihtoehto on otettu Kokoomuksen vaaliohjelmasta pois, vaikka varjobudjetissa se oli vielä marraskuussa vaihtoehtona leikkauksille. Yritystukia ei ylipäätään ole kokoomuksen kysymyslistalla, joka esitettiin hallituskumppaniehdokkaille.
Toisaalta yritystukien leikkaaminen on ollut hallituksesta toiseen vaikea kysymys, kuten Etlan tutkimusjohtaja sanoo. Etlan tutkimusjohtakin toivoo, että yritystukiremontti nousee agendalle yhtenä julkisten menojen sopeuttamiskeinona. Outoa on myös, ettei VM:n meno- ja rakennekartoituksessa ole yritystuet esillä.
Haitallisina yritystukina pidetään varustamotukea, energiatukia, yritysten sähköistämistukia jne. Onneksi Haatainen perusti tosiaan yritystukien tutkimusjaoston, joka saisi turhille yritystuille lopun. Jos kerran hallitus aikoo sopeuttaa sen 6 miljardia. Olisi tällä yritystukien 343,4 leikkaamisella säästytty monelta muulta sopeuttamiselta.
Vielä marraskuussa kokoomuksen varjobudjetin leikkauslistalla oli myös yritystukia 343,4 miljoonalla eurolla. Kovin vakuuttavalta ei karsiminen silloinkaan kuulostanut, sillä sitä höystettiin toteamalla, että ”yritystukien karsiminen on käytännössä ollut poliittisesti erittäin vaikeaa”.
Kokoomuksen vaaliohjelmassa yritystukia ei mainittu ollenkaan, muita markkinoiden toimivuutta ja kilpailua edistäviä toimenpiteitä kylläkin. Yritystukia ei myöskään ollut kokoomuksen kysymyslistalla hallituskumppaniehdokkailleen.
– Yritystukien leikkaaminen on ollut aina vaikea asia eikä varmasti helppo porvarihallituksellekaan, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja
Heli Koski huomauttaa.
– Toivotaan, että yritystukiremontti nousee agendalle yhtenä julkisten menojen sopeutuskeinona. Yritystuissa puhutaan miljardiluokan menoista ja leikkaamalla tehottomia tukia saataisiin paitsi säästöjä, myös tehostettaisiin markkinoiden toimintaa, Koski sanoo.
IS:n tietojen mukaan hallitusneuvottelijoiden säästölistaa laaditaan paljolti (VM) meno- ja rakennekartoituksen pohjalta. Ministeriö julkaisi kartoituksen maaliskuun alussa. Yritysten verotukia VM käsitteli verokartoituksessa.
Kummassakaan yritys- ja verotuet eivät ole isosti esillä. VM kylläkin suosittaa karsimaan elinkeinoelämän tukia erityisesti niin kutsuttujen säilyttävien yritystukien osalta ja suuntaamaan tukea t&k-rahoitukseen eli tutkimukseen ja kehitykseen ja uudistaviin tukiin.
Esimerkkejä haitallisina pidetyistä yritystuista ovat yritysten sähköistämistuki, alueellinen kuljetustuki, energiatuki ja varustamotuki. Viime vuonna sähköistämistukea maksettiin 63,3 miljoonaa euroa. Alueellinen kuljetustuki oli kuutisen miljoonaa.
Yritystukien ja verotukien ympärillä vallitsee toistaiseksi hiljaisuus, vaikka kyse on miljardien eurojen menoerästä – ja osittain tuista jotka on todettu haitallisiksi tai niiden vaikuttavuutta ei tunneta.
www.is.fi