Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Styge]

Kyl mää ton tiedän, pari frendiä on kauppiaina. Mutta se Keskon iso tulos ei tuu safkasta. Ja en syö Cittarin vaateita "hymiö"

Haluatko kertoa meille, mistä Keskon tulos muodostuu? Olisin kiinnostunut kuulemaan tarkemmin.

 

[Janatuine]

Haluatko kertoa meille, mistä Keskon tulos muodostuu? Olisin kiinnostunut kuulemaan tarkemmin.

"Ruokakaupassa tulos parani Kespron ja K-ruokakauppojen hyvän kehityksen ansiosta. Myynti jatkoi kasvuaan ja liikevaihto oli 1 574 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 133,4 miljoonaa euroa ja se parani sekä Kespron että K-ruokakauppojen myynnin kasvun ansiosta. Erityisesti Kespron kehitys oli vahvaa, myynti kasvoi yli 15 %. Myös ruoan kuluttajaverkkokaupan myynti kasvoi 3,4 %. Verkkokaupan kasvua tukee myös Woltin kanssa aloitettu laaja yhteistyö. K-ruokakaupoissa on lisätty panostuksia hintakilpailukykyyn ja olemme pärjänneet hyvin hintakorivertailuissa. K-ruokakaupat tarjoaa ainoana toimijana markkinoilla asiakkaille sekä herkkukaupan että halpakaupan saman katon alla.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa tulos oli hyvä kaikissa liiketoiminnoissa. Yritysasiakasmyynnin kasvu jatkui ja tulos vahvistui. Liikevaihto kasvoi 70 miljoonaa euroa 1 203 miljoonaan euroon. Liikevaihto kasvoi yritysasiakaskaupan hyvän kehityksen ansiosta, ja erityisesti teknisen tukkukaupan myynti kasvoi selvästi. Teknisessä tukkukaupassa volyymikasvu oli erityisen vahvaa lämmitys- ja energiatuoteryhmissä. Suomessa sekä Onninen että K-Rauta tekivät vahvan tuloksen. Norjassa sekä Onnisen että Byggmakkerin kannattavuus oli hyvällä tasolla. Myös Ruotsissa tulos oli hyvä yritysasiakaskauppaan painottuneen K-Byggin sekä Onnisen ja MIABin ansiosta. Yritysasiakaskaupan osuus rakentamisen ja talotekniikan kaupan myynnistä on jo yli 80 %.

Autokaupan kannattavuus pysyi hyvällä tasolla saatavuusongelmista huolimatta. Uusien autojen toimitusongelmat laskivat liikevaihtoa. Kannattavuus oli hyvä parantuneiden myyntikatteiden ja tehostustoimien ansiosta. Liikevoittoprosentti oli 5,5 %. Henkilöautojen myynnissä sähköautojen osuus kasvaa voimakkaasti. K-Lataus-verkosto kasvaa ja lataukset ovat yli kaksinkertaistuneet vuodessa."

Ja tuolta voit lukea lisää. Pointtini on siis se, että Kesko ei tee ruokakauppaa kuluttajille vaan sen tekevät kauppiaat itsenäisinä yrittäjinä. Heidän tulos ei ole sama kuin Keskon tulos

Keskon osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2022: Myynnin kasvu paransi tulosta

 

[Timbit]

Vaimon työpaikalla alkoi tänään lakko ja suorittavan portaan lakkovahdit yrittivät kuulemma estellä toimihenkilöitäkin menemästä töihin. Uutisryhmätkin ovat paikalla olleet, joten illalla varmaan tarjolla myötähäpeää ruudun täydeltä.

Heh. Ei sentään mennyt samanlaiseksi touhuksi kuin ahtaajilla vuonna 2010, kun humalaiset lakkovahdit esti kaiken liikenteen portilla, myös lakkoon mitenkään kuulumattomien, ja kun jollain petti hermo ja yritti ajaa lauman läpi, niin teatraalisia konepellille kaatumisia ja allejäämisiä nähtiin paljonkin. Lopultahan poliisi joutui turvaamaan liikenteen, kun vahtien laumaäly ei riittänyt tilanteen hahmottamiseen.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Lause, mitä en ole koskaan kuullut pomon suusta:
-Nyt on hyvä hetki nostaa sinun palkkaa.

Itse olen kuullut tämän useasti. Muutaman kerran samalta pomolta ja vielä verrattaen lyhyen ajan sisään urani alkutaipaleilla. Toki työskentelen alalla, jossa kehityskelpoisista aloittelijoistakin on ollut pulaa ja pienetkin palkankorotukset ovat olleet ihan hyviä sitouttamaan yritykseen. Itseäni ei vaan raha kauheasti kiinnosta, niin vaihdoin hyvän palkan yrittäjyyteen ja sitä kautta vähän lyhyempiin työaikoihin.

Alojen ja toimenkuvien välillä on tosiaan suuria eroja. Monet suorittavaa työtä tekevät kuten sanotaan nyt vaikka jakeluauton kuskit, kaupankassat ja varaston perusjampat nähdään selkeästi korvattavissa olevina tuotannontekijöinä. Heiltä odotetaan tietynlaista määrällistä ja laadullista työpanosta, jonka saavuttamiseksi riittää varsin perusmuotoinen koulutus, perehdytys ja työssäoppiminen. Ei tällaisille ihmisille, vertaistensa joukossa osaavimmillekaan, tulla erikseen tarjoamaan henkilökohtaisia palkankorotuksia. No tämänhän me kaikki täällä ymmärrämme, ainakin ne kaikki jotka eivät ole kassalla (sic).

Erityisosaamista vaativat tehtävät kuten yksityisen sektorin asiantuntijatehtävät ovat taas ihan eri asia. Asiantuntijoilla on yksilöllinen osaamis- ja kyvykkyysprofiili, ja jotkut ovat erityisen tuottavia ja potentiaalia sisältäviä osaajia. Heidät kannattaa yleensä pitää talossa, vaikka sitten isommalla hintalapulla ja muilla eduilla. Raha motivoi johonkin pisteeseen saakka, ja kuten @Bob Rambo totesi, niin muillakin asioilla on merkitystä. Tunnen ihmisiä, jotka ovat vaihtaneet alempaa kompensaatiota tarjoavaan firmaan ja tehtävään, koska työn sisältö ja muut puitteet olivat houkuttelevammat, tarjoten esimerkiksi kilpailukykyisen mahdollisuuden uuden oppimiseen. Itse asiassa minäkin olen joskus vuosia sitten vaihtanut noista lähtökohdista työmaata.

Työurani alkupuolella pääsin suht hyvään etenemisputkeen pienessä mutta kasvavassa asiantuntijayrityksessä. Lähtötason myynti- ja projektivetotehtävä vaihtui analyysihommien kautta tiiminvetotehtävään, sitten yksikön vetäjäksi ja samalla johtoryhmän jäseneksi. Tuohon meni aikaa reilut kolme vuotta. Muutama vuosi lisää, ja olin saman firman ulkomaisen tytäryhtiön toimitusjohtaja. Lisää palkkaa tarjottiin muulloinkin kuin tehtävän vaihtuessa, toki joskus piti ottaa itsekin asia puheeksi, mutta otettiinpa johdonkin aloitteesta. Olennaista ura- ja palkkakehitykseni kannalta oli mm., että yritys oli suotuisalla toimialalla ja sillä oli kasvuedellytyksiä, operatiivisessa johdossa toimineet omistajat olivat kasvuhakuisia, yritys onnistui rekrytoimaan eri vaiheissa strategiaa tukevia avainhenkilöitä, ja että henkilökunta oli suurelta osin hyvin osaavaa ja motivoitunutta.

Tuossakin firmassa pieni osa porukasta oli lähempänä suorittavaa tasoa. Heidän palkkakehityksensä ei voinut olla verrannollista asiantuntijoihin ja esimiehiin, mutta miksi olisi pitänytkään. Kyseisen yrityksen henkilökunta oli ehdottomasti kasvun ja menestyksen keskeinen voimavara, mutta kaikki työntekijät kuten aulapalveluhenkilö, viestintäassari ja office manager eivät tietenkään olleet erityisen kriittisiä resursseja yrityksen kannattavan kasvun kannalta. Tästä huolimatta ihan perustason työntekijätkin pääsivät rahallisesti osalliseksi menestyksestä, kuten omaan palkkaan sidotun vuosibonuksen ja muiden kannusteiden kautta. Ja jos joku joskus oli tyytymätön firman palkkatasoon ja muihin kompensaatioihin, niin soraäänet kuuluivat määrätyiltä asiantuntijoilta, ei perusduunareilta. Duunarit ymmärsivät suhteuttaa palkan ja edut vastaaviin tehtäviin muissa firmoissa, ja näiden suhteen yritys oli hyvinkin kilpailukykyinen työntekijöille. Duunarien ja asiantuntijoiden/esimiesten väliset tuloerot olivat voineet olla suuremmatkin.

 

[DAF]

Jos puhutaan vastakkainasettelun rakentamisesta ja neuvottelutilanteiden herkkyydestä, tällainen hölmöily kannattaisi jättää tekemättä. Ihan riippumatta mitä mieltä työtaisteluista on.

Bussiyhtiössä udeltiin työntekijöiden lakkoaikeita – AKT:n lakimies: ”Voidaan tulkita painostukseksi”

AKT:n lakimiehen mukaan kyseessä voi olla myös puhdas tietämättömyys sallituista toimista työtaisteluissa.

yle.fi

 

[Mediakuutio]

Onhan se nyt ihan perseestä, että joku haluaa palkkojen seuraavan hintojen nousua. Mutta ei. Palkkamalttia sekä nousu- että laskukausina tarvitaan, koska pomo tarvitsee uuden huvipurren myös ensi vuonna.

Ei kai palkkojen automaattisesti hintojen nousua pitäisi seurata, etenkään tällaisessa tilanteessa jossa nousu johtuu poikkeuskellisista seikoista. Nythän Suomi on menossa taantumaan ja suuret korotukset tuskin hirveästi auttavat. Toki osalla yrityksillä tulosta tulee edelleen hyvin mutta iso osa taas kärsii tilanteesta jo muutenkin. Siksi suuret yleiskorotukset on hankalia ja pitäisi päästä paikallisempaan malliin. Toki myös paljon muitakin uudistuksia tulisi tehdä, myös työntekijäpuolta hyödyttäviä.

 

[Styge]

Ei kai palkkojen automaattisesti hintojen nousua pitäisi seurata, etenkään tällaisessa tilanteessa jossa nousu johtuu poikkeuskellisista seikoista. Nythän Suomi on menossa taantumaan ja suuret korotukset tuskin hirveästi auttavat. Toki osalla yrityksillä tulosta tulee edelleen hyvin mutta iso osa taas kärsii tilanteesta jo muutenkin. Siksi suuret yleiskorotukset on hankalia ja pitäisi päästä paikallisempaan malliin. Toki myös paljon muitakin uudistuksia tulisi tehdä, myös työntekijäpuolta hyödyttäviä.

Missä se tuleva tällä hetkellä näkyy? Kenen mukaan se on tulossa ja millä perusteella? Toki sellainen varmasti saadaan aikaiseksi tuhomalla kotimainen ostovoima.

 

[Artturenos]

Minä hieman ihmettelen sitä, että kun kysytään ihmisiltä pitääkö ilmastonmuutokselle tehdä jotain niin vastaus melkolailla aina on kyllä. No tämä tekeminen tulee aiheuttaamaan inflaatiota, toki nyt sota toi sen suoraan ja radigaalisti esiin. Nyt sitten vingutaan että tulotaso heikkenee inflaation johdosta, mutta eikä tämä heikkeneminen nyt kuitenkin ole silloin jo yhdessä päätetty kun ilmasto on päätetty pelastaa.

Ei palkat voi seurata suoraan inflaatiota, jos me aiomme yhdessä oikeasti tehdä ilmastolle jotain. Nämä talkoot tulevat olemaan yhteiset, ja se tarkoittaa monille pientä elintason tinkimistä.

 

[Jymäkkä]

Eihän palkat ole edes Saksan mallisessa ratkaisussa inflaatiota seuraamassa, edes ostovoiman laskun pitäminen maltillisena vaatii jo isoja prosentteja.

A-studiossa teollisuusliiton edustaja(tämä Turja, Aalto ei paikalla) ja teknologiateollisuuden Ruohoniemi kävivät ihan asiallista keskustelua, eikä tästä nyt välttämättä pitkä riita tule. Ongelma tässä Suomen mallissa on, että muut alat ei uskalla sopimuksia tehdä, ennen kuin teollisuuden ankkuri on tiedossa. Paminkin lakot vauhdittaa enemmän tätä, kun ei kaupan alallakaan kumpikaan osapuoli hakua tehdä sopimusta ennen yleisen linjan löytymistä.

 

[Mojo]

Turja Lehtonen on hyvä esimerkki liiton miehestä, jolla on hommat hanskassa.

TE: Teollisuusliiton johtajan oma yritys on ”lukujen valossa konkurssikypsä”

Suomen suurimman ammattiliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtosen yrityksellä ei pyyhi hyvin.

www.iltalehti.fi

 

[Mediakuutio]

Missä se tuleva tällä hetkellä näkyy? Kenen mukaan se on tulossa ja millä perusteella? Toki sellainen varmasti saadaan aikaiseksi tuhomalla kotimainen ostovoima.

Eikö sitä aikalailla kaikki asiantuntijat ennusta, ja sama taitaa koskea esimerkiksi Saksaa ja Ruotsia. Ja toki kuluttajien ostovoima vaikuttaa myös tähän mutta ei tilanne sillä poistu, että palkkoja nostetaan yleiskorotuksina suuresti.

 

[Kimmo_Ahteri]

Ei kai palkkojen automaattisesti hintojen nousua pitäisi seurata, etenkään tällaisessa tilanteessa jossa nousu johtuu poikkeuskellisista seikoista. Nythän Suomi on menossa taantumaan ja suuret korotukset tuskin hirveästi auttavat. Toki osalla yrityksillä tulosta tulee edelleen hyvin mutta iso osa taas kärsii tilanteesta jo muutenkin. Siksi suuret yleiskorotukset on hankalia ja pitäisi päästä paikallisempaan malliin. Toki myös paljon muitakin uudistuksia tulisi tehdä, myös työntekijäpuolta hyödyttäviä.

Ei omiin korviin ole kuulunut että jokin taho vaatisi täysimääräisesti inflaation kompensoimista yleiskorotuksilla. Inflaatio huitelee 10% tuntumassa, ja nyt ollaan puhuttu 2,5 - 5% korotuksista. Tossa on kuitenkin 5-7,5% rako, joka tarkoittaa reaaliansioiden pienenemistä.

Yrityksillä on kuitenkin mahdollisuus siirtää kustannukset hintoihin ja sitten tapella olemassaolostaan markkinoilla. Tavallinen duunari voi tehdä samoin, vaatimalla lisää liksaa kompensoidakseen kasvaneet kulunsa. Molemmilla on riskinsä, yritykset voi joutua tehostaa tuotantoaan ja duunarit saada kenkää. Joten tässä maassa työntekijät neuvottelevat työnantajien kanssa ja lopulta kompromissi todennäköisesti takaa yritysten toiminnan jatkuvuuden ja duunareiden riittävän liksan kattaakseen riittävästi ostovoiman laskun.

Mielestäni tämä on ihan hyvä näin. Aina on jokin sopu löytynyt.

 

[Mediakuutio]

Ei omiin korviin ole kuulunut että jokin taho vaatisi täysimääräisesti inflaation kompensoimista yleiskorotuksilla. Inflaatio huitelee 10% tuntumassa, ja nyt ollaan puhuttu 2,5 - 5% korotuksista. Tossa on kuitenkin 5-7,5% rako, joka tarkoittaa reaaliansioiden pienenemistä.

Yrityksillä on kuitenkin mahdollisuus siirtää kustannukset hintoihin ja sitten tapella olemassaolostaan markkinoilla. Tavallinen duunari voi tehdä samoin, vaatimalla lisää liksaa kompensoidakseen kasvaneet kulunsa. Molemmilla on riskinsä, yritykset voi joutua tehostaa tuotantoaan ja duunarit saada kenkää. Joten tässä maassa työntekijät neuvottelevat työnantajien kanssa ja lopulta kompromissi todennäköisesti takaa yritysten toiminnan jatkuvuuden ja duunareiden riittävän liksan kattaakseen riittävästi ostovoiman laskun.

Mielestäni tämä on ihan hyvä näin. Aina on jokin sopu löytynyt.

Joo näin toki mutta tässä tilanteessa oikein korostuu tämän yleiskorotusten huonot puolet. Yrityksien välillä on isoja eroja eikä osalla olisi hankaluutta maksaa sitä 10% korotustakaan, siinä missä joillakin voi olla 5% jo aivan liikaa.

 

[palle]

Valtakunnansovittelija on ilmoittanut, että kaupanalalle kaavailtu lakko siirtyy kahdella viikolla.

Syy: hätätyön alaisuudessa olevien kriittisten toimintojen turvaaminen ( sairaaloiden ja hoivakotien ruokapalvelut).

Eikö PAM voi periaatteessa silti pysyä valitsemallaan tiellä ja maksella sitten mitättömän kokoisia sakkoja myöhemmin?

 

[Larbatchov]

Valtakunnansovittelija on ilmoittanut, että kaupanalalle kaavailtu lakko siirtyy kahdella viikolla.

Syy: hätätyön alaisuudessa olevien kriittisten toimintojen turvaaminen ( sairaaloiden ja hoivakotien ruokapalvelut).

Eikö PAM voi periaatteessa silti pysyä valitsemallaan tiellä ja maksella sitten mitättömän kokoisia sakkoja myöhemmin?

Onkohan mitään lakkoa missä tuohon ei voida vedota?

Sähkö: ei käy, voi palaa teho-osaston sulake
LVI: voi hajota myös teho-osaston putki
Toimihenkilöt: voi jäädä vastaamatta puhelimeen tai mailiin jossa se sulakkeenvaihto tilataan
Metalli: voi jäädä just teho-osaston sängyn putket tekemättä tai hitsaamatta ni ei käy
Kemia: kyllä tämän maalitehtaan maalit myös sairaalaan sopii

 

[Normandia]

Jaa, ei se olekaan vielä varmaa.

Teknologiateollisuuden työnantajien ja työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton neuvottelijat ovat päässeet sopuun palkkaratkaisusta, kertoo valtakunnansovittelija Twitterissä.

Molempien osapuolten hallintojen on vielä hyväksyttävä sopu. Palkankorotuksista ja sovun muusta sisällöstä kerrotaan vasta sen jälkeen. Hallinnot voivat myös päättää hylätä sovintoratkaisun.

Lakot | Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto pääsivät neuvottelutulokseen

Molempien osapuolten hallintojen on vielä hyväksyttävä sopu. Palkankorotuksista ja sovun muusta sisällöstä kerrotaan vasta sen jälkeen.

www.hs.fi

 

[Trimmer]

Vuoden soppari ja joku vajaa 4% korotus veikkaan ma. Veikkaan että kaatuu liittohallinnossa ainakin työntekijöiden puolella.

 

[DonTirri]

Valtakunnansovittelija on ilmoittanut, että kaupanalalle kaavailtu lakko siirtyy kahdella viikolla.

Syy: hätätyön alaisuudessa olevien kriittisten toimintojen turvaaminen ( sairaaloiden ja hoivakotien ruokapalvelut).

Eikö PAM voi periaatteessa silti pysyä valitsemallaan tiellä ja maksella sitten mitättömän kokoisia sakkoja myöhemmin?

Jahas. Tätä mä vähä odottelinki. Hoitajien lakko näivetettiin tolla pakkolailla ja nyt sitä käytetään muihinki lakkoihin...

 

[Karhunkulta]

Eli siis oli aiemmin tarjottu täksi vuodeksi 2,8% ja ensi vuodeksi 1,4% yleiskorotusta. Ei ihme ettei työntekijäpuoli hyväksynyt. Toivottavasti tuo nykyinen olisi jotain tyyliin 4-5% + 2%. Se olisi jo ihan tyydyttävä korotus, huomioiden nykyinen inflaatiotilanne. Jos haluttaisiin ostovoimaan parannusta, niin pitäisi olla jo siellä 8% tienoilla korotus, mutta siihen tuskin missään fantasioissa päästäisiin.

Jaa, ei se olekaan vielä varmaa.

Teknologiateollisuuden työnantajien ja työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton neuvottelijat ovat päässeet sopuun palkkaratkaisusta, kertoo valtakunnansovittelija Twitterissä.

Molempien osapuolten hallintojen on vielä hyväksyttävä sopu. Palkankorotuksista ja sovun muusta sisällöstä kerrotaan vasta sen jälkeen. Hallinnot voivat myös päättää hylätä sovintoratkaisun.

Lakot | Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto pääsivät neuvottelutulokseen

Molempien osapuolten hallintojen on vielä hyväksyttävä sopu. Palkankorotuksista ja sovun muusta sisällöstä kerrotaan vasta sen jälkeen.

www.hs.fi

 

[Jymäkkä]

Vuoden soppari ja joku vajaa 4% korotus veikkaan ma. Veikkaan että kaatuu liittohallinnossa ainakin työntekijöiden puolella.

Nyt on huomioitava, että kyseessä ei ole sovintoesitys, vaan neuvottelutulos. Siksi liittohallinnon hylkäys on huomattavasti epätodennäköisempi nyt. Aalto mm. puhunee hyväksymisen puolesta vahvasti.

 

[Backis]

Teknologian alla työskentelevänä joku 4% olisi minulle ihan ok. Eikös teoriassa palkkojen liian kova nosto voisi ylläpitää korkeaa inflaatiota ja sitä kautta voisi ajatella korkojenkin pysyvän pidempään korkeampana? Toki siitä en tiedä miten yhden teknologian nosto siihen vaikuttaa, toki tuo antaa suuntaa myös muille aloille suomessa, mutta korkoihin varmaan vaikuttaa enemmän koko euroalueen palkkainflaation taso.

 

[MPN]

Erityisosaamista vaativat tehtävät kuten yksityisen sektorin asiantuntijatehtävät ovat taas ihan eri asia. Asiantuntijoilla on yksilöllinen osaamis- ja kyvykkyysprofiili, ja jotkut ovat erityisen tuottavia ja potentiaalia sisältäviä osaajia. Heidät kannattaa yleensä pitää talossa, vaikka sitten isommalla hintalapulla ja muilla eduilla. Raha motivoi johonkin pisteeseen saakka, ja kuten @Bob Rambo totesi, niin muillakin asioilla on merkitystä. Tunnen ihmisiä, jotka ovat vaihtaneet alempaa kompensaatiota tarjoavaan firmaan ja tehtävään, koska työn sisältö ja muut puitteet olivat houkuttelevammat, tarjoten esimerkiksi kilpailukykyisen mahdollisuuden uuden oppimiseen. Itse asiassa minäkin olen joskus vuosia sitten vaihtanut noista lähtökohdista työmaata.

Tuohon tummennettuun pari tarinaa, yksi kaveri vaihtoi firmaa muutaman kerran palkan perässä, pääsi hyvään tulotasoon kiinni. Sitten vaihtoi pienempipalkkaiseen työhön, joka kyllä näyttää CV:ssä helkutin hyvältä, pääsi firman vaihdoksen kautta erinomaiseen tulotasoon kiinni. Pari vuotta jaksoi paiskia rajusti hommia, pienoinen burnout ja nyt työskentelee ns. keskitason duunissa. Nettopalkasta lähtenyt yli tonni per kuukausi pois, verrattuna parhaaseen työhön, mutta kun työpäiviä on 5kpl per viikko ja 7.5h per päivä, eikä vapaa-ajalla tarvitse miettiä työasioita ja työaika riittää helposti työasioiden hoitamiseen, niin elämä kuulemma hymyilee ja vastuu ei hartioita paina.

Toinen tarina on entinen projektipäällikkö, insinöörismies, tuli burnout, luki itsensä lähihoitajaksi ja sitten työn ohella sairaanhoitajaksi, nykyisin on kuulemma kunnan hommissa paljon helpompaa kuin oli yksityisellä sektorilla.

 

[Kimmo_Ahteri]

Teknologian alla työskentelevänä joku 4% olisi minulle ihan ok. Eikös teoriassa palkkojen liian kova nosto voisi ylläpitää korkeaa inflaatiota ja sitä kautta voisi ajatella korkojenkin pysyvän pidempään korkeampana? Toki siitä en tiedä miten yhden teknologian nosto siihen vaikuttaa, toki tuo antaa suuntaa myös muille aloille suomessa, mutta korkoihin varmaan vaikuttaa enemmän koko euroalueen palkkainflaation taso.

Mietin tätä samaa eilen A-studiota katsellessani. Tuli mieleen jokin aika takaperin ollut inflaatio -keskustelu, jossa Nalle Wahlroos taisi sanoa että Suomella on vähän tekemistä inflaation kanssa, koska sen juurisyyt ovat Euroopassa. Eli sama kai mitä täällä päätetään, inflaation määrää isot maat Euroopassa.

Itselläni tulisi mieleen palvelualat, jotka ovat "työvoimavaltaisia", että niiden korkeat liksat nostaisivat palveluiden hintoja. Ehkä ulkomailta tuodun tomaatin hinta ei ole niin riippuvainen suomalaisesta työvoiman hinnasta, mutta olisiko jonkin parturin pakko nostaa hintoja kompensoidakseen liksankorotuksen.

 

[MPN]

Teknologian alla työskentelevänä joku 4% olisi minulle ihan ok. Eikös teoriassa palkkojen liian kova nosto voisi ylläpitää korkeaa inflaatiota ja sitä kautta voisi ajatella korkojenkin pysyvän pidempään korkeampana? Toki siitä en tiedä miten yhden teknologian nosto siihen vaikuttaa, toki tuo antaa suuntaa myös muille aloille suomessa, mutta korkoihin varmaan vaikuttaa enemmän koko euroalueen palkkainflaation taso.

Jos pitäisi arvata niin 3-3.5% ja 500-1000€ kertakorvaus ja vuoden voimassa.

 

[Trimmer]

Nyt on huomioitava, että kyseessä ei ole sovintoesitys, vaan neuvottelutulos. Siksi liittohallinnon hylkäys on huomattavasti epätodennäköisempi nyt. Aalto mm. puhunee hyväksymisen puolesta vahvasti.

Huhujen mukaan neuvottelutulos on ollut 2v 5,2% + 3% ja kertaerä. Kertaerän suuruudesta ei ole huhuja. Uskon että menee läpi liittohallituksessa jos kertaerä on yli 350€.

Aalto voi puoltaa mitä lystää, mutta noissa liittohallituksissa on yleensä ne kovimmat lakkohaukat.