Olen puhunut työntekijöiden hallitusvastuusta yrityksissä. Luin aikanaan EK:n julkaisuista/kirjeestä, jonka mukaan yli puolessa isoja työpaikkojakaan ei ole hallitusedustusta olemassa. Ja luin joskus 10 vuotta sitten EK:n julkaisuista/kirjeestä, että työnantaja ei halua työntekijöitä pienten yritysten hallitukseen.Siispä jos haluttaisiin toteuttaa ruotsalaisempi malli, niin senkun vain rajataan nykylaista sitä, missä elimessä edustus voi olla ja lasketaan rajaa, missä yrityksissä pitää soveltaa. Työntekijoiden edustajien valinta siis on jo vapaalla vaalilla.
Mutta nyt kun luin tarkemmin, niin näemmä sotket tässä nyt edelleen kahta asiaa. Työntekijöiden edustaja hallinnossa ja työntekijöiden edustaja paikallisesti neuvoteltaessa EIVÄT ole sama asia.
Koulumaailmasta omat kokemukset menee aika nollissa, mutta omaan korvaan olisi erikoinen ajatus ettei säästettävää juuri ole. Melko keskikokoisessa kaupallisessa kiinteistössä pelkät energiakustannukset saattavat olla 500 000 euroa vuodessa joka voi huidella jossain n. 40-50% koko kiinteistön vuosikustannuksista. Toki esimerkiksi energiatehokkuus investointien tuotto (säästö) on hankala laskea ja ehkä tästäkin syystä niitä tehdään melko vähän. Kaupallisella kiinteistöalalla vallitsi sellainen käsitys, että julkisen puolen kustannukset karkaavat ja kiinteistöjen kunto on ala-arvoinen, koska kiinteistön huoltoon ja hoitoon ei ole joko osaamista tai tahtoa.On niin laaja kenttä, että en minäkään osaa sanoa. Kouluista tiedän, ettei noissa juurikaan ole säästettävää, se mitä säästetään, on sitten opetuksesta pois. Ei oikein noissa voi seinistäkään säästää, ja erilaiset laitospalveluiden kilpailutukset lähinnä huonontaa palvelua ja viihtyvyyttä. Omat kouluisännät ja siivoojat olivat osa talon väkeä, nämä jatkuvasti vaihtuvat tyypit ei kiinnosta ketään, eikä heitäkään kiiinnosta koulun asiat hevon vittua.
Koulussa pitää olla seiniä sen verran, että jokaiselle ryhmälle on opuskelutila/luokka, jossa opiskelu onnistuu ilman ulkopuolista hälyä. Lisäksi tarvittavat toimistotilat, ruokalat ja mahdollisesti liikuntatilat, näissä voi keskusta-alueilla käyttää lähialueenkin tiloja. Jos tällaista rakennusta pidätetään kunnossa, niin ei sieltä juuri nipistettävää ole. Siinä juuri tehty virheitä, että säästöjö haettu tuolta huoltopuolelta.Koulumaailmasta omat kokemukset menee aika nollissa, mutta omaan korvaan olisi erikoinen ajatus ettei säästettävää juuri ole. Melko keskikokoisessa kaupallisessa kiinteistössä pelkät energiakustannukset saattavat olla 500 000 euroa vuodessa joka voi huidella jossain n. 40-50% koko kiinteistön vuosikustannuksista. Toki esimerkiksi energiatehokkuus investointien tuotto (säästö) on hankala laskea ja ehkä tästäkin syystä niitä tehdään melko vähän. Kaupallisella kiinteistöalalla vallitsi sellainen käsitys, että julkisen puolen kustannukset karkaavat ja kiinteistöjen kunto on ala-arvoinen, koska kiinteistön huoltoon ja hoitoon ei ole joko osaamista tai tahtoa.
Aikanaan omalla työuralla edustin yhtiötä joka osti eräältä investorilta itselleen elinkaarensa päässä olleen koulukiinteistön. Pahaa teki katsoa millaiseen vuokrasopimukseen tuon koulun asianomaiset olivat suostuneet, tosin ymmärtäähän sen kun raha ei ole omaa ja sitä tulee tarvittaessa lisää kun käsiojossa niiaa oikeaan suuntaan.
Oma kokemus kiinteistöalalta on se, että juuri niistä seinistä voi ja pitää säästää. Toki sillä ei ole suurta merkitystä onko seinässä maalia vai tapettia, vaan kokonaisuutta pitää katsoa pintaa syvemmälle ja myös sitä kuinka monta seinää ylipäänsä tarvitsee.
Digiklinikka varmasti toimiikin joissain asioissa. Pitää myös muistaa, että asiakkaissa on paljon ikäihmisiä joille tuollainen ei ole vaihtoehto. Muutenkin monessa asiassa tarvitsee edes jotain perusmittauksia tehdä eikä niitä voi tehdä etänä.
Tosiaan ammattiyhdistykset tuskin vastustaisivat sitä, että työntekijöiden asemaa hallinnossa vahvistettaisiin. Asiat, siis edustus hallinnossa ja paikallinen sopiminen, liittyvät kyllä toisiinsa sitä kautta, että aika moni on ehdottanut molempien toteuttamista osana pakettia, jossa toki muutakin. Enkä kyllä ihmettelisi, jos ammattiyhditykset vaatisivat, että myös noiden hallinnossa olevien edustajien pitäisi olla ay-väkeä, jos asiasta sopimusta väännettäisiin.Ja kun vihdoin löysin ja tarkistin jälkimmäisen, mainitsemani osa koski nimenomaan paikallista sopimusta, ei hallinnon järjestämistä. Sotkin todellakin nämä keskenään.
Ja totta puhuen osalle iäkkäämmistä hoitajistakin digitalisoituminen on haaste. Ihan esim puhelinkirjauksiin siirtyminen on monelle vaikeaa. Tietysti se on vaikea ymmärtää meille jotka ovat jo nuorena tottuneet asiat koneella/puhelimella hoitamaan.Digitalisoituminen on osaltaan myös todella hidasta. Itse kommunikoin yhden hoitotahoni suuntaan jo isosti diginä. Mutta, se palvelee ainoastaan sille yhdelle poliklinikalle. Syy tähän ihan se, että tuota sivustoa kehitetään todella hitaasti, vaiheittain. Moni yksityinen saa nämä tehokkaammin, koska heillä ei palvele vastaava hoitokokonaisuus. Itsellä kaikki kolme hoitotahoa liittyy jollain tavalla toisiinsa, enkä täten voi alkaa juosta yksityisellä hoitamassa yhtä noista. Tätä jankkasin jonkin verran aluevaalien aikaan, kun monen sairaalan ja tk:n järjestelmät saa aikaan aika sillisalaatin ja jää liiaksi potilaan tehtäväksi osata kertoa kaikki tarpeellinen.
Arvostan hoitajia ja toivon heille parempaa palkkaa ja työoloja houkuttelemaan uusia työntekijöitäkin. Me potilaat olemme niin erilaisia, ettei pelkkä flunssapotilas osaa ymmärtää, mitä hoitaja käy läpi vaikkapa sydänvalvonnassa. Ja hoitajaa me monet poliklinikoilla juoksevat potilaatkin tarvitsemme.
Koulussa pitää olla seiniä sen verran, että jokaiselle ryhmälle on opuskelutila/luokka, jossa opiskelu onnistuu ilman ulkopuolista hälyä. Lisäksi tarvittavat toimistotilat, ruokalat ja mahdollisesti liikuntatilat, näissä voi keskusta-alueilla käyttää lähialueenkin tiloja. Jos tällaista rakennusta pidätetään kunnossa, niin ei sieltä juuri nipistettävää ole. Siinä juuri tehty virheitä, että säästöjö haettu tuolta huoltopuolelta.
Kyse onkin kai siitä että minkä hinnalla ne säästöt tehdään? Kuulemani mukaan esim erityisoppilaiden yhdistäminen normaaliluokkiin ei ole ollut kovinkaan hyvä asia, kun niitä vaadittavia tukitoimia ei ole sitten luokkaan läheskään aina saatu.Juuri tämänlainen asenne on mielestäni haitallista. Kärjistetysti voisi esittää, että sinun mielestäsi yhdessäkään Suomen koulussa ei voida asioita tehdä enää sen paremmin kun mitä niitä jo tällä hetkellä tehdään. Tässä nyt ei kuitenkaan kovinkaan montaa vuotta ole kun esimerkiksi Turun Yliopisto teki ihan merkittävät rahat toimitilasäästöillään. Lopulta, en vain suostu millään tavalla hyväksymään tämänlaista ajatusta siitä, että nyt ollaan maksimioptimissa - pitäisin tätä hyvin erikoisena ja käytännössä mahdottomana innovaationa, jota tukee ihan ne omin silmin nähdyt ratkaisut myös koulumaailmasta. Tosin tämä varmasti kuvaa myös syitä sille, miksi kustannuspuoli on ylisuurta julkisella puolella - ei kyetä näkemään sitä, että asioita voisi tehdä myös paremmin.
Ja totta puhuen osalle iäkkäämmistä hoitajistakin digitalisoituminen on haaste. Ihan esim puhelinkirjauksiin siirtyminen on monelle vaikeaa. Tietysti se on vaikea ymmärtää meille jotka ovat jo nuorena tottuneet asiat koneella/puhelimella hoitamaan.
Juuri puhuttiin työkaverin kanssa, että minut sukupolven ihmiset (80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa syntyneet) on itseasiassa tottuneet molempiin, koneeseen ja kännykkään. Osalla nuoremmista tietokoneenkin käyttö osalla vähäistä.
Tilanne on siis erittäin huono tuossa suhteessa. Mutta jos ja kun näkyvyys siis on olematon, tuoko muutaman viikon rytmitys mitään etua verrattuna vaikkapa kokonaiseen vuoteen? Ei kenenkään sairastumista pysty tietenkään ennustamaan vaikkapa puolen vuoden päähän, mutta eipä sitä kyllä oikein sen kummemmin tiedä viikkojenkaan päähän. Pitkässä vuorosuunnitelmassa ainakin säästettäisiin se työ, joka nyt menee, kun laaditaan jatkuvasti uutta listaa lyhyen ajan päähän.Näkyvyys jopa seuraavalle päivälle sakkaa hyvin usein.
Ihan varmasti tiloista voi tehdä säästöjä, en sitä epäile. Tilat pitää kuitenkin suunnitella ensisijaisesti oppimisen ja kouluviihtyvyyden perusteella, ei taloudellisen tehokkuuden mukaan.Juuri tämänlainen asenne on mielestäni haitallista. Kärjistetysti voisi esittää, että sinun mielestäsi yhdessäkään Suomen koulussa ei voida asioita tehdä enää sen paremmin kun mitä niitä jo tällä hetkellä tehdään. Tässä nyt ei kuitenkaan kovinkaan montaa vuotta ole kun esimerkiksi Turun Yliopisto teki ihan merkittävät rahat toimitilasäästöillään. Lopulta, en vain suostu millään tavalla hyväksymään tämänlaista ajatusta siitä, että nyt ollaan maksimioptimissa - pitäisin tätä hyvin erikoisena ja käytännössä mahdottomana innovaationa, jota tukee ihan ne omin silmin nähdyt ratkaisut myös koulumaailmasta. Tosin tämä varmasti kuvaa myös syitä sille, miksi kustannuspuoli on ylisuurta julkisella puolella - ei kyetä näkemään sitä, että asioita voisi tehdä myös paremmin.
Tämä on kyllä erittäin typerä kommentti ja vertaus. Anteeksipyyntö ja kenkää.
Ihan varmasti tiloista voi tehdä säästöjä, en sitä epäile. Tilat pitää kuitenkin suunnitella ensisijaisesti oppimisen ja kouluviihtyvyyden perusteella, ei taloudellisen tehokkuuden mukaan.
Oma koulumme oli juuri remontissa, ja kyllä siellä hyvin tarkkaan niitä käyttöasteitakin laskettiin, eli kyllä noitakin mietitään.
Et sanonutkaan. Silti on hyvä pitää tästä meteliä, hölmöilyjen mahdollisuus on kokemuksen mukaan ilmeinen. Eikä välttämättä kiinteistöihmisten toimesta, yhtä lailla kasvatustieteilijät laativat kammioissaan,vailla kosketuspintaa opetustyöhön, katalia suunnitelmiaan meidän opettajien päänmenoksi ;)Tässä keskustelussa en ole tainnut sanallakaan sanoa, että taloudellinen tehokkuus menisi kouluviihtyvyyden ja opiskelun edelle. Olen tuonut esiin, että osaamattomat julkisen puolen tekijät tekevät ylikalliita vuokrasopimuksia, eivät kykene hallitsemaan kiinteistön energiankulutusta (pätee myös kaupallisiin toimijoihin), ja että kustannuspuolella on varmasti muutkin löysää myös muualla julkisella puolella.
Se on omasta mielestä valitettavaa, että tällaista keskustelua pyritään aina myös julkisessa keskustelussa viemään tähän "opetuksesta ja oppimisesta ei saa leikata" keppihevoseen, vaikkei koko asia olisi keskustelussa toiselta puolelta edes ollut esillä. Tämä hämärtää koko keskustelua, ja on varmasti osaltaan johtanut myös nykyisen kaltaiseen tilanteeseen. Itseasiassa se oli myös oma alkuperäinen pointti, että mikäli tuolta turhuudet poistettaisiin, niin esimerkiksi palkkoihin todennäköisemmin pyrittäisiin tekemään ihan merkittäviä lisiä samalla rahalla.
Ja ei, taloudellinen tehokkuus ei tarkoita sitä, että leikataan sieltä missä investointi on tärkeä - vaan sitä, että leikataan sieltä mistä investointi on turha ja/tai aiheuttaa liikaa hukkaa. Tämän asian ympärillä on päästävä laajempaan ja avoimempaan keskusteluun, ja unohdettava nämä keppihevoset mikäli taloudenhoitoa halutaan tarkastella.
Monissa paikoissa työntekijät itse suunnittelevat listat. Siis siinä muun hoitotyön ohessa. Ylihoitaja/osastonhoitaja sit hyväksyy ne. Työnantaja asettaa raamit vaan kuinkamonta työntekijää pitää löytyä mihinkin Vuoroon.Tilanne on siis erittäin huono tuossa suhteessa. Mutta jos ja kun näkyvyys siis on olematon, tuoko muutaman viikon rytmitys mitään etua verrattuna vaikkapa kokonaiseen vuoteen? Ei kenenkään sairastumista pysty tietenkään ennustamaan vaikkapa puolen vuoden päähän, mutta eipä sitä kyllä oikein sen kummemmin tiedä viikkojenkaan päähän. Pitkässä vuorosuunnitelmassa ainakin säästettäisiin se työ, joka nyt menee, kun laaditaan jatkuvasti uutta listaa lyhyen ajan päähän.
Eli suorittavaa työtä ja ei vastuuta toiminnan kehittämisestä yms. ja vastauksistasi päätellen et edes ymmärrä mistä puhutaan.Muovihitsaaja
Kokoonpanija
Kuorma-autonkuljettaja
Työntutkimuksesta ei kokemusta.
No oonhan mä sanonu et moni muukin asia vaikuttaa useissa viesteissä MUTTA isoin asia on tällähetkellä palkkaus. Muistutan edelleenkin, ettei kt-edustajilla ollut halukkuutta tuoda toimenpiteitä neuvotteluihin, joilla parannetaan työoloja. Koska nämä toimenpiteet vaativat investointeja, koulutusta ja rahaa.
Oikeasti nuo maksavat vähän verrattuna siihen miksi sinne joudutaan eli se perusterveydenhuolto on surkeassa kunnossa ja se tulee menemään entistä pahemmaksi kun ihmiset eivät voi käydä lääkärissä helposti ja nopeasti.Kyllähän parinkympin kelakorvauksella saa yksittäisiä hammaslääkärikäyntejä ja lääkärikäyntejä yksityiseltä puolelta Joo ja jonoja näistä lyhyemmiksi. Mutta miten kelakorvaukset vaikuttaa sinunmielestäsi esimerkiksi huostaanotettujen lasten sijaishoitomaksuihin/mielenterveyspalvelumaksuihin/vammaispalveluasunismaksuihin/ympärivuorokautiseen laitoshoidon maksuihin/leikkaus ja muun hoidon maksuihin? Eli näihin asioihin mitkä OIKEASTI maksaa paljon yhteiskunnan rahoja.
Ja keneltäs se Kela ne rahat saa, jotka antaa avustuksena noihin käynteihin? Eikö nekin tuu veronmaksajilta ja veroja maksavilta yrityksiltä jotka riistetään suoraan palkasta. Tuskin on halukkuutta näitä maksuja nostaa samalla kun nostetaan kelakorvausta.
Itsehän tässä olet kokoajan tyrmännyt asiat, joita olen ehdottanut työolojen parannukseen ja ne asiat lähtevät nimenomaan johdosta jos johtaminen ei ole kunnossa, asioita ei myydä henkilöstölle kunnolla jäävät kaikki uudistukset surkeiksi.Työolojenparannus on yksiosa jota tehy ja super ajavat neuvotteluissa.
Kyllä. Näin on tehty omalta osalta ja palkkaa saatu nostettua reilusti. Veronmaksajienkin kustannukset nousi samalla. Lämpimästi suosittelen muillekin hoitajille mittauttamaan arvonsa yksityisellä puolella. Lomatkaan ei huonontunut.
No olensenverta nuori, ettei pitkiin lomiin ole ollut asiaa kunnallisella nii tottakai se palkka on siinä mikä vaikuttaa. Toisena sitten työolot.
No ei todellakaan ole huono palkka ja terveydenhuolto on oikeasti suurelta osin sisätyötä. Paskempia hommia tehdään huonommissa olosuhteissa paljon pienemmällä palkalla.On se jos se vaatii perhe-elämän, ystäväpiirin, terveyden ja harrastusten uhraamista. Useampi satatuhatta hoitoalanammattilaista on tästä asiasta sinun kanssasi erimieltä. Anna sille arvoa.
Yhä tähän et vastannut? Miksi muka työtuntien määrä vs palkka ei ole validimittari? Ei sitä voi kovin pienillä työtunneilla sitä 3000€/kk bruttopalkkaa vaatia.No eihän sitä voi tollai mitata. Kyl se määrittää sen työnvaativuuden mitä sen tunnin aikana pitää tehdä.
Tässä Tehy on tehnyt saman nurinkurisesti alan vetovoimalle mitä naapuri suomen Nato-pyrkimyksille. Ollaan markkinoitu ala ihan paskana, jossa kusikin on paskaa. Toisaalta, se vaan on ollut inhorealismia.Itse alalla olevana ei kiinnosta palkankorotukset pätkääkään, vaan haluan vain lisää henkilökuntaa vajeen paikkaamiseksi.
Juuri eilen kollega ilmoitti lopettavansa työt. Kolme 16 tuntista vuoroa keskussairaalassa viikon sisään alkoi kuulemma vituttamaan senverta. Hän ei edes ole keskussairaalassa töissä, vaan sinne siirrettynä henkilövajeen takia.
En tiedä kumpi ottaa päähän enemmän. Tehyn vaatimukset, mitkä ovat jostain eri galaksista vai se että henkilökuntavajeellekaan ei voida tehdä mitään.
Oikeasti? Jos yhtään saan arvata, niin monessa paikassa tuo on ainakin joiltain osin melkoista taistelua. Aivan järjetöntä, että työntekijöiden aikaa tuhlataan tuollaiseen. Vaikka tuo sujuisikin jouhevammin kuin kuvittelen, silti ihan turhaan pois varsinaisesta työstä.Monissa paikoissa työntekijät itse suunnittelevat listat. Siis siinä muun hoitotyön ohessa. Ylihoitaja/osastonhoitaja sit hyväksyy ne. Työnantaja asettaa raamit vaan kuinkamonta työntekijää pitää löytyä mihinkin Vuoroon.
Onhan tuo ihan järkyttävää jos työntekijät voivat päättää milloin ovat töissä silloin siinä nimenomaan käy niin, että toisille sitä paskaa tulee jatkuvasti enemmän kuin toisille.Oikeasti? Jos yhtään saan arvata, niin monessa paikassa tuo on ainakin joiltain osin melkoista taistelua. Aivan järjetöntä, että työntekijöiden aikaa tuhlataan tuollaiseen. Vaikka tuo sujuisikin jouhevammin kuin kuvittelen, silti ihan turhaan pois varsinaisesta työstä.
Oikeasti? Jos yhtään saan arvata, niin monessa paikassa tuo on ainakin joiltain osin melkoista taistelua. Aivan järjetöntä, että työntekijöiden aikaa tuhlataan tuollaiseen. Vaikka tuo sujuisikin jouhevammin kuin kuvittelen, silti ihan turhaan pois varsinaisesta työstä.
Kannattaa googlata autonominen työvuorosuunnittelu. Jokaisessa paikassa, missä tuo on omalla kohdalla ollut, on se toiminut todella hyvin.Onhan tuo ihan järkyttävää jos työntekijät voivat päättää milloin ovat töissä silloin siinä nimenomaan käy niin, että toisille sitä paskaa tulee jatkuvasti enemmän kuin toisille.
Mihin tuollaisessa paikassa tarvitaan esimiehiä yms. Jos he eivät vastaa mistään?
Itseasiassa osaston toiminnan kehittäminen oli omaa vastuualuetta julkisellapuolella ollessani.Eli suorittavaa työtä ja ei vastuuta toiminnan kehittämisestä yms. ja vastauksistasi päätellen et edes ymmärrä mistä puhutaan.
Niinhän minä itsekkin sanoin. Isoin asia Juu muttei ainut.Isoin asia sinulle on palkkaus kuten sinulle jo siellä toisessa ketjussa linkin tutkimuksen, jonka mukaan se sitä ole suurimmalle osalle.
Minä olen sanonut että sinun tarjoamia muutoksia on nimenomaan työnantajapuoli tyrmännyt, en minä. Silti saat tämän jotenki mun viaksi?Itsehän tässä olet kokoajan tyrmännyt asiat, joita olen ehdottanut työolojen parannukseen ja ne asiat lähtevät nimenomaan johdosta jos johtaminen ei ole kunnossa, asioita ei myydä henkilöstölle kunnolla jäävät kaikki uudistukset surkeiksi.
Keikka hommissa palkka voi parantua terveydenhuollossa tai tietyissä erikoisosaamista vaativissa hommissa, muuten
Siis mitkä maksavat vähän? Ai noi mun luettelemat potilasryhmät vai?Oikeasti nuo maksavat vähän
Ei hätää. Ei työskentele kauaa ja sunlaisten ihmisten "arvostus" koko alaa kohtaan nopeuttaa kyllä ihmisten poissiirtymistä.olosuhteissa paljon pienemmällä palkalla.
Epäilen tuota kun kerran tämän tilaston mukaan vajaa 400000 työskentelee noissa ammateissa.
Otit varmasti huomioon verokertymän nousun ja kulutuskäyttäytymisen muutoksen laskuissasi. Eihän noin viisas kehittämispuolen kaveri alentuisi laskemaan valtion menoja vaan 400000x500x12 matematiikalla....se olisi jopa noloa.ihmisen ryhmälle maksaa 2,4 miljardia euroa eli se ei tule mitenkään onnistumaan tai vaihtoehtoisesti henkilöstönmäärää on vähennettävä kymmenillä tuhansilla.
Hienoa että voidaan olla jostain samaa mieltä.Vaativuusluokittelu onkin sitten kokonaan toinen juttu ja sitä palkkojen eriyttämistä pitäisikin tehdä entistä enemmän ei kaikilla voi olla sama palkka jos osaamisessa ja tehtävissä on isoja eroja.
Kn olet asiaan varmasti perehtynyt niin mietitäänmpä eri alojen lakkoherkkyyttä ja verrataan niitä sairaanhoitajien lakkoherkkyyteen. Kyllä tässä on aika pitkään painettu raskaissa oloissa, että jonkinnäköinen kompensaatio on ihmisillä hakusessa.Mutta yhä jokainen tietää mitä maksetaan ja itse sinne haluaa niin turha valittaa sen työsopimuksen tekemisen jälkeen.
Itseasiassa tämä on ollut niitä ilmaisia kehittämiskohteita jotka oikeasti on parantanut hoitajien viihtyvyyttä paikoissa joissa olen ollut.Onhan tuo ihan järkyttävää jos työntekijät voivat päättää milloin ovat töissä silloin siinä nimenomaan käy niin, että toisille sitä paskaa tulee jatkuvasti enemmän kuin toisille.
Mihin tuollaisessa paikassa tarvitaan esimiehiä yms. Jos he eivät vastaa mistään?
Vantaalla koulut maksavat kiinteistöistään vuokraa tilakeskukselle, joka tekee säästöjä mm. säätämällä koulujen ilmanvaihdot liian pienelle. Loma-aikoina ja viikonloppuisin ilmanvaihdot ovat yleensä kokonaan pois päältä ja öisin puolella teholla. Meillä on uusi koulu, jossa esimerkiksi valaistuksessa säästetään niin, että valot eivät pysy päällä, kun aamupäivällä ulkovalo alkaa automatiikan mukaan olemaan riittävää.Juuri tämänlainen asenne on mielestäni haitallista. Kärjistetysti voisi esittää, että sinun mielestäsi yhdessäkään Suomen koulussa ei voida asioita tehdä enää sen paremmin kun mitä niitä jo tällä hetkellä tehdään. Tässä nyt ei kuitenkaan kovinkaan montaa vuotta ole kun esimerkiksi Turun Yliopisto teki ihan merkittävät rahat toimitilasäästöillään. Lopulta, en vain suostu millään tavalla hyväksymään tämänlaista ajatusta siitä, että nyt ollaan maksimioptimissa - pitäisin tätä hyvin erikoisena ja käytännössä mahdottomana innovaationa, jota tukee ihan ne omin silmin nähdyt ratkaisut myös koulumaailmasta. Tosin tämä varmasti kuvaa myös syitä sille, miksi kustannuspuoli on ylisuurta julkisella puolella - ei kyetä näkemään sitä, että asioita voisi tehdä myös paremmin.
