Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[dana77]

Sen sijaan, kun täällä puhutaan sen puolesta, että sitä hoitoa pitäisi mitata tuottavuudella niin kuinka se tapahtuu? Toki voidaan katsoa paljon toimialueeseen meni rahaa, mutta ei se kyllä vielä mitään kerro. Ja missä suhteessa hoitaja itse voi siihen vaikuttaa?

Noin yleisellä tasolla tuottavuus kasvaa sen kautta, että kehitetään uusia ja entistä parempia työtapoja, tehostetaan prosesseja, automatisoidaan jne jne. Tämä on se syy minkä takia mieluummin ulkoistan kaiken sellaisen mitä voidaan mitata yksityiselle. Siellä on taloudellinen insentiivi miettiä jatkuvasti miten homman voisi hoitaa fiksummin ja kilpailu pitää huolen siitä, että se voittaa joka kuka keksii parhaita tapoja tuottaa palvelua.
Esim terveydenhuollon digiklinikat ovat loistava esimerkki tällaisesta yksityisen keksimästä kustannuksia säästävästä ja palvelua parantavasta palvelusta. Vielä kun sinne annettaisiin enemmän vastuuta esim jonkun perusreseptin (ehkä ei siis vielä pirtua tai diapameja) määräämisestä ilman että tarvitsee nähdä lääkäriä fyysisesti. Kuka voisi kuvitella, että julkinen pystyisi kehittämäään jotain vastaamaan (tuon varastamiseen he ovat toki kykeneviä olleet).

Jos joku sanoo, että hoitaja ei voi siihen asiaan vaikuttaa niin... niin mikä se perustelu olikaan, että hänelle piti maksaa keskimääräistä isompaa palkkaa? Entä jos tuo on juuri se mitä edellytetään kovempaan palkkaan?

 

[Satunnainen]

Iso muutoshan siinä oli, siis esityksessä. Samanlainen hallitusvastuu kuin Ruotsissa, jos oikein muistan. Mainitsemassani hallituksen esityksessä 27.11. 2021 oli muotoilu:

Laki antaa henkilöstölle oikeuden osallistua yrityksen liiketoimintaa ja henkilöstön asemaa koskevien asioiden käsittelyyn yrityksen hallintoneuvostossa, hallituksessa tai johtoryhmässä. Edustuksesta sovitaan yrityksen ja henkilöstön kesken. Jos henkilöstön edustuksesta ei päästä sopimukseen, edustus on toteutettava lain vähimmäisvaatimusten mukaisesti.

Henkilöstön edustajilla on lähtökohtaisesti samat oikeudet, velvollisuudet ja vastuut kuin yrityksen valitsemilla asianomaisen toimielimen jäsenillä. Heillä ei kuitenkaan ole oikeutta osallistua yrityksen johdon valintaa, erottamista, johdon sopimusehtoja, henkilöstön työsuhteen ehtoja taikka työtaistelutoimenpiteitä koskevien asioiden käsittelyyn.

HE 159/2021 vp

www.eduskunta.fi

Tästä riideltiin mainituin tuloksin.

Eikös tuo ole siitä kohdasta, jossa kuvaillaan nykytilannetta ts. sitä, miten se oli muotoiltu vanhassa laissa?

Näyttäisi siltä, että itse laissa selvänä muutoksena tähän on yksi lisätty lause. Siis kun verrataan vuoden 1991 ja vuoden 2022 alusta voimaan tulleita lakeja.

Jos henkilöstön edustuksesta ei voida 4§:ssä mainituin tavoin sopia eikä jäljempänä säädetystä muuta johdu, on henkilöstöllä, jos vähintään kaksi henkilöstön enemmistöä yhdessä edustavaa henkilöstöryhmää sitä vaatii, oikeus nimetä edustajansa ja heille henkilökohtaiset varaedustajat yrityksen valinnan mukaan hallintoneuvostoon, hallitukseen tai sellaisiin johtoryhmiin taikka niitä vastaaviin toimielimiin, jotka yhdessä kattavat yrityksen tulosyksiköt.

Jos vähintään kaksi henkilöstön enemmistöä yhdessä edustavaa henkilöstöryhmää sitä vaatii, henkilöstöllä on oikeus nimetä edustajansa ja heille henkilökohtaiset varaedustajat työnantajan valinnan mukaan hallintoneuvostoon, hallitukseen tai sellaisiin johtoryhmiin taikka niitä vastaaviin toimielimiin, jotka yhdessä kattavat työnantajan liiketoimintayksiköt. Henkilöstön hallintoedustus tulee toteuttaa toimielimessä, jossa käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.

Lihavointi luonnollisesti minun. En osaa sanoa, onko tuolla lisäyksellä, että pitää käsitellä tärkeitä asioita suurtakaan merkitystä. Mitään mullistavaa tuskin, koska asiasta en ole julkisuudessa huomannut sen kummempaa keskustelua.

 

[Jancky]

Viimeksi olen päässyt yli 2000 euron syyskuussa. Silloin tilille napsahti 2059, 65 euroa. Tuolloin oli useampi viikonloppu yövuoroja.

En osaa sanoa mistä nuo muut rahansa repivät.

Kuntatyönantajalta. Sairaanhoitajan tehtävissä itsellä ollut 2300-2400 nettona viimeisen vuoden ajan. Tokihan siinä viikonloppuja on 3 vko listassa yleensä vähintään yksi, joskus toki vähemmän.

 

[Ötökkä]

Noin yleisellä tasolla tuottavuus kasvaa sen kautta, että kehitetään uusia ja entistä parempia työtapoja, tehostetaan prosesseja, automatisoidaan jne jne. Tämä on se syy minkä takia mieluummin ulkoistan kaiken sellaisen mitä voidaan mitata yksityiselle. Siellä on taloudellinen insentiivi miettiä jatkuvasti miten homman voisi hoitaa fiksummin ja kilpailu pitää huolen siitä, että se voittaa joka kuka keksii parhaita tapoja tuottaa palvelua.
Esim terveydenhuollon digiklinikat ovat loistava esimerkki tällaisesta yksityisen keksimästä kustannuksia säästävästä ja palvelua parantavasta palvelusta. Vielä kun sinne annettaisiin enemmän vastuuta esim jonkun perusreseptin (ehkä ei siis vielä pirtua tai diapameja) määräämisestä ilman että tarvitsee nähdä lääkäriä fyysisesti. Kuka voisi kuvitella, että julkinen pystyisi kehittämäään jotain vastaamaan (tuon varastamiseen he ovat toki kykeneviä olleet).

Jos joku sanoo, että hoitaja ei voi siihen asiaan vaikuttaa niin... niin mikä se perustelu olikaan, että hänelle piti maksaa keskimääräistä isompaa palkkaa? Entä jos tuo on juuri se mitä edellytetään kovempaan palkkaan?

Digiklinikka varmasti toimiikin joissain asioissa. Pitää myös muistaa, että asiakkaissa on paljon ikäihmisiä joille tuollainen ei ole vaihtoehto. Muutenkin monessa asiassa tarvitsee edes jotain perusmittauksia tehdä eikä niitä voi tehdä etänä.

 

[Alex]

Itseä ihmetyttää se, kun sanotaan että hyvät keskimääräiset tulothan sitä hoitaja saa lisien kanssa kuukaudessa. Ne ovatkin HAITTAlisiä, kun joutuu tekemään työtä iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Tällöin joutuu uhraamaan vapaa-aikaansa perheeltä ja ystäviltään. Olisiko se muille yhtä ok, jotka eivät tarvitse näitä lisiä saadakseen saman bruttopalkan, että heidän palkkojaan leikattaisiin mutta tarjottaisiin mahdollisuutta lisillä päästä takaisin samoihin kuukausiansioihin kuin ennen leikkausta?

Valitettavasti tiettyihin ammatteihin kuuluu huonot työajat vakiona ja se pitäisi olla tiedossa hakiessa. Määräänsä enempää ei silti yhteiskunnalta löydy rahaa näille ammateille vaikka miten toivoisi.

Kun palkoista puhutaan, niin voisitteko käyttää BRUTTOpalkkoja. Ne ovat vertailukelpoisia. Eiköhän se sairaanhoitajan keskipalkka ole ainakin hyvin lähellä ilmoitettua 3000€, ei nuo tilastot hatusta ole revitty. Köyhyysrajalla ei tuolla palkalla tarvitse elää, mutta siitä voi olla montaa mieltä onko tuo tarpeeksi.

 

[Jonisti]

Olen itse ollut tehdastyössä useamman vuoden sekä hoitoalalla useamman vuoden. Palkkataso oli melkein sama, alaa vaihdoin ihan puhtaasti tylsistyttyäni sekä ajatuksella, että töitä varmasti riittää tekevälle. Näinhän se on ollut, mutta silti: hoitajana vuosiansiot nousi n. 2000€, lomat ennallaan. Vapaa-aika ja jaksaminen väheni radikaalisti. Kesälomaa ei saa pitää yhtäjaksoisesti. En siis nauti tätä suurempaa lomapäivien määrää.

Edelleen painotan: palkankorotus ei ratkaise yhtään mitään. Ehkä alalle saadaan jokunen tulija, mutta niin kauan kun työolot ovat suhteettoman huonot, johdettu päin persettä, ei muutosta kokonaisuuteen ole luvassa. Olen koittanut ajaa töihin juoksevaa vuorotyömallia sovellettuna työyksikköön sopivaksi, ajatus on heti torpattu eikä sitä ole edes viety eteenpäin.

Nyt on itselläni uusiin hommiin taas haku päällä, vielä puolet opintopisteistä suorittamatta. Toivottavasti yliopistokoulutuksella tienaa jatkossa paremmin. Niin, ja en ole ainut. Useampi on lähtenyt ammattikouluun duunarihommia opiskelemaan, koska palkkaus ei oleellisesti huonommaksi muutu. Ja päivätyö.

 

[Jeffrey]

Sen sijaan, kun täällä puhutaan sen puolesta, että sitä hoitoa pitäisi mitata tuottavuudella niin kuinka se tapahtuu? Toki voidaan katsoa paljon toimialueeseen meni rahaa, mutta ei se kyllä vielä mitään kerro. Ja missä suhteessa hoitaja itse voi siihen vaikuttaa? Kärjistän tässä, mutta jos potilaalla on huono ennuste, mutta päätetään silti operoida isomman ja tämä ei siitä toivukaan vaan joutuu mahdollisesti jatkohoitoon ehkä loppuelämänsä ajaksi. Mitä hoitaja olisi tehnyt toisin? Ei ollut tuottavaa tuo.

Tuottavuutta voi mitata myös esimerkiksi oletusperiaatteella. Tässä kohtaa kyseeseen voisi olla tiukemmin palkansaajan osaamiseen sidottu ansiotaso. Omat sairaanhoitajatuttavat kertovat kollegoistaan joille ihan perusasiatkin tuntuvat olevan ylitsepääsemättömiä, esimerkkinä käytetty verensokerin mittaamista ja diabeteksen hoitoa.

Oletusperiaate tarkoittaa sitä, että osaamisen karttuessa työntekijä on oletettavasti tuottavampi kun kykenee tekemään enemmän asioita versus se toinen hoitaja. Toki tuottavuutta voi mitata myös tehokkaalla työajalla, mutta se menee esityötoiminnan piikkiin ja niskoille - ei niinkään palkkaukseen.

Valitettavasti ajatus siitä, että siirryttäisiin taulukkopalkoista paikalliseen ja jopa yksilötason sopimiseen on monille puolueille ja työmarkkinajärjestöille vieras. Toki tässä tämä oikeaan konkreettiseen osaamiseen ja hyväksyttyihin osaamisarviointeihin liitetty palkkaus olisi jonkinlainen välimalliratkaisu, toisaalta silti tuntuu mahdottomalta ajaa Suomessa lävitse palkkamallia joka liittyisi yksilön osaamiseen. Tämä ratkaisu varmasti lisäisi osaltaan byrokratiaa, mutta toisaalta voisi vähentää sitä paikoittain - esimerkiksi koulutuksesta kun AMK koulutuksen ei tarvitsisi kestää 3,5 vuotta vaan osa jutuista voisi olla työn ohessa opiskeltavia ja niistä saisi työelämän myötä uusiin tehtäviin oikeuttavan merkinnän. Esimerkiksi sairaanhoitajakoulutus voitaisiin puristaa 2 vuoteen ja lätkäistä aloituspalkaksi vaikka 1 500 €/kk. Tämän jälkeen voisit opiskella paketoituja lisäkomponentteja, ja suorituskykyarvion pohjalta jos saat tästä komponentista hyväksytyn voit tehdä näitä asioita työksesi ja peruspalkkasi nousee xx €/kk. Tämä toki vaatisi toimiakseen oikeasti sitä, että suorituskyky valvotaan, eikä niin kuin nykykoulutuksessa jossa olet saattanut voida suorittaa 3,5 vuotisen sairaanhoitajatutkinnon jonka jälkeen et osaa verensokeria mitata.

Osaamiseen ja tuottavuuden oletusperiaatteen mahdollistama palkkaus tarkoittaisi sitä, että saman ammattinimikkeen alla toimivien palkkahaitari kasvaisi todella suureksi. He keillä kapasiteetti ei riitä kuin avustaviin töihin saisi reilusti nykyistä alempaa palkkaa, kun taas ne jotka oikeasti ovat niitä terveydenhuollon supertähtiä - saisi oikeasti jo aika hyvää palkkaa. Kokonaiskustannus tälle ei välttämättä edes olisi niin iso, osa voittaisi - osa häviäisi. Toki nyky systeemin voittaja on se pelkästään avustaviin töihin kykenevä joille nykypalkka jo perusmuotoisenaan on jo liiankin korkea. Valitettavasti tämä palkkamalli johtaisi tuloerojen kasvuun, joka taas sinällään on ongelma ainakin vasemmistopuolueille.

Omaan silmään tässä kaikki voittaisi. Kykenevät voisi oman osaamisen kautta kehittää osaamistaan ja palkkaansa. Epäkykenevien ei tarvitsisi istua 3,5 vuotta koulussa kun suurin osa opista menee kuitenkin harakoille ja he pääsisivät työelämään aikaisemmin kiinni - oikeastaan kaikki pääsisi aikaisemmin työelämään kiinni ja myös hoitajavaje paranisi kun koulutusaika lyhenisi. Myös sairaalat ja potilaat voittaisi kun nykyistä avustavien töiden vajetta pystyttäisiin korvaamaan ihmisillä jotka kykenevät kyllä siihen, mutta ei välttämättä kovin monimutkaiseen sairaanhoitotyöhön. Samalla työolot paranisi, kun osaava henkilökunta jäisi alalle koska omalla osaamisella oikeasti olisi jotain merkitystä myös palkkaukseen jne. Omaan silmään ainoa joka tässä oikeasti häviäisi on tietyt poliittiset suuntaukset ja työmarkkinajärjestöt.

 

[Tuplatorkkari]

Valitettavasti tiettyihin ammatteihin kuuluu huonot työajat vakiona ja se pitäisi olla tiedossa hakiessa. Määräänsä enempää ei silti yhteiskunnalta löydy rahaa näille ammateille vaikka miten toivoisi.

Kun palkoista puhutaan, niin voisitteko käyttää BRUTTOpalkkoja. Ne ovat vertailukelpoisia. Eiköhän se sairaanhoitajan keskipalkka ole ainakin hyvin lähellä ilmoitettua 3000€, ei nuo tilastot hatusta ole revitty. Köyhyysrajalla ei tuolla palkalla tarvitse elää, mutta siitä voi olla montaa mieltä onko tuo tarpeeksi.

Ymmärrän kyllä sen, mutta nyt näyttää siltä, että tämä diili ei kelpaa enää nykypolville siinä määrin kuin vanhemmalle väelle ja ala on suurissa vaikeuksissa.

 

[Knox]

En ole tätä juurikaan ehtinyt seurata, niin kuinka paljon hoitajat ovat vaatimassa lisää liksaa?

 

[Byvajet]

Kun palkoista puhutaan, niin voisitteko käyttää BRUTTOpalkkoja.

Minusta palkkakuitit tunteineen ja lisineen vuoden ajalta kertoisivat todellisuuden. Siitä näkisi, paljonko tulee ja mistä tulee. Tilastot ovat hämääviä, koska niitä laaditaan miten laaditaan.

En tiedä, miksi hoitajat eivät hanakammin esittele todellisia tulojaan. Heidän kannattaisi tehdä sivusto, jolla kertoisivat todellisuuden.

 

[Ötökkä]

Ymmärrän kyllä sen, mutta nyt näyttää siltä, että tämä diili ei kelpaa enää nykypolville siinä määrin kuin vanhemmalle väelle ja ala on suurissa vaikeuksissa.

Niin. Nythän pitäisi sitten vain laskea palkkaus sen mukaan, että ala on kriisissä ja työntekijöitä ei ole. Ns "tuottavalla alalla" tämä nostaisi palkkaa mutta hoitajilla vissiin eri kriteerit.

 

[Pottakameli]

Kuntatyönantajalta. Sairaanhoitajan tehtävissä itsellä ollut 2300-2400 nettona viimeisen vuoden ajan. Tokihan siinä viikonloppuja on 3 vko listassa yleensä vähintään yksi, joskus toki vähemmän.

Se tosiaan riippuu työpaikasta. Täällä sairaanhoitajat eivät juuri enempää saa kuin me lähäritkään. Tämä selittyy tietysti sillä, että suuri osa heidän vuoroistaan on aamua ja joskus iltoja satunnaisesti.

 

[Byvajet]

Ymmärrän kyllä sen, mutta nyt näyttää siltä, että tämä diili ei kelpaa enää nykypolville siinä määrin kuin vanhemmalle väelle ja ala on suurissa vaikeuksissa.

Yksilöllisyyskehitys on edennyt. Taistele palkkasi, vaihda työpaikkaa, kilpailuta, jos kilpailutuksen mahdollisuus on, kouluttaudu lisää.

Ei ole enää nöyryyttä ajatella yhteiskunnan kokonaisetua, koska ei sitä kukaan muukaan ajattele. On täysin ymmärrettävää, että ahneeseen kilpailuun ja pyrkyryyteen kasvaneet nuoret toimivat muiden esimerkin mukaan.

 

[dana77]

Digiklinikka varmasti toimiikin joissain asioissa. Pitää myös muistaa, että asiakkaissa on paljon ikäihmisiä joille tuollainen ei ole vaihtoehto. Muutenkin monessa asiassa tarvitsee edes jotain perusmittauksia tehdä eikä niitä voi tehdä etänä.

En usko että olisin esittänyt, että digiklinikka toimisi kaikissa tapauksissa tai korvaisi mittaukset. Se on kuitenkin pirun hyvä työkalu ja jos se säästää vaikka 5% käynneistä, niin olisihan sekin jo loistavaa.

Yksi iso ongelmahan terveydenhuollossa on, että ihmisiä pompotellaan luukulta toiselle. Sinulla on joku vaiva josta tiedät, että se päätyy erikoislääkärin katsottavaksi. Sinne ei kuitenkaan niin vain marssita, vaan matkalla pitää pahimmassa tapauksessa ensin jututtaaa hoitajaa, sitten yleislääkäriä ja vasta häneltä saa lähetteen erikoislääkärille. Toki ymmärrän, että tämä johtuu siitä että meillä on tietty joukko luulosairaita tai muuten urpoja, jotka tukkivat terveydenhuollon mikäli heillä ei olisi seulaa. Kuitenkin tämäkin olisi ongelma, jonka voisi omavastuilla tai sopivilla merkinnöillä papereissa hoitaa jos halua olisi. Tämä on oikeasti arvovalinta ja kertoo, että meillä ei terveydenhuollossa ole hätää kun tähän ei ole lähdetty.

 

[Ötökkä]

En usko että olisin esittänyt, että digiklinikka toimisi kaikissa tapauksissa tai korvaisi mittaukset. Se on kuitenkin pirun hyvä työkalu ja jos se säästää vaikka 5% käynneistä, niin olisihan sekin loistaa.

Yksi iso ongelmahan terveydenhuollossa on, että ihmisiä pompotellaan luukulta toiselle. Sinulla on joku vaiva josta tiedät, että se päätyy erikoislääkärin katsottavaksi. Sinne ei kuitenkaan niin vain marssita, vaan matkalla pitää pahimmassa tapauksessa ensin jututtaaa hoitajaa, sitten yleislääkäriä ja vasta häneltä saa lähetteen erikoislääkärille. Toki ymmärrän, että tämä johtuu siitä että meillä on tietty joukko luulosairaita tai muuten urpoja, jotka tukkivat terveydenhuollon mikäli heillä ei olisi seulaa. Kuitenkin tämäkin olisi ongelma, jonka voisi omavastuilla tai sopivilla merkinnöillä papereissa hoitaa jos halua olisi. Tämä on oikeasti arvovalinta ja kertoo, että meillä ei terveydenhuollossa ole hätää kun tähän ei ole lähdetty.

Se on ihan totta. Itse esim kärsin migreenistä ja tuntuu naurettavalta että siinä tilassa (lähtee lähes taju jos olen pystyssä) pitää lähteä johonkin päivystykseen hakemaan saikkulappua. Kaikkien ajan ja rahan tuhlausta ja lisäksi minulle vaarallista.

 

[Outsider]

Itseä ihmetyttää se, kun sanotaan että hyvät keskimääräiset tulothan sitä hoitaja saa lisien kanssa kuukaudessa. Ne ovatkin HAITTAlisiä, kun joutuu tekemään työtä iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Tällöin joutuu uhraamaan vapaa-aikaansa perheeltä ja ystäviltään. Olisiko se muille yhtä ok, jotka eivät tarvitse näitä lisiä saadakseen saman bruttopalkan, että heidän palkkojaan leikattaisiin mutta tarjottaisiin mahdollisuutta lisillä päästä takaisin samoihin kuukausiansioihin kuin ennen leikkausta?

Kai se nyt on etukäteen selvillä minkälaiset työajat ammatti vaatii ja miten palkkaus rakentuu. Vai onko hoitajille luvattu, että ilman lisiä saa saman palkan kuin tällä hetkellä lisien kanssa. Sehän vertautuisi tuohon esimerkkiisi muiden palkkojen leikkaamisesta.

 

[dana77]

Se on ihan totta. Itse esim kärsin migreenistä ja tuntuu naurettavalta että siinä tilassa (lähtee lähes taju jos olen pystyssä) pitää lähteä johonkin päivystykseen hakemaan saikkulappua. Kaikkien ajan ja rahan tuhlausta ja lisäksi minulle vaarallista.

Tämäkin. Jos saikussa olisi omavastuu, niin kynnys sen hakemiseen olisi alhaisempi eikä sitä tarvitsisi kytätä. Nämä säästyneet kustannukset tulisi sitten kompensoida täysimääräisesti palkansaajille.

 

[Ötökkä]

Tämäkin. Jos saikussa olisi omavastuu, niin kynnys sen hakemiseen olisi alhaisempi eikä sitä tarvitsisi kytätä. Nämä säästyneet kustannukset tulisi sitten kompensoida täysimääräisesti palkansaajille.

Kyllähän ihmiset sitten tulisi kipeänä töihin.

 

[Satunnainen]

Joo eiköhän työnantajalla tähän ole perusteet miksei tätä voida toteuttaa hoitotyössä. Ei siinä kyllä itsekkin parantaisi työoloja pidentämällä jaksoa 3->6 viikkoon, mutta ymmärrän miksei se työnantaja ole tähän halunnut lähteä. Ja et sä voi edelleenkään verrata sairaalaan mihkään tehtaaseen.

Tämä vähän ihmetyttää. Ymmärrän, että hoitotyössä vaihtelu on suurempaa kuin tyypillisessä teollisuudessa. Mutta silti tuo, että näkyvyyttä on vain viikoiksi tuntuu oudolta. Tuollainen jatkuva sumpliminenhan oletettavasti vaatii suhteessa aika paljon resursseja ja vuorojärjestelyjä tuskin laativat mitkään organisaation matalapalkkaisimmat.

 

[Outsider]

Miten siellä kadehditussa Norjassa onnistuu suunnitella työvuorolistat 12 viikoksi eteenpäin mutta täällä ei?

 

[Byvajet]

Miten siellä kadehditussa Norjassa onnistuu suunnitella työvuorolistat 12 viikoksi eteenpäin mutta täällä ei?

Siellä kaadetaan hommaan niin paljon rahaa, ettei muutama poissaolo vaikuta kokonaisuuteen. Suomessa ei ole varaa tai ei tahdota.

 

[Cobol]

Eikös tuo ole siitä kohdasta, jossa kuvaillaan nykytilannetta ts. sitä, miten se oli muotoiltu vanhassa laissa?

Kaiketi on. Mutta enpä ole lakia edelleenkään tarkastellut, vaan alusta saakka kirjoitin hallituksen esityksestä, ja tämä selviää hyvin tekstistäni sekä linkistä, josta löytyy hallituksen esitys. Kyseessä oli siis hallituksen esitys perusteluineen eduskunnalle yhteistoimintalaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi 27.11. 2021. Tästä laitoin sinulle linkin ja avasin yhtä kohtaa.

Perusongelma ei ole siinä, että työntekijöiden osallistuminen on mahdollistettu. Perusongelma on siinä, että sen mukaan ei toimita. Miksi? Avasin myös tätä. EK:n näkemys on ollut jo lähes 10 vuotta se, että yli 50 henkilön ja yli 10 miljoonan liikevaihtoa tekevien yritysten osalta henkilöstön edustajan ottaminen mukaan yrityksen hallitukseen tai johtoryhmään on OK. Edelleen riidellään siitä, kuka voi edustaa henkilöstöä. Ay-liike vaatii, että vain luottamusmies. Kuitenkin Suomessa on noin 70 000 järjestäytymätöntä yritystä (eivät kuulu työnantajaliittoon). EK:n näkemys on, että työntekijät voivat valita paikallisen sopimuksen toteuttamiseksi vapaasti edustajan, joka voi olla luottamusmies tai ei ole.

Näkisin siis niin, että työntekijöiden osallistuminen ei tulisi olla vain mahdollista, vaan enemmän velvoittavaa kuin nyt. Sitä ennen tulee ratkaista ongelma, josta aiemmin ja yllä kirjoitin. Laadullisuuta ja työntekijöiden osallistumisesta saatavia hyötyjä käsitellään ko. esityksen perusteluissa/taustoissa. Näihin emme pääse elleivät työmarkkinajärjestöt saa sopua työntekijöitä edustavista henkilöistä.

 

[Satunnainen]

Avasin myös tätä. EK:n näkemys on ollut jo lähes 10 vuotta se, että yli 50 henkilön ja yli 10 miljoonan liikevaihtoa tekevien yritysten osalta henkilöstön edustajan ottaminen mukaan yrityksen hallitukseen tai johtoryhmään on OK. Edelleen riidellään siitä, kuka voi edustaa henkilöstöä.

Nykyisessä laissa todetaan ja käytännössä sama jo siinä yli 30 vuotta vanhassa

33 §​

Henkilöstön hallintoedustajien vaalit​

Jollei henkilöstön hallintoedustajien valinnasta voida sopia henkilöstöryhmien kesken, edustajat valitaan noudattaen soveltuvin osin, mitä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 30 §:ssä säädetään menettelystä työsuojeluvaltuutetun vaalissa.

Henkilöstöryhmät asettavat ehdokkaat 1 momentissa tarkoitetussa vaalissa.

Ja tuo viitattu pykälä puolestaan

30 §​

Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinta​

Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut on valittava työntekijöiden järjestämällä vaalilla toimikaudeksi, jonka pituus on kaksi kalenterivuotta, jollei toimikaudesta 23 §:ssä säädetyn mukaisesti toisin sovita. Kahta kalenterivuotta pidemmästä toimikaudesta voidaan sopia 23 §:n 1 momentissa tarkoitetulla sopimuksella. Toimikausi voidaan sopia myös työsuojelutoimikunnassa tai sitä vastaavassa yhteistoimintamenettelyssä perustellusta syystä neljäksi kalenterivuodeksi. Vaalin ajasta ja paikasta on sovittava etukäteen työnantajan kanssa. Vaali on järjestettävä niin, että työpaikan kaikki työntekijät voivat osallistua siihen ja että se ei aiheuta tarpeetonta haittaa työpaikan toiminnalle.

Työnantajan on tarvittaessa annettava työpaikalla tietoa työntekijöiden oikeudesta valita työsuojeluvaltuutettu. Vaalin järjestämistä varten työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön luettelo työpaikan työntekijöistä ja tarvittaessa erikseen toimihenkilöasemassa olevista työntekijöistä ja luovutettava maksutta työntekijöiden käyttöön hallinnassaan olevia tiloja. Työnantaja ei saa estää tai vaikeuttaa vaalin järjestämistä.

Vaalin toimittajien on välittömästi ilmoitettava työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen vaalin tuloksesta kirjallisesti työnantajalle.

Jos työsuojeluvaltuutetun vaalin järjestämisessä ilmenee työpaikalla epätietoisuutta, tarkastajan tulee antaa työntekijöille tarvittavat ohjeet. Jollei työpaikalla, jolla 29 §:n mukaan on valittava työsuojeluvaltuutettu, ole toimitettu vaalia, tarkastajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin vaalin aikaansaamiseksi.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen vaalin ajankohdasta, vaalikelpoisuudesta, ehdokasasettelusta, äänestysmenettelystä ja muusta vaalin järjestämisestä.

Siispä jos haluttaisiin toteuttaa ruotsalaisempi malli, niin senkun vain rajataan nykylaista sitä, missä elimessä edustus voi olla ja lasketaan rajaa, missä yrityksissä pitää soveltaa. Työntekijoiden edustajien valinta siis on jo vapaalla vaalilla.

Mutta nyt kun luin tarkemmin, niin näemmä sotket tässä nyt edelleen kahta asiaa. Työntekijöiden edustaja hallinnossa ja työntekijöiden edustaja paikallisesti neuvoteltaessa EIVÄT ole sama asia.

 

[Jymäkkä]

Toki julkisella puolella koko työnteon kulurakenne on eri. Esimerkiksi yksi läheinen ei halua siirtyä yksityiselle puolelle "koska ei todellakaan voisi kuvitella työskentelevänsä missään avokonttorissa". Oma tietämys julkkarien kuluranteesta on vajavainen ja oman asiantuntemuksen johtamien päätelmien varassa. Silti se oletus on se, että koko julkisesta laitoksesta ja kaikesta sen infrasta tulisi leikata todella rajusti ja saattaa se kulurakenne nykymaailmaan ja jollain tasolla järkevälle tasolle. Uskon, että tällöin myös työn arvostukseen riittäisi enemmän pelimerkkejä.

On niin laaja kenttä, että en minäkään osaa sanoa. Kouluista tiedän, ettei noissa juurikaan ole säästettävää, se mitä säästetään, on sitten opetuksesta pois. Ei oikein noissa voi seinistäkään säästää, ja erilaiset laitospalveluiden kilpailutukset lähinnä huonontaa palvelua ja viihtyvyyttä. Omat kouluisännät ja siivoojat olivat osa talon väkeä, nämä jatkuvasti vaihtuvat tyypit ei kiinnosta ketään, eikä heitäkään kiiinnosta koulun asiat hevon vittua.

 

[Jonisti]

Tämä vähän ihmetyttää. Ymmärrän, että hoitotyössä vaihtelu on suurempaa kuin tyypillisessä teollisuudessa. Mutta silti tuo, että näkyvyyttä on vain viikoiksi tuntuu oudolta. Tuollainen jatkuva sumpliminenhan oletettavasti vaatii suhteessa aika paljon resursseja ja vuorojärjestelyjä tuskin laativat mitkään organisaation matalapalkkaisimmat.

Näkyvyys jopa seuraavalle päivälle sakkaa hyvin usein. Sama ongelma taitaa olla kautta maan, että äkillisiä poissaoloja tulee ja jos miehitys on muutenkin minimi (tai jopa alle), ei noita tyhjiöitä paikata muutoin kuin sen vuoron sisäisesti työtaakkaa nostamalla. Ylitöitä on kyllä saanut tehdä käytännössä milloin on halunnut ja miten paljon on jaksanut. Joskus huimuuksissani olen muutaman sunnuntain tehnyt 16h johon päälle pienehkö "hälytysraha".

Eduskunnassa ollaan huolissaan potilasturvallisuudesta. Se on valitettavasti vaarantunut varmasti jokaisessa sairanhoitopiirissä päivittäin vajeen vuoksi. Eikä näistä eteenpäin tehdyt poikkeamailmoitukset johda luultavasti yhtään mihinkään. Korkeintaan suoraan aluehallintoviraston roskakoriin. Lakkoilu tätä asiaa ei siis (mielestäni) kovinkaan radikaalisti muuta, sillä kiiretöntä hoitoa on annettu muutenkin päivystyksissä usein, koska kiiretöntä hoitoa ei saa tai sinne ei pääse silloin kun tarve olisi.