Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

  • 1 480 956
  • 15 547

Raid76

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jouka Juhola, Lipiäinen ja Ässien sylkykupit.
Alkaa hiljalleen vituttamaan nämä aikuiset ihmiset, jotka julkisesti tulevat ja puhuvat paskaa. Sitten pyydellään anteeksi.

Vuorossa HUS:in Mäkijärvi.

Siinähän ukko pyytelet. Joku kävi vähän sanomassa, että teit silleen tyhmästi, että puhuit paskaa. Pyytäisit nyt anteeksi ja Markkuhan pyytää. Ilman ojennusta tuo ei pyytelisi mitään anteeksi. Hihittelisi siellä työhuoneessaan kuten tähänkin asti.

En anna.
 

ultrar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Arsenal
Nyt sohaisen ampiaisen pesää, tietoisesti ja samalla edelleen hoitajia valtavasti kunnioittaen. En myönnä olevani vielä toinen jalka haudassa, ehkä lähellä. Olen ollut tietyn oireeni kanssa sairaalassa ehkä noin 25-30 kertaa, kahteen otteeseen isommassa operaatiossa. Lisäksi urheilu on aiheuttanut vammoja ja näiden vuoksi minut on leikattu 6 kertaa, tämän päälle umpisuoli kiireesti operoitiin ja kerran myös bakteeri iski pahasti ja jälleen sisälle. En ole hoitaja, mutta jollain tapaa pystyy arvioimaan työpaineen. Olen ollut eri sairaaloissa Suomessa näiden kanssa viidessä eri paikassa.

Kun puhutaan, että aina on valtava kiire, niin hiukan uskallan kyseenalaistaa ja hyvä niin, ettei se näy potilasturvallisuuden vuoksi. Varmasti joudutaan paikkaamaan sairaslomia, mutta niin se on muuallakin. Olen ollut poliklinikalla yövuoron päivystyksessä, jossa oli yksi potilas lisäkseni ja muistaakseni 4-5 hoitajaa ja lääkäri. Varmasti oli poikkeustapaus ja, mutta harvoin siellä juostaan tukka putkella. Koronaosastoista en sano mitään, mutta on nähty erilaisia osastoja myös, muitakin kuin päivystys.

On aloja, jossa koko ajan mennään niin kovaa, kun vain pystytään, tehokkuutta haetaan jatkuvasti ja paine on kova, kilpailu pitää siitä huolen. Sama haaste on sairaslomien paikkaukset. Aivan varmasti alalle tarvitaan lisää hoitajia, johtamista on kehitettävä, työoloja pitää parantaa, näiden kaikkien pitäisi olla jatkuvaa toimintaa. Sieltä syntyy se tuottavuus ja varaa maksaa parempaa palkkaa. Kysyin helmikuun 16. päivä tästä erittäin fiksulta hoitajalta ja juteltiin pitkät ajat, kun miestä operoitiin parempaan golfkuntoon. Jotenkin en saanut vastausta, mitä alalla tehdään ja onko se tekeminen jatkuvaa?

Kun itse johtaa todella isoa organisaatiota ja paine tehokkuuteen tulee ylhäältä jatkuvasti, niin ei sitä voi heiluttaa ruoskaa ja vaatia juoksemaan kovempaa, on pakko kehittää toimintaa, työoloja, johtamista. Tyytyväiset työntekijät ovat kaiken perusta, tutkimukset kertovat myös sen, että kun kerran saat muutaman satasen lisää, niin se hyöty unohtuu nopeasti ja sitä pidetään itseoikeutettuna, kohta pitäisi saada taas lisää.

Kärjistän asiaa tietoisesti, mutta nyt saa hoitajien puheista mielestäni hiukan väärän käsityksen ja samalla jotenkin nostetaan ala jotenkin erityisen raskaaksi, tästä uskaltaisin haastaa ja silti toivon jonkun tason korotuksia yleiskorotuksen päälle.
 

Outsider

Jäsen
Porin perusturvan hoitopuolen työntekijä saa palkkaa noin 1650€ nettona kuukaudessa. Perus päivätyö ja työkokemuslisä täysimääräisenä mukana brutossa. Eipä tuota voi kauhean juhlavaksi kehua . Pitkä on matka siihen yli 2000 euron nettoon, mutta näin ne asiat koetaan.

Muistetaan nyt kuitenkin, että se yli 2000€ netto ei ole mikään jatkoajan keskustelupalstalla keksitty juttu, vaan juuri esim. tännekin linkatussa iltapäivälehden jutussa hoitaja itse omalla nimellä ja naamallaan niin kertoi. Turha siitä on muita syyttää, jos omasta leiristä annetaan virheellistä tietoa.
 

Joukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Muistetaan nyt kuitenkin, että se yli 2000€ netto ei ole mikään jatkoajan keskustelupalstalla keksitty juttu, vaan juuri esim. tännekin linkatussa iltapäivälehden jutussa hoitaja itse omalla nimellä ja naamallaan niin kertoi. Turha siitä on muita syyttää, jos omasta leiristä annetaan virheellistä tietoa.
Kyllä, tämä netto pitää sisällään ne ilta-, yö- ja viikonloppulisät. Normaalia päivätyötä tekevät eivät pääse tähän lähellekkään.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kyllä, tämä netto pitää sisällään ne ilta-, yö- ja viikonloppulisät. Normaalia päivätyötä tekevät eivät pääse tähän lähellekkään.
Sekoitetaanko nyt lähihoitajan ja sairaanhoitajan palkat keskenään?
 

Joukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Sekoitetaanko nyt lähihoitajan ja sairaanhoitajan palkat keskenään?
Tästä varmaan osittain kyse, mutta ongelma on mielikuvavaikuttamisesta. Annetaan ymmärtää, että sairaanhoitopiirien työntekijät ovat jo valmiiksi "kovapalkkaisia" ja unohdetaan se oikeasti pienipalkkainen henkilöstö.
 

Jeffrey

Jäsen
Vantaalla koulut maksavat kiinteistöistään vuokraa tilakeskukselle, joka tekee säästöjä mm. säätämällä koulujen ilmanvaihdot liian pienelle. Loma-aikoina ja viikonloppuisin ilmanvaihdot ovat yleensä kokonaan pois päältä ja öisin puolella teholla. Meillä on uusi koulu, jossa esimerkiksi valaistuksessa säästetään niin, että valot eivät pysy päällä, kun aamupäivällä ulkovalo alkaa automatiikan mukaan olemaan riittävää.

Aulatilat ja käytävät ovat oppimisen tiloja, jotka on laskettu neliöihin mukaan. Seuraus on se, että on joka puolella ahdasta. 900 oppilaan koulussa on pienehkö urheilusali sekä pieni "tanssisali". Liikunnan tilat ovat aivan riittämättömät. Laaja-alaisille erityisopettajille ei riittänyt ollenkaan omia huoneita, missä he voisivat pitää pienryhmätunteja. Nyt he kiertelevät ympäri koulua etsimässä vapaita koppeja milloin mistäkin tuntejaan varten.

Koulun tiloissa on iltakäyttöä: erilaisia kerhoja ja urheiluseurojen harjoituksia.

Siivous, ruokahuolto ja kiinteistönhoito on ulkoistettu kaupungin omistamalle Vantille. Varsinkin siivous on heikkotasoista, koululta lähtee jatkuvasti reklamaatioita. Minun luokkani lattia esimerkiksi oli 7 viikkoa pesemättä ja imuroimatta (onneksi sentään on kengätön koulu). Näistä on enää vaikeaa repiä säästöjä, kun töitä olisi enemmän kuin tekijöitä.

Koulunkäyntiavustajat tulevat vuokratyöyhtiö Seurelta, paitsi että heitä ei tule. Nytkin olisi parille vakituiselle töitä, mutta kun heille ei löydy edes lyhytaikaisia sijaisia. Kuraattoreista, psykologeista ja varsinkin terveydenhoitajista on jatkuva pula. Oppilashuolto ei toimi kunnolla, koska henkilökunta ei riitä.

Ja opettajien sijaistaminen... ei löydy sijaisia. Jatkuvasti "otoillaan", eli opettaja oman ryhmänsä lisäksi yrittää valvoa toista ryhmää, jonka opettaja on poissa.

Jos jostain Vantaalla koulupuolella voisi tehostaa tai säästää vielä, niin eiköhän se olisi sivistysviraston suunnittelijoista. Sen verran sankkaa ohjeistusta sieltä kouluille usein tulee, että tuntuu, että siellä ollaan todellisuudesta vieraannuttu. Toinen säästökohde olisi muuttaa hankintamalleja. Ainakin meille tulee kilpailutusten seurauksena ylihintaista tavaraa, joka laadultaan on vielä heikkoa. Mainittakoon tässä toimittajana varsinkin Lekolar, sekä luonnontieteiden tavarantoimittaja Is-Vet.

Varmasti voitaisiin vielä kaikesta kurjistaa lisää, eihän me ikinä olla kurjuuden maksimoinnissa. Mutta jossain vaiheessa alkaa ihmisillä mitta tulla täyteen. Minulle palkankorotusta tärkeämpää olisi työolosuhteiden parantuminen. Että en enää joutuisi olemaan peruskoulun opettajan työn ohella sosiaalipuolen ihminen, kiinteistönhoitaja, laitoshuoltaja ja mikä milloinkin. Työn rajaaminen pitäisi saada tehtyä ja pitäisi kirjoittaa selkeästi sopimuksiin, mitä kenenkin työhön kuuluu, ja sitten vaikka maksetaan lisätyöstä korvaus.

Tämä kokemus puoltaa hyvin sitä omaa pointtia, toiset (opettajat) eivät halua olla kiinteistönhuollosta vastuussa ja siitä vastuussa olevat eivät osaa, tai ainakin jossain vaiheessa prosessi on virhettä. Toki esimerkiksi ilmastoinnin minimoimisen kustannusten hahmottaminen on huomattavasti hankalampaa kuin siitä saatavien säästöjen.

Toki itse pyrin eroon siitä ajatusmallista, että huono olisi automaattisesti halpa. Jos esimerkiksi siivous ei toimi, mutta on halpa, niin onko se halpa? Tai onko se oikeasti edes halpa sen takia ettei se toimi? Tässä ongelmassa pitäisi taas pureutua syvemmälle ongelmaan, onko ylipäänsä ideaalia pyörittää julkista alihankintahimmeliä, vai voisiko selkeästi parempaa laatu saamalla samaan hintaan jonkin muun himmelin kautta?

Julkisella puolella on monenlaisia johtamisongelmia, toki niitä on myös yksityisillä. Itseäni huolettaa se kaikki hukka ja turhuus jota näihin erinäisiin prosesseihin menee. Uskon vakaasti, että samalla rahalla olisi tehtävissä parempaa laatua. Ja kuten totesin niin uskon rahan jäävän myös muuhun, esimerkki oli palkat, mutta voi se olla jotain muutakin hyvää.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sairaanhoitajan peruspalkka on karvan alle 2500 euroa. Tästä verot pois ni aikalailla toi 2000 euroa käteen.
Ilman ikä- ja muita lisiä toki näin. Kun sairaanhoitajien keskipalkka on se 3000 euroa, niin jokaista 2500 tienaavaa vasten on siis jossain joku hoitaja, joka tienaa 3500 kuussa tai monta 3100 euroa kuussa tienaavaa. Ilman ylitöitä.
Tästä varmaan osittain kyse, mutta ongelma on mielikuvavaikuttamisesta. Annetaan ymmärtää, että sairaanhoitopiirien työntekijät ovat jo valmiiksi "kovapalkkaisia" ja unohdetaan se oikeasti pienipalkkainen henkilöstö.
Jees. Ei kait heitä ”kovapalkkaisiksi” ole sanottu, mutta sairaanhoitajat ovat ”keskipalkkaisia”. Iltalehdestäkin sai lukea kuinka 2200 euron nettopalkalla ei tulla toimeen. Lähihoitajat tienaavat sitten vähemmän, mutta ammattikoulupohjalta. Voi kysyä, että onko väärin, että esimerkiksi huoltomiehenä ilman mitään koulutusta toiminut isäni tienasi enemmän kuin lähihoitaja? Mielestäni kyllä.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Tämä kokemus puoltaa hyvin sitä omaa pointtia, toiset (opettajat) eivät halua olla kiinteistönhuollosta vastuussa ja siitä vastuussa olevat eivät osaa, tai ainakin jossain vaiheessa prosessi on virhettä. Toki esimerkiksi ilmastoinnin minimoimisen kustannusten hahmottaminen on huomattavasti hankalampaa kuin siitä saatavien säästöjen.

Toki itse pyrin eroon siitä ajatusmallista, että huono olisi automaattisesti halpa. Jos esimerkiksi siivous ei toimi, mutta on halpa, niin onko se halpa? Tai onko se oikeasti edes halpa sen takia ettei se toimi? Tässä ongelmassa pitäisi taas pureutua syvemmälle ongelmaan, onko ylipäänsä ideaalia pyörittää julkista alihankintahimmeliä, vai voisiko selkeästi parempaa laatu saamalla samaan hintaan jonkin muun himmelin kautta?

Julkisella puolella on monenlaisia johtamisongelmia, toki niitä on myös yksityisillä. Itseäni huolettaa se kaikki hukka ja turhuus jota näihin erinäisiin prosesseihin menee. Uskon vakaasti, että samalla rahalla olisi tehtävissä parempaa laatua. Ja kuten totesin niin uskon rahan jäävän myös muuhun, esimerkki oli palkat, mutta voi se olla jotain muutakin hyvää.
Olihan tuo laatu huomattavasti parempaa silloin, kun kouluisäntä, laitoshuoltajat ja keittäjät olivat koulun omaa henkilökuntaa. Tehostamisen ja säästöjen nimissä nämä yhtiöittämiset on tehty, asiakkaan saama kokemus palvelun laadusta merkitsee vähemmän.

Säästöt ovat sekä kiinteistöpuolella että oppilashuollossa "pikavoittoja", pitkäaikaisvaikutusta ei ajatella. Yhtenä syynä on varmasti se, että näissä kaupungin yhtiöissä ja yksiköissä johtajat ovat tulosvastuullisia vuosi kerrallaan.
 

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
Ei tuollaisiin korotuksiin ole varaa, on naiivia olettaa etteikö muu kunta-ala iske samaan suoneen kiinni tai että vientiala tämän unohtaisi, kun seuraavan kerran siellä rahaa jaetaan - he kuitenkin tuovat ravinnon ravintoketjuun ja siellä korotustaso oli 1,8-2,0%
 

Joukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ilman ikä- ja muita lisiä toki näin. Kun sairaanhoitajien keskipalkka on se 3000 euroa, niin jokaista 2500 tienaavaa vasten on siis jossain joku hoitaja, joka tienaa 3500 kuussa tai monta 3100 euroa kuussa tienaavaa. Ilman ylitöitä.

Jees. Ei kait heitä ”kovapalkkaisiksi” ole sanottu, mutta sairaanhoitajat ovat ”keskipalkkaisia”. Iltalehdestäkin sai lukea kuinka 2200 euron nettopalkalla ei tulla toimeen. Lähihoitajat tienaavat sitten vähemmän, mutta ammattikoulupohjalta. Voi kysyä, että onko väärin, että esimerkiksi huoltomiehenä ilman mitään koulutusta toiminut isäni tienasi enemmän kuin lähihoitaja? Mielestäni kyllä.
Mielestäni koulutus ei saa määrittää tienaamisen tasoa, tästä pidän omaa tienaamistani esimerkkinä. Kuukauden netto vaihtelee 3-5 tuhannen euron välillä ja ilman koulutusta. Ja tuohon toimeentulemiseen oma periaatteeni on, että eläminen pitää suhteuttaa tuloihin. Tiedän olevani änkyrä tässä asiassa ja samaa opetan jälkipolvillekin, menot suhteutetaan tuloihin.
 

Raid76

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jouka Juhola, Lipiäinen ja Ässien sylkykupit.
Jahka pääsen kotiin, niin laittelen tänne tarkalleen hoitajan tuloja julkisella puolella vuodeosastolla Porissa. Porin kaupungin perusturvan alaisuudessa.

Tulot ovat aika paljon täällä esillä olleita paremmat. Johtuen pitkälti myös ikä/kokemuslisistä ja työvuorolisistä.
 

Jeffrey

Jäsen
Olihan tuo laatu huomattavasti parempaa silloin, kun kouluisäntä, laitoshuoltajat ja keittäjät olivat koulun omaa henkilökuntaa. Tehostamisen ja säästöjen nimissä nämä yhtiöittämiset on tehty, asiakkaan saama kokemus palvelun laadusta merkitsee vähemmän.

Säästöt ovat sekä kiinteistöpuolella että oppilashuollossa "pikavoittoja", pitkäaikaisvaikutusta ei ajatella. Yhtenä syynä on varmasti se, että näissä kaupungin yhtiöissä ja yksiköissä johtajat ovat tulosvastuullisia vuosi kerrallaan.

Kustannukset alas = säästö ajatus oli myös liike-elämässä vallitseva ymmärrys tehostamisesta joskus 80-90-luvuilla, huonosti johdetuissa firmoissa toki saattaa olla edelleen. Yksityisellä puolella esimerkiksi taloyhtiöissä jopa talkkariajattelu on alkanut tekemään jonkinlaista paluuta ja muutenkin se ymmärrys koko taloudenhallinnasta paranee ja etenkin se tehostamisen väärinymmärtäminen vähenee. Toki ei välttämättä vähene mikäli johtaminen on yksinkertaista ja lyhytnäköistä. Lisäksi kykenemättömyys puuttua suuriin kulueriin saattaa johtaa mainitunkaltaiseen mikrosäästämiseen.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Kustannukset alas = säästö ajatus oli myös liike-elämässä vallitseva ymmärrys tehostamisesta joskus 80-90-luvuilla, huonosti johdetuissa firmoissa toki saattaa olla edelleen. Yksityisellä puolella esimerkiksi taloyhtiöissä jopa talkkariajattelu on alkanut tekemään jonkinlaista paluuta ja muutenkin se ymmärrys koko taloudenhallinnasta paranee ja etenkin se tehostamisen väärinymmärtäminen vähenee. Toki ei välttämättä vähene mikäli johtaminen on yksinkertaista ja lyhytnäköistä. Lisäksi kykenemättömyys puuttua suuriin kulueriin saattaa johtaa mainitunkaltaiseen mikrosäästämiseen.
Minusta työvoiman puute alkaa olla yksi suurimmista hankaluuksista. Kun mennään tuuraajilla ja tuuraajan tuuraajilla, jotka vaihtavat kohdetta jatkuvasti, työntekijä ei sitoudu mihinkään kohteeseen, eikä tunne sitä "omakseen". Työstä ja sen jäljestä ei myöskään tunneta ylpeyttä.

Tämä ilmiö näkyy meillä myös rakennuksessa työn jäljessä. Urakat jaettiin lukuisiin aliurakoihin ja lopulta siellä olivat parikymppiset virolais- ja latvialaisnuoret tekemässä töitä aika vähällä ohjeistuksella. Kerran, kun yksi opettajista oli käynyt ihmettelemässä jotain outoa ratkaisua, oli vastaus ollut suurinpiirtein "en välitä, en tule tänne töihin". Työmaan mestarin kanssa kun kierreltiin paikkoja, hänen versionsa oli "nämä ovat piirustusten mukaan tehty, kysykää arkkitehdiltä".
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Pääsiäisen jälkeen sitten taitaa pukata lakkoa varhaiskasvatuksessa eli kannattaa lakkokaupunkien päikkyikäisten vanhempien miettiä mihin sen lapsen lakon ajaksi saa hoitoon.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Mielestäni koulutus ei saa määrittää tienaamisen tasoa, tästä pidän omaa tienaamistani esimerkkinä. Kuukauden netto vaihtelee 3-5 tuhannen euron välillä ja ilman koulutusta. Ja tuohon toimeentulemiseen oma periaatteeni on, että eläminen pitää suhteuttaa tuloihin. Tiedän olevani änkyrä tässä asiassa ja samaa opetan jälkipolvillekin, menot suhteutetaan tuloihin.
Tottakai koulutus määrittää tulotasoa varsinkin säännellyillä aloilla kuten sairaanhoidossa. Oletettavasti sairaanhoitaja on "taitavampi" kuin lähihoitaja koulutuksen takia ja tuosta syystä maksetaan enemmän. Jokaisella lähihoitajalla on myös mahdollisuus lukea nuo hoitajan paperit halutessaan.

Muistelisin sinun ajavan jotain isohkoa liikennevälinettä ja teilläkin alan omat koulutukset tai enemmänkin hyväksynnät määrittää palkkatasoa jonkin verran. On melko höpöä väittää ettei koulutus määritä palkkatasoa edes vähää alusta, toki koulutusta on monenlaista eikä rajoitu peruskoulu-toinen aste-korkeakoulu asteikolle.

Suorittavissa ja vähän säännellyillä aloilla tietenkin työkokemus ja osaamistaso ratkaisee eikä koulut.
 
Kysyn tietämättömänä että minkä verran palkat vaihtelee esim. Hesa vs pikkukaupungit. Elinkustannuksissa isoja eroja.
 

Outsider

Jäsen
Tottakai koulutus määrittää tulotasoa varsinkin säännellyillä aloilla kuten sairaanhoidossa. Oletettavasti sairaanhoitaja on "taitavampi" kuin lähihoitaja koulutuksen takia ja tuosta syystä maksetaan enemmän. Jokaisella lähihoitajalla on myös mahdollisuus lukea nuo hoitajan paperit halutessaan.

Muistelisin sinun ajavan jotain isohkoa liikennevälinettä ja teilläkin alan omat koulutukset tai enemmänkin hyväksynnät määrittää palkkatasoa jonkin verran. On melko höpöä väittää ettei koulutus määritä palkkatasoa edes vähää alusta, toki koulutusta on monenlaista eikä rajoitu peruskoulu-toinen aste-korkeakoulu asteikolle.

Suorittavissa ja vähän säännellyillä aloilla tietenkin työkokemus ja osaamistaso ratkaisee eikä koulut.

Minä ainakin tulkitsin tuon niin, että tuossa viitattiin siihen, että kouluttamattoman huoltomiehen pitäisi automaattisesti tienata vähemmän kuin koulutetun hoitajan. Alan sisällä toki noin, että enemmän koulutettujen kuuluu lähtökohtaisesti tienata paremmin, koska onhan se koulutus hyvä mittari osaamisesta.
 

MENTALSPORT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
Ei tuollaisiin korotuksiin ole varaa, on naiivia olettaa etteikö muu kunta-ala iske samaan suoneen kiinni tai että vientiala tämän unohtaisi, kun seuraavan kerran siellä rahaa jaetaan - he kuitenkin tuovat ravinnon ravintoketjuun ja siellä korotustaso oli 1,8-2,0%
No onneksi siun sotella oli varaa iskeä kovapalkkaisten sotejohtajien palkkaan +10% näin hoitajien lakon ekana päivänä. Ei vaan mee ihan nappiin sielläkään. Kyllä sitä rahaa tuntuu löytyvän johtajakavereille ainakin.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
No onneksi siun sotella oli varaa iskeä kovapalkkaisten sotejohtajien palkkaan +10% näin hoitajien lakon ekana päivänä. Ei vaan mee ihan nappiin sielläkään. Kyllä sitä rahaa tuntuu löytyvän johtajakavereille ainakin.
Vennamo nuorempi tämän sanoi suoraan. Jos postin pääjohtajana saan uuden Mersun niin se ei tunnu missään, mutta jos jokaiselle postinkantajalle ommellaan työtakkiin ylimääräinen nappi talvipakkasia varten, se maksaa miljoonan.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Tottakai koulutus määrittää tulotasoa varsinkin säännellyillä aloilla kuten sairaanhoidossa. Oletettavasti sairaanhoitaja on "taitavampi" kuin lähihoitaja koulutuksen takia ja tuosta syystä maksetaan enemmän. Jokaisella lähihoitajalla on myös mahdollisuus lukea nuo hoitajan paperit halutessaan.

Muistelisin sinun ajavan jotain isohkoa liikennevälinettä ja teilläkin alan omat koulutukset tai enemmänkin hyväksynnät määrittää palkkatasoa jonkin verran. On melko höpöä väittää ettei koulutus määritä palkkatasoa edes vähää alusta, toki koulutusta on monenlaista eikä rajoitu peruskoulu-toinen aste-korkeakoulu asteikolle.

Suorittavissa ja vähän säännellyillä aloilla tietenkin työkokemus ja osaamistaso ratkaisee eikä koulut.
Aika usein se palkka määrätään yksityiselläkin nimenomaan koulutuksen mukaan, joka sitten tietysti vahvasti korreloi tuottavuuden kanssa. Alussa siis, parhaiten osaavat/tuottavat sitten etenevät paremmin/saavat parempia korotuksia.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös