Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Jani82]

@Jani82Noh, meillä laatu ja määrä vaikuttavat yhtälailla, vaikka on yksiköitä, joissa tuota ei pystytä kunnolla mittaroimaan.

Itse joustin viimekesänä niin, että en pitänyt yhtään lm-vapaata huhtikuun ja syyskuun välillä, koska ei saatu porukkaa töihin niin, että oltaisiin selvitty lomista. Sovittiin ta:n kanssa, että pidän pitämättömät päivät syksyllä, ja helmikuun alusta menin takaisin linjalle töihin, kun saatiin rästit pidettyä. Vaikka se sun mielestä näyttää siltä, että mitään ei tehtäisi, niin totuus saattaa olla silti erilainen. Sama homma pätee tsv-toimintaan.
Oletko ehdottanut mallia, missä lm olisi vaikka kaksi viikkoa töissä, ja kahtena viikkona pitäisi 24h lm-tunteja viikossa ? Jos se kerran aiheuttaa ongelmia tuotannossa ? Vai mikä siinä on se närästys sun kannalta ?

Pääluottamusmiehen kohdalla tunnit vielä ymmärtää siellä on välillä isojakin juttuja firman koosta riippuen.
Tosin kun tiedän mitä nykyinen pääluottamusmies on touhunut niin kyllä siinäkin menee niitä tunteja hukkaan ja paljon.
Työsuojeluvaltuutettu on ainakin meillä sellainen, että käytännössä ne jutut jotka on ennen tehty niiden tuntien aikana jäävät nyt tekemättä ja työntekijät enemmänkin nauravat tälle nykyiselle toiminnalle jossa siitä työturvallisuudesta ei enää välitetä.

Ei nuo tunnit varsinaisesti ongelmia aiheuta mutta kyseisten henkilöiden asenne jossa oma perse on kaikista tärkein verrattuna edellisiin joissa luottamushenkilöt oikeasti joustivat myös omista hommistaan aiheuttaa kummasti närää henkilöstössä.
Edellisetkin luottamushenkilöt olivat vuorotöissä ja se ei ollut ongelma jännä juttu, että nyt siitä tuli ongelma kun nykyisten olisi pitänyt siirtyä vuorotyöhön.

 

[godofthunder]

Pääluottamusmiehen kohdalla tunnit vielä ymmärtää siellä on välillä isojakin juttuja firman koosta riippuen.
Tosin kun tiedän mitä nykyinen pääluottamusmies on touhunut niin kyllä siinäkin menee niitä tunteja hukkaan ja paljon.
Työsuojeluvaltuutettu on ainakin meillä sellainen, että käytännössä ne jutut jotka on ennen tehty niiden tuntien aikana jäävät nyt tekemättä ja työntekijät enemmänkin nauravat tälle nykyiselle toiminnalle jossa siitä työturvallisuudesta ei enää välitetä.

Ei nuo tunnit varsinaisesti ongelmia aiheuta mutta kyseisten henkilöiden asenne jossa oma perse on kaikista tärkein verrattuna edellisiin joissa luottamushenkilöt oikeasti joustivat myös omista hommistaan aiheuttaa kummasti närää henkilöstössä.
Edellisetkin luottamushenkilöt olivat vuorotöissä ja se ei ollut ongelma jännä juttu, että nyt siitä tuli ongelma kun nykyisten olisi pitänyt siirtyä vuorotyöhön.

Not jos porukka on tyytymätön luottoon, niin varmasti sen vaihtavat. Toki, myös ta voi myös sanoa tsv:lle, jos asiat jäävät hoitamatta. Mitäs tää luotto on sitten touhunnut, jos saa udella ?

 

[jussi_j]

JHL:n, ilmeisesti lastentarhojen työntekijöiden edunvalvoja, sanoi äsken telkussa: "en nyt katso, että koulutuksella voidaan lisätä pätevyyttä". Melkoinen kannanotto. Koskeekohan tuo sama lääkäreitä ja lentäjiä noin AY-jäärän mielestä, vai ainoastaan lastenhoitajia?

 

[Jymäkkä]

JHL:n, ilmeisesti lastentarhojen työntekijöiden edunvalvoja, sanoi äsken telkussa: "en nyt katso, että koulutuksella voidaan lisätä pätevyyttä". Melkoinen kannanotto. Koskeekohan tuo sama lääkäreitä ja lentäjiä noin AY-jäärän mielestä, vai ainoastaan lastenhoitajia?

Ilman muuta typerä kommentti tuollaisenaan. Tässä asiassahan se pihvi on kuitenkin siinä, kuinka käytännössä samaa työtä tekevien palkka voi olla erilainen riippuen siitä, kumman koulutuksen kautta on ammattiin tullut. Kyllähän AY- liikettä usein moititaan siitäkin, kun palkka pitäisi jonkun koulutuksen mukaan määrätä, eikä "todellisen osaamisen". Vähän tilanteen mukaan aina kumpikin puoli löytää argumenttinsa.

 

[jussi_j]

En tosin ymmärrä, miksi lastentarhassa pitää olla akateeminen loppututkinto. Käsittääkseni ihmiskunta on pärjännyt kohtuullisesti lastenhoidossa ilman koulutusta. Ihan kuin se olisi geeneissä. Se on arvomaailma ja ihmistyyppikysymys kuka pärjää lasten kanssa noin pääosin. Itse kun vein lapsiani tarhaan, niin pelkkä eteisessä vierailu sai hermot romahduspisteeseen. Harvinaisen vittumainen paikka.

 

[Vuokralainen]

JHL:n, ilmeisesti lastentarhojen työntekijöiden edunvalvoja, sanoi äsken telkussa: "en nyt katso, että koulutuksella voidaan lisätä pätevyyttä".

Samaan kiinnitin huomiota. En oikein ymmärtänyt mitä se tuolla haki.

Itsehän olin itse lastentarhassa viime vuonna pariinkin otteeseen työharjoittelussa ja ei se kyllä minun paikka ole ja arvostan kovasti niitä joilta se homma käy siellä luontevasti. Minulta ei käynyt.

 

[TosiFani]

En tosin ymmärrä, miksi lastentarhassa pitää olla akateeminen loppututkinto. Käsittääkseni ihmiskunta on pärjännyt kohtuullisesti lastenhoidossa ilman koulutusta. Ihan kuin se olisi geeneissä. Se on arvomaailma ja ihmistyyppikysymys kuka pärjää lasten kanssa noin pääosin. Itse kun vein lapsiani tarhaan, niin pelkkä eteisessä vierailu sai hermot romahduspisteeseen. Harvinaisen vittumainen paikka.

Näin se koetaan, kadulta napattu mukava kaveri on yhtä pätevä kuin yliopistossa opiskellut. Päteekö tämä myös muihin ammatteihin?

Kysymys on opettajan ammattinimikkeen käyttöoikeudesta. Nykyisin opettajia tulee yliopistosta ja ammattikorkeasta, uuden lain mukaan opettajan ammattinimikkeen saisi vain yliopistosta. Samalla päiväkotien työntekijöiden koulutustasoa nostetaan. Sellainen pikku juttu vielä, että nykyiset työntekijät saavat pitää kelpoisuutensa, eikä ketään irtisanota, muutos tapahtuisi eläköitymisen kautta.

JHL:lla on huoli jäsenkadosta kun tulevaisuudessa lastenhoitajia valmistuu vähemmän.

 

[Jymäkkä]

En tosin ymmärrä, miksi lastentarhassa pitää olla akateeminen loppututkinto. Käsittääkseni ihmiskunta on pärjännyt kohtuullisesti lastenhoidossa ilman koulutusta. Ihan kuin se olisi geeneissä. Se on arvomaailma ja ihmistyyppikysymys kuka pärjää lasten kanssa noin pääosin. Itse kun vein lapsiani tarhaan, niin pelkkä eteisessä vierailu sai hermot romahduspisteeseen. Harvinaisen vittumainen paikka.

Niin, lastentarhan opettajahan vastaa nimenomaan tuosta tarhan opetuspuolesta...

 

[jussi_j]

Niin, lastentarhan opettajahan vastaa nimenomaan tuosta tarhan opetuspuolesta...

Mitähän siellä opetetaan? Kirjaimia ja numeroita kai? Siihen akateeminen loppututkinto? Varmaan jossain humanistipiireissä tekeekin hyvää vähän opiskella, mutta tekniikan puolella me opimme lukemaan ja laskemaan ilman sen kummempia akateemisia proseduureja.

Muistaakseni peruskoulun ekan ja tokan luokan tavoite on oppia lukemaan ja koulunkäyntiin liittyviä juttuja. Mitään ei tarvitse ymmärtää, mikä ei liity ryhmässä työskentelyyn sinänsä.

 

[TosiFani]

Mitähän siellä opetetaan? Kirjaimia ja numeroita kai? Siihen akateeminen loppututkinto? Varmaan jossain humanistipiireissä tekeekin hyvää vähän opiskella, mutta tekniikan puolella me opimme lukemaan ja laskemaan ilman sen kummempia akateemisia proseduureja.

Muistaakseni peruskoulun ekan ja tokan luokan tavoite on oppia lukemaan ja koulunkäyntiin liittyviä juttuja. Mitään ei tarvitse ymmärtää, mikä ei liity ryhmässä työskentelyyn sinänsä.

Sinun kannattaa tutustua tähän.

http://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf

 

[DAF]

Suomessa kun tunnutaan tasaisesti vinguttavan siitä, "miksi pitää olla akateeminen loppututkinto lastenhoitajalla kun ei muissakaan maissa ole" on hyvä muistaa se, että useissa muissa maissa koulu alkaa ennen meidän esikouluikäämme, ja siellä opettajat opettavat niitä taatiaisia. Siitä voi keskustella, onko ylempi korkeakoulututkinto laajuudeltaan välttämättä tarpeen (useissa maissahan koko peruskoulu mennään edelleen "seminaariopettajilla"), mutta meikäläinen päiväkoti on siis monessa maassa ihan normaali alakoulu sieltä ylimmältä parilta vuodelta.

Menemättä nyt siihen, etteikö sosionomi (sekin on korkeakoulututkinto) sitten ehkä kuitenkin kelpaisi tai onko balanssi opettajien ja hoitohenkilökunnan välillä oikea. Näistä asioistahan nämä liitot nyt flaidaavat.

 

[Mediakuutio]

Nykyisin opettajia tulee yliopistosta ja ammattikorkeasta, uuden lain mukaan opettajan ammattinimikkeen saisi vain yliopistosta. Samalla päiväkotien työntekijöiden koulutustasoa nostetaan. Sellainen pikku juttu vielä, että nykyiset työntekijät saavat pitää kelpoisuutensa, eikä ketään irtisanota, muutos tapahtuisi eläköitymisen kautta.

JHL:lla on huoli jäsenkadosta kun tulevaisuudessa lastenhoitajia valmistuu vähemmän.

Nämä tällä hetkellä/tulevaisuudessa yliopistosta tulevat eivät vain ole yhtään sen koulutetumpia kuin nykyiset ammattikorkean käyneet. Tuo koko muutos on nimenomaan OAJ:n lobbaama ja tarkoituksena saada heille enemmän jäseniä. Tuolle, että vain yliopistossa koulutettaisiin lastentarhanopettajia ei ole mitään tutkittua perustetta.

Mitähän siellä opetetaan? Kirjaimia ja numeroita kai? Siihen akateeminen loppututkinto? Varmaan jossain humanistipiireissä tekeekin hyvää vähän opiskella, mutta tekniikan puolella me opimme lukemaan ja laskemaan ilman sen kummempia akateemisia proseduureja.

Muistaakseni peruskoulun ekan ja tokan luokan tavoite on oppia lukemaan ja koulunkäyntiin liittyviä juttuja. Mitään ei tarvitse ymmärtää, mikä ei liity ryhmässä työskentelyyn sinänsä.

Nykyyään opetetaan kyllä hyvin laajasti kaikkea ja harva tätä edes käsittää. Tutkitusti laadukas varhaiskasvatus on lapsen tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävää ja tähän satsatut eurot saadaan moninkertaisesti takaisin.

 

[Mediakuutio]

Suomessa kun tunnutaan tasaisesti vinguttavan siitä, "miksi pitää olla akateeminen loppututkinto lastenhoitajalla kun ei muissakaan maissa ole" on hyvä muistaa se, että useissa muissa maissa koulu alkaa ennen meidän esikouluikäämme, ja siellä opettajat opettavat niitä taatiaisia. Siitä voi keskustella, onko ylempi korkeakoulututkinto laajuudeltaan välttämättä tarpeen (useissa maissahan koko peruskoulu mennään edelleen "seminaariopettajilla"), mutta meikäläinen päiväkoti on siis monessa maassa ihan normaali alakoulu sieltä ylimmältä parilta vuodelta.

Menemättä nyt siihen, etteikö sosionomi (sekin on korkeakoulututkinto) sitten ehkä kuitenkin kelpaisi tai onko balanssi opettajien ja hoitohenkilökunnan välillä oikea. Näistä asioistahan nämä liitot nyt flaidaavat.

Niin, yliopistosta tulevat lastentarhanopettajathan ovat siis kandeja eivät maistereita ja itseasiassa sosionomin tutkinto on hieman pidempi.

 

[TosiFani]

Nämä tällä hetkellä/tulevaisuudessa yliopistosta tulevat eivät vain ole yhtään sen koulutetumpia kuin nykyiset ammattikorkean käyneet. Tuo koko muutos on nimenomaan OAJ:n lobbaama ja tarkoituksena saada heille enemmän jäseniä. Tuolle, että vain yliopistossa koulutettaisiin lastentarhanopettajia ei ole mitään tutkittua perustetta...

Kyse on opintojen sisällöstä, lastentarhanopettajan koulutus yliopistossa (180 op) keskittyy käytännöss kokonaisuudessa kasvatustieteeseen ja varhaiskasvatukseen. Sosionomi AMK:n koulutusohjelma sisältää paljon muutakin, käytännössä sosionomit saavat lastentarhaopettajan pätevyyden 60 opintopisteen pedagogisilla opinnoilla.

Lastentarhanopettajan koulutus, KK – Opettajankoulutuslaitos

Opintopolku.fi

 

[iibor]

Nämä tällä hetkellä/tulevaisuudessa yliopistosta tulevat eivät vain ole yhtään sen koulutetumpia kuin nykyiset ammattikorkean käyneet. Tuo koko muutos on nimenomaan OAJ:n lobbaama ja tarkoituksena saada heille enemmän jäseniä. Tuolle, että vain yliopistossa koulutettaisiin lastentarhanopettajia ei ole mitään tutkittua perustetta.

.

Käsittääkseni tässähän ei ole missään nimessä kyse nyt siitä, että sosionomin tutkinto koetaan nyt jotenkin vähempiarvoisena LTO-kanditutkintoon verrattuna. Kyse on nyt siitä, että kandit ovat koko kanditutkinnon ajan opiskelleet ja keskittyneet siihen, että heistä tulee aikanaan lastentarhanopettajia. Kaikki resurssit tuossa koulutuksessa on käytetty sitä silmällä pitäen, että kandit pystyvät tarjoamaan laadukasta varhaiskasvatusta ja -opetusta. Mihinkään muuhun ammattiin ei tuolla koulutuksella voi käytännössä hakea ja lisäksi yliopistossa opiskelevat ovat jo opiskelun alussa tienneet, mihin ammattiin he valmistuvat.

Sosionomeilla on taas todella paljon eri ammatteja, joihin tuolla tutkintonimikkeellä voi hakeutua. Väitän, ettei iso osa sosionomikoulutukseen hakeutuvistakaan varmasti voi sanoa, mihin alalle he loppujen lopuksi erikoistuvat. Tästä johtuen ei sosionomin koulutuksen aikana ole mitenkään mahdollista keskittyä samalla tavalla varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan kuin yliopistossa. On mun mielestä aivan luonnollinen suunta, että varhaiskasvatuksessa halutaan lisätä LTO-kandien määrää.

Samalla en voi olla ihmettelemättä tätä lakkoa siitä jo mainitusta syystä johtuen, että lakiesityksen läpi mennessä, nykyisille virkasuhteille ei tapahdu yhtään mitään. Lain tullessa voimaan vuonna 2030, tulevat lastentarhanopettajat ovat jo kasvaneet siihen ajatukseen, että halutessasi lastentarhanopettajaksi, hakeudu yliopistoon.

 

[scholl]

Nykyyään opetetaan kyllä hyvin laajasti kaikkea ja harva tätä edes käsittää. Tutkitusti laadukas varhaiskasvatus on lapsen tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävää ja tähän satsatut eurot saadaan moninkertaisesti takaisin.

Mitä siellä opetetaan? Minun nuoruudessani ei menty tarhaan. Tuskin siellä mitään Shakespearea luetaan nykyisinkään. Pidän lastentarhanopettajia ihan pilipalijenginä, jota on turha kouluttaa liikaa, kun se on kuitenkin jotain leikkimistä ja laulamista. Tämä maa on mennyt liiallisen koulutuksen tielle.

Yliopistokoulutus nostaa palkkoja. Mitä alhaisempi koulutustaso, sitä halvempaa työvoimaa saamme.

 

[MacRef]

Tämä ketju on tällä hetkellä kyllä huikeutta. Varhaiskasvatuksesta mitään tietämättömät kommentoivat vahvalla tietämyksellä varhaiskasvatusta ja sen helppoutta.

 

[TosiFani]

Mitä siellä opetetaan? Minun nuoruudessani ei menty tarhaan. Tuskin siellä mitään Shakespearea luetaan nykyisinkään. Pidän lastentarhanopettajia ihan pilipalijenginä, jota on turha kouluttaa liikaa, kun se on kuitenkin jotain leikkimistä ja laulamista. Tämä maa on mennyt liiallisen koulutuksen tielle.

Olen pitänyt sinua aina flamettajana ja trollina, käsitys vaan vahvistuu. Älykäs kaveri ymmärtäisi, että Suomen kaltaisen pikku maan ainoa keino pärjätä maailmalla, on osaaminen. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on iso rooli suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Mutta kyllähän sinä nämä tiesit, kunhan vaan haluat väriä keskusteluun.

 

[jussi_j]

Sinun kannattaa tutustua tähän.

http://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf

Eipä tuo ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa mitä sanoin.

Oppimisen osa-alueet ovat:

•Kielten rikas maailma
• Ilmaisun monet muodot
• Minä ja meidän yhteisömme
• Tutkin ja toimin ympäristössäni
• Kasvan, liikun ja kehityn.

Perusjuttuja, minkä normaali ihminen kyllä ymmärtää. Varsinkin kun oppimateriaaleja ei ole ohjaamassa toimintaa, noi voivat tarkoittaa mitä vaan.

 

[TosiFani]

Eipä tuo ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa mitä sanoin.

Oppimisen osa-alueet ovat:

•Kielten rikas maailma
• Ilmaisun monet muodot
• Minä ja meidän yhteisömme
• Tutkin ja toimin ympäristössäni
• Kasvan, liikun ja kehityn.

Perusjuttuja, minkä normaali ihminen kyllä ymmärtää. Varsinkin kun oppimateriaaleja ei ole ohjaamassa toimintaa, noi voivat tarkoittaa mitä vaan.

Insinööri on nyt aika pahasti ulkona. Jos sinulla on omia lapsia lastentarhassa, pyydä heitä esittelemään omat suunnitelmat. Voit yllättyä.

 

[Mediakuutio]

Kyse on opintojen sisällöstä, lastentarhanopettajan koulutus yliopistossa (180 op) keskittyy käytännöss kokonaisuudessa kasvatustieteeseen ja varhaiskasvatukseen. Sosionomi AMK:n koulutusohjelma sisältää paljon muutakin, käytännössä sosionomit saavat lastentarhaopettajan pätevyyden 60 opintopisteen pedagogisilla opinnoilla.

Lastentarhanopettajan koulutus, KK – Opettajankoulutuslaitos

Opintopolku.fi

Niin sama 60 opintopistevaativuus on siellä yliopistossakin. Todellisuudessa sosionomit jotka suuntautuvat lastentarhanopettajiksi käyvät keskimäärin yli 100 opintopistettä varhaiskasvatusta. Lisäksi heiltä löytyy opintoja myös esimerkiksi lastensuojelusta jotka ovat todella tärkeitä päiväkotimaailmassa.

Käsittääkseni tässähän ei ole missään nimessä kyse nyt siitä, että sosionomin tutkinto koetaan nyt jotenkin vähempiarvoisena LTO-kanditutkintoon verrattuna. Kyse on nyt siitä, että kandit ovat koko kanditutkinnon ajan opiskelleet ja keskittyneet siihen, että heistä tulee aikanaan lastentarhanopettajia. Kaikki resurssit tuossa koulutuksessa on käytetty sitä silmällä pitäen, että kandit pystyvät tarjoamaan laadukasta varhaiskasvatusta ja -opetusta. Mihinkään muuhun ammattiin ei tuolla koulutuksella voi käytännössä hakea ja lisäksi yliopistossa opiskelevat ovat jo opiskelun alussa tienneet, mihin ammattiin he valmistuvat.

Sosionomeilla on taas todella paljon eri ammatteja, joihin tuolla tutkintonimikkeellä voi hakeutua. Väitän, ettei iso osa sosionomikoulutukseen hakeutuvistakaan varmasti voi sanoa, mihin alalle he loppujen lopuksi erikoistuvat. Tästä johtuen ei sosionomin koulutuksen aikana ole mitenkään mahdollista keskittyä samalla tavalla varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan kuin yliopistossa. On mun mielestä aivan luonnollinen suunta, että varhaiskasvatuksessa halutaan lisätä LTO-kandien määrää.

Samalla en voi olla ihmettelemättä tätä lakkoa siitä jo mainitusta syystä johtuen, että lakiesityksen läpi mennessä, nykyisille virkasuhteille ei tapahdu yhtään mitään. Lain tullessa voimaan vuonna 2030, tulevat lastentarhanopettajat ovat jo kasvaneet siihen ajatukseen, että halutessasi lastentarhanopettajaksi, hakeudu yliopistoon.

Niin todellisuussa harva yliopistokoulutettu työskentelee edes päiväkodissa vaan jossain muualla ja myös iso osa käyttää tuota polkuna luokanopettajan koulutukseen. Tästä syystä niitä kandeja ei monessa päiväkodissa ole yhtäkään vaikka niitä jatkuvasti koulutetaan. Ja kuten ylhäällä jo mainittu niin noita opintopisteitä varhaiskasvatuksesta käydään keskimäärin yli 100 joten eroa ei juuri edes ole. Lisäksi kuten aiemmin kirjoitin, ei ole mitään tieteellistä näyttöä, että yliopistokoulutuksen saaneiden opetus olisi parempaa.

 

[TosiFani]

Niin sama 60 opintopistevaativuus on siellä yliopistossakin. Todellisuudessa sosionomit jotka suuntautuvat lastentarhanopettajiksi käyvät keskimäärin yli 100 opintopistettä varhaiskasvatusta. Lisäksi heiltä löytyy opintoja myös esimerkiksi lastensuojelusta jotka ovat todella tärkeitä päiväkotimaailmassa...

No, minä katsoin kasvatustieteen perus- ja aineopinnot sekä varhaiskasvatukseen liittyvät harjoittelut ja kandityön eduksi tässä vaiheessa.

 

[opelix]

Mitä siellä opetetaan? Minun nuoruudessani ei menty tarhaan. Tuskin siellä mitään Shakespearea luetaan nykyisinkään. Pidän lastentarhanopettajia ihan pilipalijenginä, jota on turha kouluttaa liikaa, kun se on kuitenkin jotain leikkimistä ja laulamista. Tämä maa on mennyt liiallisen koulutuksen tielle.

Yliopistokoulutus nostaa palkkoja. Mitä alhaisempi koulutustaso, sitä halvempaa työvoimaa saamme.

Vaikka hieman "värityksen" makua onkin tässä kommentissa, on siinä myös pieni totuuden siemenkin. Kuten jo edellä on mainittu, lasten kanssa olemisessa on luontaisella osaamisella ihan koulutuksesta riippumatta aika iso merkitys. Se että väkeä ylikoulutetaan jokaiseen perushommaan käy kyllä yhteiskunnalle kalliiksi. Koulutus ei takaa välttämättä tässä yhtään mitään.

Arvostan lastentarhanopettajia suunnattomasti. Itse luokanopettajana en lähtisi tuohon duuniin edes nykyisillä eduillani eli pitkillä lomilla ja lyhyemmällä työajalla. Joskushan sitä ihmeteltiin miksi meikäläiset ovat maistereita, en ole ihan varma onko se välttämätöntä. No palkkaa sillä saatiin lisää vrt.LTO.

Suurin mysteeri tässä on se että ihmiset kyllä hakeutuessaan eri aloille tietävät ammattinsa hyvät ja huonot puolet mutta sitten hetken töitä tehtyään ovat unohtaneet tämän ennakkotiedon ja alkavat ajaa etujaan suureen ääneen. Ammatinvalintakysymys.

Tässä aiheeseen liittyvää juttuakin
Yrittäjä-isä Markus lyttää varhaiskasvattajat ”ringissä seisoviksi sosionomeiksi” ja vastustaa heidän lakkoaikeitaan - Näin vastaa lakkoliiton pomo

 

[Mediakuutio]

No, minä katsoin kasvatustieteen perus- ja aineopinnot sekä varhaiskasvatukseen liittyvät harjoittelut ja kandityön eduksi tässä vaiheessa.

Ja ihan samat harjoittelut (itse asiassa taitaa tätäkin olla vähän enemmän) ja opinnäytetyön (tämäkin taitaa olla itseasiassa vähän laajempi) se sosionomikin suorittaa. Ja ne opinnotkin on samat tohtorit yms suunnitellut mutta se koulutus vaan muuttuu jotenkin paremmaksi siellä yliopistorakennuksessa.

 

[Mediakuutio]

Suurin mysteeri tässä on se että ihmiset kyllä hakeutuessaan eri aloille tietävät ammattinsa hyvät ja huonot puolet mutta sitten hetken töitä tehtyään ovat unohtaneet tämän ennakkotiedon ja alkavat ajaa etujaan suureen ääneen. Ammatinvalintakysymys.

Tässä aiheeseen liittyvää juttuakin
Yrittäjä-isä Markus lyttää varhaiskasvattajat ”ringissä seisoviksi sosionomeiksi” ja vastustaa heidän lakkoaikeitaan - Näin vastaa lakkoliiton pomo

Ja osa on myös työskennellyt alalla pitkään ja siinä ajassa palkka on noussut ihan naurettavan vähän. Ja tuo juttuhan on jonkun trollin tekosia, kohokohtana syyllistetään sosionomeja (miksi juuri sosionomeja eikä lastenhoitajia ja kandeja) siitä, että töissä voi olla vain yksi työntekijä klo 16.45. Olisikohan tässä syy esimerkiksi työnantajassa eikä työntekijöissä vai tulisiko työpaikalla hillua ihan ilmaiseksi omalla vapaa-ajalla. Kiinnostaisi myös tietää miten Markus on erottanut sosionomit muista työntekijöistä ja millä meriiteillä hän arvioi muiden ammattitaitoa. Erikoista, että koko juttua on edes julkaistu sillä aika hataralla pohjalla on.