Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Pula-ajan Tretjak]

Rakennusalalla pula tekijöistä: Vastavalmistuneet pyytävät enemmän kuin kokeneet – ”Odotus, että maksettaisiin 6000 e/kk heti” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Linkin takaa tulee EK:n maksettu mainos rakennusalan verenimijöistä eli työntekijöistä. Koska työnjohdosta puuttuu määrällisesti tekijöitä, niin palkkaa ei kuitenkaan saisi pyytää. On väärin myös mennä kilpailijalle töihin, jos se maksaisi enemmän. Samalla toki muistetaan kertoa, että nuo kaverit saa sitten varmasti ensimmäisenä kenkää, kunhan taas päästään kenkää antamaan.

Jos sitten ilman sarkasmia hetkisen olisi itse, niin tuo antaa osviittaa siitä, että miten helppoa on työntekijöiden ilman liittoa sopia palkoista. Noita kavereita sentään tarvitaan kipeästi ja ovat vielä avainasemassa. Silti ei makseta pyyntiä, vaan ennemmin ollaan ilmeisesti vaikka ilman tekijää. Voisi ajatella samaa vaikka insinööreihin, niin valtaosa työnantajista riittää homman hoituvan jotenkin, eikä siitä guru-lisää pahemmin maksella sille joka varmasti hoitaa. Niin se vain menee.

 

[Jani82]

Miten sinä työnantajana määrittelisit sen, miten palkankorotukset jaettaisiin 320 hengen firmassa, jossa on 12 yksikköä ? Miten sinä mittaroisit sen, kuka on minkäkin korotuksen ansainnut ? Työnantajana sinun pitää kuitenkin pystyä perustelemaan jokaikinen korotus erikseen, joko henkilöstölle suoraan, tai sen edustajalle ?
Esimerkiksi minun palkkani on reilusti alle mediaanin meidän firmassa, ja silti aion ajaa samaa korotusta kaikille. Mun kohdalla tuo korotus tarkoittaa huimaa 20 sentin korotusta tuntipalkkaan.
Uskon että pätevien työntekijöiden liittämiseen on paljon parempiakin tapoja, kuin antaa heille 10 senttiä tunnissa enemmän liksaa kuin muille.

Tai jos vaikka kannustaisit niitä sinun vähän heikompia duunareita kohottamaan osaa osaamistaan, motivaatiotaan, tai mistä se ikinä kiinni onkin ? Uskon, että niillä saat paljon parempia tuloksia, kun eväömältä heiltä sen 10 sentin korotuksen.

Rakenna heille mielummin oikeasti kannustava heko-palkkaus vaikka. Sellainen joka toimii, kannustaa ja motivoi. Liitä siihen vaikka tulospalkkaus.

Jos kyseisten yksiköiden pääliköt eivät siihen pysty niin ovat väärässä paikassa.
Ainakin omalla työpaikalla on helppo tehtävä kun voidaan käytännössä suoraan henkilökunnan osaamisen ja työtehtävien perusteella pisteyttää kaveri, mitä parempi osaaminen niin sen mukaan myös korotukset.
Toki lisäksi myös työntekijöiden joustavuus ja "oppimishalu" vaikuttavat korotuksiin, tietysti tapauksessa jossa pisteet ovat tasan niin lopulliseen ratkaisuun vaikuttaa myös kaveri itse.

Sanotaanko näin, että pätevien kanssa ei ole ollut missään vaiheessa ongelmia kun työtä tehdään urakkana ja se porkkana on vapaa-aika kun päivän työt saa parhaimmillaan tehtyä neljässä tunnissa ja silti tulee täysi 8h palkka.
Siihen lisäksi ylityöt kun niitä tarvitaan niin ei ole ollut juuri valittamista.

Heikoimmat kaverit ovat sitten näitä AY-jääriä jotka pitävät kiinni kaikesta mitä TES sanoo heidän edukseen tai jatkuvaa valitusta siitä kuinka joutuu tekemään "huonoja" hommia, no ei siinä tapauksessa tarvitse ihmetellä jos joustoa ei löydy toiseenkaan suuntaan.
Kyllä se vaan kummasti rupeaa noitakin motivoimaan jos muut saavat ne korotukset.

 

[godofthunder]

@Jani82
Selkeä mittarit ovatkin hyviä, ei siinä mitään. Meillä ei ihan noin hyvä tilanne joka paikassa ole. Varsinkin kun isoin painoarvo on työn määrällä ja laadulla.

Mistä asioista teillä jäärät pitävät kiinni kynsin ja hampain ? Itse olen varmasti meillä se isoin jäärä, mutta varmasti samalla yksi joustavimmista kavereista töissä. Tosin, se johtuu siitä, että se on molemminpuolista.

 

[Jani82]

@Jani82
Selkeä mittarit ovatkin hyviä, ei siinä mitään. Meillä ei ihan noin hyvä tilanne joka paikassa ole. Varsinkin kun isoin painoarvo on työn määrällä ja laadulla.

Mistä asioista teillä jäärät pitävät kiinni kynsin ja hampain ? Itse olen varmasti meillä se isoin jäärä, mutta varmasti samalla yksi joustavimmista kavereista töissä. Tosin, se johtuu siitä, että se on molemminpuolista.

Laatu ja työnmäärä vaikuttavat sitten lisäksi palkkaan muiden juttujen osalta.

Esim. nämä luottamusmiesten luottamustoimiin käytettävät tunnit (12h tämän kokoisessa paikassa), edellisen niin pääluottamusmiehen kuin työsuojeluvaltuutetun kanssa hommat hoidettiin ns. töiden ohessa ja jos jokupäivä oli tarvetta luottotunneille niin ne käytettiin.
Nyt kun henkilöt vaihtuivat niin tunnit pidetään on niille tarvetta tai ei ja niiden lisäksi ollaan harva se viikko neuvottelemassa asiasta kuin asiasta.
Edellinen työsuojeluvaltuutettu teki esim. niillä tunneillaan oikeasti turvallisuuteen vaikuttavia hommia kun tarkasti tiettyjä juttuja nykyinen istuu lähinnä siellä ja täällä puhuen paskaa.
Kuten myös oma suoja työvuorojen suhteen kun käytännössä kaikilla muilla hommat vaihtuivat vuorotyöhön niin suoja tuli peliin ja nyt sitten ollaan keskustelemassa liiton lakimiehen kanssa voiko heidätkin laittaa vuoroon.

 

[godofthunder]

@Jani82

Noh, meillä laatu ja määrä vaikuttavat yhtälailla, vaikka on yksiköitä, joissa tuota ei pystytä kunnolla mittaroimaan.

Ymmärrän ihan hyvin tuon, että noista tunneista pidetään kiinni. Mulla on vapautusta työstä 20h/vko, ja mulla ei kyllä ole mitään ongelmaa saada sitä aikaa kulumaan. Koska toimimme Etelä-Suomessa (Jyväskylä-Espoo), tuli mulla vuodessa työ-ajot 8500 kilsaa, kun kävin eri yksiköissä tapaamassa työntekijöitä. Lisäksi saa ihan melkein viikoittain setviä jotain palkkoihin/lomiin/pekkasiin liittyviä juttuja. Tällä hetkellä työn alla on tulospalkkauksen kehittelyä, kiky-mallista sopimukset sekä neuvottelut palkankorotuksien mallista. Lisäksi pitäisi miettiä porukan siirtämistä kokonaan kuukausipalkkauksen piiriin. Viimevuoden agenda oli koko palkkaus rakenteen uusiminen (heko-palkkaus).
Itse joustin viimekesänä niin, että en pitänyt yhtään lm-vapaata huhtikuun ja syyskuun välillä, koska ei saatu porukkaa töihin niin, että oltaisiin selvitty lomista. Sovittiin ta:n kanssa, että pidän pitämättömät päivät syksyllä, ja helmikuun alusta menin takaisin linjalle töihin, kun saatiin rästit pidettyä. Vaikka se sun mielestä näyttää siltä, että mitään ei tehtäisi, niin totuus saattaa olla silti erilainen. Sama homma pätee tsv-toimintaan.
Oletko ehdottanut mallia, missä lm olisi vaikka kaksi viikkoa töissä, ja kahtena viikkona pitäisi 24h lm-tunteja viikossa ? Jos se kerran aiheuttaa ongelmia tuotannossa ? Vai mikä siinä on se närästys sun kannalta ?

 

[Jani82]

@Jani82Noh, meillä laatu ja määrä vaikuttavat yhtälailla, vaikka on yksiköitä, joissa tuota ei pystytä kunnolla mittaroimaan.

Itse joustin viimekesänä niin, että en pitänyt yhtään lm-vapaata huhtikuun ja syyskuun välillä, koska ei saatu porukkaa töihin niin, että oltaisiin selvitty lomista. Sovittiin ta:n kanssa, että pidän pitämättömät päivät syksyllä, ja helmikuun alusta menin takaisin linjalle töihin, kun saatiin rästit pidettyä. Vaikka se sun mielestä näyttää siltä, että mitään ei tehtäisi, niin totuus saattaa olla silti erilainen. Sama homma pätee tsv-toimintaan.
Oletko ehdottanut mallia, missä lm olisi vaikka kaksi viikkoa töissä, ja kahtena viikkona pitäisi 24h lm-tunteja viikossa ? Jos se kerran aiheuttaa ongelmia tuotannossa ? Vai mikä siinä on se närästys sun kannalta ?

Pääluottamusmiehen kohdalla tunnit vielä ymmärtää siellä on välillä isojakin juttuja firman koosta riippuen.
Tosin kun tiedän mitä nykyinen pääluottamusmies on touhunut niin kyllä siinäkin menee niitä tunteja hukkaan ja paljon.
Työsuojeluvaltuutettu on ainakin meillä sellainen, että käytännössä ne jutut jotka on ennen tehty niiden tuntien aikana jäävät nyt tekemättä ja työntekijät enemmänkin nauravat tälle nykyiselle toiminnalle jossa siitä työturvallisuudesta ei enää välitetä.

Ei nuo tunnit varsinaisesti ongelmia aiheuta mutta kyseisten henkilöiden asenne jossa oma perse on kaikista tärkein verrattuna edellisiin joissa luottamushenkilöt oikeasti joustivat myös omista hommistaan aiheuttaa kummasti närää henkilöstössä.
Edellisetkin luottamushenkilöt olivat vuorotöissä ja se ei ollut ongelma jännä juttu, että nyt siitä tuli ongelma kun nykyisten olisi pitänyt siirtyä vuorotyöhön.

 

[godofthunder]

Pääluottamusmiehen kohdalla tunnit vielä ymmärtää siellä on välillä isojakin juttuja firman koosta riippuen.
Tosin kun tiedän mitä nykyinen pääluottamusmies on touhunut niin kyllä siinäkin menee niitä tunteja hukkaan ja paljon.
Työsuojeluvaltuutettu on ainakin meillä sellainen, että käytännössä ne jutut jotka on ennen tehty niiden tuntien aikana jäävät nyt tekemättä ja työntekijät enemmänkin nauravat tälle nykyiselle toiminnalle jossa siitä työturvallisuudesta ei enää välitetä.

Ei nuo tunnit varsinaisesti ongelmia aiheuta mutta kyseisten henkilöiden asenne jossa oma perse on kaikista tärkein verrattuna edellisiin joissa luottamushenkilöt oikeasti joustivat myös omista hommistaan aiheuttaa kummasti närää henkilöstössä.
Edellisetkin luottamushenkilöt olivat vuorotöissä ja se ei ollut ongelma jännä juttu, että nyt siitä tuli ongelma kun nykyisten olisi pitänyt siirtyä vuorotyöhön.

Not jos porukka on tyytymätön luottoon, niin varmasti sen vaihtavat. Toki, myös ta voi myös sanoa tsv:lle, jos asiat jäävät hoitamatta. Mitäs tää luotto on sitten touhunnut, jos saa udella ?

 

[jussi_j]

JHL:n, ilmeisesti lastentarhojen työntekijöiden edunvalvoja, sanoi äsken telkussa: "en nyt katso, että koulutuksella voidaan lisätä pätevyyttä". Melkoinen kannanotto. Koskeekohan tuo sama lääkäreitä ja lentäjiä noin AY-jäärän mielestä, vai ainoastaan lastenhoitajia?

 

[Jymäkkä]

JHL:n, ilmeisesti lastentarhojen työntekijöiden edunvalvoja, sanoi äsken telkussa: "en nyt katso, että koulutuksella voidaan lisätä pätevyyttä". Melkoinen kannanotto. Koskeekohan tuo sama lääkäreitä ja lentäjiä noin AY-jäärän mielestä, vai ainoastaan lastenhoitajia?

Ilman muuta typerä kommentti tuollaisenaan. Tässä asiassahan se pihvi on kuitenkin siinä, kuinka käytännössä samaa työtä tekevien palkka voi olla erilainen riippuen siitä, kumman koulutuksen kautta on ammattiin tullut. Kyllähän AY- liikettä usein moititaan siitäkin, kun palkka pitäisi jonkun koulutuksen mukaan määrätä, eikä "todellisen osaamisen". Vähän tilanteen mukaan aina kumpikin puoli löytää argumenttinsa.

 

[jussi_j]

En tosin ymmärrä, miksi lastentarhassa pitää olla akateeminen loppututkinto. Käsittääkseni ihmiskunta on pärjännyt kohtuullisesti lastenhoidossa ilman koulutusta. Ihan kuin se olisi geeneissä. Se on arvomaailma ja ihmistyyppikysymys kuka pärjää lasten kanssa noin pääosin. Itse kun vein lapsiani tarhaan, niin pelkkä eteisessä vierailu sai hermot romahduspisteeseen. Harvinaisen vittumainen paikka.

 

[Vuokralainen]

JHL:n, ilmeisesti lastentarhojen työntekijöiden edunvalvoja, sanoi äsken telkussa: "en nyt katso, että koulutuksella voidaan lisätä pätevyyttä".

Samaan kiinnitin huomiota. En oikein ymmärtänyt mitä se tuolla haki.

Itsehän olin itse lastentarhassa viime vuonna pariinkin otteeseen työharjoittelussa ja ei se kyllä minun paikka ole ja arvostan kovasti niitä joilta se homma käy siellä luontevasti. Minulta ei käynyt.

 

[TosiFani]

En tosin ymmärrä, miksi lastentarhassa pitää olla akateeminen loppututkinto. Käsittääkseni ihmiskunta on pärjännyt kohtuullisesti lastenhoidossa ilman koulutusta. Ihan kuin se olisi geeneissä. Se on arvomaailma ja ihmistyyppikysymys kuka pärjää lasten kanssa noin pääosin. Itse kun vein lapsiani tarhaan, niin pelkkä eteisessä vierailu sai hermot romahduspisteeseen. Harvinaisen vittumainen paikka.

Näin se koetaan, kadulta napattu mukava kaveri on yhtä pätevä kuin yliopistossa opiskellut. Päteekö tämä myös muihin ammatteihin?

Kysymys on opettajan ammattinimikkeen käyttöoikeudesta. Nykyisin opettajia tulee yliopistosta ja ammattikorkeasta, uuden lain mukaan opettajan ammattinimikkeen saisi vain yliopistosta. Samalla päiväkotien työntekijöiden koulutustasoa nostetaan. Sellainen pikku juttu vielä, että nykyiset työntekijät saavat pitää kelpoisuutensa, eikä ketään irtisanota, muutos tapahtuisi eläköitymisen kautta.

JHL:lla on huoli jäsenkadosta kun tulevaisuudessa lastenhoitajia valmistuu vähemmän.

 

[Jymäkkä]

En tosin ymmärrä, miksi lastentarhassa pitää olla akateeminen loppututkinto. Käsittääkseni ihmiskunta on pärjännyt kohtuullisesti lastenhoidossa ilman koulutusta. Ihan kuin se olisi geeneissä. Se on arvomaailma ja ihmistyyppikysymys kuka pärjää lasten kanssa noin pääosin. Itse kun vein lapsiani tarhaan, niin pelkkä eteisessä vierailu sai hermot romahduspisteeseen. Harvinaisen vittumainen paikka.

Niin, lastentarhan opettajahan vastaa nimenomaan tuosta tarhan opetuspuolesta...

 

[jussi_j]

Niin, lastentarhan opettajahan vastaa nimenomaan tuosta tarhan opetuspuolesta...

Mitähän siellä opetetaan? Kirjaimia ja numeroita kai? Siihen akateeminen loppututkinto? Varmaan jossain humanistipiireissä tekeekin hyvää vähän opiskella, mutta tekniikan puolella me opimme lukemaan ja laskemaan ilman sen kummempia akateemisia proseduureja.

Muistaakseni peruskoulun ekan ja tokan luokan tavoite on oppia lukemaan ja koulunkäyntiin liittyviä juttuja. Mitään ei tarvitse ymmärtää, mikä ei liity ryhmässä työskentelyyn sinänsä.

 

[TosiFani]

Mitähän siellä opetetaan? Kirjaimia ja numeroita kai? Siihen akateeminen loppututkinto? Varmaan jossain humanistipiireissä tekeekin hyvää vähän opiskella, mutta tekniikan puolella me opimme lukemaan ja laskemaan ilman sen kummempia akateemisia proseduureja.

Muistaakseni peruskoulun ekan ja tokan luokan tavoite on oppia lukemaan ja koulunkäyntiin liittyviä juttuja. Mitään ei tarvitse ymmärtää, mikä ei liity ryhmässä työskentelyyn sinänsä.

Sinun kannattaa tutustua tähän.

http://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf

 

[DAF]

Suomessa kun tunnutaan tasaisesti vinguttavan siitä, "miksi pitää olla akateeminen loppututkinto lastenhoitajalla kun ei muissakaan maissa ole" on hyvä muistaa se, että useissa muissa maissa koulu alkaa ennen meidän esikouluikäämme, ja siellä opettajat opettavat niitä taatiaisia. Siitä voi keskustella, onko ylempi korkeakoulututkinto laajuudeltaan välttämättä tarpeen (useissa maissahan koko peruskoulu mennään edelleen "seminaariopettajilla"), mutta meikäläinen päiväkoti on siis monessa maassa ihan normaali alakoulu sieltä ylimmältä parilta vuodelta.

Menemättä nyt siihen, etteikö sosionomi (sekin on korkeakoulututkinto) sitten ehkä kuitenkin kelpaisi tai onko balanssi opettajien ja hoitohenkilökunnan välillä oikea. Näistä asioistahan nämä liitot nyt flaidaavat.

 

[Mediakuutio]

Nykyisin opettajia tulee yliopistosta ja ammattikorkeasta, uuden lain mukaan opettajan ammattinimikkeen saisi vain yliopistosta. Samalla päiväkotien työntekijöiden koulutustasoa nostetaan. Sellainen pikku juttu vielä, että nykyiset työntekijät saavat pitää kelpoisuutensa, eikä ketään irtisanota, muutos tapahtuisi eläköitymisen kautta.

JHL:lla on huoli jäsenkadosta kun tulevaisuudessa lastenhoitajia valmistuu vähemmän.

Nämä tällä hetkellä/tulevaisuudessa yliopistosta tulevat eivät vain ole yhtään sen koulutetumpia kuin nykyiset ammattikorkean käyneet. Tuo koko muutos on nimenomaan OAJ:n lobbaama ja tarkoituksena saada heille enemmän jäseniä. Tuolle, että vain yliopistossa koulutettaisiin lastentarhanopettajia ei ole mitään tutkittua perustetta.

Mitähän siellä opetetaan? Kirjaimia ja numeroita kai? Siihen akateeminen loppututkinto? Varmaan jossain humanistipiireissä tekeekin hyvää vähän opiskella, mutta tekniikan puolella me opimme lukemaan ja laskemaan ilman sen kummempia akateemisia proseduureja.

Muistaakseni peruskoulun ekan ja tokan luokan tavoite on oppia lukemaan ja koulunkäyntiin liittyviä juttuja. Mitään ei tarvitse ymmärtää, mikä ei liity ryhmässä työskentelyyn sinänsä.

Nykyyään opetetaan kyllä hyvin laajasti kaikkea ja harva tätä edes käsittää. Tutkitusti laadukas varhaiskasvatus on lapsen tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävää ja tähän satsatut eurot saadaan moninkertaisesti takaisin.

 

[Mediakuutio]

Suomessa kun tunnutaan tasaisesti vinguttavan siitä, "miksi pitää olla akateeminen loppututkinto lastenhoitajalla kun ei muissakaan maissa ole" on hyvä muistaa se, että useissa muissa maissa koulu alkaa ennen meidän esikouluikäämme, ja siellä opettajat opettavat niitä taatiaisia. Siitä voi keskustella, onko ylempi korkeakoulututkinto laajuudeltaan välttämättä tarpeen (useissa maissahan koko peruskoulu mennään edelleen "seminaariopettajilla"), mutta meikäläinen päiväkoti on siis monessa maassa ihan normaali alakoulu sieltä ylimmältä parilta vuodelta.

Menemättä nyt siihen, etteikö sosionomi (sekin on korkeakoulututkinto) sitten ehkä kuitenkin kelpaisi tai onko balanssi opettajien ja hoitohenkilökunnan välillä oikea. Näistä asioistahan nämä liitot nyt flaidaavat.

Niin, yliopistosta tulevat lastentarhanopettajathan ovat siis kandeja eivät maistereita ja itseasiassa sosionomin tutkinto on hieman pidempi.

 

[TosiFani]

Nämä tällä hetkellä/tulevaisuudessa yliopistosta tulevat eivät vain ole yhtään sen koulutetumpia kuin nykyiset ammattikorkean käyneet. Tuo koko muutos on nimenomaan OAJ:n lobbaama ja tarkoituksena saada heille enemmän jäseniä. Tuolle, että vain yliopistossa koulutettaisiin lastentarhanopettajia ei ole mitään tutkittua perustetta...

Kyse on opintojen sisällöstä, lastentarhanopettajan koulutus yliopistossa (180 op) keskittyy käytännöss kokonaisuudessa kasvatustieteeseen ja varhaiskasvatukseen. Sosionomi AMK:n koulutusohjelma sisältää paljon muutakin, käytännössä sosionomit saavat lastentarhaopettajan pätevyyden 60 opintopisteen pedagogisilla opinnoilla.

Lastentarhanopettajan koulutus, KK – Opettajankoulutuslaitos

Opintopolku.fi

 

[iibor]

Nämä tällä hetkellä/tulevaisuudessa yliopistosta tulevat eivät vain ole yhtään sen koulutetumpia kuin nykyiset ammattikorkean käyneet. Tuo koko muutos on nimenomaan OAJ:n lobbaama ja tarkoituksena saada heille enemmän jäseniä. Tuolle, että vain yliopistossa koulutettaisiin lastentarhanopettajia ei ole mitään tutkittua perustetta.

.

Käsittääkseni tässähän ei ole missään nimessä kyse nyt siitä, että sosionomin tutkinto koetaan nyt jotenkin vähempiarvoisena LTO-kanditutkintoon verrattuna. Kyse on nyt siitä, että kandit ovat koko kanditutkinnon ajan opiskelleet ja keskittyneet siihen, että heistä tulee aikanaan lastentarhanopettajia. Kaikki resurssit tuossa koulutuksessa on käytetty sitä silmällä pitäen, että kandit pystyvät tarjoamaan laadukasta varhaiskasvatusta ja -opetusta. Mihinkään muuhun ammattiin ei tuolla koulutuksella voi käytännössä hakea ja lisäksi yliopistossa opiskelevat ovat jo opiskelun alussa tienneet, mihin ammattiin he valmistuvat.

Sosionomeilla on taas todella paljon eri ammatteja, joihin tuolla tutkintonimikkeellä voi hakeutua. Väitän, ettei iso osa sosionomikoulutukseen hakeutuvistakaan varmasti voi sanoa, mihin alalle he loppujen lopuksi erikoistuvat. Tästä johtuen ei sosionomin koulutuksen aikana ole mitenkään mahdollista keskittyä samalla tavalla varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan kuin yliopistossa. On mun mielestä aivan luonnollinen suunta, että varhaiskasvatuksessa halutaan lisätä LTO-kandien määrää.

Samalla en voi olla ihmettelemättä tätä lakkoa siitä jo mainitusta syystä johtuen, että lakiesityksen läpi mennessä, nykyisille virkasuhteille ei tapahdu yhtään mitään. Lain tullessa voimaan vuonna 2030, tulevat lastentarhanopettajat ovat jo kasvaneet siihen ajatukseen, että halutessasi lastentarhanopettajaksi, hakeudu yliopistoon.

 

[scholl]

Nykyyään opetetaan kyllä hyvin laajasti kaikkea ja harva tätä edes käsittää. Tutkitusti laadukas varhaiskasvatus on lapsen tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävää ja tähän satsatut eurot saadaan moninkertaisesti takaisin.

Mitä siellä opetetaan? Minun nuoruudessani ei menty tarhaan. Tuskin siellä mitään Shakespearea luetaan nykyisinkään. Pidän lastentarhanopettajia ihan pilipalijenginä, jota on turha kouluttaa liikaa, kun se on kuitenkin jotain leikkimistä ja laulamista. Tämä maa on mennyt liiallisen koulutuksen tielle.

Yliopistokoulutus nostaa palkkoja. Mitä alhaisempi koulutustaso, sitä halvempaa työvoimaa saamme.

 

[MacRef]

Tämä ketju on tällä hetkellä kyllä huikeutta. Varhaiskasvatuksesta mitään tietämättömät kommentoivat vahvalla tietämyksellä varhaiskasvatusta ja sen helppoutta.

 

[TosiFani]

Mitä siellä opetetaan? Minun nuoruudessani ei menty tarhaan. Tuskin siellä mitään Shakespearea luetaan nykyisinkään. Pidän lastentarhanopettajia ihan pilipalijenginä, jota on turha kouluttaa liikaa, kun se on kuitenkin jotain leikkimistä ja laulamista. Tämä maa on mennyt liiallisen koulutuksen tielle.

Olen pitänyt sinua aina flamettajana ja trollina, käsitys vaan vahvistuu. Älykäs kaveri ymmärtäisi, että Suomen kaltaisen pikku maan ainoa keino pärjätä maailmalla, on osaaminen. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on iso rooli suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Mutta kyllähän sinä nämä tiesit, kunhan vaan haluat väriä keskusteluun.

 

[jussi_j]

Sinun kannattaa tutustua tähän.

http://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf

Eipä tuo ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa mitä sanoin.

Oppimisen osa-alueet ovat:

•Kielten rikas maailma
• Ilmaisun monet muodot
• Minä ja meidän yhteisömme
• Tutkin ja toimin ympäristössäni
• Kasvan, liikun ja kehityn.

Perusjuttuja, minkä normaali ihminen kyllä ymmärtää. Varsinkin kun oppimateriaaleja ei ole ohjaamassa toimintaa, noi voivat tarkoittaa mitä vaan.

 

[TosiFani]

Eipä tuo ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa mitä sanoin.

Oppimisen osa-alueet ovat:

•Kielten rikas maailma
• Ilmaisun monet muodot
• Minä ja meidän yhteisömme
• Tutkin ja toimin ympäristössäni
• Kasvan, liikun ja kehityn.

Perusjuttuja, minkä normaali ihminen kyllä ymmärtää. Varsinkin kun oppimateriaaleja ei ole ohjaamassa toimintaa, noi voivat tarkoittaa mitä vaan.

Insinööri on nyt aika pahasti ulkona. Jos sinulla on omia lapsia lastentarhassa, pyydä heitä esittelemään omat suunnitelmat. Voit yllättyä.