Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Jymäkkä]

Ainakaan PK-sektorilla se palkkaus ei ole se olennaisin asia, vaan se, että voidaan paikallisesti sopia mm. työajoista ja muista yleisistä työehdoista joustavammin.

En näe mitään syytä miksi liitoille on annettu asema ohi eduskunnan, yleissitovuus tulisi viivytyksettä poistaa ja asettaa lakiin puuttuvilta osin minimipalkka sekä -työehdot.

Niin, yhtä lailla voisi kysyä, miksi asia päätettäisiin eduskunnassa, eikä siellä työpaikoilla, tämähän se ongelma tuntuu olevan tälläkin hetkellä.

@peruna : En näe maalaamaasi skenaariota pahana. Esimerkiksi työttömän on pitkällä tähtäimellä parempi olla ainakin hetkellisesti töissä, vaikka käteen jäisi vain saman verran kuin tuilla, tai jopa hieman vähemmän. Myös kansantalouden kannalta ihan eri tilanteet. Vaara enemmän siinä, että koko alan palkkataso lipuu vähitellen alemmas ja alemmas. Tämä ei ole tietenkään pitkällistä koulutusta vaativien alojen ongelma, mutta monilla isoilla aloilla olisi. Tuottavuudesta viis, jos työntekijä tekee 8 tuntia päivässä vaikkapa raskasta fyysistä työtä, pitää siitä maksaa niin, että palkalla elää. Jos työnantaja katsoo tämän niin vähäpätöiseksi ja tuottamattomaksi työksi, että siitä ei voi edes kunnolla maksaa, niin tehkööt itse sitten. Ei se varmaan vaikeaa ole hoitaa, kun on niin vähäpätöinen työ kyseessä.

@Tuamas vielä: Pankkialallahan taas työnantajat haluavat nyt nimenomaan yleissitovan sopimuksen koskien viikonlopun/iltojen töitä ja palkkoja. Molemmilla osapuolilla tuntuu perustelut menevän aina kulloisenkin tilanteen mukaan, mikä milloinkin itselle parhaiten sopii. Ei nämä ole mustavalkoisia.

 

[MPN]

Tuon, että esimerkiksi työ-ajoista ei voida paikallisesti sopia, on täyttä typeryyttä. Tosin, en tiedä miten niistä ei edes voida keskustella. Meillä ainakin neuvoteltiin kivuttomasti joustavat työajat, siten mikäli niihin on suostuttu. Toki, muutaman yksikön päällikkö ei noihin suostu, syystä mitä en osaa edes kertoa. Asia esille ottaminen saa heillä jo karvat pystyyn. Nyt sitten osa tulee 45 min aikaisemmin töihin, kun tulevat julkisilla. Tosin, leimaavat itsensä vasta kasilta töihin, ja juovat rauhassa kahvit.

Haluaisin ihan oikeasti kuulla, että mistä muista eduista ette pääse neuvottelemaan ?

Esimerkiksi ylityö- tai arkipyhäkorvaukset. Esimerkiksi sunnuntain viikkolepo-, pyhä- ja ylityökorvaus on TES:n vahvasti sidottu. Ei minulla itselläni ole eroa siinä että teenkö ylitöitä maanantaina, torstaina, lauantaina tai sunnuntaina, eikä minun tuottavuuteni siitä kauheasti muutu (okei, jos normaalin työpäivän jälkeen tekee ylitöitä, saattaa tuottavuus olla hieman heikempi kuormituksen takia kuin levänneenä viikonloppuna). Toki ylityökorvaus on erittäin järkevä vaikka työn tuottavuus ei nousekkaan samassa suhteessa palkan kanssa, mutta se on enemmänkin korvaus ylimääräisestä menetetystä vapaa-ajasta. Mutta jos haluan sopparin jossa jokainen ylityötunti on 100% (tai 200%, tai jotain siltä väliltä) ylityökorvauksella, se ei onnistu. Ja se ei onnistu sen takia kun TES on määritellyt että tämän ja tämän verran pitää maksaa sunnuntailta. Tai sitten sunnuntaiylitöille normaalipalkka ja jokaisesta tehdystä tunnista tulisi lisäksi tunti "lomaa". Tälläinen sopiminen on mielestäni sitä aitoa sopimista, työnantaja maksaa joltain tunneilta enemmän kuin TES määrää ja toisilta vähemmän. Eli tehdään yhdessä sopimus joka hyödyttää kumpaakin ja johon kumpikin on valmis sitoutumaan. On siellä paljon muitakin juttuja joissa olisi parempi antaa mahdollisuus neuvotella kuin määrätä asiat TES:ssä.

Ja varsinkin ylityöt ovat sellaisia joihin TES:n pitäisi puuttua vähemmän, ehkä myös nämä pyhätyölisät yms. Ylitöissä on ainakin se että niitä ei ole pakko tehdä, jos työnantaja tarjoaisi sunnuntailta 25% korotettua lisää, ei kenenkään tarvitse töihin mennä. Voisit sanoa työnantajalle että haluat sen normaalin korvauksen, tai enemmän tai vähemmän.

 

[Jani82]

Ilmeisesti olemme sitten eri aloilla, koska ainakin meillä porukka on vaatinut toimenpiteitä jo joulusta asti, ja ovat totaalisen kypsiä hallituksen, ja varsinkin ta-puolen kyykyttämiseen. Ja varsinkin työttömien kyykyttämiseen. Sinällään tervetullut
muutos ajatusmaailmaan, että nimenomaan muiden kyykyttämiseen.

Ei meillä ole työntekijä puolella kukaan halunnut lakkoilla, ellei pääluottamusmiesstä lasketa. Ei tuota aktiivimallia monikaan ymmärrä mutta ymmärtävät sen ettei tuolla lakolla tehdä kuin hallaa itselle.

En tiedä, keitä ovat "Ay jäärät", mutta esimerkiksi varsin naisvaltainen eikä kovin "vassarijärjestö" Akavan erityisalat näyttää kysyneen jäsenistöltään, 66 % heistä on kannattanut mielenilmaukseen osallistumista. Akavan Erityisalat: Työttömyysturvan aktiivimallit pysäytettävä - Akavan Erityisalat Muutkin akavalaiset liitot - joissa lähes kai järkiään kokoomus on suurin puolue - vaikuttavat yhtenä rintamana pitävän aktiivimallia huonona ja hölmönä esittäen siihen paljolti muutoksia. Ei sekään minusta kuulosta erityisen "Ay jäärältä" tai "vassaritouhulta".

Ihan eri asia ettei tuota mallia hyväksy kuin aloittaa heti lakkoilu. Mutta ihan Rinteen käsikirjan mukaan tuo touhu näyttää menevän. Sen tiedän, että tuo lakkopäivä sekoittaa taas turhan takia työt ja aiheuttaa turhia kustannuksia joiden maksajaksi pitäisi saada Ay järjestöt.

 

[DAF]

Ihan eri asia ettei tuota mallia hyväksy kuin aloittaa heti lakkoilu. Mutta ihan Rinteen käsikirjan mukaan tuo touhu näyttää menevän. Sen tiedän, että tuo lakkopäivä sekoittaa taas turhan takia työt ja aiheuttaa turhia kustannuksia joiden maksajaksi pitäisi saada Ay järjestöt.

Ehkä vielä kannattaa lukea se linkattu tiedote. Siinä nimenomaan kerrotaan mielenilmaukseen osallistumisesta.

 

[Cobol]

Pankkialallahan taas työnantajat haluavat nyt nimenomaan yleissitovan sopimuksen koskien viikonlopun/iltojen töitä ja palkkoja. Molemmilla osapuolilla tuntuu perustelut menevän aina kulloisenkin tilanteen mukaan, mikä milloinkin itselle parhaiten sopii. Ei nämä ole mustavalkoisia.

Miten sen nyt ottaa. Esimerkiksi Nordea maksaa 2.5-3.0 kertaisen palkan viikonloppuna, ja työntekijäpuoli pitää tätä miniminä, jonka ylittämisestä voidaan paikallisesta sopia. Tällöin työntekijäpuoli olisi valmis töihin.

 

[Satunnainen]

Esimerkiksi ylityö- tai arkipyhäkorvaukset.

Ihan vain varmistukseksi, että kai tiedät näiden tulevan suoraan lainsäädännöstä? Ja olevan pakottavia säädöksiä.

 

[MPN]

Ihan vain varmistukseksi, että kai tiedät näiden tulevan suoraan lainsäädännöstä? Ja olevan pakottavia säädöksiä.

Osa näköjään löytyy, pikaisesti katsottuna TES:ssä on hieman paremmat kuin lain mukaan tulee. Eli myönnän virheeni ja totean että olen väärässä. Mutta esitän nyt sitten uuden väitteen että tuo sunnuntai-lisä pitäisi muuttaa lakikirjastakin. Ja lakia voisi muutenkin mielestäni hieman rukata. Tuo sunnuntaisäädös on ainakin ihan käsittämätön mielestäni.

 

[DAF]

Ihan vain varmistukseksi, että kai tiedät näiden tulevan suoraan lainsäädännöstä? Ja olevan pakottavia säädöksiä.

Arkipyhäkorvaukset eivät tule laista minkään muun kuin itsenäisyyspäivän osalta; siitä on säädetty, että se on palkallinen vapaapäivä osuessaan työntekijän työpäiväksi. Kaikkien muiden kirkollisten juhlapäivien osalta korvauksista sovitaan TES/VES:ssa, eikä siitä ole pakottavaa säädöstä. Ainoastaan siitä on säädetty, ettei kirkollisina juhlapäivinä tule teettää työtä, jollei se ole työn laadun vuoksi säännöllistä niinäkin päivinä tai jos siitä on työsopimuksessa sovittu tai työntekijä suostuu tekemään töitä näinä päivinä. Käytännössä toki on jokaisessa kollektiivisopimuksessa sovittu tuplakorvauksesta.

 

[Jymäkkä]

Miten sen nyt ottaa. Esimerkiksi Nordea maksaa 2.5-3.0 kertaisen palkan viikonloppuna, ja työntekijäpuoli pitää tätä miniminä, jonka ylittämisestä voidaan paikallisesta sopia. Tällöin työntekijäpuoli olisi valmis töihin.

Joo, varmasti voisi työntekijäpuoli tulla vähän vastaan, kun tuo tapana ollut viikonloppulisä on peruja ajalta, jolloin noita oli vähemmän. Ei se poista tosiasiaa, että työnantajat haluaa yleissitovan sopimuksen viikonlopputöistä.

 

[godofthunder]

. Toki ylityökorvaus on erittäin järkevä vaikka työn tuottavuus ei nousekkaan samassa suhteessa palkan kanssa, mutta se on enemmänkin korvaus ylimääräisestä menetetystä vapaa-ajasta. Mutta jos haluan sopparin jossa jokainen ylityötunti on 100% (tai 200%, tai jotain siltä väliltä) ylityökorvauksella, se ei onnistu. Ja se ei onnistu sen takia kun TES on määritellyt että tämän ja tämän verran pitää maksaa sunnuntailta. Tai sitten sunnuntaiylitöille normaalipalkka ja jokaisesta tehdystä tunnista tulisi lisäksi tunti "lomaa". Tälläinen sopiminen on mielestäni sitä aitoa sopimista, työnantaja maksaa joltain tunneilta enemmän kuin TES määrää ja toisilta vähemmän. Eli tehdään yhdessä sopimus joka hyödyttää kumpaakin ja johon kumpikin on valmis sitoutumaan. On siellä paljon muitakin juttuja joissa olisi parempi antaa mahdollisuus neuvotella kuin määrätä asiat TES:ssä.

Vuorokautisesta ylityöstä ensimmäiset kaksi tuntia 50%, sen ylimenevistä 100%.
Viikkoylitöistä ekat kahdeksan 50%, ja sen ylimenevistä 100%. Ilmeisesti tuo on sitten jotenkin kohtuuton ? Varsinkin, jos on la-su ylitöitä, niin onhan viikkolepokorvaus ihan paikallaan. Tuotaha ei saa, ellei ole täyttä viikkoa alla töissä.

Meillä ainakin on mahdollista tehdä niin, että ylitöiden osalta ainoastaan ylityön osuus maksetaan tiliin, ja perustunnit voi laittaa pankkiin. Kinyä tehtiin aika paljon niin, et viikonloppuna lauantai oli kikyä ja sunnuntai sunnuntain liksalla.

 

[Tuamas]

Niin, yhtä lailla voisi kysyä, miksi asia päätettäisiin eduskunnassa, eikä siellä työpaikoilla, tämähän se ongelma tuntuu olevan tälläkin hetkellä.
...
@Tuamas vielä: Pankkialallahan taas työnantajat haluavat nyt nimenomaan yleissitovan sopimuksen koskien viikonlopun/iltojen töitä ja palkkoja. Molemmilla osapuolilla tuntuu perustelut menevän aina kulloisenkin tilanteen mukaan, mikä milloinkin itselle parhaiten sopii. Ei nämä ole mustavalkoisia.

PK-sektorilla ei ole mitään käytännön mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen, koska yleissitovuus.

Nyt yleissitovuuden kautta järjestöt päättävät sekä niihin kuuluvien, että kuulumattomien työehdoista. Ay-pamput ja suuryritysten edustajat ovat ne käytännön neuvotteluosapuolet.

Minimit lakiin ja muilta osin mahdollisuus sopia paikallisesti, valta työpaikoille.

Eivät nämä mustavalkoisia ole, tuossakin suuryritykset hakevat vaan lyhytnäköisesti omaa etuaan.

Sinänsä Suomen Yrittäjät on järjestönä täysin epäonnistunut, koska työmarkkinaneuvotteluissa valta on lähes täydellisesti korporaatiotasolla.

 

[godofthunder]

PK-sektorilla ei ole mitään käytännön mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen, koska yleissitovuus.


Sinänsä Suomen Yrittäjät on järjestönä täysin epäonnistunut, koska työmarkkinaneuvotteluissa valta on lähes täydellisesti korporaatiotasolla.

Mikä muka estää paikallisen sopimisen pk-yrityksissä ? Eihän sopimiseen tarvita kuin järjestäytyneet sopijapuolet ? Ihan jo senkin takia, että on joku taho, mistä tarkistaa laillisuudet sopimisen tuloksesta.

Tuosta viimeisestä olen sun kanssa täysin eri mieltä. Meidänkin alalla isot, kovaa tulosta tekevät talot keinuttavat laivaa ihan turhaan. Ihan jo sen takia, että hakevat aina konkreettisia heikennyksiä joka neuvotteluissa. Parannukset vaikkapa työssä jaksamiseen tai terveydenhuoltoon taas nähdään täysin naurettavana humpuukina. Ilmeisesti pienemmät talot ovat ainakin jossain kohtaa koittaneet saada omia sopimuksia. Itse olen samalla kannalla, koska pääsääntöisesti pienemmät talot ovat suotuisampia ajattelemaan hieman nenäänsä pidemmälle.

 

[Cobol]

Joo, varmasti voisi työntekijäpuoli tulla vähän vastaan, kun tuo tapana ollut viikonloppulisä on peruja ajalta, jolloin noita oli vähemmän. Ei se poista tosiasiaa, että työnantajat haluaa yleissitovan sopimuksen viikonlopputöistä.

Nordeassahan yritettiin paikallista sopimista viikonlopputyöstä. Palta pitää työntekijäpuolen ehtoja kohtuuttomina, joiden sisältöä palkan osalta kuvasin. Perusongelma on myös se, että sunnuntaille ei voi sijoittaa nykymääräysten mukaan säännöllistä työtä. Työnantajaopuoli haluaa kumota tämän vapaaehtoisuuden palvelusyistä. On oltava oikeus sijoittaa vuoroja myös viikonlopulle - ihan kuten liikenteessä, kaupoissa, terveydenhoidossa. Mikähän tässä on ay-liikkeelle niin vaikea käsittää? Muussa tapauksessa mm. neuvontapalvelut siirtyvät yhä enemmän Viroon.

 

[Tuamas]

Mikä muka estää paikallisen sopimisen pk-yrityksissä ? Eihän sopimiseen tarvita kuin järjestäytyneet sopijapuolet ? Ihan jo senkin takia, että on joku taho, mistä tarkistaa laillisuudet sopimisen tuloksesta.

Tuosta viimeisestä olen sun kanssa täysin eri mieltä. Meidänkin alalla isot, kovaa tulosta tekevät talot keinuttavat laivaa ihan turhaan. Ihan jo sen takia, että hakevat aina konkreettisia heikennyksiä joka neuvotteluissa. Parannukset vaikkapa työssä jaksamiseen tai terveydenhuoltoon taas nähdään täysin naurettavana humpuukina. Ilmeisesti pienemmät talot ovat ainakin jossain kohtaa koittaneet saada omia sopimuksia. Itse olen samalla kannalla, koska pääsääntöisesti pienemmät talot ovat suotuisampia ajattelemaan hieman nenäänsä pidemmälle.

Miksi PK-sektorin yritykset sekä heidän työntekijät pitää pakottaa järjestäytymään?

Ihan en ymmärrä, vähän kuin taannoin tasa-arvoisen avioliiton kanssa argumentti ”kyllähän homotkin voivat mennä naimisiin, kunhan tekevät sen vastakkaista sukupuolta olevan kanssa”.

Tämä mafiatyylinen jäsenyyden vaatiminen toki osaltaan kertoo nykytilanteesta, TESsit ovat niin vaikeaselkoisia, että tarvitaan järjestöt välikädeksi tulkitsemaan.

Mistä olet eri mieltä?
Oletko sitä mieltä, että Suomen Yrittäjät olisi jotenkin merkittävä tekijä työmarkkinaneuvotteluissa vs. esim. EK?

 

[godofthunder]

@Tuamas , siis sitä mieltä, että isoilla taloilla on ihan liikaa valtaa noissa neuvotteluissa, ja mitä niiltä haetaan. Meillä stora Enso, metsä Wood & UPM jyrää aika huolella siinä, mitä neuvotteluissa haetaan. Ainakin sahapuolella halutaan muutosta tuohon.

Ihan yleisesti, meillä ainakin järjestäytymättömien työnantajien kanssa on tehty paikallisia sopimuksia. Noissa firmoissa yleensä työntekijöiden järjestäytyminen on toisaalta ollut päälle 90%.

 

[Tuamas]

@Tuamas , siis sitä mieltä, että isoilla taloilla on ihan liikaa valtaa noissa neuvotteluissa, ja mitä niiltä haetaan. Meillä stora Enso, metsä Wood & UPM jyrää aika huolella siinä, mitä neuvotteluissa haetaan. Ainakin sahapuolella halutaan muutosta tuohon.

Niin, siis sitähän juuri tuolla hain, eivät nuo isot korporaatiot ole Yrittäjien edustamana, vaan EK:n.

Ts. Suomessa elinkeinopolitiikka sekä työehtosopimusneuvottelut käydään ay-jyrien sekä isojen korporaatioiden välillä.

PK-sektorilla ei ole käytännössä mitään valtaa.

 

[godofthunder]

Niin, siis sitähän juuri tuolla hain, eivät nuo isot korporaatiot ole Yrittäjien edustamana, vaan EK:n.

Ts. Suomessa elinkeinopolitiikka sekä työehtosopimusneuvottelut käydään ay-jyrien sekä isojen korporaatioiden välillä.

PK-sektorilla ei ole käytännössä mitään valtaa.

Tuo ei päde muuten meidän alalla, ainakaan työntekijäpuolen osalta. Tes-neuvottelukunta koostuu jäsenistä, jotka on valittu ko. virkaan jäsenistöä kuunnellen, mutta myöskin osaamisen perusteella. Valtuuston kautta neuvottelukuntaan tuodaan tt-puolen esiintuomia seikkoja, mihin pitäisi saada parannusta. Tämä taas on sitten loppujen lopuksi kiinni jäsenten viitseliäisyydestä.

Siitä, miten tuo homma toimii ta-puolella, ei ole mitään käryä. Että sinällään tuo "ay-jyrien" maalaaminen ei ihan pidä paikkaansa.

 

[godofthunder]

@Tuamas , piti oikein tarkastaa, mitä meidän tes sanoo tarkalleen paikallisesta sopimisesta, joka kuuluu näin:

"Sopimuskauden aikana liittojen välillä voidaan käynnistää neuvottelut työehtosopimuksen jonkin osan selventämiseksi tai kehittämiseksi. Mikäli sopimuskauden aikana on tarvetta neuvotella työelämän laadullisista kysymyksistä esim. laaja-alaisen työmarkkinaratkaisun tai merkittävien sopimusalaa koskevien lakimuutosten yhteydessä, osapuolet voivat tehdä tarvittavia esityksiä. Neuvotteluissa sovitut asiat voivat tulla voimaan sopimuskauden aikana.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla syntyy edellytykset työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen on ennen kaikkea toiminnan kehittämisen väline.
Kullakin työpaikalla määritetään tavoitteet, joihin yhteistuumin paikallisesti sopien pyritään. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tavoitteita on arvioitava myös alati uudelleen. Tarpeellisista keinoista sovitaan, kun tavoitteet on selvitetty. Toimintatapana paikallinen sopiminen koskee koko työyhteisöä. Se edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä.

Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Työehtosopimusmääräyksiä sovelletaan sellaisinaan, jos niiden nähdään parhaiten täyttävän osapuolten tavoitteet.
Useissa työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko luottamusmiehen ja työnantajan kesken tai työnantajan ja työntekijän kesken.

Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.
Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää.
Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kahden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu."

Eli aika laveasti tuosta on sanottu, eikä varsinaisesti rajoiteta juurikaan millään tavalla. Minusta tuo antaa ihan hyvä avaimet sopimaan paikallisesti, jos se kaikkia osapuolia jollain tavalla hyödyttää.
Kaivoin myös kilpailukykysopimuksen myötä tulleen selviytymislausekkeen, millä periaatteessa pystytään taloudellisen tilanteen ollessa heikko, jäädyttämään korotukset, ja jopa laskemaan hetkellisesti palkkoja.

"Sopijaosapuolet toteavat, että taloudellinen tilanne ja tilauskantavaikeudet kohtelevat alan yrityksiä eri tavoin. Taloudellisen tilanteen ja tilauskannan muuttuessa poikkeuksellisen vaikeiksi, yritys saattaa joutua turvautumaan erityistoimenpiteisiin toimintaedellytysten turvaamiseksi tai kriisin vaikutusten rajoittamiseksi. Yrityksessä tai työpaikalla todetaan yhdessä luottamusmiehen kanssa yritystä kohdanneet talous-, tilauskanta- tai työllisyysvaikeudet ja etsitään työvoiman sopeuttamiselle lievempiä keinoja yrityksen toimintaedellytysten palauttamiseksi. Liitot sitoutuvat käymään neuvotteluja tilanteen vaatimista toimenpiteistä."

Kyllähän noita työkaluja löytyy, molempiin suuntiin.

 

[Satunnainen]

Arkipyhäkorvaukset eivät tule laista minkään muun kuin itsenäisyyspäivän osalta; siitä on säädetty, että se on palkallinen vapaapäivä osuessaan työntekijän työpäiväksi. Kaikkien muiden kirkollisten juhlapäivien osalta korvauksista sovitaan TES/VES:ssa, eikä siitä ole pakottavaa säädöstä. Ainoastaan siitä on säädetty, ettei kirkollisina juhlapäivinä tule teettää työtä, jollei se ole työn laadun vuoksi säännöllistä niinäkin päivinä tai jos siitä on työsopimuksessa sovittu tai työntekijä suostuu tekemään töitä näinä päivinä. Käytännössä toki on jokaisessa kollektiivisopimuksessa sovittu tuplakorvauksesta.

Kyllä minun käsittääkseni työaikalain 33 pykälä määrittää kirkollisina juhlapäivinä tehdyn työn sunnuntaityöksi, ja siitä siis maksettavaksi 100 % korotetun palkan.

 

[MPN]

Vuorokautisesta ylityöstä ensimmäiset kaksi tuntia 50%, sen ylimenevistä 100%.
Viikkoylitöistä ekat kahdeksan 50%, ja sen ylimenevistä 100%. Ilmeisesti tuo on sitten jotenkin kohtuuton ?

Jos tekee ensin täyden viikon ja sitten lauantaina 8h, se on 50% korotettua, sitten jos tekee vielä sunnuntaina 8h, niin siitä tulee 300% korotettua. Toki jos ajattelee että tekee lauantaina pelkästään ylitöitä, niin silloin tuo 50% ja 100% pitävät paikkansa.

 

[godofthunder]

Jos tekee ensin täyden viikon ja sitten lauantaina 8h, se on 50% korotettua, sitten jos tekee vielä sunnuntaina 8h, niin siitä tulee 300% korotettua. Toki jos ajattelee että tekee lauantaina pelkästään ylitöitä, niin silloin tuo 50% ja 100% pitävät paikkansa.

Itse en suostu tekemään pelkkää lauantaita. Toki, meillä asiakas maksaa mahdolliset ylityöt. Inventaarit sunmuut on sitten eri juttu. Ja jos teet töitä seitsemän päivää viikossa, 8h/päivä, on tuo sunnubtain korotus ihan perusteltu. Ainakin teollisuuden puolella viikonloppuylityöt on aina hyvin vältettävissä resursseja miettimällä. Meillä on ylityöt vähentyneet ihan dramaattisesti, kun palkattiin pari kaveria "miltei ylimääräisiksi". Vähentää muiden kuormitusta, ehditään pitää paikat siistinä, vähemmän kiireestä johtuvia saikkuas yms.

 

[DAF]

Kyllä minun käsittääkseni työaikalain 33 pykälä määrittää kirkollisina juhlapäivinä tehdyn työn sunnuntaityöksi, ja siitä siis maksettavaksi 100 % korotetun palkan.

Ei ole pakottavaa lainsäädäntöä siis tämä, vaan siitä saadaan kollektiivisopimuksella poiketa. Ainoa pakottava osa on palkallinen itsenäisyyspäivä arkipyhistä.

 

[Satunnainen]

Ei ole pakottavaa lainsäädäntöä siis tämä, vaan siitä saadaan kollektiivisopimuksella poiketa. Ainoa pakottava osa on palkallinen itsenäisyyspäivä arkipyhistä.

Kyllä, mutta yksittäinen työntekijä ei voi sopia toisin, ja sen siis rajoittaa laki, ei pelkästään mahdollinen TES.

 

[DAF]

Kyllä, mutta yksittäinen työntekijä ei voi sopia toisin, ja sen siis rajoittaa laki, ei pelkästään mahdollinen TES.

Juu, tämä on tietenkin totta. Alkuperäinen kirjoittaja kuitenkin puhui arkipyhäkorvauksista, johon tartuin. Jollei muuta sovita ja kollektiivisopimusta ei ole, arkipyhältä ei pl. itsenäisyyspäivä tarvitse maksaa palkkaa (eli joidenkin alojen tavalla sanoa asia arkipyhä ei lyhennä työaikaa). Vapaapäiviä ne lain mukaan kyllä ovat, mutta työnantajan velvollisuuksien näkökulmasta palkattomia. Eri asia on korvaus siitä, jos niiden aikana (lain suomin perustein, jotka eivät joka alalla päde) teetetään työtä.

 

[Mr. Smith]

Lakko koskee kaikkia Teollisuusliiton sopimusalojen töitä ja kaikkia alojen työntekijöitä, olivatpa he Teollisuusliiton jäseniä tai eivät.

Teollisuusliiton poliittinen lakko koskee kaikkia liiton sopimusalojen työntekijöitä - Teollisuusliitto

Aika jäätävää, epäsuorasti uhataan tai käsketään kaikkia lakkoon - kuuluivat sitten liittoon tai eivät. Seuraavaksi liitot varmaan käskevät ketä äänestää? Tai no, taitavat tehdä jo nyt niin.

Mää voisin työpäivän jälkeen tehdä toisen työpäivän verran hommia jossain muualla. Missähän sais parhaan korvauksen?