Mielenkiintoista keskustelua aiheesta.
@jussi_j ja
@muti aikamoisella varmuudella teette ennustuksia tulevaisuudesta, jos työmarkkinat rakennettaisiin asiantuntijoiden ja huipputekijöiden ehdoilla. Pääosa työntekijöistä on kuitenkin siellä ns. lattiatasolla ja se työmarkkina toimii eri tavalla. Itse olen tuota ensimmäistä tilannetta kohdin liikkumassa ja kokemusta on tuolta jälkimmäisestä reippaanlaisesti. Ensimmäinen tilanne on huomattavasti hedelmällisempi noin oman neuvottelutilanteen kannalta, mutta äärimmäisen hankala saavuttaa ja ei kaikille mahdollinen. Siinä maksetaan huippu- tai erityisosaamisesta, joka voidaan hinnoitella erilailla kuin se perusduuni, johon tekijöitä on helpompi löytää. Ilman perälautaa työnantaja voisi lähteä kilpailuttamaan noita tehtäviä halvimman mukaan, koska pääosa ihmisistä haluaa ja tarvitsee työtä.
Toivon että oman työurani aikana näen murroksen, jossa päästään tästä epäluottamuksen oravanpyörästä ulos, mutta en näe sitä ihan kaikilla aloilla mahdollisena. Kun tehdään bulkkia, niin tulos tehdään karsimalla kulut minimiin ja silloin työntekijä on yksi kuluerä. Tätä bulkkitehtävää riittää aina enemmän kuin asiantuntijatehtäviä ja se vaatii tiettyä kauhun tasapainoa. Työnantaja ei eroa siinä mielessä työntekijästä, että myös sielläkin oma suu on lähempänä säkin suuta.
On luonnollisesti yrityksiä jossa työnantajan ja -tekijän intressit ovat hyvin yhtenevät ja siellä sopiminen on helpompaa. Asia ei ole täysin mustavalkoinen ja itse näen että työmarkkinoilla olisi vaarallista tehdä säännöt jotka menevät vahvimman mukaan. Valitettavasti tämä on sellainen asia missä itse näen, että tässä on ennemmin huolehdittava heikommassa asemassa olevista, vaikka sen takia osa porukasta kärsiikin.
Aktiivimallin jälkeen ei ole kyllä mitään luottamusta nykyisen hallituksen kykyyn uudistaa työmarkkinoita. Mielenkiintoinen idea soveltaa Tanskan mallia, niin että unohdetaan palvelut ja porkkanat. Suomi on vielä maantieteellisesti paljon haastavampi tuolle mallille kuin Tanska.