Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[kyykäärme]

Kuntien menot näyttävät vuonna 2022 olleen 54,5 miljardia, joista henkilöstömenojen osuus on ollut 22,9 miljardia. Kun tiedetään, että johdon ja hallinnollisten työntekijöiden osuus on ehkä sellaista prosentin luokkaa kaikista kuntien työntekijöistä, niin ei ehkä johtajia vähentämällä miljardeja säästetä.

Hallinnollisesta väestähän aika iso osa on esimerkiksi koulusihteereitä ja vastaavia, joista luopumista kovin moni tuskin vakavasti esittää. Hallinnon tekemisistä kritiikkiä esittänyt nimimerkki @kyykäärme voi ehkä kertoa, millaisia ajatuksia herättäisi ehdotus, että tällaista hallinnollista resurssia vähennettäisiin?

Koulusihteerit ja vastaavat hallinnon työntekijät ovat täystyöllistettyjä. Itse asiassa heitä pitäisi olla enemmän, nyt osa heidän tehtävistään valuu rehtoreille ja apulaisrehtoreille, jotka ovat jo valmiiksi ylityöllistettyjä.

Sivistysviraston puolesta en osaa sanoa, kuinka kova työtahti siellä on ja olisiko sieltä joku suunnittelija vähennettävissä, mutta aika pieni säästö tuolta olisi saatavilla. Kuten jo aiemmin kirjoitin, koulupuolen henkilöstökuluja pidetään kurissa kasvattamalla opetusryhmien kokoa jatkuvasti oppimistulosten kustannuksella.

 

[tommy36]

Valitettavasti nykyisellään tämä menee toisin päin. Eli työvoimapula-aloilta lähtee nykyisin enemmän tekijöitä kuin tulee kyseisen tuen kautta.

Siinäpä miettimistä sitten työvoimapula-aloille, että miksi porukka haluaa sieltä pois, eikä ketään oikein nappaa sinne tilallekaan tulla. Mahtaako olla mahdollisesti jotakin vikaa moisilla aloilla joissakin työntekijää koskevissa yksityskohdissa? Vähän tuntuu sellaista vasten oudolta, että sinne pakotetaan, jos siellä ei edes siellä olevat halua enää olla. Työantajissahan ei mitään vikaa tietenkään näillä aloilla ole, eihän?

 

[skode]

Siinäpä miettimistä sitten työvoimapula-aloille, että miksi porukka haluaa sieltä pois, eikä ketään oikein nappaa sinne tilallekaan tulla. Mahtaako olla mahdollisesti jotakin vikaa moisilla aloilla joissakin työntekijää koskevissa yksityskohdissa? Vähän tuntuu sellaista vasten oudolta, että sinne pakotetaan, jos siellä ei edes siellä olevat halua enää olla. Työantajissahan ei mitään vikaa tietenkään näillä aloilla ole, eihän?

Ongelma on niin monisyinen että varmasti kellään ei ole siihen täydellistä vastausta. En minä ala osoittamaan sormella työnantajaa tai työntekijää kun varmasti vikaa on molemmissa yhtälailla.

Jos ongelma olisi vain työnantajassa ongelmathan olisivat todella helposti ratkaistavissa.

 

[erku]

No eikös se juurikin ole erittäin hyvin perusteltua valtion investoida siihen, että useampi ihminen olisi mahdollisimman hyvin koulutettu ja tienaisi mahdollisimman paljon? En oikein keksi mikä olisi valtion kannalta perustellumpi investointi? Tuossahan valtio saa suhteellisen pienellä panostuksella rahansa takaisin sekä kasvaneina verotuloina, että säästyneinä tukina (esimerkiksi asumistuki).

Suomen veronmaksajat investoivat valtavasti yksilöjen koulutusmahdollisuuksiin, kun meillä ei ole minkään sortin lukukausimaksuja korkeakouluissa toisin kuin suurimmassa osassa maista.

Oma kysymyksensä on sitten se, miten avokätisesti verojen tai veroluonteisten maksujen avulla vielä tulee ilmaisen koulutuksen lisäksi huolehtia päätoimisten opiskelijoiden toimeentulosta. Nythän meillä on opiskelijoina kahden kerroksen väkeä, kun on Kelan sangen niukoilla tuilla opiskelevia ja sitten on työttömyyskassojen tai Työllisyysrahaston kautta ansioihin perustuvia etuuksia saavia opiskelijoita. Omaehtoiset opinnot työttömyysetuudella ovat minusta ymmärrettävämpiä, koska niissä siirrytään työttömyydestä opintoihin, mikä on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, mutta aikuiskoulutustuessa siirrytään kokoaikatyöstä opintoihin, mitä lähtökohtaisesti ei voi pitää yhteiskunnan kokonaisedun mukaisena, kun huomioi Suomen väestörakenteen.

Edit: Tutkimusten mukaan aikuiskoulutustuen vaikutus sen hyödyntäjien tulevaan tulotasoon on ollut hyvin vähäinen. Lisäksi työuran pituuteen ei myöskään ole ollut sanottavia vaikutuksia. Tässä katsannossa voidaan minusta aika perustellusti sanoa, että aikuiskoulutustuki ei ole kovinkaan kustannustehokas tukimuoto työllisyyden ja kasvun edistämiseksi.

 

[masaman]

Nimenomaan. Satonen myös viittasi siihen, että jos kokki kouluttautuu lähihoitajaksi ja lähihoitaja kokiksi niin siitä ei ole mitään hyötyä. No oisko vaikka sekin hyöty, että työhyvinvointi lisääntyy ja vältytään esim. sairaslomilta. Ei siitä työuupumuksen vuoksi jatkuvasti sairaslomalla olevasta hoitajasta ole mitään iloa kenellekkään.

Tämä kertoo valitettavasti varmaan eniten Satosen ymmärryksestä tavallisesta työelämästä.

 

[lunde]

Tasa-arvon näkökulmasta on jokseenkin kyseenalaista, jos ajattelee, että nelikymppisen alanvaihtajan tai lisäkouluttautujan tulee saada merkittävästi parempaa opintososiaalista etuutta kuin parikymppisen ensimmäistä tutkintoa opiskelevan.

Noin on ehkä jostain tiukasta näkemyksestä katsoen, jossa lasketaan nallekarkit puolikkaan nallen tarkkuudella tasan. Sitten taas jos ajatellaan yhteiskunnallisesti laajemmin ja keskimääräisen parikymppisen ja nelikymppinen elämäntilanteiden eroja, niin sillä nelikymppisellä on suuremmalla todennäköisyydellä elätettävänä joku muukin kuin itsensä. Pelkkä lapsilisä ei ihan vielä riitä kompensoimaan sitä suurempaa taloudellista vastuuta.

 

[masaman]

Noin on ehkä jostain tiukasta näkemyksestä katsoen, jossa lasketaan nallekarkit puolikkaan nallen tarkkuudella tasan. Sitten taas jos ajatellaan yhteiskunnallisesti laajemmin ja keskimääräisen parikymppisen ja nelikymppinen elämäntilanteiden eroja, niin sillä nelikymppisellä on suuremmalla todennäköisyydellä elätettävänä joku muukin kuin itsensä. Pelkkä lapsilisä ei ihan vielä riitä kompensoimaan sitä suurempaa taloudellista vastuuta.

Kaiken kukkuraksi nämä alanvaihtajat ja aikuiskoulutustuella opiskelevat tuppaavat olemaan aika hyvin motivoitunutta sakkia. Ainakin täällä sotepuolella. Ei koske pelkästään hoitoalaa, vaan koko sotekenttää.

Sitä alanvaihtoa ei ihan ensimmäisenä kukaan ala miettimään, mutta sitten kun alkaa, niin sillä tuppaa olemaan moti kohdillaan.

 

[masaman]

Edit: Tutkimusten mukaan aikuiskoulutustuen vaikutus sen hyödyntäjien tulevaan tulotasoon on ollut hyvin vähäinen. Lisäksi työuran pituuteen ei myöskään ole ollut sanottavia vaikutuksia. Tässä katsannossa voidaan minusta aika perustellusti sanoa, että aikuiskoulutustuki ei ole kovinkaan kustannustehokas tukimuoto työllisyyden ja kasvun edistämiseksi.

Taloudellisesti voi näin ollakin. Itse heittäisin soppaan tämän alanvaohtajien oman työhyvinvoinnin. Sillä on taas vaikutusta työssä jaksamiseen ja siihen, että miten esim. sairaslomien määrä muuttuu. Työssään viihtyminen on - varsinkin nykyaikana - iso tekijä jo työpaikkaakin valittaessa. Oikean ja paremman alan itselleen löytävä ei välttämättä ole hakemassa tuloja nostavaa vaikutusta.

 

[tommy36]

Ongelma on niin monisyinen että varmasti kellään ei ole siihen täydellistä vastausta. En minä ala osoittamaan sormella työnantajaa tai työntekijää kun varmasti vikaa on molemmissa yhtälailla.

Jos ongelma olisi vain työnantajassa ongelmathan olisivat todella helposti ratkaistavissa.

Kyllä, mutta eikös täälläkin ole -jos ei jehovan, niin muuten siten- todistettu, että hyvillä työantajilla viihdytään, liksa on kohdillaan ja työntekijästäkin pidetään kiinni loppuun saakka.

 

[skode]

Kyllä, mutta eikös täälläkin ole -jos ei jehovan, niin muuten siten- todistettu, että hyvillä työantajilla viihdytään, liksa on kohdillaan ja työntekijästäkin pidetään kiinni loppuun saakka.

En minä osaa sanoa kun omasta puolesta tähän asiaan. Itse olen n. 10 vuoden kierroksen jälkeen palannut samalle työnantajalle mistä aikanaan lähdin vastuun ja rahan perusteella pois. Varmaan jokainen noista pointeista yksittäin olisi jossain muualla ihan relevantti, mutta tähän hetkeen nykyinen on itselle paras vaihtoehto. Ottaen nyt vielä huomioon niin henkilökohtaisesti esim. palkka ei ollut se miksi tulin nykyiselle takaisin vaan muut työantajan "etuudet". Itse nykyisin vierastan sitä että keskustellaan esim palkan vaikutusta alalla olemiseen, vaan pitäisi enemmän keskittyä myös muihin aspekteihin.

Lisätään nyt kuitenkin vielä että mikään työpaikka ei ole ikuinen ja itse ainakin vierastan ajatusta että samaa työtä edes olisi mahdollista tehdä koko ura saman työnantajan palveluksessa.

 

[tommy36]

Lisätään nyt kuitenkin vielä että mikään työpaikka ei ole ikuinen ja itse ainakin vierastan ajatusta että samaa työtä edes olisi mahdollista tehdä koko ura saman työnantajan palveluksessa.

Ei tämä tosiaankaan helppoa ole tänä päivänä, ja jo siksiksin sen aikuiskolutustuen tai opiskelijoiden asumistuen leikkaukset on perseestä. Oleellista kun olisi mahdollisimman nopeasti saada ihmisiä työmarkkinoille, eikä niin että opiskellaan ensimmäiset 15 vuotta "urasta", ja sitten aletaan töihin, jos sellaisen sattuu saamaan.

 

[molari]

Ei tämä tosiaankaan helppoa ole tänä päivänä, ja jo siksiksin sen aikuiskolutustuen tai opiskelijoiden asumistuen leikkaukset on perseestä. Oleellista kun olisi mahdollisimman nopeasti saada ihmisiä työmarkkinoille, eikä niin että opiskellaan ensimmäiset 15 vuotta "urasta", ja sitten aletaan töihin, jos sellaisen sattuu saamaan.

Nykyään kyllä on lukuisia eri vaihtoehtoja opiskella/täydentää aikaisempia opintoja, siten, että samalla voi työskennellä, esim. opistotason tutkinto AKK-tutkinnoksi. Vaatii tietysti ylimääräistä "ponnistelua" ja pidempää päivää (jostain muusta luopumista) opintojen ajaksi.

 

[skode]

Ei tämä tosiaankaan helppoa ole tänä päivänä, ja jo siksiksin sen aikuiskolutustuen tai opiskelijoiden asumistuen leikkaukset on perseestä. Oleellista kun olisi mahdollisimman nopeasti saada ihmisiä työmarkkinoille, eikä niin että opiskellaan ensimmäiset 15 vuotta "urasta", ja sitten aletaan töihin, jos sellaisen sattuu saamaan.

Mie en esimerkiksi ole mitään tukia tai vastaavia saanut mun oman työelämän aikana. Mulla työnantajan kautta on tullut kaikki koulutukset yms. sertifikaatit mitä töissä tarvitsen lisäksi olen toki ammattitutkinnon suorittanut jonka työnantaja "kustansi". Toki nykyinen työ on siitä jännää ettei siihen pysty opiskelemaan ja työkaveritkin näin koulujakäymättömän silmin ovat tyyliin insinööritasoa. Sinänsä jos vastavalmistunut insinööri hakisi samoihin töihin alkaisi ensimmäisenä itkemään palkkaa.

 

[tommy36]

Mie en esimerkiksi ole mitään tukia tai vastaavia saanut mun oman työelämän aikana. Mulla työnantajan kautta on tullut kaikki koulutukset yms. sertifikaatit mitä töissä tarvitsen lisäksi olen toki ammattitutkinnon suorittanut jonka työnantaja "kustansi". Toki nykyinen työ on siitä jännää ettei siihen pysty opiskelemaan ja työkaveritkin näin koulujakäymättömän silmin ovat tyyliin insinööritasoa. Sinänsä jos vastavalmistunut insinööri hakisi samoihin töihin alkaisi ensimmäisenä itkemään palkkaa.

Näinkin voi käydä, ja juuri siksi myös aikuiskoulutuksessa olisi kehittämisen varaa suuntaan, jossa ei ehkä aina tarvitsisi syventyä itse työn kannalta epäoleellisiin aineisiin, mutta korostuneesti kaikkeen siihen, joka taas on oleellista. Esim ammattienglanti on varmastikin tänä päivänä hyvin merkittävä osa kaikkea koulutusta. Onneksi pelisukupolvella on melko hyvä pohja tähän ainkain sanavaraston puolesta.

Oppisopimuskoulutuksia saisi taas enemmänkin näkyä markkinoilla, tosin en ihan selvillä ole, että kuinka usein tuo on tänäpäivänä vaihtoehtona.

 

[Sanainen arkku]

Samasta jutusta poimittua:



Tähän kun lisätään mm. 150 euron omavastuuosuuden nosto työmatkakulkemisen verotuksessa ja vaikkapa kiinteistöveron nostaminen, niin kyllä tuo vuosittainen 200 euron verohyöty on äkkiä duunarilta syöty. Ei näillä toimilla ostovoima parane.

Juttu kertoi vain verotuksellisista toimista, eikä työelämän heikennyksistä.

Pakko asioille on jotain tehdä. Itse hyväksynyt tuon omavastuurajan noston täysin. Sen aikaansaama rahavirta on kuitenkin mainittavan suuri.

Sen sijaan se maksimi vähennys oikeuden leikkaaminen kohdistuu hyvin harvoihin tehden heidän työssäkäynnilleen kohtalaisen suuren kannattavuusleikkauksen ilman, että saavutetaan valtiolle isoja tuloja kuitenkaan.

Uudellamaalla muistaakseni noin 4/1000 palkansaajasta on oikeutettu maksimin. Eniten maksimivähennysoikeudesta nautitaan, yllätys yllätys, Päijät- ja Kanta-Hämeissä. Eli käytännössä pk-seudulle päivittäin autolla tulemaan pakotettuja duunareita.

Tuntuu jotenkin absurdilta ottaa 400€ vuodessa enemmän porukalta, joka laittaa työmatkoihin yli 400 tuntia vuodessa.

 

[douppi]

Kaiken kukkuraksi nämä alanvaihtajat ja aikuiskoulutustuella opiskelevat tuppaavat olemaan aika hyvin motivoitunutta sakkia. Ainakin täällä sotepuolella. Ei koske pelkästään hoitoalaa, vaan koko sotekenttää.

Sitä alanvaihtoa ei ihan ensimmäisenä kukaan ala miettimään, mutta sitten kun alkaa, niin sillä tuppaa olemaan moti kohdillaan.

Tämä on totta kyllä. Yeensä jos on sen päätöksen alanvaihdosta tehnyt lähtien määrätietoisesti sitä kohti, ja että uuteen alaan kouluttautuminen on ylipäätään mahdollista, niin yleensä sellaset ihmiset jatkavat "veronmaksajan uraansa" kyllä tavalla tai toisella, jos terveyttä piisaa.

Se on sitten ihan toinen juttu, että millä panostuksella muutoskoulutuksia pitää yhteiskunnan tukea, kun on jo saanut maksuttomana kaikki käydyt koulut ruokineen. Tiukassa säästökuurissa ymmärrän sen lakkauttamisen toki, kun jo niin montaa muutakin tukea joudutaan vähentämään. Leikkurihan on valtava kaikkinensa, ja tällasissakin yksityiskohdissa ne sitten näkyy.

 

[444]

No ei se nyt näinkään ole. Suomessa esimerkiksi sairaanhoitajaksi kouluttautuminen on ilmaista, mikä on kansainvälisesti tarkasteltuna melko harvinaista. Noin lähtökohtaisesti korkeampi koulutus pitäisi nähdä investointina parempaan tulotasoon tulevaisuudessa ja on nähdäkseni erittäin perusteltua kysyä, miten avokätisesti yhteiskunnan kannattaa olla tätä henkilötason investointia tukemassa.

Tasa-arvon näkökulmasta on jokseenkin kyseenalaista, jos ajattelee, että nelikymppisen alanvaihtajan tai lisäkouluttautujan tulee saada merkittävästi parempaa opintososiaalista etuutta kuin parikymppisen ensimmäistä tutkintoa opiskelevan.

Mikäli työuria halutaan pidentää, niin viimeistään eilen olisi pitänyt ottaa työn alle hoitotyön ongelmat. Siinä vaiheessa, kun omat ja puolison vanhemmat alkavat olla sitä ikäluokkaa, että ovat enenevässä määrin erilaisten hoitajien armoilla (siltä osin, mitä itse emme kykene auttamaan), niin minä nukkuisin yöni paremmin tietoisena siitä, että hoitajat ovat motivoituneita ja viihtyvät työssään. Vielä ei ole täysi katastrofi päällä, mutta nykyisillä mitoituksilla ja kiireellä ei olla ainakaan menossa parempaan suuntaan. Ja mikäli ongelmaan ei vieläkään aiota puuttua, olisi kovin hienoa, jos alalle voisi kouluttautua muilta aloilta yhteiskunnan tukemana sellaisia ihmisiä, joilla intoa vielä riittää. Silläkin uhalla, että alalta siirtyy porukkaa myös pois. Meidän molempien äidit ja siskot ovat sairaanhoitajia (äidit toki jo eläkkeellä) ja ovat tuoneet useasti esille epäkohtia. Tekevät työtä ”rakkaudesta lajiin”, mutta väsymys on ja on ollut käsin kosketeltavissa. Se ei ole kenenkään etu, ei työntekijän eikä hoidon saajan. Aikuiskoulutustuki ei ollut häävi alun alkaenkaan, mutta se oli monelle ainoa mahdollisuus löytää itselleen uusi suunta ja parhaimmillaan auttoi vaihdoksen myötä jaksamaan paremmin eläkeikään asti. Satoset sun muut todellisuudesta irtautuneet hönöt eivät näe suorittavaa työtä tekeviä ihmisiä muina kuin numeroina eivätkä osaa niitäkään tulkita oikein.

 

[K.A.H]

Ylen kysely: Enemmistö suomalaisista hyväksyy lakot hallituksen työmarkkinauudistuksia vastaan

Lakkojen ja hallituksen uudistusten hyväksyntä mukailee puoluekannatusta, mutta Taloustutkimuksen tekemä kysely paljastaa myös poikkeuksia.

yle.fi

Valtaosa suomalaisista näyttäisi olevan AY-liikkeen puolella ja hallitusta vastaan. Itse en ole täysin kummankaan osapuolen kannalla, mutta mielestäni yllättävä tulos. Myös hesari oli gallupissaan päätynyt samankaltaiseen tulokseen kuin tuossa YLE:n kyselyssä.

 

[masaman]

Se on sitten ihan toinen juttu, että millä panostuksella muutoskoulutuksia pitää yhteiskunnan tukea, kun on jo saanut maksuttomana kaikki käydyt koulut ruokineen. Tiukassa säästökuurissa ymmärrän sen lakkauttamisen toki, kun jo niin montaa muutakin tukea joudutaan vähentämään. Leikkurihan on valtava kaikkinensa, ja tällasissakin yksityiskohdissa ne sitten näkyy.

Kyllä. Ennemmin rakentaisin tuohon porkkanaa kuin keppiä. Yhden alavaihdon läheltä seuranneena, hintalapuksi tuli n. 35- 40.000 euroa kaikkine kustannuksineen. Jos lasketaan oikein kaikkine teoreettisin kustannuksin, niin ollaan lähempänä 80 k€.

Ei kaikilla ole tämmöistä mahdollisuutta, luonnollisesti.

 

[penaz]

63% suomalaisista on tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä hallituksen toimintaan työmarkkinoiden uudistamisessa ja tyytyväisiä on vain 31%. Vähäistä on kansan tuki Orpo/Purran toimille. 58% suomalaisista hyväksyy ay-liikkeen lakot ja 35% vastustaa niitä. 78% mielestä uudistukset pitäisi hyväksyä kolmikannassa yhdessä hallituksen työnantajien ja ay-liikkeen kanssa.

Ylen kysely: Enemmistö suomalaisista hyväksyy lakot hallituksen työmarkkinauudistuksia vastaan

Lakkojen ja hallituksen uudistusten hyväksyntä mukailee puoluekannatusta, mutta Taloustutkimuksen tekemä kysely paljastaa myös poikkeuksia.

yle.fi

 

[varjo]

63% suomalaisista on tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä hallituksen toimintaan työmarkkinoiden uudistamisessa ja tyytyväisiä on vain 31%. Vähäistä on kansan tuki Orpo/Purran toimille. 58% suomalaisista hyväksyy ay-liikkeen lakot ja 35% vastustaa niitä. 78% mielestä uudistukset pitäisi hyväksyä kolmikannassa yhdessä hallituksen työnantajien ja ay-liikkeen kanssa.

Ylen kysely: Enemmistö suomalaisista hyväksyy lakot hallituksen työmarkkinauudistuksia vastaan

Lakkojen ja hallituksen uudistusten hyväksyntä mukailee puoluekannatusta, mutta Taloustutkimuksen tekemä kysely paljastaa myös poikkeuksia.

yle.fi

Mitäköhän gallupit sanoivat Viinasen toimista 90-luvulla tai kikystä joku aika sitten.

 

[DAF]

Mie en esimerkiksi ole mitään tukia tai vastaavia saanut mun oman työelämän aikana. Mulla työnantajan kautta on tullut kaikki koulutukset yms. sertifikaatit mitä töissä tarvitsen lisäksi olen toki ammattitutkinnon suorittanut jonka työnantaja "kustansi". Toki nykyinen työ on siitä jännää ettei siihen pysty opiskelemaan ja työkaveritkin näin koulujakäymättömän silmin ovat tyyliin insinööritasoa. Sinänsä jos vastavalmistunut insinööri hakisi samoihin töihin alkaisi ensimmäisenä itkemään palkkaa.

Arvelen, että kyseessä on yksityinen sektori ja jokin kohtalaisen vakavarainen yritys. Eihän aitun poistaminen siellä mikään ongelma ole.

Aikuiskoulutustuessa paitsi yksilön funktio aivan merkittävä juttu on ollut edistää osaavan työvoiman saatavuutta ja lisäpätevyyksien saavuttamista julkisen sektorin naisvaltaisille aloille. Koko tukimuodon (tunnen tasan tarkkaan koko historian hyvin) ajan se on ollut etenkin sote-, vielä painottuen osaan te-sektorin iso työnantajan koulutuspanostusten substituutti. Voidaan ajatella tietysti, että työnantajan vastuu. Käytännössä vaikkapa nykyisen kunta- ja hyvinvointialuesektorin mahdollisuus panostaa työntekijöiden osaamiseen on limes nolla, toisin kuin menestyvissä liikeyrityksissä.

Niin ikään sektorilla on motivoitunutta työvoimaa osaamisen kehittämiseen, mutta mahdollisuudet ovat matalat ilman tällaista tapaa. Ne lisäpätevyydet jäävät sitten ihan vaan kouluttamatta, kun palkkataso on matala ja siitä ilman tukimuotoja on mahdoton omaehtoisesti hypätä täysi- tai edes osapäiväiseen opiskeluun. Onnea terveydenhuoltoon tulevaisuudessakin.

 

[Jeffrey]

Niin ikään sektorilla on motivoitunutta työvoimaa osaamisen kehittämiseen, mutta mahdollisuudet ovat matalat ilman tällaista tapaa. Ne lisäpätevyydet jäävät sitten ihan vaan kouluttamatta, kun palkkataso on matala ja siitä ilman tukimuotoja on mahdoton omaehtoisesti hypätä täysi- tai edes osapäiväiseen opiskeluun. Onnea terveydenhuoltoon tulevaisuudessakin.

Itse ajattelen niin, että niin yhteiskunnalle kuin yksilölle lienee parempiakin tapoja järjestää esimerkiksi lähihoitajan kouluttautuminen sairaanhoitajaksi kuin laittaa tämä täysipäiväiseksi opiskelijaksi aikuiskoulutustuelle.

En itse olisi niin huolissani siitä, etteikö tähän keksitä parempaa keinoa kuin edellinen. Ihminen on lopulta ihan fiksu eläin ja suomalainen fiksu kansa. Eiköhän tähän ennemmin keksitä joku muu ratkaisu sen jälkeen kun on päästy yli uhriutumisesta "ei sitten enää ikinä jatkokouluteta".

 

[DAF]

Itse ajattelen niin, että niin yhteiskunnalle kuin yksilölle lienee parempiakin tapoja järjestää esimerkiksi lähihoitajan kouluttautuminen sairaanhoitajaksi kuin laittaa tämä täysipäiväiseksi opiskelijaksi aikuiskoulutustuelle.

Sotesektorilla he eivät useinkaan ole täysipäiväisesti aitulla, vaan nimenomaan sovitellulla. Järjestelmä nykymuodossaan luotiin 2010 (tai oikeastaan 2009), jolloin tämä huomioitiin kohtalaisen tarkoin.

On selvää, ettei nykyinen hyvinvointialueiden talous tällaista(kaan) lisäystä kanna. Järjestelmän muuttamisella ja kohdentamisella (näitähän on esitetty, edellä ollut mm. Akavan ratkaisumalleja) voitaisiin päästä järkevään lopputulokseen, mutta nyt vain poistetaan tukimuoto, jolla ei edes ole käytännössä mitään vaikutusta valtiontalouteen. Hyvä esimerkki tämän hallituksen ”suunnitelmallisuudesta”.

On hyvä huomata sekin, ettei aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ole ollut Etelärannan agendalla. Heille se on vain tässä pienempi asia muiden tavoitteiden viemiseksi, joten erittäin klassisesti on menossa lapsi pesuveden mukana.

 

[Jeffrey]

On selvää, ettei nykyinen hyvinvointialueiden talous tällaista(kaan) lisäystä kanna. Järjestelmän muuttamisella ja kohdentamisella (näitähän on esitetty, edellä ollut mm. Akavan ratkaisumalleja) voitaisiin päästä järkevään lopputulokseen, mutta nyt vain poistetaan tukimuoto, jolla ei edes ole käytännössä mitään vaikutusta valtiontalouteen. Hyvä esimerkki tämän hallituksen ”suunnitelmallisuudesta”.

Aikuiskoulutustuki on ollut hyvin harvojen erinomainen etu. Itse olen sillä kannalla, että pienten ihmisryhmien erityisoikeuksia puretaan.

Yleisesti olen sitä olen sitämieltä, että suomalainen tukiviidakko on aivan liian moninainen ja aiheuttanee turhia kustannuksia sitäkin kautta - sama pätee verotukseen. Lainsäädännön yhtenäistämiseen tulisi kiinnittää huomiota esimerkiksi tasa-arvon ja myös kustannustehokkuuden näkövinkkelistä.