Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

  • 1 431 371
  • 15 517

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Kerroppa työnantajan näkökulmasta miten hoidat osaston sijaistarpeen Ja osaston vahvuusmuutokset, jos lyöt kaikkien sun työntekijöiden vuorot lukkoon vuodeksi eteenpäin? Ihan näin mielenkiinnosta kyselen.

No miten olisi vaikka osa-aikaisilla ja/tai nollatuntisoppareilla? Ja eikös tuota keikkahommaa vedellä alalla aika huolella nykyäänkin?

Kyllä siinäkin pystytään ennusteilla kikkailemaan, ihan niin kuin omassa duunissani valtakunnallisessa hälytyskeskuksessa. Koko ajan lasketaan työtunteja vaihtuvan työmäärän mukaan ja ennusteilla saadaan laskettua oikeat henkilömäärät jokaista vuorokauden aikaa kohden. Ei se niin vaikeaa ole. Toki, hoitoalalla muuttujia on enemmän, mutta ei senkään pitäisi mitään rakettitiedettä olla, jos siihen on tahtotila olemassa.
 

MENTALSPORT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
Tällaisilla ulostuloilla hoitajat sahaavat lähinnä omaa oksaansa ja menettävät sympatiapisteitä. Siitä voidaan keskustella, onko hoitoalan palkkaus oikeudenmukaisella tai kilpailukykyisellä tasolla, mutta se on täyttä paskaa, että 2200 euron nettoansioilla ei tulisi toimeen. Suomessa on läjäpäin ammattiryhmiä, joissa kokoaikatyössä bruttotulot jäävät tuntuvasti alle tuon 2200 euron.
Tämä kyllä itseäkin häiritsee hieman, että voidaan suoraan todeta ettei tulla toimeen jollakin tietyllä summalla. Itse ajaisin asiaa enemmänkin vastaako palkka työnvaativuutta (fyysin/psyykkinen/osaamisperusteinen) tyylisellä ajattelulla.
 

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Tällaisilla ulostuloilla hoitajat sahaavat lähinnä omaa oksaansa ja menettävät sympatiapisteitä. Siitä voidaan keskustella, onko hoitoalan palkkaus oikeudenmukaisella tai kilpailukykyisellä tasolla, mutta se on täyttä paskaa, että 2200 euron nettoansioilla ei tulisi toimeen. Suomessa on läjäpäin ammattiryhmiä, joissa kokoaikatyössä bruttotulot jäävät tuntuvasti alle tuon 2200 euron.

Näin. Mulla jää ulosoton jälkeen about 1400€/kk käteen ja siihen lapsilisä yksinhuoltajakorotuksella päälle. Ihan hyvin ollaan pärjätty 9-vuotiaan kanssa, eikä ole tarvinnut mistään tarpeellisesta nipistää.

Toki vaatteita hankkiessa ei voi aina ostaa sitä uutta Helly Hansenin takkia, vaan joutuu face-kirppikseltä kartoittamaan sitä halvempaa käytettyä kappaletta. Ihan yhtä paljon se lämmittää kuitenkin se vanhakin.
 

MENTALSPORT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
No miten olisi vaikka osa-aikaisilla ja/tai nollatuntisoppareilla? Ja eikös tuota keikkahommaa vedellä alalla aika huolella nykyäänkin?
Nollatuntisopimukset olisi varmasti oiva ratkaisu tälläiseen, mutta nykyisessä tilanteessa harva suostuu tekemään noita. Aina haetaan pidempää pätkää ja tällähetkellä on kyllä työntekijän markkinat siltä osin. Joitain opiskelijoita saattaa saada tekeen päivän sieltä päivän täältä. Mutta se arvo sitten osaston hoitotyölle on vaihtelevaa, kun pitäisi eka saada perehdytettyä mitä tehdään ja mitenkä. Sitten ku oot päivän perehdyttäny niin työntekijä kertookin saaneensa 3 kk sopimuksen muualta ja lähtee. (Tätä käy suhteellisen usein) osa aikaisia on valmiiksi jo todella paljon alalla koska ihmiset eivät vaan jaksa tehdä 100% työaikaa. Jos on monta osa-aikaista samalla osastolla niin vastuu alkaa valumaan hiljalleen niiden täyttätyöaikaa tekevien kontolle. Tämä taas lisää heidän kuormitusta. Toinen ongelma mikä tulee äkkiseltään mieleen osaaikaisten kanssa on se, ettei niitä työvuoroja voi laittaa miten sattuu vaan ne pitää tasaisesti suunnitella jakson ajalle.

Joo ennustamista tehdään todella paljon hoitoalalla, mutta muutokset ovat niin äkillisiä usein, että varautuminen on haasteellista. Mielenkiinnosta kysyn miten siellä hälytyskeskuksessa on työvuorot suunniteltu ja kuinka pitkäksi aikaa eteenpäin :)

Hoitoalahan on käytännössä kokoajan senvarassa mitenkä työntekijät suostuvat joustamaan vuoronvaihdoissa ja ylitöissä. Kaikki keinot jolla tätä voidaan vähentää ovat tervetulleita.
 

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Joo ennustamista tehdään todella paljon hoitoalalla, mutta muutokset ovat niin äkillisiä usein, että varautuminen on haasteellista. Mielenkiinnosta kysyn miten siellä hälytyskeskuksessa on työvuorot suunniteltu ja kuinka pitkäksi aikaa eteenpäin :)

Ei meilläkään ole suunniteltu kuin kolmeksi viikoksi kerrallaan, koska TES. Meillä otettaisiin heti käyttöön pidempikin periodi, mutta liiton miehet haraa vastaan, joten paikallistakaan sopimista ei ole päästy tekemään.

Meillä lasketaan koko ajan työtuntien tarpeen kokonaiskuvaa, ja rekrytään tarpeen vaatiessa lisää sakkia. Meillä toki joustoa antaa se, että tarvittaessa niitä työtunteja voidaan tarjota muista vartiointiyksiköistä eri tehtävissä. Toki tämäkin syö resursseja, jos/kun työntekijää joudutaan aina kouluttamaan uudestaan. Joka tapauksessa, meillä on tietty vakioporukka kk-palkalla, ja ylimääräiset vuorot teetetään sitten nollatuntilaisilla tarpeen mukaan. Välillä on jätetty ihan tarkoituksellakin vuoroja listoihin auki, kun kuitenkin noita nollalapun kavereita aika paljon reservissä on.

Toki, mahdollinen äkillinen ja suuri lisätilaus kentän puolelle saattaa vetää reservin äärimmilleen, mutta periaatteessa henkilöstö on suunniteltu kestämään vähän isommatkin muutokset.
 

MENTALSPORT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
Ei meilläkään ole suunniteltu kuin kolmeksi viikoksi kerrallaan, koska TES. Meillä otettaisiin heti käyttöön pidempikin periodi, mutta liiton miehet haraa vastaan, joten paikallistakaan sopimista ei ole päästy tekemään.
Harmittavaa jos tähän molemminpuolinen tahtotila on olemassa ni sääli, ettei sitä voida toteuttaa. Erittäin harmillista. Toivottavasti tulee muutos.


Joka tapauksessa, meillä on tietty vakioporukka kk-palkalla, ja ylimääräiset vuorot teetetään sitten nollatuntilaisilla tarpeen mukaan. Välillä on jätetty ihan tarkoituksellakin vuoroja listoihin auki, kun kuitenkin noita nollalapun kavereita aika paljon reservissä on.
Okei eli tässä on se isoin ero kun hoitopuolella ei ole sitä reserviä mistä ottaa. Tyhjästä on paha nyhjästä tyylisesti.






Toki, mahdollinen äkillinen ja suuri lisätilaus kentän puolelle saattaa vetää reservin äärimmilleen, mutta periaatteessa henkilöstö on suunniteltu kestämään vähän isommatkin muutokset.
Eli voisi sanoa, että lähtökohtaisesti tilanne siellä on kuitenkin hyvä reservin takia versus hoitopuoli, missä mennään valmiiksi jo vajailla miehityksellä useissa paikoissa.
 

Knox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers
Tällaisilla ulostuloilla hoitajat sahaavat lähinnä omaa oksaansa ja menettävät sympatiapisteitä. Siitä voidaan keskustella, onko hoitoalan palkkaus oikeudenmukaisella tai kilpailukykyisellä tasolla, mutta se on täyttä paskaa, että 2200 euron nettoansioilla ei tulisi toimeen. Suomessa on läjäpäin ammattiryhmiä, joissa kokoaikatyössä bruttotulot jäävät tuntuvasti alle tuon 2200 euron.

Jep, ja muutenkin nettotuloista puhuminen hämärtää keskustelua. Brutto on ainoa, josta tulisi keskustella tai vertailla.

Esimerkiksi minä jouduin omaa huolimattomuuttani maksamaan viime vuonna viimeiset kuukaudet veroa 44%. Tästähän saisi tietysti hyvän itkun aiheen, kun kertoisi miten valtio vie keskituloiselta 2200€ kuukaudessa veroja, mutta totuus olisi toinen.
 

Konson Antti

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS

Ei vaan nimenomaan julkiset voivat vetää omien voimiensa tunnossa palkat tappiin vaikka niitä ei olisi oikeasti mahdollista maksaa
Nimenomaan julkisella puolella se henkilöstökulujen kikkailu on ollut normaalia.
Onko se hoitajien oikeuksien polkimista jos sen tunnin ruokatunti onkin jäänyt vain tuntiin?
Ne kunnallisen puolen hoitajat ovat vain olleet osan työajastaan huutokaupassa.
Mä tykkään keskustella ja lukea keskustelua joissa kaikki ei oo samaa mieltä asioista ja löytyy eri näkökantoja. Esimerkiksi kauan palstalla olleena arvostan kovasti @dana77 mielipiteitä ja vaikka olisinkin eri mieltä, ja on monesti mahdotonta sanoa hänen olevan väärässä.

Isosta kuvasta keskustellessa, niinkuin tämä hoitajien lakko, tavallaan on turhaa osoittaa pointteja yksilöllisistä kokemuksista. Vähän kuin että kenellä sairastettu korona oli paha ja kenellä oireeton. Yksilölle tärkeitä, mutta isossa kuvassa ei kovin oleellisia ennenkuin ne on laskettu yhteen. Silti sorrun samaan ja tarpeettomasti pahoitan mieleni tuosta tunnin ruokatunnista. Vaimoni, jonka uraa olen kanssaelänyt 15 vuotta, on tosiaan esimerkiksi poliklinikalla ollessaan voinut pitää työn ohessa (20min) ruokatunnin. Ja enemmän kuin yleensä osastolla ollessaan syö työpäivän jälkeen. Mutta se onkin mua aika tunnollisempi ja varmasti parempi työntekijä yleisesti ottaen. Ja valitettavasti ne saa itsensä kustannuksella enemmän ja vaativia potilaita vastuulleen. Josta tullaankin tuohon johtamiseen ja sen varsin vaatimattomaan tilaan.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Yksi iso ongelmahan terveydenhuollossa on, että ihmisiä pompotellaan luukulta toiselle. Sinulla on joku vaiva josta tiedät, että se päätyy erikoislääkärin katsottavaksi. Sinne ei kuitenkaan niin vain marssita, vaan matkalla pitää pahimmassa tapauksessa ensin jututtaaa hoitajaa, sitten yleislääkäriä ja vasta häneltä saa lähetteen erikoislääkärille. Toki ymmärrän, että tämä johtuu siitä että meillä on tietty joukko luulosairaita tai muuten urpoja, jotka tukkivat terveydenhuollon mikäli heillä ei olisi seulaa. Kuitenkin tämäkin olisi ongelma, jonka voisi omavastuilla tai sopivilla merkinnöillä papereissa hoitaa jos halua olisi. Tämä on oikeasti arvovalinta ja kertoo, että meillä ei terveydenhuollossa ole hätää kun tähän ei ole lähdetty.
Sain ihan äskettäin itse kuulolaitteet huonoon kuulooni. Rupesin tuossa ynnäilemään, että miten monta hoitaja- ja lääkärikäyntiä se vaati, että sain nuo lopulta. Prosessi alkoi jostain viime syksystä, ja yritän tässä nyt muistaa, että miten se on mennyt.

1. Kuulotestit työterveyshuollossa terveydenhoitajan toimesta
2. Ohjaus työterveyslääkärin käynnille, joka ohjasi korva-nenä-kurkkutautien erikoislääkärin käynnille
3. Käynti tuolla kyseisellä erikoislääkärillä, jonka kautta minut ohjattiin tekemään soittopyyntö em. työterveyslääkärille tutkimusten tuloksista
4. Työterveyslääkäri tekee lähetteen tarkempiin kuulotutkimuksiin
5. Tuolta kuulotutkimuksista tulee taas soittopyyntö em. erikoislääkärille
6. Erikoislääkäri tekee lähetteen julkiselle puolelle
7. Siellä käyn taas tekemässä samat tarkemmat kuulotutkimukset, jotka olen jo kerran tehnyt tuolla työterveyshuollossamme. Näen samalla toista tämän alan erikoislääkäriä.
8. Näiden tutkimusten perusteella tehdään päätös, että saan kuulolaitteet. Tulen niistä keskustelemaan ja ottamaan korvista vahamuotteja, että pystyisikö minulle tekemään korviini vartavasten muokatut laitteet.
9. Kolmas käynti tuolla julkisella, ja tällä käynnillä sain lopulta nyt sitten ne laitteet, ja minua opastettiin samalla niiden käyttöön.

Eli tuossa koko prosessissa oli yhteensä 7 fyysistä käyntiä paikan päällä erilaisten terveydenhoitajien ja lääkärien pakeilla. Yhteensä tämä prosessi kesti yli puoli vuotta, vaikka ei sillä, että ongelmani nyt mitenkään akuutti olisi ollut, Minua palveltiin koko ajan hyvin ja ystävällisesti, ja saamaani palvelua en kritisoi minkään vertaa. Mutta sitä vaan tahdon sanoa, että tarvitsisiko tämän prosessin olla näin hirmuisen kankea? Tajuan sen, että ei tuommoisia kalliita laitteita voi kenelle tahansa tuosta vaan antaa, mutta on tuo kyllä hirmuinen esterata tämmöisenäänkin.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Sain ihan äskettäin itse kuulolaitteet huonoon kuulooni. Rupesin tuossa ynnäilemään, että miten monta hoitaja- ja lääkärikäyntiä se vaati, että sain nuo lopulta. Prosessi alkoi jostain viime syksystä, ja yritän tässä nyt muistaa, että miten se on mennyt.

1. Kuulotestit työterveyshuollossa terveydenhoitajan toimesta
2. Ohjaus työterveyslääkärin käynnille, joka ohjasi korva-nenä-kurkkutautien erikoislääkärin käynnille
3. Käynti tuolla kyseisellä erikoislääkärillä, jonka kautta minut ohjattiin tekemään soittopyyntö em. työterveyslääkärille tutkimusten tuloksista
4. Työterveyslääkäri tekee lähetteen tarkempiin kuulotutkimuksiin
5. Tuolta kuulotutkimuksista tulee taas soittopyyntö em. erikoislääkärille
6. Erikoislääkäri tekee lähetteen julkiselle puolelle
7. Siellä käyn taas tekemässä samat tarkemmat kuulotutkimukset, jotka olen jo kerran tehnyt tuolla työterveyshuollossamme. Näen samalla toista tämän alan erikoislääkäriä.
8. Näiden tutkimusten perusteella tehdään päätös, että saan kuulolaitteet. Tulen niistä keskustelemaan ja ottamaan korvista vahamuotteja, että pystyisikö minulle tekemään korviini vartavasten muokatut laitteet.
9. Kolmas käynti tuolla julkisella, ja tällä käynnillä sain lopulta nyt sitten ne laitteet, ja minua opastettiin samalla niiden käyttöön.

Eli tuossa koko prosessissa oli yhteensä 7 fyysistä käyntiä paikan päällä erilaisten terveydenhoitajien ja lääkärien pakeilla. Yhteensä tämä prosessi kesti yli puoli vuotta, vaikka ei sillä, että ongelmani nyt mitenkään akuutti olisi ollut, Minua palveltiin koko ajan hyvin ja ystävällisesti, ja saamaani palvelua en kritisoi minkään vertaa. Mutta sitä vaan tahdon sanoa, että tarvitsisiko tämän prosessin olla näin hirmuisen kankea? Tajuan sen, että ei tuommoisia kalliita laitteita voi kenelle tahansa tuosta vaan antaa, mutta on tuo kyllä hirmuinen esterata tämmöisenäänkin.
Itselläni oli vähän vastaava kokemus lapsen lääkärikäynnistä.

Lapsi oli satuttanut jalkansa pihaleikeissä ja jalkapöytä oli turvonnut. Tilasin ajan Terveystalon klinikalle 1 ja lääkäri otti aika nopeasti vastaan. Tarvittiin RTG-kuva, mutta klinikalla ei ollut laitteistoa. Eli kohti Terveystalon klinikkaa 2. Ilmoittautuminen ja nopeasti röntgeniin. Sitten odoteltiin hetken että lääkäri antaa diagnoosin kuvasta. Ei mennyt kauaa, kun yleislääkäri kertoi radiologin diagnoosin, jalassa on murtuma. Ei voida hoitaa klinikalla 2, on mentävä TT Kamppiin. Ei mitään, nokka kohti keskustaa, ilmoittautuminen taas kerran ja kolmannen lääkärin pakeille. RTG kuvan mukaan varpaassa on hiusmurtuma. Ihme juttu ettei kyseinen varvas tuntunut yhtään kipeältä. Eli radiologi oli tehnyt väärän diagnoosin. Hoito-ohje, katsotaan miten jalka paranee viikon aikana itsestään. Reissu vei n. 5h.

Jälleen kerran pihaleikeissä oli tullut päähän osuma ja lapsi pääsi ambulanssilla julkiselle puolelle. Itse menin autolla perästä. Sairaalassa hoitaja kirjasi tiedot ylös, lääkäri kävi tekemässä pakollisia testejä, sitten odoteltiin pari tuntia ettei tule mitään jälkioireita, lopulta lääkäri päästi kotiin. Koko reissu vei n. 4h

Ja seuraavan vamman kanssa mentiin paikalliseen julkiseen sairaalaan, joka oli väärä paikka koska lapset tulisi viedä Lastenlinnaan. Sain puhuttua hoitajan ympäri, joka pyysi yleislääkärin paikalle. Hän tarkisti pintapuolisesti ja suositteli että katsotte pari päivää ja jos ei vamma parane, sitten Lastenlinnaan. 15min sairaalassa ja kotiin.

En uusinut enää lasten vakuutusta koska palvelukokemus oli vain niin paljon huonompi Terveystalossa mitä julkiselta sai. Ei henkilökunnassa mitään vikaa ollut, mutta TT:n asiakaspalvelumalli ei vastaa omia tarpeita. Joka paikassa erikseen ilmoittautuminen ja kaiken tämän jälkeen kuittiralli vakuutusyhtiön kanssa jotta saa omansa takaisin.

Itselleni ei missään vaiheessa tullut kuva että TT olisi jotenkin tehokas toimija omalla alallaan. Mutta ihan hyvin laskuttavat, ei siinä mitään.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Nämä yksityiset ovat oman mutuni mukaan hyviä näissä vartin lääkärikäynneissä, joissa asiakas käy hakemassa reseptin johonkin vaivaansa. Ja näitä taitaa suurin osa heidän töistään ollakin. Pidemmissä keisseissä sitten hankaloituu, kallistuu ja usein ohjataankin julkiselle.

Eikä siinä sinänsä mitään pahaa ole. Toivoisi ja odottaisi, että julkisellakin nämä hoituisi yhtä jouhevasti. Saisi varata itselleen ajan sopivaksi ajankohdaksi ja käväisisi hoitamassa homman ilman useiden tuntien ilmo-hoitaja-lääkäri kierrosta.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
@adolf Sinun tapauksessasi lisäkäyntejä toi se, että hommassa oli mukana yksityinen työterveyshuolto ja sen jälkeen julkinen sektori. Vain jommalla kummalla käyden käyntejä olisi tullut vähemmän. Yksityiseltäkin olisit sen kuulolaitteen saanut, mutta maksanut siitä monta euroa. Julkiselta taisit saada sen maksutta? Etkä muutenkaan montaa euroa noista käynneistä tainnut joutua maksamaan? Taitaa olla ulkona ketjun aiheesta, joten ei aloiteta mitään pitkiä harhapolkuja tästä.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
@adolf Sinun tapauksessasi lisäkäyntejä toi se, että hommassa oli mukana yksityinen työterveyshuolto ja sen jälkeen julkinen sektori. Vain jommalla kummalla käyden käyntejä olisi tullut vähemmän. Yksityiseltäkin olisit sen kuulolaitteen saanut, mutta maksanut siitä monta euroa. Julkiselta taisit saada sen maksutta? Etkä muutenkaan montaa euroa noista käynneistä tainnut joutua maksamaan? Taitaa olla ulkona ketjun aiheesta, joten ei aloiteta mitään pitkiä harhapolkuja tästä.
Joo näin se meni, ja ilmaiseksihan kaikki meni pl. nuo poliklinikkamaksut, jotka on joitain kymppejä. Kiitos hyvinvointivaltio, että tämä kaikki on ilmaista.

Oli tuossa nyt ainakin se aika erikoista, että nuo samat kuulotestit tehtiin useaan otteeseen. Ensin yksityisellä, ja sitten julkisella.
 

Ötökkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Panthers, Lentävä maalivahti
Niiden tunnin ruokataukojen perään kyselen. En edes muista koska olisin saanut pitää 20min ruokataukoni keskeytyksettä. Toki tiedän että siltäkin ajalta palkkaa saan, mutta silti se tauko minulle kuuluu.
 

teppana

Jäsen
Se on ihan totta. Itse esim kärsin migreenistä ja tuntuu naurettavalta että siinä tilassa (lähtee lähes taju jos olen pystyssä) pitää lähteä johonkin päivystykseen hakemaan saikkulappua. Kaikkien ajan ja rahan tuhlausta ja lisäksi minulle vaarallista.

Näihin voi mielestäni vaikuttaa työkulttuuria muutamalla. Itselläni on kaksi alaista jotka kärsivät migreenistä. Heidan kanssaan on sovittu, että migreenissä sairaspoissaolo on ok kunhan laittavat minulle ja toimistosihteerille viestin.

Muutenkin tuntuu että suomessa usein sairaspoissaoloja katsotaan väärästä vinkkelistä. Poislukien jotkut poikkeukset, ihmiset eivät ole ainkaan minun kokemuksen mukaan turhaan pois töistä. Ja jos sairaus vaatii päivän tai pari toipumista, ei siihen joku työterveyshoitajan lappu vaikuta suuntaan tai toiseen. Sairaana paras olla kotona, levätä ja palata virkeänä töihin.
 

palle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Minnesota Wild, HIFK
Näihin voi mielestäni vaikuttaa työkulttuuria muutamalla. Itselläni on kaksi alaista jotka kärsivät migreenistä. Heidan kanssaan on sovittu, että migreenissä sairaspoissaolo on ok kunhan laittavat minulle ja toimistosihteerille viestin.

Muutenkin tuntuu että suomessa usein sairaspoissaoloja katsotaan väärästä vinkkelistä. Poislukien jotkut poikkeukset, ihmiset eivät ole ainkaan minun kokemuksen mukaan turhaan pois töistä. Ja jos sairaus vaatii päivän tai pari toipumista, ei siihen joku työterveyshoitajan lappu vaikuta suuntaan tai toiseen. Sairaana paras olla kotona, levätä ja palata virkeänä töihin.

Meillä on duunissa omailmoituskäytäntö, jolla voi olla 5 päivää poissa. Henkilö soittaa aamulla, että on vaikkapa kuumetta ja esimies sanoo, että huilaile suoraan pari päivää. Henkilö saa tarvitsemansa huilin ja tulee terveenä ja käytäntöön tyytyväisenä takaisin töihin. Toimii kuin junanvessa. Toki aivan varmasti osa tätä hyväksikäyttää jonkin verran, mutta uskallan myös väittää heidän olevan vähemmistössä. Tätä käytäntöä ei henkilöstö uskalla omalla perseilyllään ryssiä.
 

teppana

Jäsen
Meillä on duunissa omailmoituskäytäntö, jolla voi olla 5 päivää poissa. Henkilö soittaa aamulla, että on vaikkapa kuumetta ja esimies sanoo, että huilaile suoraan pari päivää. Henkilö saa tarvitsemansa huilin ja tulee terveenä ja käytäntöön tyytyväisenä takaisin töihin. Toimii kuin junanvessa. Toki aivan varmasti osa tätä hyväksikäyttää jonkin verran, mutta uskallan myös väittää heidän olevan vähemmistössä. Tätä käytäntöä ei henkilöstö uskalla omalla perseilyllään ryssiä.

Meillä myös käytössä sama omailmoitus, mutta viides kerta vuoden sisään kun tulee sairastuminen niin sitten ohjataan työterveyteen. Tällä saadaan jonkin verran hallintaan "motisaikut" ja sitten myös vakavammista asioista kärsivät ihmiset saadaan ohjattua työterveyden kautta erikoissairaanhoitoon. Ja se 95% työntekijöistä jotka vaan sairastuu normaalisti siihen kausiflunssaan saa rauhassa sairastaa taudin ja toipuneena palata töihin.

Mielestäni sellainen vanhanaikainen tyyli missä saikkulappu pitää fyysisesti käydä hakemassa on idiotismia. Ei nuhainen ja kuumeinen perusterve ihminen tarvi lääkärin tai hoitajan arvointia työkyvystä. Ihan turha kiusata ihmisiä sillä ja maksaa firman kautta terveysmaksuja
 

teppana

Jäsen
Ihan varmasti tiloista voi tehdä säästöjä, en sitä epäile. Tilat pitää kuitenkin suunnitella ensisijaisesti oppimisen ja kouluviihtyvyyden perusteella, ei taloudellisen tehokkuuden mukaan.

Oma koulumme oli juuri remontissa, ja kyllä siellä hyvin tarkkaan niitä käyttöasteitakin laskettiin, eli kyllä noitakin mietitään.

Itse näen ison ongelman kilpailutuksessa. Isäni kotipaikkakunnalle rakennettiin uusi koulu (pieni paikkakunta). Ehdottoman tärkeä ratkaisu ja koulu on ulkoisin puolin äkkiseltään hyvä rakennus. Mutta jatkotoimenpiteinä on mennyt kahvia ja tupakkia sekä rahaa ihan hulluna. Esim. kaikki alaluokkien tuolit oli rullilla olevia, pyöriviä toimistotuolien kaltaisia. Miten hyvin 20 8-vuotiasta istuu rauhassa tuollaisen tuolin kanssa? Kuka ne päätti ostaa, koska ne meni kaikki vaihtoon. Omakustanteena.

Toinen ongelma oli kuvaamataidon ja musiikin luokkien tuolit, niiden hieno design teki niistä valtavan liukkaita istumapinnaltaan. Ja koska näissäkin oli pyörät alla, opettajat ja oppilaat alkoivat tipahtaa tuolilta, kirjaimellisesti. Nämäkin vaihtoon.

Jokaisessa luokassa oli projektori valkotaululle, mutta sähköt oli vedetty niin ettei pelkästään valkotaululle saanut valoja, vaan joko koko luokka oli valaistu tai ei mikään. Lopputulemana, sähköt vedettiin uusiksi.

Tämän lisäksi aika monta muutakin pienempää ongelmaa. Eikä mitään korjattu urakakasopimuksen alla, koska sopimus oli tehty ja hyväksytty. Kuka sen sopimuksen sitten luki ja arvoi? Ei ainakaan opettajat eikä rehtori. Kunnanhallitus? En tiedä.

Tuo ei sinänsi iso juttu ollut, mutta koko hankinta oli kunnalle useamman miljoonan hintainen. Pistää miettimään, että kuinka usein tämäntyylisiä asioita kunnallistasolla tapahtuu. Miljoonaluokan projektit hoidetaan "maalaisjärjellä" ja ilman mitään ammattitaitoa?
 

teppana

Jäsen
Itseasiassa tämä on ollut niitä ilmaisia kehittämiskohteita jotka oikeasti on parantanut hoitajien viihtyvyyttä paikoissa joissa olen ollut.

Se että olet niin järkyttynyt tästä kertoo osaltaan arvostuksesta hoitajia kohtaan.

Hankalahko yhtälö tuo on. Työvuorojen sopiminen keskenään voi olla ihan ok ajatus ja jopa toimia. Mutta kuinka paljon työaikaa kuluu listan tekemiseen ja kuka varmistaa ettei samoille epäsuosiossa oleville tyypeille tule kurjempia listoja kuin muille?

Itse arvostan vapaata työilmapiiriä ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuutta. Mutta vuorotyössä suorittavan portaan oma työvuorolistojen suunnittelu? En tiedä, kuulostaa ajan haaskaukselta sekä turhan riskialttiilta.

Toiveet otetaan huomioon, mutta työvuorosta vastaa esimies. Näin itse koen.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Itse näen ison ongelman kilpailutuksessa. Isäni kotipaikkakunnalle rakennettiin uusi koulu (pieni paikkakunta). Ehdottoman tärkeä ratkaisu ja koulu on ulkoisin puolin äkkiseltään hyvä rakennus. Mutta jatkotoimenpiteinä on mennyt kahvia ja tupakkia sekä rahaa ihan hulluna. Esim. kaikki alaluokkien tuolit oli rullilla olevia, pyöriviä toimistotuolien kaltaisia. Miten hyvin 20 8-vuotiasta istuu rauhassa tuollaisen tuolin kanssa? Kuka ne päätti ostaa, koska ne meni kaikki vaihtoon. Omakustanteena.

Toinen ongelma oli kuvaamataidon ja musiikin luokkien tuolit, niiden hieno design teki niistä valtavan liukkaita istumapinnaltaan. Ja koska näissäkin oli pyörät alla, opettajat ja oppilaat alkoivat tipahtaa tuolilta, kirjaimellisesti. Nämäkin vaihtoon.

Jokaisessa luokassa oli projektori valkotaululle, mutta sähköt oli vedetty niin ettei pelkästään valkotaululle saanut valoja, vaan joko koko luokka oli valaistu tai ei mikään. Lopputulemana, sähköt vedettiin uusiksi.

Tämän lisäksi aika monta muutakin pienempää ongelmaa. Eikä mitään korjattu urakakasopimuksen alla, koska sopimus oli tehty ja hyväksytty. Kuka sen sopimuksen sitten luki ja arvoi? Ei ainakaan opettajat eikä rehtori. Kunnanhallitus? En tiedä.

Tuo ei sinänsi iso juttu ollut, mutta koko hankinta oli kunnalle useamman miljoonan hintainen. Pistää miettimään, että kuinka usein tämäntyylisiä asioita kunnallistasolla tapahtuu. Miljoonaluokan projektit hoidetaan "maalaisjärjellä" ja ilman mitään ammattitaitoa?
Meillä on uudessa koulussa jo ehkä 300 tai 500 vastaavaa, korjattavaa asiaa. Mm. kemian luokkien oppilastuoleissa on pyörät, johtokelat tippuvat katosta, pistorasiat ovat irti, katto vuotaa, pimennysverhojen kourut on asennettu tuuletusikkunan eteen, tuuletusikkunoista puuttuu tuet, ei ole sammutimia, hätäsuihku puuttuu, kaikki vitriinit on vinoon ja väärin kasattu, ikkunoista puuttuu kaikki karmit, johdot roikkuvat esillä, dokumenttikamerat puuttuvat, varastossa ei ole hyllyjä vaan pelkästään lokeroja, tiskikoneesta puuttuu sisälmykset. Nämä vasta luonnontieteistä! Muu koulu sitten lisäksi.

Tilakeskuksen mukaan vastuu kuuluu rakentajalle. Rakentajan mukaan vastuu suurimmista asioista kuuluu arkkitehdille. Paikalla käy vähän väliä tilakeskuksen ja työsuojelun väkeä ihmettelemässä. Jos urakka olisi annettu vastuullisemmalle rakentajalle, väitän, että vaikka olisi ollut kalliimpi, kaupungin rahoja olisi lopulta säästynyt.

Kukaan vaan ei ole vastuussa mistään.
 

Bob Rambo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, AC Oulu
Pistää miettimään, että kuinka usein tämäntyylisiä asioita kunnallistasolla tapahtuu.

Usein. Joissain kunnissa onneksi on varaa ottaa se käyttäjien edustaja kertomaan huonekohtaisesti kaikki detaljiikka suunnittelijoille, jotta tuollaiset asiat osataan huomioida. Toisaalla taas käyttäjien edustajia ei välttämättä näy projektien palavereissa lainkaan ennen kuin ollaan jo työmaavaiheessa. Siitäpä ne kalliit lisätyöt sitten alkaa kasautua.

Urakoitsija tietenkin toivoo, että noita helvetin kalliita lisätöitä päästään tekemään. Toteutuessaan kunnan puolella alkaa sitten vastuun pallottelu viranomaiselta toiselle ja lopulta asia vaietaan hiljaiseksi, todetaan vain projektin budjetin ylittyneen 400 prosenttia. Ja seuraavassa projektissa sama sirkus pyörii.
 

MENTALSPORT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
Mutta kuinka paljon työaikaa kuluu listan tekemiseen ja kuka varmistaa ettei samoille epäsuosiossa oleville tyypeille tule kurjempia listoja kuin muille?
Ei siin kauaa mee ku iskee 15 työvuoroo suunnitelmaan. Itse teen sen alle 10 minuuttiin. Jälkimmäiseen vastaan että esimies varmistaa sen ja tasaa sit listan puutteellisesta vuoroista. Yleensä on sovittu että jokaisella on 3-5 "vahvaa toivetta" jotka toteutetaan ja muuten sit listankokoojalla on mahdollisuus muutella vuoroja.


Itse arvostan vapaata työilmapiiriä ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuutta. Mutta vuorotyössä suorittavan portaan oma työvuorolistojen suunnittelu? En tiedä, kuulostaa ajan haaskaukselta sekä turhan riskialttiilta.
Tässä systeemissä on hyvä kun työntekijät voivat ottaa huomioon erilaiset elämäntilanteet. Esim perheelliset voivat ottaa enemmän aamuvuoroa ja sit nuoret ja yökyöpelit ottavat luonnostaan enemmän sit iltavuoroa, että saavat nukkua myöhempään :) listantekijät ja esimiehet tasaavat sitten pyhätunnit tasan. Ja yleensä yövuorot jaetaan tasan sitten niiden kanssa jotka pystyy valvomaan.

Kuten sanoin, niin työnantajat kuin työntekijät liputtavat autonomisen listan puolesta nykyään.
 
Viimeksi muokattu:

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Usein. Joissain kunnissa onneksi on varaa ottaa se käyttäjien edustaja kertomaan huonekohtaisesti kaikki detaljiikka suunnittelijoille, jotta tuollaiset asiat osataan huomioida. Toisaalla taas käyttäjien edustajia ei välttämättä näy projektien palavereissa lainkaan ennen kuin ollaan jo työmaavaiheessa. Siitäpä ne kalliit lisätyöt sitten alkaa kasautua.

Urakoitsija tietenkin toivoo, että noita helvetin kalliita lisätöitä päästään tekemään. Toteutuessaan kunnan puolella alkaa sitten vastuun pallottelu viranomaiselta toiselle ja lopulta asia vaietaan hiljaiseksi, todetaan vain projektin budjetin ylittyneen 400 prosenttia. Ja seuraavassa projektissa sama sirkus pyörii.
Meillä oli näin ja olin mukana erikoisluokkien suunnitteluryhmässä ja kalusteryhmässä. Toiveita ja vaatimuksia sai esittää, mutta mitään ei kuunneltu eikä edes kirjattu. Ihan turhaa. Esimerkiksi pyörälliset oppilastuolit kemian luokkaan ajettiin läpi minun vastustuksestani huolimatta, samoin tippuvat ja huonot johtokelat kattoon. Dokumenttikamerat luvattiin, mutta ei saatu. Ja n. 1,5 vuotta oli taukoa ilman yhtään kokousta, missä käyttäjän edustajat olivat mukana. Sitten olikin muutto.
 

Zen

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Ei siin kauaa mee ku iskee 15 työvuoroo suunnitelmaan. Itse teen sen alle 10 minuuttiin. Jälkimmäiseen vastaan että esimies varmistaa sen ja tasaa sit listan puutteellisesta vuoroista. Yleensä on sovittu että jokaisella on 3-5 "vahvaa toivetta" jotka toteutetaan ja muuten sit listankokoojalla on mahdollisuus muutella vuoroja.



Tässä systeemissä on hyvä kun työntekijät voivat ottaa huomioon erilaiset elämäntilanteet. Esim perheelliset voivat ottaa enemmän aamuvuoroa ja sit nuoret ja yökyöpelit ottavat luonnostaan enemmän sit iltavuoroa, että saavat nukkua myöhempään :) listantekijät ja esimiehet tasaavat sitten pyhätunnit tasan. Ja yleensä yövuorot jaetaan tasan sitten niiden kanssa jotka pystyy valvomaan.

Kuten sanoin, niin työnantajat kuin työntekijät liputtavat autonomisen listan puolesta nykyään.
En ole koskaan ollut itse tälläisessä paikassa jossa itse suunnitellaan listat, mutta ystäviä ja vaimoja (juu monikossa) on ollut. Kaikki on kehunut toimivuutta, kuten ne täälläkin jotka on elänyt asian kanssa.

Työntekijällä "pisteyttää" vapaan tärkeytensä ja kunnioittaa myös muitakin. Sopu on yleensä säilynyt.Esimies määrää ihmiset töihin niin kuin muuallakin, jos ei valmista tule. Toisaalta kyllä minunkin työpaikassa kuulee joskus kiukuttelua esimiehen epäoikeudenmukaisista listoista.

Haluaisin kuulla tällä palstalla kuka EI ole tyytyväinen tähän? Siis työntekijöitä tai esimiehiä, joilla on tämä systeemi. Siis koska kritiikki tuntuu tulevan ulkopuolisilta ja kehut kenellä on käytössä tämä.
 

Kauko Viisas

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Jep, ja muutenkin nettotuloista puhuminen hämärtää keskustelua. Brutto on ainoa, josta tulisi keskustella tai vertailla.

Nyt en ymmärrä laisinkaan tällaista ajattelutapaa.

Käsittääkseni NETTOtulo on juurikin se, mikä on sinulla käytettävissä/päätettävissä ja vain sillä on merkitystä kullekin työtätekevälle ja veroja maksavalle. BRUTTOtuloilla taas mielestäni hämärretään keskustelua, koska verotus.

Edellä kerrotusta johtuen, voisimme joskus miettiä sellaista ihmeellistä vaihtoehtoa kuin verotuksen alentaminen ainaisten palkankorotusten sijaan. Älkääpä nyt ärhäköitykö!

Jos palkankorotus on esim. 100€/kk niin todellinen vaikutus palkansaajalle on luokkaa 40-60€ eli verotus vie suuren osan korotuksesta (ja jätetään miettimättä työnantajan sivukulujen vaikutus haluun työllistää tms.). Toki palkansaaja saa lisää rahaa, joka palautuu kiertoon. Samalla palkkakustannukset kasvavat, koska kaiiki haluavat palkankorotuksen ja nämä siirtyvät enemmän tai vähemmän suoraan tuotteiden ja palvelujen hintoihin. Ostovoima eli kyky ostaa tuotteita ja palveluita ei välttämättä nouse laisinkaan.

Mielestäni tässä vallitsee yleinen harha siitä, että mittaamme omaa arvoamme bruttopalkkamme suuruudella - mitä suurempi bruttopalkka, sitä parempi ja arvokkaampi minä olen. Kuitenkin tärkein kysymys on, millä NETTOpalkalla kukin tulee toimeen, mitä sillä käteen jäävällä rahalla oikeasti saamme.

Siksi verotuksen alentaminen on parempi keino kuin palkankorotukset - se mikä jää valtiolta/kunnilta saamatta tuloveroissa kompensoituu vähintäänkin lisääntyneinä ALV-tuloina.

Mainittakoon vielä, että työntekeminen ei ole erityisen kannattavaa sikäli kun rahaa ajattelee - helpommallakin pärjää.

Loppukaneetti: tämä ei liity sairaanhoitajiin mitenkään vaan yleisesti suhtautumiseeni palkankorotuksiin ja verotukseen (en ole työnantaja) ja AY-liikkeeseen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös