Ymmärrän kohtuullisen ison osan Rings of Poweriin kohdistuvasta kritiikistä, vaikka sarjasta pidänkin, mutta on kyllä lähinnä huvittavaa, miten sarjan perkaaminen ja haukkuminen kuva kuvalta tuntuu olevan osalle internet-jengistä varsinainen elinkeino. Siis vikojahan on, mutta myös kosolti onnistuneita juttuja.
Ymmärrän toki, jos ei maistu.
Sitä taas en ymmärrä, miten monista on lähes pelkästään Peter Jacksonin elokuvien, ehkä joskus yläasteen äidinkieli & kirjallisuus -projektia varten luetun Hobitin ja muutaman YouTube-tiivistelmän myötä pätevöitynyt jotain Tolkien-eksperttejä ja ollaan suu vaahdossa julistamassa, miten sarja tanssii Tolkienin haudan päällä ja Professori olisi pöyristynyt, jos näkisi millaista wokepaskaa hänen teoksistaan suolletaan.
Anteeksi kärjistys ja korostan, ettei tarkoitukseni ole edustaa mitään "gatekeeping" linjaa Tolkienin suhteen; se on täysin ok, jos ei jaksa jotain Silmarillionia kahlata, ehdottomasti Jacksonin elokuvista saa tykätä (itsekin niitä rakastan) ja Rings of Poweria niin halutessaan vaikka vihatakin. Kritiikkiä on vain huomattavasti mielekkäämpää lukea ja osaltaan allekirjoittaa, kun se perustu muuhunkin kuin pelkkään mutuiluun ja valikoivaan tai kapeaan ymmärrykseen sarjan ja toisaalta alkuperäistekstien tematiikasta.
Esimerkki: jostain vauvaörkistä, joka esiintyi yhdessä kohtauksessa jotain xx sekuntia tuli ihan jäätävä internet-paskamyrsky ja siellä oli sankari toisensa perään julistamassa (huom. esimerkit hyvin vapaasti englannista käännettynä), miten a) örrrrkit syntyvät elokuvien Saruman™ muta-ammeesta!!! b) JAAHAS eli nyt minun pitäisi tuntea sympatiaa örkkejä kohtaan, tämä on taas tätä vasemmistowokeliberaalia mädätystä, että pitää ymmärtää ja hyväksyä kaikki c) kyllä ei voi olla örkkiperheitä
C) vaihtoehdon voin silleen ostaa, että örkkien perhedynamiikka nyt tuskin on mitään hirveän pullantuoksuista ja harmonista ja professori itsekin vähän niinkuin vain pudotti aiheen, mutta en nyt ainakaan itse osannut nähdä tässä ihan hirveää ongelmaa, varsinkin kun kirjat joka tapauksessa viittaavat useampaan otteeseen "örkkien lisääntymiseen."
Vika voi toki olla minussakin, mutta näkisin sarjan kaikesta huolimatta olevan temaattisesti ihan... oikeilla jäljillä? Lukuisat juonikuviot itsessään toki ontuvat todella pahasti, mutta vika on ennenkaikkea sovituksellinen, eikä ehkä niinkään se, että Tolkienia olisi ymmärretty jatkuvasti totaalisen väärin.
Niin tosiaan, kakkoskausi.
Hyvin olen viihtynyt! Bombadil on hahmona tuotu mielestäni hyvin mukaan, joskaan en oikein tiedä, mitä pidän tästä velhojen koulutuskeskus -ideasta.
Napinaa sen verran, että supersotilas Galadriel on mielestäni edelleen vähän liikaa mukana kaikessa, Morgothin kruunu vaikuttaa taas uudelta väsyneeltä macguffinilta (vain vähän parempi kuin se ykköskauden miekka-avain), muutoin ihan tyylikkään likaisen Eregionin taistelukohtauksen strategiapuoli tosiaan ontui todella pahasti ja viimeisen jakson teaserissa vähän hirvitti, että tuleeko sieltä joku Sauron vs. Galadriel pomotaistelu... Tämmöiset videopelimäiset pomotaistelut olivat mielestäni myös Hobitti-elokuvien suurimpia ongelmia. No, ko. trilogiasta ansioineen ja ongelmineen vaahtoan mieluusti toisessa ketjussa joskus. Hyvä päästellä näitä nörttihöyryjä välillä!
Yleisesti ottaen kakkoskausi näyttää saaneen vähän paremmin kiinni lähdemateriaalista, mikä saattaa osaltaan kertoa siitäkin, että Simon Tolkien on päästänyt tuotannon käyttämään materiaalia laajemmin; sopisi sinänsä kuvaan, sillä Simon ei ilmeisesti ollut isänsä Christopherin kanssa mitenkään kauhean hyvissä väleissä ja jos ei muuten, niin liekö ihan kettuillessaan vetää sitten avoimempaa linjaa?
No, tiedä häntä. Sorruinkohan itsekin vähän mutuiluun, hups.