Koin tarvetta kirjoittaa auki joitain ajatuksia tulevaan sarjaan liittyen. Ja sitten jostain syystä päätin laittaa ne tänne. No, jos näistä hajatelmista olisi jotain iloa jollekin, edes itselleni.
Kuten yllä on mainittu (ainakin
@Randalf ja
@Ollakseni ja muutkin), sarja on kohdannut voimakasta vastarintaa eri tahoilla. En tiedä, onko sarjan tekijöillä poliittinen motiivi käyttää Jacksonia laajempaa ihonvärien spektriä. Mielestäni kysymys ei ole kovin kiinnostava. En halua myöskään sen kummemmin pohtia vastustuksen motiiveja, sekään ei ole kiinnostavaa. Mutta iso osa vastustajista vetoaa Tolkienin teoksiin ja niiden sisältöön, ja ne ovat kiinnostavia asioita. Käyn läpi muutamia spesifejä kysymyksiä tuonnempana, mutta useimmiten pääpointti on, että "ei se noin ole Tolkienin maailmassa". On ehkä siksi syytä pohtia, mistä tiedämme, miten asiat ovat Tolkienin maailmassa.
Tolkienin kaanon
Usein laajoja kuvitteellisia maailmoja pohdittaessa ensimmäinen kysymys on, mikä kuuluu "kaanoniin", siis mikä on maailman jatkumossa totta ja mikä ei. Tolkienin kohdalla tämä on vielä ongelmallisempaa kuin useimpien muiden. Jos kaanoniin kuuluu vaikkapa vain Tolkienin itse julkaisemat teokset, meillä on vain
Hobitti ja
Taru sormusten herrasta. Isompi ongelma on kuitenkin se, että tällöin kaanonia ei määrittele itse tekijä. Muiden tekstien julkaisemattomuus ei johtunut Tolkienista, vaan julkaisijasta. Emme kai kuitenkaan halua, että korkein auktoriteetti Keskimaan suhteen on Allen&Unwin? Jos lisäämme kaanoniin
Silmarillionin, lisäämme samalla auktoriteetiksi Christopher Tolkienin, joka valikoi isänsä papereista eri kriteerein versioita. JRR Tolkien kuitenkin muutti mielipidettään ajoittain, ja siten emme voi tietää, oliko C. Tolkienin valinta "lopullinen versio". Lisäksi C. Tolkien oli itse sitä mieltä, että hän ajoittain teki väärän valinnan. Sitten on vielä
Keskeneräisten tarujen kirja ja
History of Middle Earth -sarja. Osa niiden sisältämästä aineistosta on valmiimpaa ja täydellisempää kuin julkaistun
Silmarillionin, mutta samalla myös ajoittain ristiriidassa itsensä tai muiden teosten kanssa.
Siksi tällainen kaanon-ajattelu ja ehdottoman totuuden metsästäminen ei ole välttämättä hedelmällisin lähtökohta Tolkienin teoksiin. Kirjoitin joskus aiemmin Tolkienin suhteesta omiin kirjoituksiinsa, kuinka tämä tulkitsi niitä kuin keskiaikaisia lähteitä. Jos emme suhtaudu Tolkienin teoksiin totuutena vaan evidenssinä, ottaen huomioon tekstin "alkuperäisen" kirjoittajan (siis Bilbo, Frodo, ym.) näkökulman, on helpompi suhteuttaa mahdolliset ristiriidat tai epäselvyydet. Kun siis
TSH kertoo Sormuksen sodan vaiheista, voinemme pitää sitä kohtuullisen luotettavana lähteenä. Jos se toteaa jotain muinaisista ajoista tai kaukaisista kansoista, voimme todeta Bilbon/Frodon/gondorilaisen kronikoitsijan olevan siinä luulossa. Ja jos jotain ei mainita, voimme vain päätellä, että kirjoittaja ei ollut asiasta tietoinen.
Joillekin tällainen epämääräisyys on ehkä ahdistavaa. Mutta todellisessa maailmassa ja erityisesti historiassa asiat ovat usein epäselviä ja alttiita erilaisille tulkinnoille. Asiat eivät ole mustavalkoisesti totta tai tarua, on vain evidenssiä suuntaan taikka toiseen. Tämä ei tarkoita tietenkään sitä, että adaptaation tekijä voi tehdä mitä tahansa, ja pysyä silti uskollisena Tolkienin teoksille. Liian suuret muutokset voivat tuntua katsojasta väärältä, epäsointuiselta. Siksi ne on pystyttävä perustelemaan.
Kääpiöiden parroista ja ihonväristä
Näin pääsemme itse asian pihviin. Parroista kirjoitin jo aiemmin. On olemassa evidenssiä, että kääpiönaisilla kasvoi parta, mutta ehdotonta faktaa asia ei ole. Leffassa Aragorn sanoo niin, mutta kontekstissa se voi olla vitsi. Ihonväristäkään ei Tolkien kirjoita mitään eksplisiittisesti. Tämä voi viitata siihen suuntaan, että kääpiöt ovat vaaleaihoisia. Yleensä nimittäin Tolkien mainitsee erikseen, jos joku ei ole vaaleaihoinen, joten kirjoissa kohtaamamme kääpiöt tuskin ovat tummaihoisia. Tiedämme kuitenkin, että kääpiöt jakautuivat seitsemään sukukuntaan.
Hobitissa ja
TSH:ssa kohtaamme oletettavasti* vain Durinin heimon kääpiöitä, jotka ovat lähtöisin Khazad-Dûmista. Silmarillionissa on kaksi kääpiökaupunkia, Nogrod ja Belegost, jotka HoME vol. XII perusteella ovat heimojen "Firebeard" ja "Broadbeam". (Onko HoME kaanonia vai ei? :) ) Lisäksi Turin kohtaa vähäkääpiö Mîmin, mutta emme tiedä, ovatko vähäkääpiöt yksi seitsemästä, osa jotakin niistä, vai kokonaan erillisiä. Kuitenkin parhaimmillaankin julkaistuissa teoksissa kohdataan neljä seitsemästä heimosta, lopuista ei ole minkäänlaista mainintaa (pl. yllä mainittu HoME v. XII). On siten mahdollista, että joku näistä kolmesta heimosta on tummaihoinen, joskaan meille ei toki kerrota että näin olisi. Muut heimot puolestaan ovat sarjan tarinan kannalta sikäli relevantteja, että kääpiösormuksiahan on seitsemän, yksi kullekin heimolle.
(*Sivuhuomio 1: Thorin ja hänen sukulaisensa ovat eksplisiittisesti Durinin heimoa, ja heitä on 7/13. Muista emme tiedä, Khazad-Dûmiin pakeni kääpiöitä Nogrodista ja Belegostista, ks. alla, mutta
Hobitissa ei sanota kenenkään olevan muuta kuin Durinin heimoa. Itse asiassa kirjassa syntyy vahvasti vaikutelma, että kaikki ovat Durinin heimoa, joskin on mahdollista, että osalla on sukujuuria myös muissa heimoissa. Ilmeisesti nämä sulautuivat Durinin heimoon.)
(Sivuhuomio 2: seitsemän sormusta jaettiin seitsemälle heimolle. Vihan sodan jälkeen siis Nogrod ja Belegost raunioituivat, ja asukkaat muuttivat Khazad-Dûmiin. Tarkoittaako tämä sitä, että siellä asui kolme heimoa? Ja sinne siis annettiin kolme sormusta? Tämä on yksi asioista, jotka eivät ole eksplisiittisiä kirjoissa. Tajusin myös, että vähäkääpiöitä ei enää ole Toisella ajalla, joten he eivät voi olla yksi seitsemästä heimosta. Siis 4/7 on tuntemattomia meille. Paitsi tietenkin, jos "seitsemän kääpiöruhtinasta kivisaleissaan" eivät edusta eri heimoja, vaan osa kuuluu samoihin heimoihin.)
Törmäsin muuten toisaalla argumenttiin, että kääpiöt eivät
voi olla tummaihoisia, koska elävät maan alla. En ohita argumenttia mielivaltaisena ihmisten fysiologian soveltamisena fantasiarotuun. Sen sijaan tarjoan vastaesimerkiksi örkit, jotka myös elävät maan alla, ja liikkuvat ulkona vain yöllä, mutta ovat silti tummaihoisia. Näyttää siis siltä, että melaniinipitoisuuden ja UV-säteilyn suhde ei-ihmisillä ei ole suoraviivainen. Johtuuko örkkien tummuus edes melaniinista?
Miksi siis näemme trailereissa yhden tummaihoisen prinsessan? En tiedä. Ehkä hän edustaa jotain kauempana asuvaa heimoa, tai vaikkapa Nogrodin pakolaisia. Ehkä tummaihoisuus on meille katsojille visuaalinen merkki hänen toiseudestaan, siitä että hän ei ole Durinin heimoa. Kääpiö ei tietenkään tarvitsisi tällaista, hänelle Pitkäparrat ja Mustakutrit (vm. käännös minun) ovat täysin erilaisia, mutta meille ihmisille tämä on vaikeampaa.
Tummaihoiset haltiat
Jonkinlainen teema havaittavissa? No, jatketaan siis. Ensinnäkin, sanon suoraan, että en ole koskaan kuvitellut haltioita tummaihoisiksi. Toisaalta en ole myöskään kuvitellut, että heillä on suipot korvat. Tolkien ei koskaan kirjoittanut kirjoissaan, minkälaiset korvat heillä on. Jossain hän kuvasi heitä "ihmisiksi ennen syntiinlankeemusta". Eikö heillä siten pitäisi olla pyöreät korvat? No, olen tietoinen, että on viitteitä siihen suuntaan, että Tolkien itse ajatteli korvat suipoiksi. Silti hän ei vaivautunut sitä kirjoittamaan. Mutta jos haltiat ulkoisesti muistuttavat ihmistä, mitä nyt hohtavat hieman enemmän, eikö ole mahdollista, että he edustavat samaa värikirjoa kuin ihmisetkin?
"Mutta ei Tolkienin teoksissa silti ole tummaihoisia haltioita!" kuulen huudon. Vai onko? Ei, en puhu Eöl Pimentohaltiasta, joka ei ollut tummaihoinen. En myöskään viittaa siihen, että jossain vanhassa tekstissä noldor olivat "of dark hue" tms. Sen sijaan puhun ihan haltioista, tai ainakin heille sukua olevista olennoista. Okei, tämä ei ole täysin ristiriidatonta. On olemassa eri versioita, ja mihinkään niistä Tolkien ei itse ollut täysin tyytyväinen. Mutta julkaistussa
Silmarillionissa ja useimmissa ensyklopedisissa lähteissä örkit ovat kidutettuja ja turmeltuja haltioita. Ja heillä on tumma iho. Selvästi siis joissain olosuhteissa haltian iho voi muuttua tummaksi. Sitä en tiedä, onko tämä örkkien alkuperä se, mikä on totuus Amazonin sarjassa. Eräässä trailerissa vilahtaa örkki, jolla on siniset silmät, mikä viittaisi tähän suuntaan.
Trailereissa on siis vilahtanut yksi hieman tummempi haltia. Jos selitys sarjassa on se, että kyseessä on Angbandista vapautunut entinen Morgothin vanki, jota on kidutettu ja jonka muutosprosessi örkiksi on alkanut, se voi olla mielenkiintoinen taustatarina hahmolle. En toki tiedä, onko tämä totta sarjassa, se on vain
oma teoriani, joka on minun. Pointti on se, että trailerin perusteella emme voi tietää, onko oudolle värille olemassa järkeenkäypä selitys, siis muukin kuin tokenismi, wokismi tai SJW.
Peter Jackson et al.
Peter Jacksonin (ja kumppaneiden kuten Philippa Boyens, siksi et al.) tulkinta
TSH:sta hallitsee nykyään vahvasti visuaalista mielikuvaa Keski-maasta. Elokuvat ovat mestariteoksia monella tapaa, ja niitä voidaan pitää erinomaisena adaptaationa. Mutta ovatko ne yksi yhteen kirjojen Keski-maan kanssa? Monet hahmot ovat hyvin erilaisia ja käyttäytyvät eri tavalla kuin kirjassa (Frodo, Gimli, Aragorn, Puuparta, Faramir, Denethor muutamia mainitakseni). Myös temaattisesti tarinan sisältö on erilaista. Kuuntelin vastikään erään Tolkien Geekin podcastia (The Tolkien Lore Podcast, jos kiinnostaa) aiheesta "Tolkien, Peter Jackson, and the Moral Landscape of the Lord of the Rings". Jaksossa esitettiin varsin vakuuttavasti, kuinka erilaisia moraalisia dilemmoja kohdatessaan kirjan henkilöt tekevät harkittuja ratkaisuja nojautuen oikeudentuntoonsa. Vastaavissa tilanteissa elokuvan hahmot tekevät impulsiivisia ja tunteellisia ratkaisuja, vaikka pääsääntöisesti päätyvät samaan lopputulokseen. Siten visuaalisesti elokuvat ovat ansiokkaita, mutta sisällöllisesti niissä on merkittäviä eroavaisuuksia kirjaan nähden.
Ongelma (jos se nyt edes on ongelma) tässä on se, että elokuvat hallitsevat yleistä kuvaa Keskimaasta. Siksi esimerkiksi haltioilla on suipot korvat ja he ovat kylmiä ja etäisiä ja puhuvat eteerisesti. Mutta tämä ei vastaa kirjan kuvauksia. Kirjojen mukaan Elrond on "lämmin kuin kesäinen päivä". Hugo Weaving on lähinnä lämmin kuin heinäkuinen päivä Antarktiksella. Kirjojen mukaan suurhaltiat (siis noldor), jotka asuvat Rivendellissä, laulavat ja nauravat, kiusoittelevat kääpiöitä ja laulavat "falalaa". Elokuvien... eivät. Olen joskus pohtinut, että ”yleinen” mielikuva haltioista ja muistakin perustuu vähintään yhtä paljon Tolkienin seuraajiin kuin Tolkieniin itseensä, siis Brooksiin, Kayhin, puhumattakaan D&D:sta ja muista roolipeleistä. Ainakin Jacksonin elokuvien Gimli perustuu enemmän Dragonlancen Flint Tulivasaraan kuin kirjojen Gimliin…
Trailereiden perusteella vaikuttaa siltä, että sarja ei dramaattisesti poikkea Jacksonin et al. luomasta visuaalisesta ilmeestä. Sisältö jää nähtäväksi. Olen kuitenkin kuullut, että eräille "some-vaikuttajille" suunnatussa tilaisuudessa oli mahdollista tavata sarjan tekijät. Nämä mainitsivat muiden asioiden ohella, että sarjassa eri henkilöt puhuvat virallisissa tilanteissa erilaisilla runomitoilla. Tämän perusteella vaikuttaa siltä, että he ymmärtävät Tolkienin tekstiä paljon syvällisemmin kuin Jackson et al. Ilmeisesti muutenkaan sarjan mahdollinen huonous ei tule johtumaan siitä, että tekijät (”showrunnerit” Payne ja McKay) eivät tuntisi lähdemateriaalia.
Saanko silti olla pitämättä sarjasta?
Toki. En itsekään siihen varauksettoman positiivisesti suhtaudu. Aion silti kokeilla ja antaa mahdollisuuden, katsotaan sitten. Nyt ei kannata vielä olla pitämättä sarjasta, sitä kun ei vielä voi nähdä mistään.
Saat myös olla sitä mieltä, että et pidä siitä, että sarjassa on tummaihoisia haltioita ja kääpiöitä. Mutta kysy itseltäsi, miksi. Jos vastaus on, että olet aina kuvitellut haltiat/kääpiöt vaaleaihoiseksi, niin minkäs kukaan sille voi, väärin se ei missään tapauksessa ole. Muista kuitenkin, että se tarkoittaa vain sitä, että
sinä olet kuvitellut niin. Se ei määrittele sitä, mikä on oikein tai väärin, tai mitä Tolkien kirjoitti. Omasta puolestani en pidä siitä, että haltioilla on suipot korvat.
Minun mielestäni ne ovat pyöreät, niin kuin ihmisillä. Minulla on myös muita mielikuvia kirjoista, jotka poikkeavat ruudulla nähdyistä hahmoista. Mutta nämä ovat vain
minun mielipiteitäni. Osan voin perustella kirjoilla, mutta sekään ei tee niistä ainoita oikeita tulkintoja. Joku toinen voi kuvitella asiat aivan toisin, ja jos hän onnistuu vakuuttamaan jonkun varakkaan tuottajan, hän saa näkemyksensä myös muiden nähtäväksi. Joka tapauksessa, huolimatta siitä mitä valintoja Jackson et al. tai Payne ja McKay tai jotkut muut joskus tulevaisuudessa tekevät, minulla on aina se mahdollisuus, että vetäydyn sohvalle kirja kädessä, ja kuvittelen mielessäni haltioiden pyöreät korvat.
Vielä jotain ajatuksia
Toinen aika on ajanjakso, josta Tolkien kirjoitti verrattain vähän. Keskeneräisten tarujen kirjassa on Aldarionin ja Erendisin tarina sekä useampi erilainen versio Galadrielin vaiheista. Muuten meillä on lähinnä yleisiä luonnoksia ja joitain päivämääriä. Tämä antaa itse asiassa paljon vapauksia sarjan tekijöille tarinan suhteen.
Aika on potentiaalisesti myös kiehtova. Kirjoitin aiemmin noldorin kuninkuus-kysymyksestä. En tiedä, onko asia esillä sarjassa, mutta se antaa mahdollisuuksia hahmojen välisille jännitteille. Toinen, mitä en ole pohtinut aiemmin, on Khazad-Dûmin tilanne. Durinin heimon valtakuntaan on äkkiä (jos puhutaan Toisen ajan alusta) paennut kahden vieraan heimon kääpiöitä lännestä. Minkälaisia jännitteitä, hankauksia ym. tämä aiheuttaa? Ylipäänsä maailma on vasta toipumassa Morgothin kauhuista, kuinka monta haltiaa kulkee vielä jonkinlaisessa post-traumaattisessa tilassa? Sukusurmat, Feänorin poikien ja muiden noldorin jännitteet, Doriathista paenneet sindar. Sitten on Numenor ja sen kolonialistiset pyrkimykset Keskimaassa. Ja siihen vielä Sauron.
Tausta antaa siis aineksia hyvään tarinaan. Saa nähdä, mitä siitä tulee.
winteriscoming.net
phuulishfellow.wordpress.com
