Amazon: Lord of the Rings -sarja

  • 69 692
  • 440

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Koska oikeudet olivat melko rajatut sen suhteen mitä sai esimerkiksi käyttää Ensimmäiseltä ajalta tai Puiden ajalta. Samoin lukuisia hahmoja ei saanut käyttää, joten keksittiin sitten jotain uutta sinne käyttäen niitä hahmoja joita saa. Ja vaikka joku Silmarilien saaga voisi olla ihan jännä nähdä tv-sarja muodossa niin tuotantokustannukset olisivat järjettömät kun pitäisi kuvata kymmeniä tuhansia haltioita hyökkäämässä kymmenien tuhansien örkkien kimppuun ja samalla pistellä Balrogeja, peikkoja yms. sekaan.

Amazon only bought the rights to make stuff based on the appendices to The Lord of the Rings, not the actual books themselves.
 

Tuplatorkkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, Jets, Red Wings, Bayern

Amazon only bought the rights to make stuff based on the appendices to The Lord of the Rings, not the actual books themselves.
Ei hassummin käytetty miljardi dollaria. Tai oikeuksiin taisi mennä "vain" 250 miljoonaa. Kohtuu hyvä hinta per sivu.
 

NakkiFakiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Charlestown Chiefs
Amazon jatkaa kauniisti sanottuna erikoista mainontaansa. He ovat nyt kaivaneet jostain esiin 4kpl "LOTR-Superfaneja" jotka analysoivat uuden trailerin ja käyvät läpi mitä olisi hyvä nähdä tulevassa sarjassa. Kun minä kuulen sanan Superfan, niin voisin olettaa että he ovat lukeneet kirjat ja osaavat ne ulkoa + rakastavat mahdollisesti Jacksonin leffoja, mutta tästä ei oikein tule sellaista kuvaa. Tekeminen on aika pintapuolista ja keskittyy nykyHollywoodin lempitrendien puolusteluun. Jacksonin leffoja taas kritisoidaan koska naisia ei juurikaan ollut ja heidän keskinäinen kanssakäyminen oli mitättömässä osassa. Onneksi uusi sarja tuo ruutuun paljon vahvoja ja itsenäisiä naisia, joten sehän on pakosti hyvä! Vaikea uskoa että tuollainen mainonta menisi läpi edes jenkeissä.

Ainakin Amazon pitää linjansa! Jännä nähdä muuttuuko ääni kellossa kesän aikana. Jos Amazon tulee kohtelemaan muita ostelemiaan aineistoja tällä samalla tavalla, niin meillä on käsissämme uusi Disney, eikä se ole hyvä asia missään mielessä. Amazon on jo julkaissut että he edistävät tasa-arvoa niin että vuoteen 2024 mennessä 50% heidän henkilökunnastaan pitää olla woken rotuopin mukaisia parempia ihmisiä. Ammattitaito ei siis enää ratkaise vaan se oletko vähemmistössä. Valkoinen hetero nainen kuuluu vielä vähemmistöön, mutta jos heidätkin demonisoidaan jossain vaiheessa, niin jenkkien leffatuotannot tulevat olemaan aika veikeää seurattavaa jatkossa!






HSää ei voi ottaa vakavasti ainakaan enää nykyään. He ovat täysin wokettuneita ja antavat esim Disneyn roskatuotoksilla jatkuvasti 4-5 tähteä, mutta eivät pysty perustelemaan arvioitaan mitenkään elokuvallisesti. Esim Aladdin oli hyvä koska se on feministinen ja nykyaikainen. Vailla karismaa olleet näyttelytaidottomat päätähdet tai Will Smithin perinteinen egoshow eivät vähentäneet tähtiä edes vähää. Last Jedissä taas lueteltiin eri superlatiiveja täysin päättömästi. Kukaan ei varmasti uskonut edes lukuhetkellä että musiikki, vitsit, roolihahmot, ohjaus, leikkaus, juonenkäänteet jne ovat kaikki täyttä timanttia ja leffa kilpailee kaikkien aikojen Star Warsin tittelistä. Kun sen leffan sitten näki niin ei mennyt ihan HSn ylistysvirren mukaan. Kukaan ei ylläty jos he kehuvat myös Amazonin kaikki tuotokset.

YouTubessa oli joku video taannoin missä kerrottiin, että Amazon on ostanut itselleen myös noita fanisivuja jotka olivat laadukkaita vielä ennen oikeuksien siirtoa. Eli noita Onering.jotain sivuja ei kannata uskoa sokeasti. Heidät on palkattu mainostamaan Amazonin uusia tuotoksia, poikittaisia sanoja ei saa lausua ja he jopa hyökkäävät fanien kimppuun yhtä typerällä tavalla kuin mitä Disney/Amazon ovat tehneet omissa mainoskampanjoissaan. Liiketoiminta on vähän huonolla pohjalla jos ei pysty ottamaan kritiikkiä vastaan, vaan pitää yrittää canceloida omat asiakkaat väittämällä heitä boteiksi/trolleiksi/natseiksi jne..

Tää sun panikointi aiheen tiimoilta on kyllä tavallaan hellyyttävää seurattavaa. Hätä on niin todellista! Mitä jos lukisit vähemmän noita pienen mutta äänekkään vähemmistön "hätähuutoja" ja lietsontaa, ja odottaisit vaikka näkeväsi itse sarjan ennenkuin lähdet lyttäämään sitä etukäteen valittujen näyttelijöiden sukupuolen ja ihonvärin perusteella?
 

Zolomy

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerrotaan lähiviikkoina
Toisekseen sitä materiaalia sarjan tekoon oli kirjaimellisesti aivan helvetisti. Miksi piti silti keksiä oma tarina? Omaan silmään kuulostaa pelottavan paljon siltä, että sarja tulee ottamaan jollain tavalla kantaa yhteiskunnan ongelmiin, eli toisin sanoen ampumaan itseään jalkaan. Helpompaa tapaa tuhota koko homma ei ole.

Niin, sitä materiaalia on siis tyyliin parikymmentä sivua Sormusten herran liitteitä. Tuo materiaali puolestaan sisältää mm. Númenorin tuhon, mikä väistämättä tullaan näkemään kannanottona nyky-yhteiskunnan ongelmiin, mutta kyseessä on aika ikiaikaiset vallanhimon ja korruption teemat.

Törmäsin muuten aika hauskaan katsaukseen Jacksonin leffoja edeltävistä nettikommenteista:




Edit: vastaan tuli myös tällainen historiikki tunnettujen haltiahahmojen ulkonäöstä Tolkien-sovituksissa. Inha woketus on alkanut jo 70-luvulla, Bakshin Celeborn näyttää epäilyttävän melaniinirikkaalta ja Rankin Bassin Thranduil on vihreä(!).

 
Viimeksi muokattu:

John Lidgett

Jäsen
Suosikkijoukkue
KouPa
We made a promise to ourselves at the beginning of the process that we weren't going to put any of our own politics, our own messages or our own themes into these movies. What we were trying to do was to analyze what was important to Tolkien and to try to honor that. -Peter Jackson

Olisivat voineet Amazonilla ottaa mallia tästä ajattelutavasta, niin tästäkin olisi voinut syntyä jotain hyvää. Näkihän sen jo Hobitistakin, kuinka siinä käy, kun käsikirjoittajat lähtevät soveltamaan omaa juttuaan. Trailerin perusteella sarja vaikuttaa geneeriseltä tusinafantasialta, jolla ei ole mitään tekemistä LOTR:n ja Tolkienin kanssa. Luojalle kiitos kirjoista ja Jacksonin trilogiasta.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: KiVi

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
We made a promise to ourselves at the beginning of the process that we weren't going to put any of our own politics, our own messages or our own themes into these movies. What we were trying to do was to analyze what was important to Tolkien and to try to honor that. -Peter Jackson

Olisivat voineet Amazonilla ottaa mallia tästä ajattelutavasta, niin tästäkin olisi voinut syntyä jotain hyvää. Näkihän sen jo Hobitistakin, kuinka siinä käy, kun käsikirjoittajat lähtevät soveltamaan omaa juttuaan. Trailerin perusteella sarja vaikuttaa geneeriseltä tusinafantasialta, jolla ei ole mitään tekemistä LOTR:n ja Tolkienin kanssa. Luojalle kiitos kirjoista ja Jacksonin trilogiasta.
Onneksi Jacksonin Sormusten Herra trilogiassa ei annettu miehen roolia naiselle, tuotu jotain haltia armeijaa Helmin Syvänteeseen, poistettu koko Minas Tirithin puolustuksen merkitystä ja tehty jostain hahmoista täysiä tunareita, jotta saadaan huumoria lisää tai muokattua panoksia sarjassa. Niinkuin Denethorista tehtiin täysi ääliö, Gimlistä tunari, Theodenista osaa maton kenraali jne.
 

KwutsNI

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Olen tässä viime aikoina kuunnellut erään Corey Olsen, joka netissä kulkee nimellä "Tolkien Professor" podcast-sarjaa "Other minds and hands". Sarjan on kirvoittanut juuri Amazonin tulossa oleva sarja, mutta Olsen ja kollegansa, joka on kyllä paljon vähemmän äänessä, puhuvat laajemmin adaptaatioista eri muodoissa. Tuota on ollut kiinnostava kuunnella, ja suosittelen muillekin, joille kelpaa käsikirjoittamaton nörtteily Tolkienin tuotannosta.

Jos Corey Olsen ei ole tuttu, niin kyseessä on keskiaikaisen kirjallisuuden tohtori, joka on kaiketi joskus ollut oikea professorikin, mutta nykyään vaikuttaa lähinnä perustamassaan netissä toimivassa Signum Universityssä, ja sen osana kaiketi olevassa Mythgard Academyssä. Hänet tunnetaan (jos tunnetaan) podcast-sarjoista, joista monet keskittyvät Tolkienin tuotantoon. Nyt on menossa Mythgard Academyn puolella "The Nature of Middle Earth" -kirja, ja Taru Sormusten Herrasta -kirjan yksityiskohtainen läpikäynti Exploring the Lord of the Rings Online -sarja, joka starttasi tammikuussa 2017, on ehtinyt jaksoon 225 ja suunnilleen Sormuksen Ritarien puolivälin yli. (Elrondin neuvonpidon läpikäymiseen sarjassa meni 67 parituntista jaksoa.) Ja sitten on vielä SilmFilm -projekti, kuvitteellinen adaptaatio Silmarillionista pitkäksi TV-sarjaksi, jota en tosin ole juuri seurannut.

Podcastin kautta on valottunut aika hyvin Tolkienin suhde omiin teksteihinsä, mikä on paljon vähemmän puristinen kuin monen fanin. Hän ensinnäkin muutti mieltään aika ajoin, ja ns. retconnasi asioita. Mm. Galadriel syntyi sillä hetkellä, kun saattue saapuu Lorieniin, mutta sitten Tolkien pohti, kuinka hän liittyi aiempaan historiaan. Toisaalta Tolkien harvoin heitti elementtejä kokonaan pois. Hobitissa Gandalfin nimi oli Bladorthin aina siihen asti, että kääpiöt ja Bilbo saapuvat Synkmetsään tms. Mutta jos nimi on tuttu, se johtuu siitä, että Yksinäisen vuoren aarteeseen kuuluu "kuningas Bladorthinille tehdyt, kolmasti karkaistut keihäät" tms. Muutenkin Hobitin maailmassa, joka ei siis kirjoitusaikanaan kuulunut vielä Tolkienin muuhun tuotantoon ja Keskimaahan (oliko Keskimaata edes olemassa, en ole varma?), on paljon kierrätettyjä elementtejä. Metsähaltioiden kuningas on aivan ilmeisesti Thingol, hänen luolansa Menegroth, Bilbon antama smaragdikaulaketju on "nauglamir" eli kääpiökäädyt, arkkikivi on silmaril.

Toisaalta Tolkien tutki omia kirjoituksiaan, kuin ne olisivat olleet keskiaikaisia lähteitä. Kirjeenvaihdossa ihmisten kysyessä Keskimaahan liittyviä asioita, Tolkienin vastaukset alkavat aina oman tekstin analyysillä. Taru sormusten herrasta on teoksen mukaan käännös alkuperäisestä westroninkielisestä aineistosta, erityisesti Länsikairan punaisesta kirjasta, mutta myös gondorilaisista ja rohanilaisista kronikoista yms. Taru sormusten herrasta ei siten ole erehtymätön lähde, mitä tulee Keskimaahan. Mikään ei ole, koska ei ole absoluuttista totuutta asiasta, on vain erilaisia lähteitä, joiden kautta asiaa voi tutkia. Hobitti on Bilbon kertomus seikkailustaan. Hän voi muistaa väärin, hän on saattanut ymmärtää asioita väärin. Taru sormusten herrasta on Bilbon ja Frodon kertomus sormuksen sodasta, täydennettynä muilla lähteillä, ja se myös näkyy. Katso! Kirjan teksti on varsin erilaista kertoessaan Frodon matkasta verrattuna vaikkapa Pelennorin kenttien taisteluun. Nuo ovat Tolkienin omat teokset tietenkin, mutta julkaisun jälkeen hän muutti mieltään joistain asioista, ja pohti esimerkiksi örkkien alkuperää viimeiseen asti. Siten ei ole absoluuttista vastausta siihen, olivatko örkit kidutettuja haltioita vai ihmisiä, vai jotenkin muuten aikaansaatuja olentoja.

Sitten taas Silmarillion on ilmeisesti haltioiden perimätietoa ihmisten ja mahdollisesti Bilbon muistiinmerkitsemänä. Tai, jos halutaan, Christopher Tolkienin valtavan työn tulosta. Tämä yritti luoda hajanaisista ja ristiriitaisista teksteistä sisäisesti koherentin kokonaisuuden, joka ei olisi ristiriidassa julkaistujen teosten kanssa. Tätä varten hän joutui tekemään valintoja tietämättä, mikä olisi ollut isänsä lopullinen tahto asioiden suhteen. Joitain valintojaan Christopher myöhemmin katui, esimerkiksi Gil-Galadin sukutaustaa (ks. alla). Tätä avaa jossain määrin suomenkieliselle lukijalla Keskeneräisten tarujen kirja, parhaana esimerkkinä ehkä Galadrielin ja Celebornin tarina, josta on neljä pääversiota. Ja tietenkin on vielä koko HoME, History of Middle Earth, kaikki aikaisemmat versiot ja unohtuneet tarina-aihiot. Ja se sisältää myös kaikki ne jokseenkin valmiit kertomukset, jotka Tolkien olisi julkaissut, jos joku olisi vain ne kustantanut, kuten Fall of Gondolin ja Lay of Leithian (vm. mainitaan TSH:ssa, joten suomenkielinen nimi olisi Leithianin laulu).

Samaan tapaan kuin Christopher Tolkien, myös Amazon-sarjan tekijät joutuvat tekemään valintoja, ja ne eivät välttämättä ole oikein tai väärin, kysymys on tietenkin ensi sijassa siitä, toimivatko ne vai ei. Mainitsin yllä Gil-Galadin sukupuun. Gil-Galad on väistämättä merkittävä hahmo tulevassa sarjassa, mutta kuka on hänen isänsä? Jos olet lukenut Silmarillionin, vastaat varmaankin Fingon. Mutta tämä oli Christopherin valinta julkaisua varten, ja hän myöhemmin katui valintaansa. Alun perin, jos oikein muistan, Gil-Galad oli Finrodin poika, mutta JRRT päätti, että Finrodin oli oltava lapseton. JRRT pyöritteli eri vaihtoehtoja, mutta viimeinen, johon hän päätyi, oli Orodreth. Orodreth puolestaan on julkaistussa Silmarillionissa Finrodin nuorempi veli, mutta JRRT myöhemmin päätti, että hän oli Finrodin veljenpoika.

Mitä tällä on merkitystä? No, jos et ole lukenut Silmarillionia (ja epäilen, että olet päässyt näin pitkälle viestissäni, jos et ole...), Finwë oli noldorin korkea kuningas. Hänen murhansa jälkeen kuninkuuden peri luonnollisesti vanhin poika Feänor, mutta Feänorin kuoleman jälkeen tämän vanhin poika Maëdhros luopui poliittisista syistä kuninkuudesta setänsä Fingolfinin hyväksi. Tämän jälkeen kuninkuus siirtyi Fingolfinin huoneessa Fingonille ja sitten Turgonille. Julkaistussa Silmarillionissa Fingonin poika Gil-Galad perii kruunun Gondolinin tuhon jälkeen. Tässä versiossa perimys ja kuninkuus on jokseenkin yksiselitteinen. Fingolfin, Fingon, sitten Fingonin pojan nuoruuden takia Turgon, ja paluu vanhaan linjaan ja kuninkaaksi Gil-Galad. Ei mitään epäselvää.

Mutta entäpä, jos Gil-Galad onkin Orodrethin poika? Hän ei olekaan kuningas isoisänsä, isänsä ja setänsä jälkeen. Itse asiassa hän on nuoremman haaran nuoremman haaran vesa, ja isä on vieläpä jokseenkin onneton luuseri. Aika lailla kirjaimellisesti Gil-Galad on ainoa, joka on jäljellä. Paitsi ei ihan. On tietenkin hänen tätinsä Galadriel. Voiko nainen periä kruunun? Sitten on Turgonin tyttären pojanpoika, Elrond puolhaltia. Estääkö ihmisveri kuninkuuden? Toisaalta Elrond on myös Luthienin ja sitä kautta Melian maian jälkeläinen. Ja sitten on Celebrimbor, Feänorin pojanpoika. Maëdhros luopui kuninkuudesta, mutta se oli Fingolfinin huoneen hyväksi, ei Finarfinin. Onko todella Orodrethin poika arvollisempi korkeaksi kuninkaaksi kuin Celebrimbor, suurin haltiaseppä Feänorin jälkeen? Tässä versiossa Gil-Galadin on näytettävä oma kyvykkyytensä, ja mahdollisesti tarinan kestäessä kasvettava siksi kuninkaaksi, joka yhdessä Elendilin kanssa lopulta kukistaa Sauronin.

Gil-Galadin henkilöllisyys on tietenkin vain yksi seikka, eikä sarja välttämättä mene ollenkaan näille raiteille. Mutta ehkä tämä valottaa, kuinka yksittäinen valinta voi muuttaa sarjan sisältöä paljonkin.

Mutta jos tämän johdannon jälkeen menisi itse asiaan: oliko kääpiönaisilla partaa? Tarun sormusten herrasta liitteessä sanotaan jotakuinkin: "kääpiönaiset olivat niin miesten näköisiä, että monet luulivat, ettei kääpiönaisia ollut olemassa, vaan he syntyivät kivestä." Miksi Tolkien kirjoitti näin? Siksi, että parikymmentä vuotta aikaisemmin Tolkienin mytologiassa kääpiöt syntyivät näin. Tolkien muutti mieltään, mutta jätti aikaisemman ajatuksen jonkinlaiseksi myytiksi, ja taitaa itsekin kutsua ajatusta naurettavaksi. Mutta oliko siis kääpiönaisilla partaa? Vastaus on jotakuinkin sama kuin kysymykseen balrogin siivistä: jyrkkä ehkä, voi olla kylläkin, mutta myös mahdollisesti ei.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Jahas, nyt löytyi sitten kuunneltavaa loppuelämäksi melkein. Pitääkin laittaa kuunteluun.
 

Oles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Leijonat
Nyt on menossa Mythgard Academyn puolella "The Nature of Middle Earth" -kirja, ja Taru Sormusten Herrasta -kirjan yksityiskohtainen läpikäynti Exploring the Lord of the Rings Online -sarja, joka starttasi tammikuussa 2017, on ehtinyt jaksoon 225 ja suunnilleen Sormuksen Ritarien puolivälin yli. (Elrondin neuvonpidon läpikäymiseen sarjassa meni 67 parituntista jaksoa.) Ja sitten on vielä SilmFilm -projekti, kuvitteellinen adaptaatio Silmarillionista pitkäksi TV-sarjaksi, jota en tosin ole juuri seurannut.

Herranjestas. Montako tuntia tuossa siis on jo?
 

KwutsNI

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Herranjestas. Montako tuntia tuossa siis on jo?

Onhan siinä, kohta parin kuukauden verran materiaalia. No, joka jaksosta pieni pätkä menee hallinnollisiin asioihin, Olsen mainostaa tulevia tapahtumia jne., mutta on siinä kuunneltavaa joksikin aikaa. Ja lisää toki tulee koko ajan.

Mutta kun tämä kohta nähtävästi herätti kiinnostusta, niin sanottakoon, että tuo sarja ei ehkä ole ihan kaikkia varten. Olsenilla on pari vanhempaa sarjaa, jotka on ehkä vähän helpommin lähestyttäviä. Ne on jo vähän vanhoja, ja nettisivukaan ei tunnu toimivan kovin hyvin, mutta Lectures | The Tolkien Professor, Dr. Corey Olsen -sivulta löytyy linkit Hobitin (8 jaksoa) ja Silmarillionin (35 jaksoa) vähän nopeampitempoisiin läpiluentoihin. Puolestaan "Mythgard Academyn" puolelta (Mythgard Academy | Free Literature Resources & Discussions) löytyy TSH:n eri osista sarjat, joissa jaksoja on kohtuullisia määriä.

Tästä jälkimmäisestä löytyy myös esim. Unfinished Tales (siis Keskeneräisten tarujen kirja), sekä useampia HoME:n osia. Mainittakoon, että kyseisen Mythgard Academyn tarkoituksena on lukea aina vuorotellen joku Tolkienin kirja ja sitten joku muu. Listalta löytyy fantasiaa ja scifiä, Dyyni, Dracula, Maameren velho, mutta myös aitoa keskiaikaista kirjallisuutta, kuten Boëthiuksen Filosofian lohdutus ja Le Morte d'Arthur.

Huom! Kaikki nämä sarjat ovat varsin akateemisia. Ja varoitus: Olsen pitää runoudesta. Taisi käyttää kolmisen jaksoa Bilbon "Eärendil, kyntäjä merien..." -runon analysointiin. Toisaalta minäkin, joka en ymmärrä runoudesta mitään, olen alkanut ymmärtää esim. rytmiä paremmin, mikä puolestaan avaa Tolkienin kirjallisuuteen ihan uusia puolia. Joten en sano, älkää kuunnelko, sanon: lähestykää tietoisina siitä, mihin ryhdytte.

Edit. Piti tarkistaa, sehän on Le Morte d'Arthur, ei La...
 
Viimeksi muokattu:

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Tämä lienee paras paikka tälle kysymykselle, mutta kun olen kuunnellut näitä Tolkien Professorin luentoja, podcasteja mitä ovatkaan olen havainnut että Iluvitar on Tolkienin tekstissä selkeästi asetettu mieheksi. Itse olin aikanaan kieltänyt Iluvatarin naiseksi jostain syystä (en osaa sanoa oliko mielessäni jotkut muut mytologiat joissa nainen luo maailman), mutta olin vähän hämmentynyt. Onko @KwutsNI kokenut sen aikanaan samalla tavalla, vai oliko kyseessä mielessäsi aina mies?

Tämähän johtuu siitä että englannissa on sukupuolitetut pronominit kun taas suomessa ei. Olen varmasti joskus lukenut jotain englanninkielistä wikiä jossa Iluvatariin on selkeästi viitattu he pronominilla, mutta en ole selkeästi kiinnittänyt siihen huomiota.
 

KwutsNI

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tämä lienee paras paikka tälle kysymykselle, mutta kun olen kuunnellut näitä Tolkien Professorin luentoja, podcasteja mitä ovatkaan olen havainnut että Iluvitar on Tolkienin tekstissä selkeästi asetettu mieheksi. Itse olin aikanaan kieltänyt Iluvatarin naiseksi jostain syystä (en osaa sanoa oliko mielessäni jotkut muut mytologiat joissa nainen luo maailman), mutta olin vähän hämmentynyt. Onko @KwutsNI kokenut sen aikanaan samalla tavalla, vai oliko kyseessä mielessäsi aina mies?

Tämähän johtuu siitä että englannissa on sukupuolitetut pronominit kun taas suomessa ei. Olen varmasti joskus lukenut jotain englanninkielistä wikiä jossa Iluvatariin on selkeästi viitattu he pronominilla, mutta en ole selkeästi kiinnittänyt siihen huomiota.

En osaa sanoa. Olen tiennyt asian niin pitkään, etten enää muista, mikä oli alkuperäinen mielikuva.

Sinänsä en ihmettele ollenkaan. Pääte -tar varmasti johtaa suomenkielisen ajattelemaan feminiinistä hahmoa. Olen myös pohtinut, että onko Iluvatarilla yhteyttä Ilmattareen, nimissä on samankaltaisuutta, ja Tolkien tunnetusti luki Kalevalaa. En siis tarkoita, että hän olisi tarkoituksellisesti käyttänyt tai lainannut nimen, mutta ehkä se on jäänyt jonnekin takaraivoon ja putkahtanut esiin kun on tarvittu nimeä.

Joskus näin käy suomen kielessä. Itse yllätyin vähän aikaa sitten, kun minulle selvisi Muumien Mörön olevan nainen...
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings

calvin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maailman myrkyllisin jääkiekkojoukkue
Ja siellä on taas nörtit itkemässä kuinka tuo sarja ei kunnioita Tolkienin alkuperäistä näkemystä toisinkuin Peter Jacksonin elokuvat.
Olen monta kertaa miettinyt että miksi todellisuudesta voi tehdä fiktiota eikä juuri kukaan suutu mutta kun menet tekemään fiktiota fiktiosta (esim. sarjakuvat ja fantasiakirjallisuus) niin tietty porukka pitää sitä heti pyhäinhäväistyksenä. Minusta uudet tulkinnat ovat huomattavasti mielenkiintoisempia kuin että tarjottaisiin kirjaimellisesti sitä mitä on jo luettavissa kirjoista. Mitä iloa sellaisen katsomisesta olisi?
 

Tuplatorkkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, Jets, Red Wings, Bayern
Visuaalisesti enimmäkseen vaikuttavaa, etenkin Valinorin Puut oli huikaiseva näky. Loppupelissä kaikki riippuu käsikirjoituksesta ja hahmojen käsittelystä onnistuuko vai ei. Itse toivon, että hobitit tai mitä ovatkaan tässä, eivät ole isommassa roolissa tai etenkään ryhdy mihinkään sankaritekoihin, se rikkoo itselle jo liikaa immersiota maailmaan.
 

Randalf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slava Ukraini
Itseäni on jotenkin väsyttänyt tuo sarjan ympärillä vellova negatiivinen ja suorastaan aggressiivinen asenneilmapirii esimerkiksi sosiaalisen median puolella.

Ymmärrän täysin, että tietyt asiat ja uhkakuvat ärsyttää ja en rehellisesti odota sarjan olevan täysosuma kaikilta osin, saati miellyttävän kaikkia.

Siitä huolimatta olisi kohtuullista antaa ihan reilu mahdollisuus - etenkin kun moni asia vaikuttaa aika hyvältäkin! Onhan tossa varmasti ongelmia ja muutamia huolestuttavia juttuja kuulunut silloin tällöin; vierastan kuitenkin myös havaitsemaani (näin kärjistäen) vähän hassua asennetta ja ajatusta, että koska Peter Jackson teki aika hyvän Tolkien-sovituksen (joka sisälsi muuten aika paljon vapauksien ottamista ja kirjoista poikkeamista), niin kukaan koskaan ikinä missään ei voisi sellaista enää uudestaan tehdä ja mielellään ei sais edes yrittää. Eh. Usein kuulee kitinää "poliittisesta agendasta" mutta enpä ole itse sellaista ainakaan vielä havainnut.

Mielenkiintoisia tarinaelementtejä varmasti nähdään; aikajanan osaltahan luvassa on varmasti reilua tiivistystä, mutta eiköhän sen kanssa voi elää. Galadrielin hahmossa on huima potentiaali tälläkin kertaa ja Gil-Galad ja Elrond on mahtavaa nähdä ns. voimansa tunnossa.

Toivottavasti nuo ööh hobittien esi-isät (eng. harfoots) eivät tosiaan ole liiaksi ns. framilla. Oikeassa suhteessa ovat puolestaan hyvä ikkuna maailmaan sellaisesta maanläheisemmästä vinkkelistä, kun varsin moni sarjan keskeisistä hahmoista on kuitenkin Keski-Maan mittapuulla ihan ykkösketjun tähtiä.

Odotan innolla, mutten liikoja. Katellaan!
 
Viimeksi muokattu:

KwutsNI

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Koin tarvetta kirjoittaa auki joitain ajatuksia tulevaan sarjaan liittyen. Ja sitten jostain syystä päätin laittaa ne tänne. No, jos näistä hajatelmista olisi jotain iloa jollekin, edes itselleni.

Kuten yllä on mainittu (ainakin @Randalf ja @Ollakseni ja muutkin), sarja on kohdannut voimakasta vastarintaa eri tahoilla. En tiedä, onko sarjan tekijöillä poliittinen motiivi käyttää Jacksonia laajempaa ihonvärien spektriä. Mielestäni kysymys ei ole kovin kiinnostava. En halua myöskään sen kummemmin pohtia vastustuksen motiiveja, sekään ei ole kiinnostavaa. Mutta iso osa vastustajista vetoaa Tolkienin teoksiin ja niiden sisältöön, ja ne ovat kiinnostavia asioita. Käyn läpi muutamia spesifejä kysymyksiä tuonnempana, mutta useimmiten pääpointti on, että "ei se noin ole Tolkienin maailmassa". On ehkä siksi syytä pohtia, mistä tiedämme, miten asiat ovat Tolkienin maailmassa.

Tolkienin kaanon
Usein laajoja kuvitteellisia maailmoja pohdittaessa ensimmäinen kysymys on, mikä kuuluu "kaanoniin", siis mikä on maailman jatkumossa totta ja mikä ei. Tolkienin kohdalla tämä on vielä ongelmallisempaa kuin useimpien muiden. Jos kaanoniin kuuluu vaikkapa vain Tolkienin itse julkaisemat teokset, meillä on vain Hobitti ja Taru sormusten herrasta. Isompi ongelma on kuitenkin se, että tällöin kaanonia ei määrittele itse tekijä. Muiden tekstien julkaisemattomuus ei johtunut Tolkienista, vaan julkaisijasta. Emme kai kuitenkaan halua, että korkein auktoriteetti Keskimaan suhteen on Allen&Unwin? Jos lisäämme kaanoniin Silmarillionin, lisäämme samalla auktoriteetiksi Christopher Tolkienin, joka valikoi isänsä papereista eri kriteerein versioita. JRR Tolkien kuitenkin muutti mielipidettään ajoittain, ja siten emme voi tietää, oliko C. Tolkienin valinta "lopullinen versio". Lisäksi C. Tolkien oli itse sitä mieltä, että hän ajoittain teki väärän valinnan. Sitten on vielä Keskeneräisten tarujen kirja ja History of Middle Earth -sarja. Osa niiden sisältämästä aineistosta on valmiimpaa ja täydellisempää kuin julkaistun Silmarillionin, mutta samalla myös ajoittain ristiriidassa itsensä tai muiden teosten kanssa.

Siksi tällainen kaanon-ajattelu ja ehdottoman totuuden metsästäminen ei ole välttämättä hedelmällisin lähtökohta Tolkienin teoksiin. Kirjoitin joskus aiemmin Tolkienin suhteesta omiin kirjoituksiinsa, kuinka tämä tulkitsi niitä kuin keskiaikaisia lähteitä. Jos emme suhtaudu Tolkienin teoksiin totuutena vaan evidenssinä, ottaen huomioon tekstin "alkuperäisen" kirjoittajan (siis Bilbo, Frodo, ym.) näkökulman, on helpompi suhteuttaa mahdolliset ristiriidat tai epäselvyydet. Kun siis TSH kertoo Sormuksen sodan vaiheista, voinemme pitää sitä kohtuullisen luotettavana lähteenä. Jos se toteaa jotain muinaisista ajoista tai kaukaisista kansoista, voimme todeta Bilbon/Frodon/gondorilaisen kronikoitsijan olevan siinä luulossa. Ja jos jotain ei mainita, voimme vain päätellä, että kirjoittaja ei ollut asiasta tietoinen.

Joillekin tällainen epämääräisyys on ehkä ahdistavaa. Mutta todellisessa maailmassa ja erityisesti historiassa asiat ovat usein epäselviä ja alttiita erilaisille tulkinnoille. Asiat eivät ole mustavalkoisesti totta tai tarua, on vain evidenssiä suuntaan taikka toiseen. Tämä ei tarkoita tietenkään sitä, että adaptaation tekijä voi tehdä mitä tahansa, ja pysyä silti uskollisena Tolkienin teoksille. Liian suuret muutokset voivat tuntua katsojasta väärältä, epäsointuiselta. Siksi ne on pystyttävä perustelemaan.

Kääpiöiden parroista ja ihonväristä
Näin pääsemme itse asian pihviin. Parroista kirjoitin jo aiemmin. On olemassa evidenssiä, että kääpiönaisilla kasvoi parta, mutta ehdotonta faktaa asia ei ole. Leffassa Aragorn sanoo niin, mutta kontekstissa se voi olla vitsi. Ihonväristäkään ei Tolkien kirjoita mitään eksplisiittisesti. Tämä voi viitata siihen suuntaan, että kääpiöt ovat vaaleaihoisia. Yleensä nimittäin Tolkien mainitsee erikseen, jos joku ei ole vaaleaihoinen, joten kirjoissa kohtaamamme kääpiöt tuskin ovat tummaihoisia. Tiedämme kuitenkin, että kääpiöt jakautuivat seitsemään sukukuntaan. Hobitissa ja TSH:ssa kohtaamme oletettavasti* vain Durinin heimon kääpiöitä, jotka ovat lähtöisin Khazad-Dûmista. Silmarillionissa on kaksi kääpiökaupunkia, Nogrod ja Belegost, jotka HoME vol. XII perusteella ovat heimojen "Firebeard" ja "Broadbeam". (Onko HoME kaanonia vai ei? :) ) Lisäksi Turin kohtaa vähäkääpiö Mîmin, mutta emme tiedä, ovatko vähäkääpiöt yksi seitsemästä, osa jotakin niistä, vai kokonaan erillisiä. Kuitenkin parhaimmillaankin julkaistuissa teoksissa kohdataan neljä seitsemästä heimosta, lopuista ei ole minkäänlaista mainintaa (pl. yllä mainittu HoME v. XII). On siten mahdollista, että joku näistä kolmesta heimosta on tummaihoinen, joskaan meille ei toki kerrota että näin olisi. Muut heimot puolestaan ovat sarjan tarinan kannalta sikäli relevantteja, että kääpiösormuksiahan on seitsemän, yksi kullekin heimolle.

(*Sivuhuomio 1: Thorin ja hänen sukulaisensa ovat eksplisiittisesti Durinin heimoa, ja heitä on 7/13. Muista emme tiedä, Khazad-Dûmiin pakeni kääpiöitä Nogrodista ja Belegostista, ks. alla, mutta Hobitissa ei sanota kenenkään olevan muuta kuin Durinin heimoa. Itse asiassa kirjassa syntyy vahvasti vaikutelma, että kaikki ovat Durinin heimoa, joskin on mahdollista, että osalla on sukujuuria myös muissa heimoissa. Ilmeisesti nämä sulautuivat Durinin heimoon.)

(Sivuhuomio 2: seitsemän sormusta jaettiin seitsemälle heimolle. Vihan sodan jälkeen siis Nogrod ja Belegost raunioituivat, ja asukkaat muuttivat Khazad-Dûmiin. Tarkoittaako tämä sitä, että siellä asui kolme heimoa? Ja sinne siis annettiin kolme sormusta? Tämä on yksi asioista, jotka eivät ole eksplisiittisiä kirjoissa. Tajusin myös, että vähäkääpiöitä ei enää ole Toisella ajalla, joten he eivät voi olla yksi seitsemästä heimosta. Siis 4/7 on tuntemattomia meille. Paitsi tietenkin, jos "seitsemän kääpiöruhtinasta kivisaleissaan" eivät edusta eri heimoja, vaan osa kuuluu samoihin heimoihin.)

Törmäsin muuten toisaalla argumenttiin, että kääpiöt eivät voi olla tummaihoisia, koska elävät maan alla. En ohita argumenttia mielivaltaisena ihmisten fysiologian soveltamisena fantasiarotuun. Sen sijaan tarjoan vastaesimerkiksi örkit, jotka myös elävät maan alla, ja liikkuvat ulkona vain yöllä, mutta ovat silti tummaihoisia. Näyttää siis siltä, että melaniinipitoisuuden ja UV-säteilyn suhde ei-ihmisillä ei ole suoraviivainen. Johtuuko örkkien tummuus edes melaniinista?

Miksi siis näemme trailereissa yhden tummaihoisen prinsessan? En tiedä. Ehkä hän edustaa jotain kauempana asuvaa heimoa, tai vaikkapa Nogrodin pakolaisia. Ehkä tummaihoisuus on meille katsojille visuaalinen merkki hänen toiseudestaan, siitä että hän ei ole Durinin heimoa. Kääpiö ei tietenkään tarvitsisi tällaista, hänelle Pitkäparrat ja Mustakutrit (vm. käännös minun) ovat täysin erilaisia, mutta meille ihmisille tämä on vaikeampaa.

Tummaihoiset haltiat
Jonkinlainen teema havaittavissa? No, jatketaan siis. Ensinnäkin, sanon suoraan, että en ole koskaan kuvitellut haltioita tummaihoisiksi. Toisaalta en ole myöskään kuvitellut, että heillä on suipot korvat. Tolkien ei koskaan kirjoittanut kirjoissaan, minkälaiset korvat heillä on. Jossain hän kuvasi heitä "ihmisiksi ennen syntiinlankeemusta". Eikö heillä siten pitäisi olla pyöreät korvat? No, olen tietoinen, että on viitteitä siihen suuntaan, että Tolkien itse ajatteli korvat suipoiksi. Silti hän ei vaivautunut sitä kirjoittamaan. Mutta jos haltiat ulkoisesti muistuttavat ihmistä, mitä nyt hohtavat hieman enemmän, eikö ole mahdollista, että he edustavat samaa värikirjoa kuin ihmisetkin?

"Mutta ei Tolkienin teoksissa silti ole tummaihoisia haltioita!" kuulen huudon. Vai onko? Ei, en puhu Eöl Pimentohaltiasta, joka ei ollut tummaihoinen. En myöskään viittaa siihen, että jossain vanhassa tekstissä noldor olivat "of dark hue" tms. Sen sijaan puhun ihan haltioista, tai ainakin heille sukua olevista olennoista. Okei, tämä ei ole täysin ristiriidatonta. On olemassa eri versioita, ja mihinkään niistä Tolkien ei itse ollut täysin tyytyväinen. Mutta julkaistussa Silmarillionissa ja useimmissa ensyklopedisissa lähteissä örkit ovat kidutettuja ja turmeltuja haltioita. Ja heillä on tumma iho. Selvästi siis joissain olosuhteissa haltian iho voi muuttua tummaksi. Sitä en tiedä, onko tämä örkkien alkuperä se, mikä on totuus Amazonin sarjassa. Eräässä trailerissa vilahtaa örkki, jolla on siniset silmät, mikä viittaisi tähän suuntaan.

Trailereissa on siis vilahtanut yksi hieman tummempi haltia. Jos selitys sarjassa on se, että kyseessä on Angbandista vapautunut entinen Morgothin vanki, jota on kidutettu ja jonka muutosprosessi örkiksi on alkanut, se voi olla mielenkiintoinen taustatarina hahmolle. En toki tiedä, onko tämä totta sarjassa, se on vain oma teoriani, joka on minun. Pointti on se, että trailerin perusteella emme voi tietää, onko oudolle värille olemassa järkeenkäypä selitys, siis muukin kuin tokenismi, wokismi tai SJW.

Peter Jackson et al.
Peter Jacksonin (ja kumppaneiden kuten Philippa Boyens, siksi et al.) tulkinta TSH:sta hallitsee nykyään vahvasti visuaalista mielikuvaa Keski-maasta. Elokuvat ovat mestariteoksia monella tapaa, ja niitä voidaan pitää erinomaisena adaptaationa. Mutta ovatko ne yksi yhteen kirjojen Keski-maan kanssa? Monet hahmot ovat hyvin erilaisia ja käyttäytyvät eri tavalla kuin kirjassa (Frodo, Gimli, Aragorn, Puuparta, Faramir, Denethor muutamia mainitakseni). Myös temaattisesti tarinan sisältö on erilaista. Kuuntelin vastikään erään Tolkien Geekin podcastia (The Tolkien Lore Podcast, jos kiinnostaa) aiheesta "Tolkien, Peter Jackson, and the Moral Landscape of the Lord of the Rings". Jaksossa esitettiin varsin vakuuttavasti, kuinka erilaisia moraalisia dilemmoja kohdatessaan kirjan henkilöt tekevät harkittuja ratkaisuja nojautuen oikeudentuntoonsa. Vastaavissa tilanteissa elokuvan hahmot tekevät impulsiivisia ja tunteellisia ratkaisuja, vaikka pääsääntöisesti päätyvät samaan lopputulokseen. Siten visuaalisesti elokuvat ovat ansiokkaita, mutta sisällöllisesti niissä on merkittäviä eroavaisuuksia kirjaan nähden.

Ongelma (jos se nyt edes on ongelma) tässä on se, että elokuvat hallitsevat yleistä kuvaa Keskimaasta. Siksi esimerkiksi haltioilla on suipot korvat ja he ovat kylmiä ja etäisiä ja puhuvat eteerisesti. Mutta tämä ei vastaa kirjan kuvauksia. Kirjojen mukaan Elrond on "lämmin kuin kesäinen päivä". Hugo Weaving on lähinnä lämmin kuin heinäkuinen päivä Antarktiksella. Kirjojen mukaan suurhaltiat (siis noldor), jotka asuvat Rivendellissä, laulavat ja nauravat, kiusoittelevat kääpiöitä ja laulavat "falalaa". Elokuvien... eivät. Olen joskus pohtinut, että ”yleinen” mielikuva haltioista ja muistakin perustuu vähintään yhtä paljon Tolkienin seuraajiin kuin Tolkieniin itseensä, siis Brooksiin, Kayhin, puhumattakaan D&D:sta ja muista roolipeleistä. Ainakin Jacksonin elokuvien Gimli perustuu enemmän Dragonlancen Flint Tulivasaraan kuin kirjojen Gimliin…

Trailereiden perusteella vaikuttaa siltä, että sarja ei dramaattisesti poikkea Jacksonin et al. luomasta visuaalisesta ilmeestä. Sisältö jää nähtäväksi. Olen kuitenkin kuullut, että eräille "some-vaikuttajille" suunnatussa tilaisuudessa oli mahdollista tavata sarjan tekijät. Nämä mainitsivat muiden asioiden ohella, että sarjassa eri henkilöt puhuvat virallisissa tilanteissa erilaisilla runomitoilla. Tämän perusteella vaikuttaa siltä, että he ymmärtävät Tolkienin tekstiä paljon syvällisemmin kuin Jackson et al. Ilmeisesti muutenkaan sarjan mahdollinen huonous ei tule johtumaan siitä, että tekijät (”showrunnerit” Payne ja McKay) eivät tuntisi lähdemateriaalia.

Saanko silti olla pitämättä sarjasta?
Toki. En itsekään siihen varauksettoman positiivisesti suhtaudu. Aion silti kokeilla ja antaa mahdollisuuden, katsotaan sitten. Nyt ei kannata vielä olla pitämättä sarjasta, sitä kun ei vielä voi nähdä mistään.

Saat myös olla sitä mieltä, että et pidä siitä, että sarjassa on tummaihoisia haltioita ja kääpiöitä. Mutta kysy itseltäsi, miksi. Jos vastaus on, että olet aina kuvitellut haltiat/kääpiöt vaaleaihoiseksi, niin minkäs kukaan sille voi, väärin se ei missään tapauksessa ole. Muista kuitenkin, että se tarkoittaa vain sitä, että sinä olet kuvitellut niin. Se ei määrittele sitä, mikä on oikein tai väärin, tai mitä Tolkien kirjoitti. Omasta puolestani en pidä siitä, että haltioilla on suipot korvat. Minun mielestäni ne ovat pyöreät, niin kuin ihmisillä. Minulla on myös muita mielikuvia kirjoista, jotka poikkeavat ruudulla nähdyistä hahmoista. Mutta nämä ovat vain minun mielipiteitäni. Osan voin perustella kirjoilla, mutta sekään ei tee niistä ainoita oikeita tulkintoja. Joku toinen voi kuvitella asiat aivan toisin, ja jos hän onnistuu vakuuttamaan jonkun varakkaan tuottajan, hän saa näkemyksensä myös muiden nähtäväksi. Joka tapauksessa, huolimatta siitä mitä valintoja Jackson et al. tai Payne ja McKay tai jotkut muut joskus tulevaisuudessa tekevät, minulla on aina se mahdollisuus, että vetäydyn sohvalle kirja kädessä, ja kuvittelen mielessäni haltioiden pyöreät korvat.

Vielä jotain ajatuksia
Toinen aika on ajanjakso, josta Tolkien kirjoitti verrattain vähän. Keskeneräisten tarujen kirjassa on Aldarionin ja Erendisin tarina sekä useampi erilainen versio Galadrielin vaiheista. Muuten meillä on lähinnä yleisiä luonnoksia ja joitain päivämääriä. Tämä antaa itse asiassa paljon vapauksia sarjan tekijöille tarinan suhteen.

Aika on potentiaalisesti myös kiehtova. Kirjoitin aiemmin noldorin kuninkuus-kysymyksestä. En tiedä, onko asia esillä sarjassa, mutta se antaa mahdollisuuksia hahmojen välisille jännitteille. Toinen, mitä en ole pohtinut aiemmin, on Khazad-Dûmin tilanne. Durinin heimon valtakuntaan on äkkiä (jos puhutaan Toisen ajan alusta) paennut kahden vieraan heimon kääpiöitä lännestä. Minkälaisia jännitteitä, hankauksia ym. tämä aiheuttaa? Ylipäänsä maailma on vasta toipumassa Morgothin kauhuista, kuinka monta haltiaa kulkee vielä jonkinlaisessa post-traumaattisessa tilassa? Sukusurmat, Feänorin poikien ja muiden noldorin jännitteet, Doriathista paenneet sindar. Sitten on Numenor ja sen kolonialistiset pyrkimykset Keskimaassa. Ja siihen vielä Sauron.

Tausta antaa siis aineksia hyvään tarinaan. Saa nähdä, mitä siitä tulee.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös