Aivot, mitä vittua nyt taas?

[Johnny B. Goode]

Sanoiko eukko pahasti? Ei, se sanoi hyvästi…

Pahalainen perkele, jätkä on takas! Hiano homma!

 

[Evil]

Pahalainen perkele, jätkä on takas! Hiano homma!

I’m back, olen selkä.

 

[Johnny B. Goode]

I’m back, olen selkä.

Jouruikko tekeen kamalia asioita että sait kirjotusoikeudet takasin? Ymmärrän jos et halua puhua niistä... Ite nään aina öisin painajaisia.

 

[Evil]

Jouruikko tekeen kamalia asioita että sait kirjotusoikeudet takasin? Ymmärrän jos et halua puhua niistä... Ite nään aina öisin painajaisia.

Lupasin olla kiltisti.

 

[Johnny B. Goode]

Lupasin olla kiltisti.

Samoin. Perseraiskattu olo...
Johnny ja kiltteys... Nöööy....

 

[Evil]

Samoin. Perseraiskattu olo...
Johnny ja kiltteys... Nöööy....

Mie ihan oikeasti olen muuttunut mies. Olen sukeltanut itsetutkiskelun syövereihin ja tajunnut, että mikään määrä vittuilua ei saa idiootteja muuttumaan ei-idiooteiksi. Olen huutanut tuuleen, kussut vastatuuleen, kuvitellut että kärkevillä ja ironisilla kommenteilla saisin tolvanat toipumaan. Vaan ei. Mikäli ihmisessä asuu myötäsyntyinen typeryys, niin ei se siitä eheydy. Otan nyt kaikkien hölmöyden vastaan hyväntahtoisesti hymähtäen. Ajattelen, että tätähän tilasitte.

 

[Jack DiBiase]

Ajattelin hetken aikaa, että onkohan tuo Ilves-molari mahdollisesti sukua Marko Anttilalle.

Ilves koki kovia Turussa: jopa maalivahti Melisa Mörönen joutui jättämään pelin kesken

TPS voitti kotonaan Naisten Liigan ottelussa Ilveksen maalein 5–2. Edellisen joukkueiden välisen kohtaamisen voittanut Ilves oli kovilla Turussa, sillä tappion lisäksi useampi pelaaja joutui jättämään pelin kesken.

www.jatkoaika.com

 

[vastaantulija]

Aloin tossa ääneen ilakoimaan, et Hoosiannahan on muka joku nainen, mutta siinä laulussahan lauletaankin, että "Hoosianna, Daavidin poika".

Vaimo hirnui aikansa ja valisti sitten, että se Hoosianna on vaan joku uskonnollinen huudahdus, eikä viittaa siihen Daavidin poikaan...

Kai mä sen tiesin, mutta hetken luulin oivaltaneeni jotain käänteentekevää.

 

[Johnny B. Goode]

Aloin tossa ääneen ilakoimaan, et Hoosiannahan on muka joku nainen, mutta siinä laulussahan lauletaankin, että "Hoosianna, Daavidin poika".

Vaimo hirnui aikansa ja valisti sitten, että se Hoosianna on vaan joku uskonnollinen huudahdus, eikä viittaa siihen Daavidin poikaan...

Kai mä sen tiesin, mutta hetken luulin oivaltaneeni jotain käänteentekevää.

Huusikohan Daavidin pojan mujja Hoosiannaa sängyssä...?

*Badummmm... Tssshhh*

 

[septi]

Autolla ajelin yhdestä tutusta risteyksestä josta viikottain tulee ajettua. Huomasin itseni vasemmalta puolelta risteystä lähestyvän toisen auton ja ihmettelin miksei se hidasta kun minulla on etuajo-oikeus PRKL!. Ajoin sitten itse myös risteysalueelle lähelle toisen auton ajolinjaa ja annoin torven soida "kun kehtasi kiilata". Käännyin samaan suuntaan kuin tämä auto jatkoi ja heti kun olin kääntynyt, lamppu lopulta syttyi "ei vittu, se kolmiohan oli MINULLE!"

Kyllä hävetti ja piti nostaa käsi pystyyn virheen merkiksi. Ja jäädä himmailemaan alinopeudella niin että toinen auto katosi näköpiiristä. Eipä ole koskaan vastaavaa blackoutia liikenteessä tullut ja toivottavasti ei tulekaan. Ei tuossa nyt onneksi mitään läheltäpiti -tilannetta ollut kun tulee liikennettä seurattua myös silloin kun on (luulee olevansa) etuajo-oikeutettu, mutta muuten huolestuttava ajatuskatkos.

 

[heketsu88]

Huusikohan Daavidin pojan mujja Hoosiannaa sängyssä...?

*Badummmm... Tssshhh*

Mutta Jeesushan sikisi pyhästä hengestä ja hänen äitinsä Maria oli neitsyt. Khihihihi.

 

[Rod Weary]

Kahvia keittämässä, osa 25. AeroPress on tosi kiva vehje. Simppeli käyttää ja hyvää sumppia saa sillä aikaiseksi. Hiukan siitä tulee näin talvisin hötäleitä ympäristöön, kun ne purut ovat jauhamisen jäljiltä hiukan sähköisiä. Niinpä kaadan ne putkiloon lavuaarin päällä siivouksen helpottamiseksi. Tänään sitä pikkupölyä tuli aavistuksen enemmän lavuaarin pohjalle kuin normaalisti. Hetken asiaa ihmeteltyäni hoksasin, että koko lasti on lavuaarissa putken sijaan. Eka ajatus oli, että olin kaatanut sen apusuppilon ohi syystä tai toisesta. Tarkempi analyysi kuitenkin kertoi, etten muistanut laittaa sitä mäntäosaa kiinni putkiosaan. Kaksi osaa, yksi liikaa mun aivoille tänä aamuna.

Eilisillalla oli tuskin osuutta asiaan. Toisella kertaa onnistuin.

 

[Vintsukka]

Katselen tässä KooKoo-Tappara-matsia vähän jälkijunassa. Pari peliä hyvin yhteen pelannut Davidsson ketju pyöritti peliä pitkään KooKoon päässä, kunnes KooKoo pääsi kiekkoon ja heitti pitkän. Mietin sitten, että nythän on mukava nähdä samaa ketjua heti perään lisää, kun eihän pitkän jälkeen saa vaihtaa. Hetki meni ihmetellessä, kun hyökkäyspään aloitukseen luistelikin kultakypärä Lehterä.

 

[heketsu88]

Yleensä laitan aina, kun lähden kävelylenkille, niin jo kämpissäni musiikin soimaan SPOTIFY:sta. No tänään, kun kävin kävelylenkillä, niin kerkesin kävellä noin 5 minuuttia ja aloin sitten ihmettelemään, että miksi kuulokkeistani ei kuullu musiikkia. No en ollut laittanut musiikkia soimaan SPOTIFY:sta. Aivoni vissiin liian tottuneet tuohon, että laitan sen musiikin soimaan jo kämpissäni.

 

[Surukuku]

Emäntä tekee täällä kotona etätöitä ja pitää ruoka- ja kahvipaussit kanssani, luonnollisesti...
Tänään iltapäivän kahvitauolla hän tuli kanssani hakemaan kahvia, kun minä jotenkin jossain ihmeen mielenhäiriössä meni läppäämään häntä takamukselle ja hönkäisin: "Hyvä perse!"
(Meillä ei normaalisti käytetä tuollaista kieltä, vaikka kirosanoja voikin joskus lipsahdella - lähinnä minulta)

Vaimoni loi minuun sellaisen väsyneen mutta kärsivällisen katseen kuin äiti luo jälkikasvuunsa, kun tämä on pöljyyttään tehnyt taas jotain ihan älytöntä...

 

[Patarouva]

Emäntä tekee täällä kotona etätöitä ja pitää ruoka- ja kahvipaussit kanssani, luonnollisesti...
Tänään iltapäivän kahvitauolla hän tuli kanssani hakemaan kahvia, kun minä jotenkin jossain ihmeen mielenhäiriössä meni läppäämään häntä takamukselle ja hönkäisin: "Hyvä perse!"
(Meillä ei normaalisti käytetä tuollaista kieltä, vaikka kirosanoja voikin joskus lipsahdella - lähinnä minulta)

Vaimoni loi minuun sellaisen väsyneen mutta kärsivällisen katseen kuin äiti luo jälkikasvuunsa, kun tämä on pöljyyttään tehnyt taas jotain ihan älytöntä...

Saattoi silti olla hyvillään. Että vielä tuo tykkää, vaikka vähän höpsöjä juttelee kesken työpäivän.

 

[Surukuku]

Saattoi silti olla hyvillään. Että vielä tuo tykkää, vaikka vähän höpsöjä juttelee kesken työpäivän.

Noh, näin minäkin haluan uskoa... <fingers crossed>

 

[Surukuku]

Näköjään taas mulla asiaa tähän ketjuun...

Nimittäin, tein tuossa äsken ison kattilallisen Paholaisen hilloa ja panin sinne sitruunan kuorta ja puolikkaan sitruunan mehun. Siinä sitten pilkoin tuon pinnaltaan raastetun ja puristetun sitruunanpuolikkaan kompostiin heitettäväksi - meillä käytetään näin talvisin bokashi-kompostointia, johon on hyvä pilkkoa kaikki biojäte aika pieneksi.
Kun olin saanut pilkottua tuon mainitun puolikkaan, heitin sen sitten tyytyväisenä suoraan kattilaan, en biojäteastiaan, joka oli myös siinä käden ulottuvilla. Noh, eikaitsiinä - asian teki hieman haastavammaksi se, että laitoin tuonne kattilaan juuri ennen sitruunaa pieneksi pilkotun keltaisen paprikan - vähän väriksi, nääs...
Olikin sitten toooosi hauskaa yrittää erottaa ja poimia kattilasta kaikki sitruunanpalaset... tuskin onnistuin, mutta enimmät nyt kuitenkin...

 

[banaaninviljelijä]

@Surukuku antaa vain pikantin sävyn hillooon, luulen ma.

 

[Surukuku]

@Surukuku antaa vain pikantin sävyn hillooon, luulen ma.

Juu - ei se noin vähä haittaa, mutta väittävät, että se kuoren valkoinen osa olisi kovinkin kitkerää...

 

[Patarouva]

Juu - ei se noin vähä haittaa, mutta väittävät, että se kuoren valkoinen osa olisi kovinkin kitkerää...

Nimensä mukainen herkku siis.

 

[hege]

Aivot, aamu ja kahvinkeitto eli tuo perinteinen pyhä tai ainakin haastellinen kolminaisuus. Aamurutiini on keittää kahvit ja samalla lapsille ja usein myös itselleni puuro, tänään oli jotenkin kahvipurkki eripuolella kuin normaalisti ja sitten tuli näppärästi keitettyä vesi kattilassa puurohiutaleita varten mutta niiden sijaan huolellisesti mittasin sitten pari mitallista kahvinpuruja... no aina olisi voinut kiehauttaa kahvit kattilassakin mutta nyt jätin sen kuitenkin väliin.

 

[Surukuku]

Nimensä mukainen herkku siis.

Juu - kaikkea se "pahalainen" teettää, ettei maine menisi...

 

[Zaster]

Aivot, aamu ja kahvinkeitto eli tuo perinteinen pyhä tai ainakin haastellinen kolminaisuus. Aamurutiini on keittää kahvit ja samalla lapsille ja usein myös itselleni puuro, tänään oli jotenkin kahvipurkki eripuolella kuin normaalisti ja sitten tuli näppärästi keitettyä vesi kattilassa puurohiutaleita varten mutta niiden sijaan huolellisesti mittasin sitten pari mitallista kahvinpuruja... no aina olisi voinut kiehauttaa kahvit kattilassakin mutta nyt jätin sen kuitenkin väliin.

Tästä tuli mieleen yksinpurjehtia Ari Huuselan tapa varsinkin kovempien merenkäyntien aikana, mitata samaan kattilaan puurohiutaleet ja pikakahvi ja kaataa kuumavesi päälle. Siitä sitten vain lusikoimaan puurokahvia naamariin.

 

[444]

Tiiättekö sen tunteen, kun työntää sormensa dronen pyöriviin roottorin lapoihin? Ai ette, no antakaas kun setä kertoo.
Otettiin tänne perähikiälle drone mukaan, jos vaikka tuossa Pielisen jäällä kävisi kuvailemassa. Latailin akkuja ennen lähtöä sisällä, kun puoliso sanoi, että olispa hauskaa, jos tuolla lentäisi sisällä. Kaikki punaiset valot vilkkuivat päässä, että ei missään nimessä. Totesin hänelle, että ei pysty, kun se vaatii enemmän tilaa yläpuolelleen. ”Kato vaikka, kun mä painan tästä napista”. No sehän hörähti käyntiin ja alkoi ottaa korkeutta. Paniikissa etsin luurista nappia, jolla se tulee takaisin tonttiin. Ei löytynyt. Mutta hei, sehän pysähtyy, jos roottorit osuvat johonkin! Joten työnsin vasemman käteni sinne. Ei pysähtynyt ihan heti. Muutaman kierroksen pyörähti. Verta lattialla, seinässä, ovessa, dronessa… Mutta pysähtyi lopulta. Vasemmassa etusormessa kämmenpuolella sormenpäästä ensimmäiseen niveleen asti syvä haava. No biggie. Keskisormessa kolme syvää, ristiin rastiin menevää haavaa samoin sormenpäästä ensimmäiseen niveleen, ja jostain risteyskohdasta pieni pala irti. Ja se tunne? No ei niinkään kipua alkuun, järkyttävä kuumotus ja tykytys, kun teippasin itseäni kasaan. Sitten se särky iski ehkä tuntia myöhemmin. Sellainen kipu, kuin olisi ollut paljain käsin kovassa pakkasessa niin pitkään, ettei enää tunne sormiaan ja sitten työntää ne kotona lämpimän veden alle. Ei kovin kiva.

Niin että aivot: mitä vittua nyt taas? Kuka käski työntää sormet sinne väliin? Jalka olisi ollut parempi, oli sukat ja villasukat ja kaikki. Mutta paljaat sormet olivat lähempänä. Voi olla, että en enää toista samaa virhettä. En toki lupaa mitään, onhan kyse kuitenkin minusta.