Nähdäkseni Suomen ajattelu yksittäisenä valtio-yksikkönä on jo lähtökohtaisesti epärealistista, vanhoillista, ja impivaaralaisen tunkkaista. Puhumattakaan siitä että se on yksi iso vale.
Kun Suomi ottaa velkaa, niin EU ottaa velkaa. Kun EU ottaa velkaa, kansainvälinen yhteisö ottaa velkaa. Emme elä enää jossain 80-luvussa.
Tavoitteet on yhteiset, välttämättömät ja sitoutumisen arvoiset. Velkakin on sijoitus. Sijoitus meidän kaikkien parempaan tulevaisuuteen.
En siis toisinsanoen pidä käynnissä taas olevaa velkakeskustelua muuna kuin populistisena äänien keräilynä. Raha on välttämätön hyve. Rahan puute korvataan sitten tietysti lainalla.
Kyse on aina tavoitteista. Jos ne on eräänkin naapurimaan tavoin keskiaikaiset, ei mikään raha pelasta tuholta. Kun ne taas on modernit ja edistysmaailmaa edustavat, mennään vääjäämättä ennen pitkää eteenpäin.
Yhdessä tässä kehitytään tai taannutaan. Ei yksin.