”Kolkassa synkeän syntymämaan” – eli pidetään koko Suomi elinvoimaisena

[Ollakseni]

Missä työssä ajetaan omalla autolla 500-700 kilometriä viikossa? Onko tällaisia työntekijöitä paljonkin? Puhutaanko sadoista vai tuhansista vai kymmenistä tuhansista työntekijöistä?

 

[dana77]

Eihän sinun tarvitse kokonaisverotuksesta innostua, mutta kun et näe kokonaiskuvaa, syntyy yllä olevaa huttua. Se mistä oli kyse, selviää alta:

Jotta ernestipotsi olisi väitteessään oikeassa, tulisi 500-700 km viikossa työajoa ajavan saada työmatkakulujen vähennysoikeudesta enemmän verotuksellista etua, kuin hän maksaa työmatkakulujen kustannuksista lisää muita veroja. Mikäli huomioitaisiin vain työmatkakulujen verovähennysoikeus valtiolta saamatta jääneinä veroina ilman, että huomioidaan samalla työmatkakuluista aiheutuvien kustannusten lisääntyneet verotulot valtiolle, lähestytään Rinteen ja Lin ymmärrystä valtion taloudesta ja veroista.

Tämä ei tietenkään ole näin yksinkertaista. Autoilusta kerättävät verot eivät ole valtiolle mikään ilmainen lounas, vaan niillä katetaan mm. tienhoidosta aiheutuvat kustannukset. 500-700 km viikossa ajava aiheuttaa siis yhteiskunnalle kustannuksia ihan toisella tavalla kuin henkilö joka asuu kävelymatkan päässä työpaikasta, koulusta, kaupasta ja harrastuksista. Ja toki tiedän, että voidaan tehdä laskelmia, joissa osoitetaan että autoilusta kerätään enemmän rahaa kuin mitä budjetoidaan liikenteeseen. Kuitenkin liikenne on vain yksi osa kokonaisuutta. varsinainen pihvi on, että mitä enemmän tuetaan hajasijoitusta, sitä kalliimpaa on kaikkien muunkin infran ja palveluiden tuottaminen (koulut, terveydenhuolto, sähköverkko, vesijohdot, netit yms). Vähennykset ovat kehityksen jarruttamista ja itseään jalkaan ampumista ja sen kustannuksen maksavat kasvukeskuksien työssäkävijät.

 

[Cobol]

Tämä ei tietenkään ole näin yksinkertaista. Autoilusta kerättävät verot eivät ole valtiolle mikään ilmainen lounas, vaan niillä katetaan mm. tienhoidosta aiheutuvat kustannukset. 500-700 km viikossa ajava aiheuttaa siis yhteiskunnalle kustannuksia ihan toisella tavalla kuin henkilö joka asuu kävelymatkan päässä työpaikasta, koulusta, kaupasta ja harrastuksista.

Noinhan sitä voisi luulla, mutta faktaa siinä ei ole lainkaan:

Tieliikenne kerryttää valtion kassaan tänä vuonna noin 7,3 miljardia euroa. Se vastaa noin 13 prosenttia valtion tuloista. Verotulojen käytöstä päättää eduskunta. Liikenneverkolle valtiolta liikenee tänä vuonna rahaa noin 1,9 miljardia euroa eli 3,4 prosenttia valtion menoista.

Tieliikenne rahoittaa yhteiskunnan kuluja, mutta valtion raha ei riitä tienpitoon

Autoilijat kerryttävät sellaiset 5.4 miljardia nettona valtion kassaa, kun tienhoidosta aiheutuneet kustannukset huomioidaan. Meillä on varmaan satoja tuhansia työntekijöitä, jotka käyvät autolla töissä eri kunnassa, missä asuvat. Mitä enemmän ajetaan, sitä enemmän valtio hyötyy.

 

[dana77]

Noinhan sitä voisi luulla, mutta faktaa siinä ei ole lainkaan

Tieliikenne rahoittaa yhteiskunnan kuluja, mutta valtion raha ei riitä tienpitoon

Autoilijat kerryttävät sellaiset 5.4 miljardia nettona valtion kassaa, kun tienhoidosta aiheutuneet kustannukset huomioidaan. Meillä on varmaan satoja tuhansia työntekijöitä, jotka käyvät autolla töissä eri kunnassa, missä asuvat. Mitä enemmän ajetaan, sitä enemmän valtio hyötyy.

Olisi ihan vitun jees jos et pätkisi viestistäni pois sitä kohtaa jossa kerroin että voidaan tehdä laskelmia joiden mukaan veroja kerätään enemmän kuin tienhoitoon käytetään rahaa että pääsisit sanomaan, että veroja kerätään enemmän kuin tienhoitoon käytetään rahaa. Samaten olisi ollut upeasta jos olisit ottanut kantaa viestin varsinaiseen pihviin, sen sijaan että olisit takertunut tuohon olkiukkoon. Sen varsinaisen pihvin tunnusti viestistäni siitä, että siinä kerrottiin että mikä se pihvi oli.

Toinen iso asia on, että kustannukset ja verotuotot pitää pystyä erottelemaan toisistaan. Tienhoito aiheuttaa kustannuksia kansantaloudelle ja se on fakta. Lisäarvoa vähän käytetyt tiet eivät taas yhteiskunnalle juurikaan tuota eli nuo ovat suurelta osin tarpeeton kuluerät. Se että autoilulla kerätään veroja ei tätä faktaa muuta. Toki menetetyt verotulot pitäisi kerätä toisella tavoin jos valtion tulojen halutaan pysyvän samoina, mutta se ei ole tekemätön kysymys. Valtion menot siis pienenisivät mutta ihmisten keskimääräiset nettoansiot eivät.

Sivumennen sanottuna kuitenkin yksityisautoiluista on muitakin kustannuksia kuin tienhoito. Kööpenhaminalaista tutkimusta ei varmasti voida suoraan soveltaa Suomeen, mutta siinä on näitäkin pyritty huomioimaan. Vastaavasti Suomessa tuo infran hoito on ihan kokoluokan kustannus kuin köpiksessä.
https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/2015-05-13/Tällaiset-kustannukset-pyöräilijät-aiheuttavat-yhteiskunnalle---Vertaapa-autoilijoihin-3251142.html

 

[Cobol]

Päätämme siis @dana77 keskustelun siitä, maksaako 500-700km viikossa ajavan vähennykset se, joka asuu lähempänä työpaikkaa, vai maksaako hän itse ne valtiolle erilaisina veroina.

Hajasijoittamisen tukemiseen voisit kaivaa lukuja, jos haluat pihviisi kommentin. Mitä hajasijoittaminen ja sen purkaminen käytännössä on, mitä se maksaa, mitkä ovat sen vaihtoehtoiset kustannukset jne.

e: kirjoitusvirheen korjaus

 

[ernestipotsi]

Kuitenkin liikenne on vain yksi osa kokonaisuutta. varsinainen pihvi on, että mitä enemmän tuetaan hajasijoitusta, sitä kalliimpaa on kaikkien muunkin infran ja palveluiden tuottaminen (koulut, terveydenhuolto, sähköverkko, vesijohdot, netit yms). Vähennykset ovat kehityksen jarruttamista ja itseään jalkaan ampumista ja sen kustannuksen maksavat kasvukeskuksien työssäkävijät.

Juuri näin. Toki sen verran tästä itse poikkeaisin, että olisin valmis hyväksymään vähennykset täysimääräisenä (ilman omavastuuta) julkisen liikenteen lippuja vastaan. Tämä ohjaisi hajasijoitukset muutamiin omavaraisiin kasvukeskuksiin ratojen varsilla ym (koska Helsinkiin nyt eivät kaikki mahdu). Kehitys on muutenkin tämänsuuntainen. Esim Keravan ja Järvenpään keskustat kasvavat ja päivittyvät hurjaa vauhtia. Infra on valmiina tai helpohkosti päivitettävissä.
Julkisen liikenteen tukemiselle löytyy monia muitakin perusteita esim yksityisautoilun vähentämisen tarve kaupunkien (lähinnä Helsingin) keskustoissa.

 

[Cobol]

Minusta yllä oleva @ernestipotsi näkemys asutuksen keskittämisestä vain radan varsiin + Helsinkiin ei toimi. Olen jopa sitä mieltä, että taloudellisten ja henkilöresurssien investoiminen maaseudulle ja pienempiin kaupunkeihin on järkevää, kunhan se ei tapahdu ainakaan pääosin nykyisten tukimuotojen varassa pl. EU:n maataloustuki. Toisin sanoen, vaikka kannatan kaupungistumista, en halua lähes muuta Suomea asumattomaksi tekemällä asumisen olosuhteet sellaisiksi, että on pakko lähteä.

Jostain syystä usein puhutaan siitä, että tiivis kaupunkirakenne on taloudellisessa mielessa parempi. Kyseessä on kuitenkin mielikuva, ei fakta. Asiaa ei joko ole tutkittu tai tutkimustulokset eivät tue väittämää, jos on kaupungistumisen puolesta puhuvaa professori Mari Vaattovaaraa uskominen:

Meillä ei kuitenkaan ole tutkimustietoa siitä, että tiivis kaupunki olisi taloudellisesti parempi vaihtoehto. Kaikki toimijat eivät kaupunkeihin edes halua. On kannettava huolta siitä, että meillä on hyvän elämän mahdollisuudet muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla tai muutamissa muissa kaupungissa.

Kaupunkiprofessori: Koko Suomen ei tarvitse pysyä asuttuna vaan olemassa | Yle Uutiset | yle.fi

Vaattovaara nostaa esiin pihvin, jonka mukaan Suomesta puuttuu alue- ja kaupunkipolitiikka. Täysin totta. Väittäisin, että alue- ja kaupunkipolitiikka ei ole riittävästi kiinnostanut yhtäkään hallitusta, paitsi Kepua, joka on muokannut aluepolitiikkaa liiaksi halunsa mukaiseksi.

 

[Zamboni]

Missä työssä ajetaan omalla autolla 500-700 kilometriä viikossa? Onko tällaisia työntekijöitä paljonkin? Puhutaanko sadoista vai tuhansista vai kymmenistä tuhansista työntekijöistä?

No eihän tuo ole kuin 50 km työmatka suuntaansa. Hyvin yleinen jo täällä eteläisessä Suomessakin, joten eiköhän määrät lasketa kymmenissä tuhansissa.

 

[stunt cock]

Yksinasuva toki pystyy optimoimaan työmatkansa mahdollisimman lyhyeksi. Perheellisellä optimointi on puolison työpaikan sijannin takia hankalempaa. Tähän päälle vielä lasten päivähoidot, koulut ja harrastukset, niin yhtälö on jo paljon monimutkaisempi. Jos työ on luonteeltaan sellaista, että matkat ajetaan pelkästään työmatkavähennysten piirissä, ei se autoilu nykyiselläänkään ole kovin kannattavaa.

 

[TosiFani]

Missä työssä ajetaan omalla autolla 500-700 kilometriä viikossa? Onko tällaisia työntekijöitä paljonkin? Puhutaanko sadoista vai tuhansista vai kymmenistä tuhansista työntekijöistä?

Minun päivittäinen työmatka on noin 35 km suuntaan eli viikossa tulee noin 350 km. Kymmenen vuotta työmatka oli 47 km suuntaan eli viikossa tuli 470 km. Kuten Zamboni sanoi, eiköhän meitä ole aika paljon.

 

[Undrafted]

Missä työssä ajetaan omalla autolla 500-700 kilometriä viikossa? Onko tällaisia työntekijöitä paljonkin? Puhutaanko sadoista vai tuhansista vai kymmenistä tuhansista työntekijöistä?

Eikös kyse ole työmatkaliikenteestä eli 50-70 km suuntaansa työmatka kerryttää 500+ km viikossa? Tuollainen työmatka tulee jo helpolla ja aamuisin jos ajaa pois pk-seudulta, niin aika aktiivinen liikenne tulee tänne seudulle joka suunnasta.

Eri juttu on sitten kilometrikorvauksen piiriin kuuluvat työajot. Omalla työnantajalla oli oma valinta ottaako firman auton vai ajaako omalla. Vuodessa voi ajaa 20tkm kilometeikorvauksella ilman isompaa showta, riippumatta onko oma vai talon auto.

 

[MPN]

Missä työssä ajetaan omalla autolla 500-700 kilometriä viikossa? Onko tällaisia työntekijöitä paljonkin? Puhutaanko sadoista vai tuhansista vai kymmenistä tuhansista työntekijöistä?

Vähän on ilmeisesti matkavähennys ja kilometrikorvaus sekaisin, mutta itsellä oli joskus työmatka n. 100km per suunta. Siitäkin tuli jo 1000km viikossa, jos viikonloppuna oli ylitöitä, tuli jo 1400km viikossa. Tästä tosin on jo helvetisti aikaa. Nykyisin työmatkaa tulee n. 160km per kuukausi.

 

[Cobol]

Alla ympäristö.fi selvitys työmatkoista vuoteen 2010 asti. Sen mukaan työmatkojen keskipituus on kasvussa (välillä 1990-2010) ja yhä useamman on tehtävä työmatkansa henkilöautolla. Keskimääräinen työmatka oli 2010 tuon mukaan 14 km suuntaansa eli 28 km per työpäivä. Tämä mittaus (arvio) oli sivuston mukaan linnuntietä, joten todellinen työmatka oli keskimäärin jo vuonna 2010 lähellä 18-19 kilometriä per suunta. Jos kehitys on säilynyt samana, nyt ollaan jossain 22 km tai vähän yli tienoilla per suunta eli viikkotasolla työmatkojen kilometrimäärä olisi keskimäärin noin 220 km.

Työmatkan keskipituus - ymparisto.fi

Tuosta käy myös selville, että liikenneviraston henkilöliikennetutkimuksen mukaan 75 prosenttia työmatkojen kilometreistä kuljetaan henkilöautolla, 22 prosenttia julkisilla liikennevälineillä ja vain 3 prosenttia kävellen tai polkupyörällä.

Olen sitä mieltä, että joukkoliikennettä lisää sinne, minne sitä kannattaa laittaa. Samaan aikaan maaseudulta ja osin maakunnista on karsittu työmatkalaisen käyttämät linjat, eikä se aina onnistu edes Helsingistä ja Espooseen tai Vantaalle järjellisellä aikataululla.

Syykin on selvä. Joukkoliikenne maksaa. Alla lukuja matkustajittain ja liikenemuodoittain. Puhutaan miljardista - ja ylivoimaisesti suurin maksajaryhmä työssäkäyvistä ovat henkilöautoa käyttävät:

Julkisen liikenteen rahoitus | Liikennejärjestelmä.fi

 

[MPN]

Juuri näin. Toki sen verran tästä itse poikkeaisin, että olisin valmis hyväksymään vähennykset täysimääräisenä (ilman omavastuuta) julkisen liikenteen lippuja vastaan. Tämä ohjaisi hajasijoitukset muutamiin omavaraisiin kasvukeskuksiin ratojen varsilla ym (koska Helsinkiin nyt eivät kaikki mahdu). Kehitys on muutenkin tämänsuuntainen. Esim Keravan ja Järvenpään keskustat kasvavat ja päivittyvät hurjaa vauhtia. Infra on valmiina tai helpohkosti päivitettävissä.
Julkisen liikenteen tukemiselle löytyy monia muitakin perusteita esim yksityisautoilun vähentämisen tarve kaupunkien (lähinnä Helsingin) keskustoissa.

Tässäkin on se että tämä toimisi keskimäärin ainoastaan PK-seudulla. Muualla Suomessa tuo ei kauhean järkevästi toimisi. Toki Helsingissä tuosta puhut, mutta tälläisissä asioissa voisi ajatella kyllä että muuallakin Suomessa on elämää.

Ja @dana77 ottaa vieläkin sitkeästi kantaa vain siihen että muutetaan maaseudulle halvemman asumisen perässä. Väittäisin että täälläpäin tuo ei ole suurin työmatkavähennysten aiheuttama, vaan pitkät etäisyydet, välillä myös isommista ja kalliimmista kaupungeista käydään töissä pienemmillä paikkakunnilla.

Lisäksi monelle firmalle, jotka vaativat laajat toimintatilat, on järkevämpää sijoittua vähän keskustan ulkopuolelle. Halvemman vuokran, mahdollisten meluhaittojen vähenemisen takia yms. Enkä siis tarkoita nyt sitä että perustetaan autotehdas Uuteenkaupunkiin. Vaan sitä että (pikaisesti googlemapsista etsitty esimerkki) Lahden lähellä on teollisuutta Nastolassa. En tiedä yhtään kuinka julkinen liikenne tuolla päin toimii, mutta veikkaisin että aika huonosti. Ja pikaisesti katsottuna työmatkaa kertyy 30-60km per päivä tuostakin helposti.

edit. Lisätään vielä sen verran että julkisen liikenteen odotusajat ovat mielestäni epäinhimilliset (verottajan mukaan siis). Jos maksimin mukaan mennään niin kumpaankin suuntaan 3km kävely ja 1h odotus, eli 6km kävelyä ja 2h odotusta + matka-ajat. Varsinkin jos ei ole liukuvaa työaikaa. 8h työpäivä venähtää äkkiä sinne 12-14h haarukkaan.

 

[dana77]

Ja @dana77 ottaa vieläkin sitkeästi kantaa vain siihen että muutetaan maaseudulle halvemman asumisen perässä. Väittäisin että täälläpäin tuo ei ole suurin työmatkavähennysten aiheuttama, vaan pitkät etäisyydet, välillä myös isommista ja kalliimmista kaupungeista käydään töissä pienemmillä paikkakunnilla.

Lisäksi monelle firmalle, jotka vaativat laajat toimintatilat, on järkevämpää sijoittua vähän keskustan ulkopuolelle. Halvemman vuokran, mahdollisten meluhaittojen vähenemisen takia yms. Enkä siis tarkoita nyt sitä että perustetaan autotehdas Uuteenkaupunkiin. Vaan sitä että (pikaisesti googlemapsista etsitty esimerkki) Lahden lähellä on teollisuutta Nastolassa. En tiedä yhtään kuinka julkinen liikenne tuolla päin toimii, mutta veikkaisin että aika huonosti. Ja pikaisesti katsottuna työmatkaa kertyy 30-60km per päivä tuostakin helposti.

Jos tehdas on perustettava Nastolaan, Sottungaan tai vaikka etelä-mantereelle niin minusta oikea tapa on, että tehdas maksaa sen verran enemmän palkkaa että siellä kannattaa käydä töissä. Jos verottaja maksaa viulut, niin mikä insentiivi yrityksellä on miettiä kaikki seikat huomioiden optimaalista sijoituspaikkaa? Ihan sama asia siis taas kerran kuin yksityistenkin kanssa. Kun kustannukset kohdistetaan oikealle taholle niin saadaan fiksuja päätöksiäkin. Kun joku muu maksaa, niin sitten optimoidaan siitä maksimihyödyt.

Mitä taas tähän eri paikkakunnilla työskentelyyn tulee, niin olen myöntänyt että sellaista tapahtuu. Kuitenkin iso kuva asiasta on, että mitä hajanaisemmin ja pienemmissä paikoissa täällä asutaan ja sitä enemmän tuelle on tarvetta tulevaisuudessakin. Kun kaavukeskuksien annetaan kasvaa luonnollisesti niin sitä todennäköisempää on että töitä löytyy samasta paikasta molemmille. Paitsi jos kyseessä on se työtön sirkustirehtööri joka täälläpäin on ollut usein kommunistien ehdokkaana vaaleissa.

 

[MPN]

Jos tehdas on perustettava Nastolaan, Sottungaan tai vaikka etelä-mantereelle niin minusta oikea tapa on, että tehdas maksaa sen verran enemmän palkkaa että siellä kannattaa käydä töissä. Jos verottaja maksaa viulut, niin mikä insentiivi yrityksellä on miettiä kaikki seikat huomioiden optimaalista sijoituspaikkaa? Ihan sama asia siis taas kerran kuin yksityistenkin kanssa. Kun kustannukset kohdistetaan oikealle taholle niin saadaan fiksuja päätöksiäkin. Kun joku muu maksaa, niin sitten optimoidaan siitä maksimihyödyt.

Täydellisessä tilanteessa näin varmasti olisikin. Tiedät varmaan itsekkin että kiitos tämän maan veroasteen, palkalla ei pystytä kompensoimaan riittävästi. Kun se ei ole ihan sama yritykselle maksaa vaan matkakulujen verran enemmän palkkaa, koska kaikki kulut kertaantuvat ylöspäin. Myös jyrkkä progressiivinen verotus syö hyötyjä aikalailla. Ja teollisuuden kanssa voi helposti käydä siten että se sijoitetaan johonkin toiseen maahan, eikä Suomen kilpailukykyä kannata enempää heikentää mielestäni. Toki myönnän vielä uudestaan että ekonomien ideaalimaailmassa asiat menisivät näin, eikä tarvitsisi tälläisiä asioita pohtia niin tarkkaan.

 

[benicio]

Jos tehdas on perustettava Nastolaan, Sottungaan tai vaikka etelä-mantereelle niin minusta oikea tapa on, että tehdas maksaa sen verran enemmän palkkaa että siellä kannattaa käydä töissä. Jos verottaja maksaa viulut, niin mikä insentiivi yrityksellä on miettiä kaikki seikat huomioiden optimaalista sijoituspaikkaa? Ihan sama asia siis taas kerran kuin yksityistenkin kanssa. Kun kustannukset kohdistetaan oikealle taholle niin saadaan fiksuja päätöksiäkin. Kun joku muu maksaa, niin sitten optimoidaan siitä maksimihyödyt.

Maksaako verottaja viulut? Henkilöautolla töissä käymistä ei veroteta mielestäsi tarpeeksi?

 

[dana77]

Täydellisessä tilanteessa näin varmasti olisikin. Tiedät varmaan itsekkin että kiitos tämän maan veroasteen, palkalla ei pystytä kompensoimaan riittävästi.

Onhan se tietenkin näin, mutta kun se korkea veroaste on vähintään kohtuulliselta osin seurausta Näistä tuista ja subventoinneista, hajautetuista kalliista infrasta ja siitä seuranneesta tehottomuudesta joita vastaan olen useissa ketjuissa johdonmukaisesti paasannut, niin minulla on varaa asiasta huomauttaa. Pidän todennäköisenä että jossain vaiheessa asioiden muututtava pakon edestä ja silloin on vain, että asia on ymmärretty ajoissa.

 

[dana77]

Maksaako verottaja viulut? Henkilöautolla töissä käymistä ei veroteta mielestäsi tarpeeksi?

En viitsi samoja asioita uudelleen kirjoittaa. Lue viesti cobolille jossa asia on väännetty rautalangasta.

 

[benicio]

En viitsi samoja asioita uudelleen kirjoittaa. Lue viesti cobolille jossa asia on väännetty rautalangasta.

Kysymys oli aika yksinkertainen kyllä/ei, mutta joudun nyt arvailemaan. Arvaan että sinusta autoilun verotusta pitäisi kiristää? Annetaanko infran korjausvelan edelleen kasvaa, vai voitaisiinko verovaroin pitää edes nykyisellä tasolla?

 

[dana77]

Kysymys oli aika yksinkertainen kyllä/ei, mutta joudun nyt arvailemaan. Arvaan että sinusta autoilun verotusta pitäisi kiristää? Annetaanko infran korjausvelan edelleen kasvaa, vai voitaisiinko verovaroin pitää edes nykyisellä tasolla?

Älä arvaile. En ole kiristämässä verotusta. Ehkä voisin maltillisesti laskea, mutta vähennykset poistaisin. Ja laskisin kilometrikorvausta. Infran suhteen panostaisin pääväyliin mutta karsisin syrjäisempiä jopa niin että lakkauttaisi /luovuttaisin ne kokonaan yksityisilsi

 

[benicio]

Älä arvaile. En ole kiristämässä verotusta. Ehkä voisin maltillisesti laskea, mutta vähennykset poistaisin. Ja laskisin kilometrikorvausta. Infran suhteen panostaisin pääväyliin mutta karsisin syrjäisempiä jopa niin että lakkauttaisi /luovuttaisin ne kokonaan yksityisilsi

Paljonko ne vähennykset sitten nykyisellään kustantavat jos kerran "verottaja maksaa viulut"? Tässä ketjussahan on jo kauan sitten aika yhdestä suusta todettu, että vähennykset voidaan vaikka poistaa, jos vastaavsti autoilun verotusta kevennetään vastaamaan sen kustannuksia tai miljarditasolla edes lähelle sitä. Esimerkiksi siitä nykyisestä 7,3 miljardista eurosta pari miljardin veronkevennykset ja 400 miljoonaa lisää tieliikenteen korjausvelan hoitoon, niin edelleen tieliikenne rahoittaisi muuta valtion toimintaa kolmella miljardilla ja vähennykset voitaisin poistaa.

 

[BlackWolf]

Tässäkin on se että tämä toimisi keskimäärin ainoastaan PK-seudulla. Muualla Suomessa tuo ei kauhean järkevästi toimisi. Toki Helsingissä tuosta puhut, mutta tälläisissä asioissa voisi ajatella kyllä että muuallakin Suomessa on elämää.

Ja @dana77 ottaa vieläkin sitkeästi kantaa vain siihen että muutetaan maaseudulle halvemman asumisen perässä. Väittäisin että täälläpäin tuo ei ole suurin työmatkavähennysten aiheuttama, vaan pitkät etäisyydet, välillä myös isommista ja kalliimmista kaupungeista käydään töissä pienemmillä paikkakunnilla.

Lisäksi monelle firmalle, jotka vaativat laajat toimintatilat, on järkevämpää sijoittua vähän keskustan ulkopuolelle. Halvemman vuokran, mahdollisten meluhaittojen vähenemisen takia yms. Enkä siis tarkoita nyt sitä että perustetaan autotehdas Uuteenkaupunkiin. Vaan sitä että (pikaisesti googlemapsista etsitty esimerkki) Lahden lähellä on teollisuutta Nastolassa. En tiedä yhtään kuinka julkinen liikenne tuolla päin toimii, mutta veikkaisin että aika huonosti. Ja pikaisesti katsottuna työmatkaa kertyy 30-60km per päivä tuostakin helposti.

edit. Lisätään vielä sen verran että julkisen liikenteen odotusajat ovat mielestäni epäinhimilliset (verottajan mukaan siis). Jos maksimin mukaan mennään niin kumpaankin suuntaan 3km kävely ja 1h odotus, eli 6km kävelyä ja 2h odotusta + matka-ajat. Varsinkin jos ei ole liukuvaa työaikaa. 8h työpäivä venähtää äkkiä sinne 12-14h haarukkaan.

Minä haluaisin nähdä kuinka se @dana77 suhtautuisi kun se ydinvoimala perustettaisiin siihen naapuritontille ja se kaatopaikka toiselle puolelle. Kun ei niitä ainakaan mihinkään yhtään syrjemmäs voi viedä kun jonkun pitäisi sitten mennä sinne töihin autolla ja siitä ei ainakaan saa maksaa. Siinä sitten kun ne kaikki miljoona asuu siellä tehtaiden ja roskien valtaamassa paskakasassa voidaan todeta ettei tarvinnut maksaa tästä hommasta latiakaan.

Kaupungit ovat rakentuneet määrätyille paikoilleen määrätyistä syistä ja kun ne nyt siellä jo on, niin on aika käsittämätöntä ettei niitä saisi kehittää ja maaseutua pitää elinvoimaisena tavalla mikä ei edes maksa valtiolle mitään.

 

[Anssi #5]

Paljonko ne vähennykset sitten nykyisellään kustantavat jos kerran "verottaja maksaa viulut"?

Vuonna 2013 matkakuluvähennyksiä myönnettiin 1,6 miljardia. Saajina 825 000 henkilöä, eli ka 1939 euroa per lärvi. Välilliset kustannukset on sitten oma juttunsa. Verottaja esim kertoo, että työmatkakulujen käsittelyyn kuluu vuosittain 100 henkilötyövuotta. Eli siis suojatyöpaikka sadalle kallispalkkaiselle byrokraatille. Väärinkäytökset ovat merkittäviä, koska noita on kovin vaikea tutkia. Ihmiset esim laskuttavat vähennyksiä etäpäivistä, tai silloinkin, kun käyttävät oikeasti kimppakyytiä tai asuvat työviikot jossain muualla, kuin kotona.

Ja sitten kun aletaan arvioida mitä kustannuksia tulee esim siitä yleisestä tehottomuuteen kannustamisesta, mistä Dana on kirjoitellut, niin ei oikein huvita enää edes arvailla summia. Järjetöntä tuhlaustahan tuo on ja kaiken huipuksi se vielä kannustaa entistä tyhmempään ja kalliimpaan käytökseen. Kuulostaa siis ihan kepun systeemeiltä.

 

[dana77]

Paljonko ne vähennykset sitten nykyisellään kustantavat jos kerran "verottaja maksaa viulut"? Tässä ketjussahan on jo kauan sitten aika yhdestä suusta todettu, että vähennykset voidaan vaikka poistaa, jos vastaavsti autoilun verotusta kevennetään vastaamaan sen kustannuksia tai miljarditasolla edes lähelle sitä. Esimerkiksi siitä nykyisestä 7,3 miljardista eurosta pari miljardin veronkevennykset ja 400 miljoonaa lisää tieliikenteen korjausvelan hoitoon, niin edelleen tieliikenne rahoittaisi muuta valtion toimintaa kolmella miljardilla ja vähennykset voitaisin poistaa.

Ketjussa on nämäkin käyty. Vähintään sadoista miljoonista puhutaan vähennyksien määrässä ja liikenteen kustannukset eivät muodostu kaavalla verotulot miinus verotulot