”Kolkassa synkeän syntymämaan” – eli pidetään koko Suomi elinvoimaisena

[TosiFani]

Mitähän tarkoitat noilla resursseilla?

Taide- ja taitoaineiden opetus riippuu opettajien kiinnostuksesta ja harrastuneisuudesta. Tilat ovat usein riittämättömät ja yhdysluokkaopetus vaatii osaamista.

 

[BlackWolf]

Taide- ja taitoaineiden opetus riippuu opettajien kiinnostuksesta ja harrastuneisuudesta. Tilat ovat usein riittämättömät ja yhdysluokkaopetus vaatii osaamista.

Ja silti pienissä kouluissa ei ollut mitään vikaa, moni niistä oli jopa parempia ja tarjosi enemmän lapsille kuin nykyiset massakoulut missä yksilöllistä opetusta ei saa ja luokkakoot on pilvissä. Ei ole aikaa ja paikkaa käydä sienestelemässä, poimimassa marjoja yms. mitä pienissä kouluissa tehtiin aikanaan. Siellä kun se oli mahdollista kun se koulu oli luontoa lähellä, nyt orava alkaa olemaan eniten luontoa mitä koulun ikkunasta näkyy. Loppu on betonihelvettiä tai sinne pitää mennä bussilla ja se tapahtuu kerran vuodessa jos silloinkaan.

 

[pernaveikko]

Ei ole aikaa ja paikkaa käydä sienestelemässä, poimimassa marjoja yms. mitä pienissä kouluissa tehtiin aikanaan.

80-luvun lopulla Espoossa lähdimme linturetkelle klo 6.00 koulun pihalta ja äiti laittoi sämpylöitä reppuun. En tunne nykytilannetta, mutta en olisi yllättänyt, jos tuota ei enää tehtäisi.

@sampio varmaan tietää.

 

[BlackWolf]

80-luvun lopulla Espoossa lähdimme linturetkelle klo 6.00 koulun pihalta ja äiti laittoi sämpylöitä reppuun. En tunne nykytilannetta, mutta en olisi yllättänyt, jos tuota ei enää tehtäisi.

@sampio varmaan tietää.

Onhan Espoossa sentään joillain alueilla hyviä mahdollisuuksia, kuten on Helsingissäkin. Valitettavasti trendinä vain on ollut siirrättää ne lapset takseilla 5x viikko sinne keskustaan keskelle betonihelvettiä käymään koulua ja ne vanhat kauniit hirsirakennukset on unohdettu, purettu ja tuhottu. No tämä on tätä nykyaikaa, todellinen sääli vain tulevia sukupolvia kohtaan että kaupungistumisen opettaminen alkaa jo pikkulapsena, että varmasti saadaan kaikki sinne betonin ihanaan paskan käryyn aikuisina.

 

[PataJaska]

Kaksi kolmesta asuu syntymämaakunnassaan

Tällainen uutinen herätti viimeistään halun perustaa tämä ketju, jota olen aiemminkin miettinyt. Eli keskustelua Suomen alueellisesta ja väestöllisestä eriarvoistumisesta, josta on viime vuosina paljon puhuttu, mutta jolle ei kuitenkaan ole saatu oikein mitään konkreettista tehtyä. Yritystä on ollut mm. valtion toimintojen ja virastojen hajauttamisella maakuntiin, mutta ei sekään oikein kunnolla ole yksin auttanut. Keskustelua siis demografisesta kehityksestä, työpaikkojen jakautumisesta tai vaikka siitä, voidaanko/kannattaako koko Suomea puolustaa poikkeusoloissa

Alkuun pari kommenttia tuohon uutisen. 2/3 suomalaisista asuu siis edelleen siinä maakunnassa, johon on kohtalon oikkuna sattunut syntymään. Nythän ensimmäiseksi täytyy oikaista se selkeä iso tilastovääristymä tässä: maakuntia on 18 (en nyt laske Ahvenanmaata mukaan), mutta kolmessa suurimmassa maakunnassa (Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi) asuu yhteensä yli 2,5 miljoonaa ihmistä eli lähes joka toinen suomalainen. Tähän jos vielä nokitetaan mukaan se neljänneksi suurin maakunta (Pohjois-Pohjanmaa) niin puhutaan jo karkeasti 3 miljoonasta ihmisestä. Näissä maakunnissa väki pysyy aivan taatusti hyvin paikoillaan, eli tilastoharha siitä että suomalaiset muka yleisesti pysyisivät omissa maakunnissaan selittyy jo tällä

Luin varmaan pari-kolme vuotta sitten työelämää tutkivan professorin (olikohan nyt Tampereen yliopistosta) arvion siitä, että vuoden 2030 paikkeilla jopa 80% Suomen työpaikoista ovat pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen muodostaman kolmion alueella. Aika synkeä näkymä minusta. Pistää miettimään, mitä elinkeinoja noin niin kuin isommassa mittakaavassa käytännössä sitten jää sille muulle Suomelle: maatalous, matkailu ja sote-palvelujen tuottaminen niille ihmisille, jotka siellä vielä asuvat. Sitten alkaakin olla jo vaikea keksiä lisää, jos teollisuuden ja palvelusektorin työpaikat romahtavat noilta alueilta. Yliopistot ja muut korkeakoulut tarjoavat osaltaan pientä tekohengitystä maakuntiin, toki lähinnä vain keskuksiin, mutta silti olen siinä käsityksessä että edellä mainittujen kolmen suurimman maakunnan keskuksien ohella ainoat todella voimakkaasti kasvavat maakuntakeskukset ovat Oulu ja Kuopio

Eriarvoistuminen on siis tosi asia, ja luoja yksin tietää mikä vaikutus sitten on esimerkiksi sote-uudistuksella ja siinä kyljessä tulevalla maakuntauudistuksella. Kun hallinnolliset rakenteet muuttuvat näin isosti, niin veikkaan pelkästään monien ihmisten menevän sekaisin jo siinä, että mistä ihmeestä jossain maakuntavaaleissa aikanaan sitten edes äänestetään. Suomalaisten poliittinen tilannetietoisuus on tunnetusti jopa yllättävän heikkoa lähtien ihan siitä, etteivät ihmiset edes tiedä mitkä puolueet ovat hallituksessa ja mitkä oppositiossa. Eli sitten kun aletaan liikkua hallinnon tasojen välillä, niin kaaos on taatusti valmis. Mutta joka tapauksessa aluepoliittiset kysymykset, ja eri alueiden keskinäinen elinvoimaisuus ja sen kilpailutekijät, tulevat olemaan isoja asioita muutaman seuraavan vuoden aikana

 

[Tuamas]

Suomessa tuetaan näitä kepu-kuntia kaikkineen toistakymmentä miljardia joka vuosi (kuntien valtionosuudet, maataloustuet ja aluetukihimmelit), eli vaikka vettä kannetaan kaivoon, se joka vuosi kuivuu pahemmin ja pahemmin.

Suomessa on aivan liikaa kuntia, joka johtaa tehottomiin himmeleihin, ylimitoitettuihin valtiontukiaisiin sekä kansalaisten erittäin raakaan eriarvoistumiseen. Pienet taantuvat kunnat kun joutuvat keräämään merkittävästi suuremmalla kunnallisveroäyrillä rahaa asukkailtaan, joka sitten tuottaa kuitenkin niin vähän, että kunta ei kykene tuottamaan kunnolla palveluita (edes nykyisen valtionosuusjärjestelmän avustamana).

Otetaan vaikka erikoissairaanhoito, varhaiskasvatus ja peruskoulu.
Pienillä kunnilla on käytössään ehkä muutama terveyskeskuslääkäri sekä sitten sairaanhoitopiiriltä erikoispalvelut, terveyskeskuslääkärit ovat nihkeitä määräämään erikoissairaanhoitoa (koska kunta maksaa osan siitä) ja heillä ei ole mahdollisuutta tehdä mitään spesiaalimpaa itse.
Lisäksi pienillä kunnilla (joskaan ei edes keskisuurillakaan) ei ole mitään vääntövoimaa esim. lääkärien suhteen ja he maksavat törkeitä summia lääkäreille, että saavat heitä töihin.

Varhaiskasvatuksessa kunnassa on ehkä yksi päiväkoti ja muutama perhepäivähoitaja, mutta nämäkin rullaavat minimimiehityksellä, vailla tukipalveluja. Eli jos on vaikka tarvetta lisätuelle tai lapsella on vaikkapa kehityshäiriö, niin pienessä kunnassa lapsi ei yleisesti saa mitään tukea.

Peruskoulussa meillä on pienissä kunnissa se yksi koulu, joka vielä usein on kaukana, täälläkin ihan turha toivoa mitään erityistä tukea saati laajaa ammattitaitoa opettajakunnalta. Jos sattuu hyvä tuuri, kyläkoulun opettaja on hyvä, jos ei, niin se on voi voi ja sitä sitten katsellaan se kuusi vuotta.

Suomessa on yli 300 kuntaa, kuntien keskimääräinen asukasluku on ~16 000, joka ei sinänsä ole ollenkaan huono lukema.
Ongelma on siinä, että kuntien asukaslukujen mediaani on ~6000 henkeä. Alle 5000 asukkaan kuntia on ~135 ja alle 10 000 asukkaan kuntia siihen päälle 78.

Tuollainen alle 5000 asukkaan kunta vaatii oman hallinnon ja ei pysty itse tarjoamaan laadukkaasti kuntalaisille käytännössä mitään, sitten siihen päälle yksi homekoulu tai epäonnistunut rakennusprojekti, niin kunnan talous on pysyvästi ja liki ikuisesti kuralla.
Pienet kunnat ovat nimenomaan riskienhallinnan kannalta aivan järkyttävä riski kuntalaisille, jossa ainoastaan pirun pätevä kunnanjohtaja alaisineen pitää kaarnalaivan pinnalla.

Aluetukia pitää vähentää, kansalliset maataloustuet pitää leikata lähes nolliin, kuntaliitokset pitää pakottaa alle 5000 asukkaan kuntiin (ulos valtionosuusjärjestelmästä, jos ei saada liitosta aikaan) ja SOTE-uudistus pitää saada maaliin.

 

[pernaveikko]

Tuossa aikaisempaa pohdintaa:

Koko Suomi asuttuna? Not | Jatkoajan keskustelupalsta

 

[Oto Hascak]

Tämän yhden vekkulin asenne ei ainoastaan ole lähellä vainoharhaisuudeksi luettavaa, se oikeasti sitä on. ISIS tyyliin löydetään oma unenomainen usko omaan uskomukseen, Kepu mörkö löydetään vaikka SAK:n vuosikertomuksesta, Laura Huhtasaarikin kuulostaa selväpäiseltä tämän demonisoijan rinnalla.

 

[Tuamas]

Tämän yhden vekkulin asenne ei ainoastaan ole lähellä vainoharhaisuudeksi luettavaa, se oikeasti sitä on. ISIS tyyliin löydetään oma unenomainen usko omaan uskomukseen, Kepu mörkö löydetään vaikka SAK:n vuosikertomuksesta, Laura Huhtasaarikin kuulostaa selväpäiseltä tämän demonisoijan rinnalla.

Sen sijaan, että mätkit olkiukkoa ja heität pientä ad hominemia, niin osoitapa virheet tai asiat joista olet eri mieltä.

Aika laiskaa tuollainen uhriutuminen ja kiukuttelu ilman argumentteja.

 

[Barnes]

ISIS tyyliin löydetään oma unenomainen usko omaan uskomukseen, Kepu mörkö löydetään vaikka SAK:n vuosikertomuksesta, Laura Huhtasaarikin kuulostaa selväpäiseltä tämän demonisoijan rinnalla.

Eli Keskusta EI sinun mielestäsi ole syy kuntien runsaalle määrälle?

Ennen kuin joku sanoo, että onhan Suomessa muitakin puolueita, nin vastaan: kyllä, pitää paikkaansa, mutta Keskusta on se jolle "koko Suomi" on pyhä asia.

 

[Oto Hascak]

Jos en nyt ihan väärin muista, Vanhasen hallituksien aikaan kuntien määrä on vähentynyt eniten Suomen historian aikana. Mikähän puolueista uskaltaisi lähteä väkisin yhdistämään kuntia, no ehkä kokkelit ja vihreät, heidän äänestyskuntansa on kuitenkin näissä ns isoissa keskuksissa.

 

[PataJaska]

No jos mennään kuntatasolle, niin erona nykyhetkeenkin vielä 10-15 vuotta sitten Suomessa oli kuitenkin yli 400 kuntaa. Siis käytännössä kuntakartta oli piirretty siltä ajalta, kun vielä mentiin hevosella. Että kun kirkonkylältä lähdettiin liikkeelle, ja se matka mikä nyt mukavasti hevoskärryillä taittui, niin siihen kohtaan vedettiin sitten viiva ja alkoi seuraava kunta. Tämä nyt noin niinkuin karkeana yleistyksenä..

On kuitenkin alueelliseen eriarvoistumiseen liittyviä vakavia ongelmia, joita kuntien määrän vähentäminen ei poista yhtään. Yksi esimerkki on viime vuosina mediassakin tasaisin väliajoin nähty asia, että asunnot menettävät täydellisesti arvonsa tietyissä maakunnissa/kunnissa. Eli yhtäkkiä ihmisellä, yleensä vielä iäkkäällä sellaisella (tai sitten esimerkiksi kuolinpesällä), on käsissään lähes nollan arvoinen pirtti, jonka suhteen järkevintä olisi vain ajaa se puskutraktorilla nurin. Esimerkkinä muistan sellaisen jutun ehkä parin vuoden takaa, miten silloin jo olisi saanut helsinkiläisen kaksion hinnalla esimerkiksi Kuhmosta kolmikerroksisen kerrostalon kaikki asunnot.. että sellaista

 

[JZZ]

Aluetukia pitää vähentää, kansalliset maataloustuet pitää leikata lähes nolliin, kuntaliitokset pitää pakottaa alle 5000 asukkaan kuntiin (ulos valtionosuusjärjestelmästä, jos ei saada liitosta aikaan) ja SOTE-uudistus pitää saada maaliin.

Mielestäni 5000 hengen kuntakoko olisi vieläkin liian pieni. Noin suurinpiirtein väittäisin, että oikeaa kustannussäästöä, synergiaetua ja vakautta alkaisi löytyä kun kunnan minimikoko olisi 20 000 henkeä. Vielä parempi, jos se olisi 50 000 henkeä. On ihan käsittämätöntä, että Suomessa on kymmenittäin kuntia, joissa on oma hallinto, mutta vähemmän asukkaita kuin isossa taloyhtiössä. Ja jos tuo maakuntahallinto tulee, niin mielestäni maakunnan vähimmäisväkiluku tulisi olla 500 000 henkeä. Itse olen kotoisin Satakunnasta, alle 10 000 hengen kaupungista, ja mielestäni tuollaisessa kaupunkikoossa ei ole mitään järkeä.

Lisäksi huomioisin, että tässä nyt ei ole ihan pelkästään pääkaupunkiseutu vs. lande -asetelma, vaan kyllä nuo pikkukunnat kuppaavat tehokkaasti myös keskuskuntiaan. Esim Turussa Liedon on helppo antaa puoli-ilmaisia tontteja porukalle, kun tietää että verotuloilla voidaan taas elätellä kaupunkia miten sattuu. Töissä tietty käydään Turussa, jossa myös työterveyshuolto, lasten yksityiset lääkäripalvelut ja muut. Ja infranhan maksaa se keskuskaupunki.

 

[JZZ]

On kuitenkin alueelliseen eriarvoistumiseen liittyviä vakavia ongelmia, joita kuntien määrän vähentäminen ei poista yhtään. Yksi esimerkki on viime vuosina mediassakin tasaisin väliajoin nähty asia, että asunnot menettävät täydellisesti arvonsa tietyissä maakunnissa/kunnissa. Eli yhtäkkiä ihmisellä, yleensä vielä iäkkäällä sellaisella (tai sitten esimerkiksi kuolinpesällä), on käsissään lähes nollan arvoinen pirtti, jonka suhteen järkevintä olisi vain ajaa se puskutraktorilla nurin. Esimerkkinä muistan sellaisen jutun ehkä parin vuoden takaa, miten silloin jo olisi saanut helsinkiläisen kaksion hinnalla esimerkiksi Kuhmosta kolmikerroksisen kerrostalon kaikki asunnot.. että sellaista

Miksi tuollaisen pitäisi olla kenenkään muun ongelma kuin kyseisen ihmisen? Huonosta sijoituksesta joutuu kärsimään, tosin kyllähän tuollaisella asunnolla käyttöarvoa on sille asujalle itselleen. Ongelma toki syntyy jos tuon perii jälkeläiset ja vouti on laskenut asunnon arvon jonkun kepulaisen matematiikan mukaisesti.

 

[Tuamas]

No jos mennään kuntatasolle, niin erona nykyhetkeenkin vielä 10-15 vuotta sitten Suomessa oli kuitenkin yli 400 kuntaa. Siis käytännössä kuntakartta oli piirretty siltä ajalta, kun vielä mentiin hevosella. Että kun kirkonkylältä lähdettiin liikkeelle, ja se matka mikä nyt mukavasti hevoskärryillä taittui, niin siihen kohtaan vedettiin sitten viiva ja alkoi seuraava kunta. Tämä nyt noin niinkuin karkeana yleistyksenä..

On kuitenkin alueelliseen eriarvoistumiseen liittyviä vakavia ongelmia, joita kuntien määrän vähentäminen ei poista yhtään. Yksi esimerkki on viime vuosina mediassakin tasaisin väliajoin nähty asia, että asunnot menettävät täydellisesti arvonsa tietyissä maakunnissa/kunnissa. Eli yhtäkkiä ihmisellä, yleensä vielä iäkkäällä sellaisella (tai sitten esimerkiksi kuolinpesällä), on käsissään lähes nollan arvoinen pirtti, jonka suhteen järkevintä olisi vain ajaa se puskutraktorilla nurin. Esimerkkinä muistan sellaisen jutun ehkä parin vuoden takaa, miten silloin jo olisi saanut helsinkiläisen kaksion hinnalla esimerkiksi Kuhmosta kolmikerroksisen kerrostalon kaikki asunnot.. että sellaista

Ja silti kuntarakenteemme on edelleen täysin epäterve, nimenomaan kuntalaisten riskienhallinnan ja tasa-arvon suhteen.

Tämä toisessa kappaleessa mainittu asuntojen arvon laskeminen on toki valitettavaa, mutta se perustuu täysin siihen, ettei kärjistetysti kukaan enää halua asua noissa kunnissa. Varsinkaan vanhassa ja pirun kallista ylläpitoa vaativassa omakotitalossa.

Kaupungistuminen on megatrendi, jonka vastustaminen tuottaa yhteiskunnalle ja pidemmällä tähtäimellä yksilöille ainoastaan hyvinvointitappiota.

Merikarvialta ja Pihlavasta saa myös pienehkön kerrostalon helsinkiläisen yksiön hinnalla. Se on sitä markkinataloutta, massat haluavat asua Helsingissä, hyvin harva vaikkapa Merikarvialla.

Mielestäni 5000 hengen kuntakoko olisi vieläkin liian pieni. Noin suurinpiirtein väittäisin, että oikeaa kustannussäästöä, synergiaetua ja vakautta alkaisi löytyä kun kunnan minimikoko olisi 20 000 henkeä. Vielä parempi, jos se olisi 50 000 henkeä. On ihan käsittämätöntä, että Suomessa on kymmenittäin kuntia, joissa on oma hallinto, mutta vähemmän asukkaita kuin isossa taloyhtiössä. Ja jos tuo maakuntahallinto tulee, niin mielestäni maakunnan vähimmäisväkiluku tulisi olla 500 000 henkeä. Itse olen kotoisin Satakunnasta, alle 10 000 hengen kaupungista, ja mielestäni tuollaisessa kaupunkikoossa ei ole mitään järkeä.

Lisäksi huomioisin, että tässä nyt ei ole ihan pelkästään pääkaupunkiseutu vs. lande -asetelma, vaan kyllä nuo pikkukunnat kuppaavat tehokkaasti myös keskuskuntiaan. Esim Turussa Liedon on helppo antaa puoli-ilmaisia tontteja porukalle, kun tietää että verotuloilla voidaan taas elätellä kaupunkia miten sattuu. Töissä tietty käydään Turussa, jossa myös työterveyshuolto, lasten yksityiset lääkäripalvelut ja muut. Ja infranhan maksaa se keskuskaupunki.

Onhan se, mutta tässä on sama kuin muuallakin keskustelussa, että ei pidä toivoa kuuta taivaalta, vaan lähteä realistisista vaihtoehdoista. Esimerkiksi siitä, että kuntien lukumäärää leikataan ~30-50 / vuosi.

Toki tämä on ongelma, mutta noissa sentään nämä pienet kunnat elävät pääosin omilla verotuloillaan, kun noissa pienissä kitukunnissa eletään käytännössä täysin valtionosuuksien varassa.

 

[vanukas]

Kuntaliitokset eivät ole minusta ratkaisu näihin vaan maalaiskuntien vastuiden/velvollisuuksien karsiminen - eräänlaiset kevytkunnat. Sotemuutos on hyvä askel oikeaan suuntaan. Täällä Oulun seudulla oli isot kuntaliitokset vuosikymmenen alussa ja sekä liitoskuntalaiset että keskustaajaman asukkaat ovat kipuilleet asian kanssa. Aiemmin oli mahdollista järjestää hyvä palvelutaso keskuskaupunkiin, mutta nyt sama taso pitää järjestää 50km päähän Yli-Iihin. Ei ole halpaa.

 

[Tuamas]

Kuntaliitokset eivät ole minusta ratkaisu näihin vaan maalaiskuntien vastuiden/velvollisuuksien karsiminen - eräänlaiset kevytkunnat. Sotemuutos on hyvä askel oikeaan suuntaan. Täällä Oulun seudulla oli isot kuntaliitokset vuosikymmenen alussa ja sekä liitoskuntalaiset että keskustaajaman asukkaat ovat kipuilleet asian kanssa. Aiemmin oli mahdollista järjestää hyvä palvelutaso keskuskaupunkiin, mutta nyt sama taso pitää järjestää 50km päähän Yli-Iihin. Ei ole halpaa.

Toki tämä on toinen vaihtoehto, johon kepukin voisi suostua, koska kepulaiset kunnanpäättäjät saavat pitää valtansa.

Nykytilanteessa sentään kunta jakaa riskin ja kustannukset sisällään, nyt valtio joutuu osallistumaan kepulikuntien ylläpitoon joka vuosi 8,5mrd€ edestä.

 

[Cobol]

Suomen tulevaisuus riippuu kaupungistumisen onnistumisesta. Ei sen epäonnistumisesta (Kepu-Suomi sanakirja = koko Suomi asuttuna työmahdollisuuksin). Kaupungistuminen mahdollistaa uuden teknologian hyödyntämisen ja kehittämisen, sekä takaa paremmat mahdollisuudet vastata kaupungistuvien muiden EU-maiden tuomiin haasteisiin. Kuten vaikkapa työllisyys ja koulutus.

Vaikka voitaneen pitää lähes faktana ellei faktana kaupungistumisen myönteistä vaikutusta talouskasvuun, Suomeen se pätee vieläkin enemmän. Asukastiheys on matala, ja tämä estää sekä taloudellista kasvua että lisää harvasta asutuksesta aiheutuvaa tehottomuutta ja menoja.

Mutta. Edellä oleva ei voi tarkoittaa sitä, että puolet Suomesta tai ylikin, olisivat asumattomia. Ratkaisu ei varmasti ole helppo, mutta kepulainen kaupungistumisen jarruttaminen keinotekoisesti ja hallinnollisesti kaupungistumisen tukemisen sijasta, ei ole oikea vastaus.

 

[benicio]

Suomen tulevaisuus riippuu kaupungistumisen onnistumisesta.

En tiedä mitä kaupungistumisella tarkoitetaan Suomen tapauksessa, mutta jo nyt suomalaisista aivan ehdoton enemmistö asuu (top 15 isoimmissa?) kaupungeissa tai niiden vaikutusalueella, eli käytännössä käy kaupungeissa töissä ja harrastuksissa ja kuluttamassa. Ne jotka ei tähän määritelmään mahdu on sitten jo aika erikoinen ja pieni vähemmistö, jonka ei valtion taloutta pitäisi suuntaan tai toiseen heilauttaa.
Mutta eihän siinä mitään järkeä ole, että jossain Pöytyällä, Kankaanpäässä tai Leppävirralla on oma kunnantalo, terveyskeskus tms, kun ne ihmiset kuitenkin asioi siellä ison kaupungin Prismassa viikottain. Onko kuntaliitokset sitten se ratkaisu, ehkä jos ne oikeasti vietäisiin maaliin ja otettaisiin ne hyödyt jotka otettavissa on ja saataisiin julkisen puolen työntekijät tuottaviin töihin.
Vähäpäästöinen yksityisautoilu halvaksi, liikenteen julkinen rahoitus tasapainoon siitä kerättävän verorahan kanssa, palvelut isoihin keskuksiin, ja jokainen asukoot sitten missä tykkää jos perse kestää. Suurissa kaupunkikeskuksissa kun iso osa kuitenkin asuu nyt olosuhteiden pakosta.

Itse olen kotoisin Satakunnasta, alle 10 000 hengen kaupungista, ja mielestäni tuollaisessa kaupunkikoossa ei ole mitään järkeä.

Tyyppi on Harjavallasta.

 

[BlackWolf]

Suomen tulevaisuus riippuu kaupungistumisen onnistumisesta. Ei sen epäonnistumisesta (Kepu-Suomi sanakirja = koko Suomi asuttuna työmahdollisuuksin). Kaupungistuminen mahdollistaa uuden teknologian hyödyntämisen ja kehittämisen, sekä takaa paremmat mahdollisuudet vastata kaupungistuvien muiden EU-maiden tuomiin haasteisiin. Kuten vaikkapa työllisyys ja koulutus.

Vaikka voitaneen pitää lähes faktana ellei faktana kaupungistumisen myönteistä vaikutusta talouskasvuun, Suomeen se pätee vieläkin enemmän. Asukastiheys on matala, ja tämä estää sekä taloudellista kasvua että lisää harvasta asutuksesta aiheutuvaa tehottomuutta ja menoja.

Mutta. Edellä oleva ei voi tarkoittaa sitä, että puolet Suomesta tai ylikin, olisivat asumattomia. Ratkaisu ei varmasti ole helppo, mutta kepulainen kaupungistumisen jarruttaminen keinotekoisesti ja hallinnollisesti kaupungistumisen tukemisen sijasta, ei ole oikea vastaus.

Kaupungistuminen on pelkästään jonkun päästään keksimä himmeli mitä on lähdetty sitten puskemaan väkisin eteenpäin. Mitään tekoa sillä ei ole todellisuuden kanssa. Tutkimukset osoittaa, miten luonto luo hyvää mieltä ja oloa, jo pelkästään sairaaloissa ikkunasta näkyvä metsä nopeuttaa paranemista. Silti jatkuvalla syötöllä yritetään pakottaa ihmisiä sellaiseen ajatteluun, että kaupunkilaiset on jotenkin viisaita kun ne niissä tunkkaisissa yksiöissään menee muurahaisina, niin ja onhan siellä niin ihanan boheemia.

Jos tässä maassa olisi jo aikanaan lyöty stoppi sille miten yritysten pääkonttorit vaikuttaa muualla tuotetun tavaran verokäytökseen olisi koko kaupungistuminen jäänyt tapahtumatta ja Helsinki ei olisi noin iso kuin se on. Nyt edelleen stadilaiset itkee mussuttaa kuinka heidän verorahat jada jada, vaikka tosiasiassa ne firmat toimii tuolla suomenniemellä pitkin ja poikin niitä puroja vääntämässä ja Helsinki kerää potin koska pääkonttori on siellä. Ei se Nokiakaan niitä puhelimiaan Espoossa tehnyt, mutta kas kummaa se Espoo vaan Nokian rahoilla porskutti. Voi kysellä Salosta, että mitäs mieltä asiasta.

Minä en arvosta Kepua pätkääkään, mutta niin kauan kuin ne tunkee kapulaa tyhmille rattaisiin, niin pakko se on arvostaa. Ekana voisi aloittaa vaikka heivaamalla sen koko Aalto yliopiston helvettiin sieltä Helsingistä/Espoosta, maan kalleimmilta asuinalueilta, sekä muut isot korkeakoulut, kaikki nuoret sieltä kehäkolmosen sisältä muualle jatko-opiskelemaan, se olisi todellinen kulttuuriteko.

 

[Cobol]

Kaupungistuminen on pelkästään jonkun päästään keksimä himmeli mitä on lähdetty sitten puskemaan väkisin eteenpäin. Mitään tekoa sillä ei ole todellisuuden kanssa.

Harvoin näkee kenenkään taklaavan itsensä pihalle näin lahjakkaasti. Todellisuudessa kaupungistuminen on maailmanlaajuinen trendi, joka tukee talouskasvua. Normaaliin tapaan et malta lukea tekstiä, mutta asettelet sitten omia johtopäätöksiäsi mukamas lainaamasi tekstin osalta. Näitä kutsutaan mm. olkiukoiksi.

Kuten kirjoitin, en kannata puolen Suomen tyhjentämistä ihmisistä. Se että en kannata, tarkoittaa hallittua kaupungistumista. Ei missään nimessä vain pääkaupunkiseudulle, vaan maakuntakeskuksiin ja sitäkin pienempiin kaupunkeihin. Näiden lisäksi on maaseutu ja siellä ihmiset. Kirjoitin, että tämä on se haaste, mikä pitää ratkaista ja että sitä ei ratkaista kepun politiikalla.

 

[BlackWolf]

Harvoin näkee kenenkään taklaavan itsensä pihalle näin lahjakkaasti. Todellisuudessa kaupungistuminen on maailmanlaajuinen trendi, joka tukee talouskasvua. Normaaliin tapaan et malta lukea tekstiä, mutta asettelet sitten omia johtopäätöksiäsi mukamas lainaamasi tekstin osalta. Näitä kutsutaan mm. olkiukoiksi.

Kuten kirjoitin, en kannata puolen Suomen tyhjentämistä ihmisistä. Se että en kannata, tarkoittaa hallittua kaupungistumista. Ei missään nimessä vain pääkaupunkiseudulle, vaan maakuntakeskuksiin ja sitäkin pienempiin kaupunkeihin. Näiden lisäksi on maaseutu ja siellä ihmiset. Kirjoitin, että tämä on se haaste, mikä pitää ratkaista ja että sitä ei ratkaista kepun politiikalla.

Paitsi etten minä sinua lainatessani väittänyt sinun sanoneen mitään muuta, kuin mitä kirjoitit. Väittämäsi kaupungistumisen positiiviset puolet vaan eivät kyllä millään tavalla ole riippuvaisia kaupungistumisesta. Ja kyllä minä luin tekstisi, älä siitä huoli.

 

[Tuamas]

.

Jos tässä maassa olisi jo aikanaan lyöty stoppi sille miten yritysten pääkonttorit vaikuttaa muualla tuotetun tavaran verokäytökseen olisi koko kaupungistuminen jäänyt tapahtumatta ja Helsinki ei olisi noin iso kuin se on. Nyt edelleen stadilaiset itkee mussuttaa kuinka heidän verorahat jada jada, vaikka tosiasiassa ne firmat toimii tuolla suomenniemellä pitkin ja poikin niitä puroja vääntämässä ja Helsinki kerää potin koska pääkonttori on siellä. Ei se Nokiakaan niitä puhelimiaan Espoossa tehnyt, mutta kas kummaa se Espoo vaan Nokian rahoilla porskutti. Voi kysellä Salosta, että mitäs mieltä asiasta.

Kommunismin haikailu ei yllätä.

Ei nyt vielä oteta muuhun kantaa, mutta ainakin nykytilanne on tämän osalta virheellistä tietoa.

Kunnille jaettava yhteisöverokertymä menee käytännössä työntekijämäärän mukaan, ei pääkonttorin tai kotipaikan.

Espoossa on merkittävä määrä nokialaisia ollut ja on vieläkin töissä, toisin kuin Salossa.

Salohan nimenomaan porskutti ja teki järkyttävät ylijäämät Nokian yhteisöverojen avulla.

https://yle.fi/uutiset/3-5337426

 

[BlackWolf]

Kommunismin haikailu ei yllätä.

Ei nyt vielä oteta muuhun kantaa, mutta ainakin nykytilanne on tämän osalta virheellistä tietoa.

Kunnille jaettava yhteisöverokertymä menee käytännössä työntekijämäärän mukaan, ei pääkonttorin tai kotipaikan.

Espoossa on merkittävä määrä nokialaisia ollut ja on vieläkin töissä, toisin kuin Salossa.

Salohan nimenomaan porskutti ja teki järkyttävät ylijäämät Nokian yhteisöverojen avulla.

https://yle.fi/uutiset/3-5337426

Se että et ymmärrä lukemaasi ei yllätä. Ne kaikki puhelimetkin kun myytiin Espoossa, niinpä niin.

 

[Tuamas]

Se että et ymmärrä lukemaasi ei yllätä. Ne kaikki puhelimetkin kun myytiin Espoossa, niinpä niin.

Mitä yrität sanoa?

Kunnille jyvitettävä yhteisövero jaetaan työntekijämäärän perusteella.

Sinä indikoit että Espoo olisi saanut ansiotonta verotuottoa Salon kustannuksella. Kerrotko millä mekanismilla?

Ja jos koitat indikoida, että suurin arvonlisä syntyy tuotannossa, olet pahemmin pihalla kuin kuvittelin.