Mainos

”Kolkassa synkeän syntymämaan” – eli pidetään koko Suomi elinvoimaisena

  • 87 398
  • 801

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Mitä yrität sanoa?

Kunnille jyvitettävä yhteisövero jaetaan työntekijämäärän perusteella.

Sinä indikoit että Espoo olisi saanut ansiotonta verotuottoa Salon kustannuksella. Kerrotko millä mekanismilla?

Ja jos koitat indikoida, että suurin arvonlisä syntyy tuotannossa, olet pahemmin pihalla kuin kuvittelin.
Ensinnäkin, sulla on välilyönti millä jaotella lauseita, ei tarvitse jakaa niitä lauseita omiksi kappaleiksi, todella rasittavaa luettavaa tuollainen. Toisekseen, yritysten kaikki myynti ulkomailta, menee pääkonttorin kautta, samaten menee kaikki myynti kotimaassa pääkonttorille mitä ei toteuteta omassa erillisessä yksikössä. Silti rahat eivät mene tässä suhteessa. Tämä väite, että Helsinki jotenkin maksaa muun Suomen touhut, ei vain pidä paikkaansa. Helsinki kyllä kantaa kortensa kekoon, mutta sisämarkkinat on ne mitkä luo meille mahdollisuuden tehdä ne rahat, ei se Helsinki.

Mitä tulee arvonlisään, niin sitä ei kyllä todellakaan luoda missään konttorissa. Kyllä se nimen omaan tapahtuu siellä tehtailla. Arvonlisäys – Wikipedia (linkki wikipedian artikkeliin arvonlisästä)
Että sen verran pihalla minä olen. Tai toki, joo johtoporrashan sen myytävän tuotteen hinnan päättää, hih hih.
 

Tuamas

Jäsen
@BlackWolf

Kerrotko mitä veroa myynnistä maksetaan joka tilittyy kunnalle?

Ei johtajat, vaan Nokian tapauksessa käytännössä T&K-osastot. Kokoonpano siirrettiin loppuvaiheessa ihan syystä muualle.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
@BlackWolf

Kerrotko mitä veroa myynnistä maksetaan joka tilittyy kunnalle?

Ei johtajat, vaan Nokian tapauksessa käytännössä T&K-osastot. Kokoonpano siirrettiin loppuvaiheessa ihan syystä muualle.
En ymmärrä kysymystäsi. Myynnissä verot eivät mene suoraan kunnalle, toki välillisesti myyvän yrityksen kautta, kun se maksaa palkkoja työntekijöilleen ja ne ehkä kunnallisveroja, kenties vuokraa yms. Mutta itse myynnistä ei kyllä kunta saa mitään. Ymmärrätkö nyt jo pointin? Sitten vielä kun se pääkonttori on siellä rakkaassa Stadissas niin ne saa täysin perusteetonta tuloa, siitä mikä myytiin vaikka Sodankylässä.

Vielä pahempi esimerkki on vaikka maatalous, ensin tehdän viljaa, sitten leipää ja se myydään keskellä betonihelvettiä ja voitoista isoin osa jää silti pk. seudulle, vaikka siellä ei kasva mikään. Tämä toki kärjistäen, mutta kuitenkin.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
En tiedä mitä kaupungistumisella tarkoitetaan Suomen tapauksessa, mutta jo nyt suomalaisista aivan ehdoton enemmistö asuu (top 15 isoimmissa?) kaupungeissa tai niiden vaikutusalueella, eli käytännössä käy kaupungeissa töissä ja harrastuksissa ja kuluttamassa. Ne jotka ei tähän määritelmään mahdu on sitten jo aika erikoinen ja pieni vähemmistö, jonka ei valtion taloutta pitäisi suuntaan tai toiseen heilauttaa..

Alla Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Antti Suvannon näkemys kaupungistumisesta Suomessa ja muualla. Kirjoitus kannatta lukea huolella, myös @BlackWolf

Kehittyneimmissä maissa noin 80 prosenttia väestöstä on kaupunkilaisia. Suomella on tässä vielä kurottavaa esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna.

Kaupungistuminen ja taloudellinen kasvu ovat kaikkialla käyneet käsi kädessä. Ei ole olemassa yhtään korkean tulotason maata, joka ei olisi hyvin pitkälle kaupungistunut. Keskituloisten maiden kerhoon pääsykin on yleensä edellyttänyt vähintään 50 prosentin kaupungistumista.

Talouskasvu syntyy kaupungeissa | Vieras | Kaleva.fi

Jostain - kaiketi lähinnä poliittisista tai sivistyksellisistä syistä - osa näkee kaupungistumisen vääränä kehityksenä. Suomessa vastustus on voimakasta kepulaisjohdossa, joka pelkää kannatuksensa hupenemista. Eikä syyttä. Tampereen yliopistossa tutkittiin, miten umpikepulaisista tulee yhdessä yössä vihreitä, kun he avaavat ensi kertaa yliopiston oven.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Alla Suomen Pankin neuvonantaja Antti Suvannon näkemys kaupungistumisesta Suomessa ja muualla:

Talouskasvu syntyy kaupungeissa | Vieras | Kaleva.fi

Jostain - kaiketi lähinnä poliittisista tai sivistyksellisistä syistä - osa näkee kaupungistumisen vääränä kehityksenä. Suomessa vastustus on voimakasta kepulaisjohdossa, joka pelkää kannatuksensa hupenemista. Eikä syyttä. Tampereen yliopistossa tutkittiin, miten umpikepulaisista tulee yhdessä yössä vihreitä, kun he avaavat ensi kertaa yliopiston oven.
Urbanization, Productivity and Innovation: Evidence from Investment in Higher Education [eScholarship] (linkki yhteen tutkimukseen kaupungistumisesta ja väitöksiin sen vaikutuksesta innovaatioihin ja talouskasvuun)

Minä jätän tämän vain tähän.
 

Tuamas

Jäsen
En ymmärrä kysymystäsi. Myynnissä verot eivät mene suoraan kunnalle, toki välillisesti myyvän yrityksen kautta, kun se maksaa palkkoja työntekijöilleen ja ne ehkä kunnallisveroja, kenties vuokraa yms. Mutta itse myynnistä ei kyllä kunta saa mitään. Ymmärrätkö nyt jo pointin? Sitten vielä kun se pääkonttori on siellä rakkaassa Stadissas niin ne saa täysin perusteetonta tuloa, siitä mikä myytiin vaikka Sodankylässä.

En.

Sinä yrität indikoida että on joku mekanismi, jolla vaikkapa Espoo hyötyi Nokiasta enemmän kuin Salo.

Verotettava tulos, josta maksettava yhteisövero syntyy, määritetään koko yhtiöstä ja maksettavan yhteisöveron kuntaosuus jaetaan kunnille niissä työskentelevän työntekijämäärän perusteella.

Sillä miten myynti kohdistetaan kirjanpidossa yksiköittäin ei ole mitään merkitystä, kuin mahdollisesti yhtiön sisäisessä laskennassa.

Miten ”Stadissa” saadaan perusteetonta tuloa?
Esittämäsi mekanismit eivät ole miltään osin loogisia, eivätkä tue esittämiäsi väitteitä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Urbanization, Productivity and Innovation: Evidence from Investment in Higher Education [eScholarship] (linkki yhteen tutkimukseen kaupungistumisesta ja väitöksiin sen vaikutuksesta innovaatioihin ja talouskasvuun)

Entä mikä oli tämän amerikkalaistutkijan tutkimuksen tuloksen johtopäätöksesi? Onko johtopäätös sovellettavissa Eurooppaan, kenties jopa Pohjoismaiden kehitykseen kaupungistumisen myötä? Kun muut Pohjoismaat ovat kaupungistumisessa Suomea edelllä, onko sillä ollut merkitystä talouskasvuun ja jos on, kumpaan suuntaan?

Nämä ovat Suomen kannalta oleellisia kysymyksiä.
 

PataJaska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, sympatiat HPK ja Kiekko-Espoo
No voi hemmetin, hemmetti.. ei pitäisi näemmä avata mitään ketjua minkäänlaisella poliittisella agendalla, koska nämä saamarin samat riitaa haastavat salaliittoteoreetikot paukkaavat joka kerta paikalle rähisemään. Nyt on sitten ketju viturallaan jo ensimmäisen sivun puolivälistä alkaen, kun täällä rehataan jo ylätason käsitteistä kuten globalisaatiosta ja megatrendeistä. Ajattelin ketjun ihan kotoisaksi alueelliseksi pyörittelyksi, jossa voisi pohtia maakuntien eroja ja niiden vahvuuksia sekä heikkouksia ja kehityksen suuntaa sun muuta..

Jessus teidän kanssanne..
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Miten ”Stadissa” saadaan perusteetonta tuloa?
Esittämäsi mekanismit eivät ole miltään osin loogisia, eivätkä tue esittämiäsi väitteitä.
Stadissa saadaan perusteetonta tuloa tavaroista mitä siellä ei myydä (siis fyysisesti myydä), tai valmisteta. Vain koska se pääkonttori sijaitsee siellä. Siellä ei valmisteta yhtään kännykkään jne. silti kaikista maailmassa myydyistä kännyköistä virtasi rahat sinne. Vielä pahempi esimerkki on tuotteet mitkä tuotetaan vaikka Kiinassa, mutta sitten myydään jälleenmyyjien kautta ympäri Suomen. Vain Helsinki tienaa. Jos et ymmärrä, niin et ymmärrä, en voi auttaa. Värilasit kun on liian vahvat toisilla. Itse 8 vuotta Helsingissä/PK-seudulla asuneena en ymmärrä noita värilaseja, ei myyty Kontulassa, ei keskustassa, ei Pasilassa, eikä Vantaalla. Selvästi missasin jotain.

Entä mikä oli tämän amerikkalaistutkijan tutkimuksen tuloksen johtopäätöksesi? Onko johtopäätös sovellettavissa Eurooppaan, kenties jopa Pohjoismaiden kehitykseen kaupungistumisen myötä? Kun muut Pohjoismaat ovat kaupungistumisessa Suomea edelllä, onko sillä ollut merkitystä talouskasvuun ja jos on, kumpaan suuntaan?

Nämä ovat Suomen kannalta oleellisia kysymyksiä.
No ensinnäkin siinä oli 2 ruotsalaistutkijaa ja yksi amerikkalainen. Minusta tuo tutkimus ilmentää hyvin sitä, miten kaupungistuminen ei ole se yksiselitteinen ratkaisu mukamas tapahtuvaan kehitykseen ja älyn kasvamiseen. Jos laajalle levittäytynyt korkeastikoulutettujen ryhmä tuottaa enemmän patentteja, kuin sisäänpäinkääntynyt ja kaupungistunut toiminta, niin kyllä siinä silloin on se punainen lanka.

Se käytäntö on siellä kentällä, se kehitys on kuitenkin viimekädessä siellä kentällä ja tästä ei voida ottaa kaikkea irti jos me vain pakkaudumme isompiin ja isompiin betonikuutioalueisiin.
 

Tuamas

Jäsen
Entä mikä oli tämän amerikkalaistutkijan tutkimuksen tuloksen johtopäätöksesi? Onko johtopäätös sovellettavissa Eurooppaan, kenties jopa Pohjoismaiden kehitykseen kaupungistumisen myötä? Kun muut Pohjoismaat ovat kaupungistumisessa Suomea edelllä, onko sillä ollut merkitystä talouskasvuun ja jos on, kumpaan suuntaan?

Nämä ovat Suomen kannalta oleellisia kysymyksiä.

Johtopäätös näytti olevan, että yliopisto luo uutta bisnestä ja uusille paikkakunnille sijoitettavat yliopistot nostavat tuottavuutta sekä haettujen patenttien määrää.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Alla Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Antti Suvannon näkemys kaupungistumisesta Suomessa ja muualla. Kirjoitus kannatta lukea huolella, myös @BlackWolf



Talouskasvu syntyy kaupungeissa | Vieras | Kaleva.fi

Jostain - kaiketi lähinnä poliittisista tai sivistyksellisistä syistä - osa näkee kaupungistumisen vääränä kehityksenä. Suomessa vastustus on voimakasta kepulaisjohdossa, joka pelkää kannatuksensa hupenemista. Eikä syyttä. Tampereen yliopistossa tutkittiin, miten umpikepulaisista tulee yhdessä yössä vihreitä, kun he avaavat ensi kertaa yliopiston oven.
Joo, en sinänsä ottanut talouteen kantaa, mutta aika korkealle tasolle on päästy jo näinkin vaikka ongelmat on ilmiselviä. En näe Suomen talouskasvun ratkaisuna tai edellytyksenä sitä että maakuntakeskusten vaikutusalueelta muutettaisiin itse kaupunkeihin.
Sen sijaan viittasin siihen, että suomalaiset kuitenkin haluaisivat asua muualla kuin kaupungeissa.
Ylen kysely: Suomalaisen yleisin haavekoti on maaseudulla | Yle Uutiset | yle.fi
Pari ihan mielenkiintoista ja tähän ketjuun sopivaa kommenttia Helsingin yliopiston professorilta
– Toisin kuin lisää kantakaupunkia ajavat intressiryhmät kertovat että kaikki haluavat asua kantakaupungissa, kaikki tutkimusevidenssi niin nuorilta kuin vanhemmilta tukee edelleen samantyyppistä asumistoivemiljöötä, hän kommentoi.
Kaupunkilaiskeskustelu" on korostunut Suomessa muun muassa siksi, että Helsinki on avaamassa historiallisen paljon alueita kantakaupungin ulkopuolella, Vaattovaara selittää.

– Tekisin sellaisen tulkinnan, että siitä huolimatta että meillä tiedotusvälineet ja tietyt urbanistit, iso osa asiantuntijoistakin, kertovat, että maailma on muuttumassa radikaalilla tavalla, tällaista muutosta ei oikeastaan ole nähtävissä – ei kansainvälisesti eikä Suomessa.
En osaa asiasta sen enempää sanoa, mutta ihan mielenkiintoista.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
En osaa asiasta sen enempää sanoa, mutta ihan mielenkiintoista.

Jeps, aikanaan tuon ja vastaavia luinkin. Ihmiset haaveilevat maalla asumisesta, mutta muuttavat entistä kiivaammin kaupunkeihin. Joskus muinoin haavekuvana oli - näin ainakin sen kuulin - asua omakotitalossa järven rannalla ja keskellä kaupunkia. Mutta haavekuva on epätodellinen, todellisuus taas:

Jos tästä pitäisi tehdä yksi selvä johtopäätös, niin viimeiset viisi vuotta on ollut erittäin kylmää kyytiä maakuntien kakkos- ja kolmoskaupungeille. Esimerkiksi Oulu vetää väkeä ja Raahe tulee alaspäin. Samalla tavalla Etelä-Karjalassa Lappeenranta kasvaa, mutta Imatralla väki vähenee

Väki pakenee maakuntien kakkoskaupungeista - Kotimaa - Helsingin Sanomat

Yllä olevan artikkelin yksi johtopäätös on se, että muuttovirtojen näkökulmasta pahin vihollinen ei siis ole etelä vaan oma keskuskaupunki. Sanoisin, että Suomi keskittyy, ja tämä malli on paljon parempi kuin se, että keskittyminen tapahtuisi nykyistä enemmän pääkaupunkiseudulle. Silti Helsingin kehityksellä on iso merkitys koko Suomen kehitykseen ja myös Helsingin vetovoimaa vrt Tukholma, Oslo, Kööpenhamina, Tallinna tulisi kasvattaa. Samoin Suomen kakkos- ja kolmoskapunkien vrt Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Viron vastaaviin.
 

PataJaska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, sympatiat HPK ja Kiekko-Espoo
Väki pakenee maakuntien kakkoskaupungeista - Kotimaa - Helsingin Sanomat

Yllä olevan artikkelin yksi johtopäätös on se, että muuttovirtojen näkökulmasta pahin vihollinen ei siis ole etelä vaan oma keskuskaupunki. Sanoisin, että Suomi keskittyy, ja tämä malli on paljon parempi kuin se, että keskittyminen tapahtuisi nykyistä enemmän pääkaupunkiseudulle. Silti Helsingin kehityksellä on iso merkitys koko Suomen kehitykseen ja myös Helsingin vetovoimaa vrt Tukholma, Oslo, Kööpenhamina, Tallinna tulisi kasvattaa. Samoin Suomen kakkos- ja kolmoskapunkien vrt Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Viron vastaaviin.

Valtion alueellisen eriarvoistumisen vähentämiseen tähtäävät toimet (esimerkiksi virastojen ja toimintojen hajasijoittaminen) tosiaan hyödyttävät yleensä vain keskuskaupunkeja, koska ne kohdistuvat valitettavan paljon niihin. Monessa maakunnassa on se tilanne, että keskuskaupungin jälkeen ne kakkos- ja kolmoskaupungit ovatkin sitten niitä sellaisia hädin tuskin 20 000 asukkaan taantuvia persläpiä. Helppo esimerkki tällaisista maakunnista on vaikkapa Pohjois-Savo, jossa Kuopio on yksi koko Suomen voimakkaimmin kasvavia kaupunkeja, mutta sitten kontrastina kakkos- ja kolmoskaupungit ovat pystyyn kuolevat Varkaus ja Iisalmi. Toinen esimerkki Päijät-Häme, jossa kakkoskaupunki Heinola on maankuulu ongelmakimppu..

Nyt kun olen itse asunut pk-seudulla useampia vuosia, niin olen omaksikin yllätyksekseni alkanut kannattaa sitä ajatusta, että koko pk-seutu pitäisi ehdottomasti liittää yhteen yhdeksi sen noin 1,2 miljoonan asukkaan metropoliksi, ja nimetä se Helsingiksi. Suomen kokonaisuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta sillä olisi oikeati iso merkitys, koska haluan uskoa että tämän alueen mukana pysyminen globaalin kehityksen kyydissä ruokkisi kuitenkin hyvää koko maallekin. Tavallaan asian tärkeyttä vielä korostaa se, että Suomi on näin pieni maa kuin on..
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kyllä kai ne Kankaanpäät, Harjavallat, Kiteet ja Utajärvet on vielä 100 vuodenkin päästä olemassa. Pienempinä kuin nyt mutta olemassa. Nykyiset ihan pikkukylät (~100 asukasta) varmaan autioituu kokonaan siinä ajassa, mutta ei nuo useamman tuhannen ihmisen kirkonkylät. Eihän tuo kaupungistuminen ole missään muussakaan maassa johtanut siihen, että väki asuisi 5 kaupungissa ja välissä olisi täysin tyhjää, vaan aina jää niitä pikkupaikkoja.
 

Vinyl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aravirran kovuus
Valtion alueellisen eriarvoistumisen vähentämiseen tähtäävät toimet (esimerkiksi virastojen ja toimintojen hajasijoittaminen) tosiaan hyödyttävät yleensä vain keskuskaupunkeja, koska ne kohdistuvat valitettavan paljon niihin.

Tosin näissäkin kannattaa huomioida se että pahimmassa tapauksessa nämä toimet eivät hyödytä ketään. Fimea esimerkki kertoo karusti sen että jos joku virasto yhtäkkiä päätetään siirtää esimerkiksi Helsingistä pois niin se terävin pää lähtee yleensä ensimmäisenä. Harmi vaan kaikkien kannalta että he eivät lähde sinne viraston suuntaan.
 

Tuamas

Jäsen
Tosin näissäkin kannattaa huomioida se että pahimmassa tapauksessa nämä toimet eivät hyödytä ketään. Fimea esimerkki kertoo karusti sen että jos joku virasto yhtäkkiä päätetään siirtää esimerkiksi Helsingistä pois niin se terävin pää lähtee yleensä ensimmäisenä. Harmi vaan kaikkien kannalta että he eivät lähde sinne viraston suuntaan.

Niin, ketään ei saa pakkosiirrettyä ja sille on yleensä ihan syynsä, että koulutettu väestö hakeutuu kasvukeskuksiin.
Jo Porin kokoisessa kaupungissa on vaikea löytyy korkeakoulutettuja osaajia, koska yleensä sille korkeakoulutetulle puolisolle ei löydy töitä.

Jos kohdekaupungissa ei ole viraston vaatimaa ammattitaitoa, on alueellistaminen tuomittu yhteiskunnan varojen tuhlaamiseksi.
 

julle-jr

Jäsen
Puukuitujen ja muun biomassan hyödyntämisen uskoisin osaltaan pitävän ison osan Suomesta jollain tavalla asuttuna vielä vuosikymmeniä.
Mitä ikinä metsäteollisuuden tuotantolaitokset tulevaisuudessa tuottavatkin, sijaitsevat ne varmaan edelleen siroteltuna vähän ympäri Suomea, toki ehkä rannikkoseuduille painottuen. Lisäksi laitokset tarvitsevat puuta ympäri napapiirin eteläpuolista Suomea ja kai nekin ketjut vielä vähän työtä ylläpitävät vaikka robotit tulevatkin.
 

Tuamas

Jäsen
Kyllä kai ne Kankaanpäät, Harjavallat, Kiteet ja Utajärvet on vielä 100 vuodenkin päästä olemassa. Pienempinä kuin nyt mutta olemassa. Nykyiset ihan pikkukylät (~100 asukasta) varmaan autioituu kokonaan siinä ajassa, mutta ei nuo useamman tuhannen ihmisen kirkonkylät. Eihän tuo kaupungistuminen ole missään muussakaan maassa johtanut siihen, että väki asuisi 5 kaupungissa ja välissä olisi täysin tyhjää, vaan aina jää niitä pikkupaikkoja.

Ei tarkoitus ole se, että kaikki pakotettaisiin kaupunkeihin.

Vaan se, että pienemmät kunnat yhdisteltäisiin järkeviksi hallinnollisiksi kokonaisuuksiksi, jotta kuntalaisille saadaan riittävän laadukkaat palvelut, riittävän alhainen taloudellinen riski sekä päästään kevyempään tukijärjestelmään.
Ts. sama kuin maataloustuissa, nykyinen järjestelmä pitää suuren osan maajusseista köyhyydessä, keinotekoisesti rajoittaa tilakokoja, rohkaisee viljelyyn paikoissa joissa se ei todellisuudessa kannattaisi sekä pitää peltomaan hinnan järjettömän kovana.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Nyt kun olen itse asunut pk-seudulla useampia vuosia, niin olen omaksikin yllätyksekseni alkanut kannattaa sitä ajatusta, että koko pk-seutu pitäisi ehdottomasti liittää yhteen yhdeksi sen noin 1,2 miljoonan asukkaan metropoliksi, ja nimetä se Helsingiksi. Suomen kokonaisuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta sillä olisi oikeati iso merkitys, koska haluan uskoa että tämän alueen mukana pysyminen globaalin kehityksen kyydissä ruokkisi kuitenkin hyvää koko maallekin. Tavallaan asian tärkeyttä vielä korostaa se, että Suomi on näin pieni maa kuin on..

Tämä on yksi mahdollisuus. Pääkapunkunkiseudun asukkaista taitaa enemmistö kantaaottaneista myös tukea isoa liitosta. Mikään ei toistaalta estä Helsingin kehitystä omana, ja pääkaupunkiseudun useina eri yksikköinä. Pikemminkin on niin, että jatkossa näiden uusien maakuntahimmelien, kuntien ja pääkaupunkiseudun yhteistyö on avainasemassa. Samoin 2- ja 3-kaupunkien kehittyminen maakuntien sisällä. Aika näyttää, mutta en valitettavasti pidä mahdottomana sitäkään, että tuleva malli osin estää järkevää kunta- ja maakuntayhteistyötä, ja toimii Suomen etujen vastaisesti. Näin tapahtuu myös silloin, jos Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle luodaan taloudellisessa ja kulttuurisessa mielessä kestämättömiä ratkaisuja.
 

peruna

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingfors IFK
Stadissa saadaan perusteetonta tuloa tavaroista mitä siellä ei myydä (siis fyysisesti myydä), tai valmisteta. Vain koska se pääkonttori sijaitsee siellä. Siellä ei valmisteta yhtään kännykkään jne. silti kaikista maailmassa myydyistä kännyköistä virtasi rahat sinne. Vielä pahempi esimerkki on tuotteet mitkä tuotetaan vaikka Kiinassa, mutta sitten myydään jälleenmyyjien kautta ympäri Suomen. Vain Helsinki tienaa. Jos et ymmärrä, niin et ymmärrä, en voi auttaa. Värilasit kun on liian vahvat toisilla. Itse 8 vuotta Helsingissä/PK-seudulla asuneena en ymmärrä noita värilaseja, ei myyty Kontulassa, ei keskustassa, ei Pasilassa, eikä Vantaalla. Selvästi missasin jotain.

Sen verran lisään / haastaan niin kyllä monen tuotteen arvonlisä tulee tuotekehityksestä, myynnistä ja sen strategisesta suunnittelusta, markkinoinnista, rahoituksen hoitamisesta jne. Näitä toimintoja tehdään yleensä pääkonttorilla tai muuten sen läheisyydessä. Suunnittelu on se pihvi ja valmistus on vain yksi, usein se yksinkertaisempi osuus koko tuotantoketjusta - jos nyt karrikoidaan.

Sen takia ei ole täysin perusteeton, että kaupungit / pk-seutu saa tuloa.

Lisäksi, se, että esim. tuote-, myynti-, markkinointikehityksenkehityksessä tuntuu olevan hyvä korrelaatio kaupungistumisen kanssa, koska ideat tuntuu syntyvän sitä enemmän mitä lähempänä ihmiset asuu ja näitä ideoita edellytetään että kehitys kehittyy.
 

sumuinen suo

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Nykyiset ihan pikkukylät (~100 asukasta) varmaan autioituu kokonaan siinä ajassa, mutta ei nuo useamman tuhannen ihmisen kirkonkylät. Eihän tuo kaupungistuminen ole missään muussakaan maassa johtanut siihen, että väki asuisi 5 kaupungissa ja välissä olisi täysin tyhjää, vaan aina jää niitä pikkupaikkoja.
Monella kaupunkilaisella tuntuu olevan jotenkin harhainen käsitys tästä kuntien määrästä. Että kun on joku 15 000 asukkaan kaupunki, niin ne ympäristökunnat pitäisi ikään kuin lakkauttaa ja ihmiset siirtyvät sinne 15 000 asukkaan kaupunkiin.
Kun niitä kuntaliitoksia kovasti järjesteltiin joitakin vuosia sitten, niin ei ne ihmiset muuttaneet, vaan asuvat edelleen siellä missä ennenkin. Vaikka sitä entistä kuntaa ei enää ole hallinnollisella tasolla ja virallisesti olemassa.

Jotenkin jopa huvittava tämä mm. nimimerkin @Tuamas enbuskelainen käsitys maaseudusta. Ja siitä, että se on kuluerä ja sen takia autioitettava. Ja kaupunkilaiset maksaa työllään maaseutukuntien elämisen. Siellä maalla oikeasti asutaan, ja on asuttu satoja vuosia. Haluan kertoa, että Suomen maaseutu on tiheään asuttua. Koitapa kävellä metsässä, niin ei pääse kuin pari sataa metriä, ennen kuin vastaan tulee joku tie tai sähkölinja tai pihapiiri tai pelto.
Korpea löytääkseen pitää mennä Keski-Suomen ja Pohjanmaan rajoille asti. Väitetään Suomen olevan harvaan asuttu maa, mutta se on räikeä valhe.

Siihen menee vielä muutama vuosikymmen, että maaseutu on riittävän autiota. Sekin aika tulee, sillä nykyään yhä harvempi rakentaa taloa kauas kaupungista. Nyt maalla omakotitaloissa asuvat 45-75 -vuotiaat on siellä vielä jonkin aikaa.
Kaupungistumisen puolestapuhujat voivat olla huoletta, sillä se muuttoliike maakuntien keskuskaupunkeihin on todella voimakasta ja tehokasta. Varsinkin nuorista naisista ei juuri kukaan varmaan halua asua maalla tai pienessä kaupungissa.
 

Tuamas

Jäsen
@sumuinen suo demosit hyvin, että et ole joko lukenut tai ymmärtänyt mitä olen kirjoittanut.

Ihmiset asukoon missä asuvat, mutta ei ole mitään mieltä pitää alle 5000 asukkaan hallinnollisia kokonaisuuksia (joita on vielä yli 100) jotka
A) joutuvat perimään korkeita veroja
B) eivät silti pysty tarjoamaan asukkaille laadukkaita palveluita
C) ovat silti rankasti valtionavun varassa
D) ovat mieletön riski asukkailleen (yksi rakennus piloille ja kunnan talous pysyvästi kuralla).

Ja vielä järjettömämpää on vastustaa tuota mainitsemaasi voimakasta muuttoliikettä, se on lopulta kaikkien tappio.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
.... Haluan kertoa, että Suomen maaseutu on tiheään asuttua. Koitapa kävellä metsässä, niin ei pääse kuin pari sataa metriä, ennen kuin vastaan tulee joku tie tai sähkölinja tai pihapiiri tai pelto.....
Saahan sitä kuvitella mitä haluaa, mutta ennen kuin rupeaa valheista huutamaan, niin kannattaisi ehkä tulla sieltä metsästä pois ja lukea vaikka wikipediaa: European Union statistics - Wikipedia

Suomi on EU:n harvimpaan asuttu valtio asukastiheydellä 16as/km2 kun ruotsissa on 20 ja kolmantena oleva viro onkin jo lähes tuplasti yhtä tiheästi asuttu kuin suomi. Hollantilaiset tallustelevat sellaiset 25 kertaa tiheämmin asutulla maapläntillä.

Selvää lienee myös sellainen, että kun tämän helsinki - tampere - turku alueen poistaa laskussa niin suomi on käytännössä autio muualta.
 

sumuinen suo

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Ihmiset asukoon missä asuvat, mutta ei ole mitään mieltä pitää alle 5000 asukkaan hallinnollisia kokonaisuuksia (joita on vielä yli 100) jotka
A) joutuvat perimään korkeita veroja
B) eivät pysty tarjoamaan asukkaille laadukkaita palveluita
C) ovat silti rankasti valtionavun varassa
D) ovat mieletön riski asukkailleen
No onhan se tavallaan hyvä, jos kuntien yhdistämisellä on saatu hallinnollisissa kuluissa (lähinnä palkoissa) säästettyä. Mutta ei se tosiaan ole realistinen vaihtoehto, että ihmisiä pakkosiirretään jonnekin. Käytännössähän se on sama, mikä kunta verottaa, aina ne varainsiirrot jotakin kautta on tehtävä. Minusta jotenkin tosi vanhanaikaista ajattelua nähdä kunta jotenkin omana tulosyksikkönään. Ihan sama, tuleeko kuntaan itsessään riittävästi verotuloja vai osoitetaanko sinne valtionosuuksia enemmän. Verorahoja ne on silti.
Tässähän on jopa rasistisia piirteitä, kun sanotaan että miks meidän stadilaisten pitää rahoittaa köyhien landepaukkujen elämä. Ei tässä ole mitään järkeä antaa nille kaikenlaisia avustuksia! Öyhö öyhö!
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös