”Kolkassa synkeän syntymämaan” – eli pidetään koko Suomi elinvoimaisena

[jussi_j]

Sanoisin, että Lappi tavallaan vääristää tätä tilastoa. Paljonkohan olisi lukema, jos Lappi ja Kainuu jätettäisi pois laskuista...

Paljon se olisi pinta-alasta .. puolet about, niin oltaisiin edellisellä listalla kolmantena tai tokana. Mitä muuta muutetaan, että tulos on haluamasi?

 

[Tuamas]

Sanoisin, että Lappi tavallaan vääristää tätä tilastoa. Paljonkohan olisi lukema, jos Lappi ja Kainuu jätettäisi pois laskuista...

24,1 hlö/m2 ilman Lappia, eli päästäisiin Ruotsin ohi (jolla toki on oma lappinsa, joka vääristää sielläkin).

26,4hlö/m2 ilman kumpaakaan, eli vieläkin ainoastaan Ruotsin ohi.

Eli hyvin vähän on vastaus kysymykseesi.

 

[El Gordo]

Se on niin näkökulmasta kiinni. Helsinki-Tampere-Turku kolmion ulkopuolinen Suomi on millä tahansa kansainvälisellä mittarilla harvaanasuttua seutua. Mutta toisaalta tämä "käytännössä asumaton" seutu on kuitenkin sellaista, jossa seuraava asuttu tönö on aina lyhyen kävelymatkan päässä edellisestä. Ja aina välillä vastaan tulee myös kuhiseva mehiläispesä, eli 5000 asukkaan kirkonkylä.

Oikeasti asumatonta aluetta on vain Lapin suurilla soilla, Koitelaisen kairassa, Puljun erämaassa tai Lemmenjoen kansallispuiston erämaaosassa. Ja niilläkin alueilla joku poromies painaa moottorikelkalla menemään harva se päivä.

 

[Peltinen]

Ihmiset asukoon missä asuvat, mutta ei ole mitään mieltä pitää alle 5000 asukkaan hallinnollisia kokonaisuuksia (joita on vielä yli 100) jotka
A) joutuvat perimään korkeita veroja
B) eivät silti pysty tarjoamaan asukkaille laadukkaita palveluita
C) ovat silti rankasti valtionavun varassa
D) ovat mieletön riski asukkailleen (yksi rakennus piloille ja kunnan talous pysyvästi kuralla).

Tämä sote-uudistushan tehtiin sitä varten, että mahdottomaksi ja kalliiksi urakaksi muodostuneet kuntaliitokset voidaan kiertää. Sen sijaan, että pistetään kuntia yhteen niin otetaan merkittävä osa kunnan tehtävistä pois. Sitten voidaan jäljelle jääneet tehtävät, eli käytännössä koulut ja tekninen toimi, järjestää jäljelle jäävissä tynkäkunnissa. Niissä ei enää kunnan koko haittaa, kyllä niissä aina yhdelle rakennustarkastajalle on töitä ja yhteen peruskouluun riittää yleensä pienenkin kunnan mukulat eikä niitä tarvi yhdistää. Kunnanvaltuustot saavat riidellä rauhassa "paikallisdemokratian" nimissä lillukanvarsista ja kaikki ovat tyytyväisiä.

 

[Tuamas]

Tämä sote-uudistushan tehtiin sitä varten, että mahdottomaksi ja kalliiksi urakaksi muodostuneet kuntaliitokset voidaan kiertää. Sen sijaan, että pistetään kuntia yhteen niin otetaan merkittävä osa kunnan tehtävistä pois. Sitten voidaan jäljelle jääneet tehtävät, eli käytännössä koulut ja tekninen toimi, järjestää jäljelle jäävissä tynkäkunnissa. Niissä ei enää kunnan koko haittaa, kyllä niissä aina yhdelle rakennustarkastajalle on töitä ja yhteen peruskouluun riittää yleensä pienenkin kunnan mukulat eikä niitä tarvi yhdistää. Kunnanvaltuustot saavat riidellä rauhassa "paikallisdemokratian" nimissä lillukanvarsista ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Kyllä, koska Kepu ei halua luopua vallasta, tehdään himmeli tähän väliin.

Toki nykyinen toteutusmuoto on taas täysin järjetön, koska se luo yhden hallinnon kerroksen lisää, jolla ei kuitenkaan ole edes verotusoikeutta.

Jos maakuntamalli on pakko ajaa läpi, tulee sekä sote että kaavoitus saada viivytyksettä maakuntien piiriin ja maakunnille tulee saada verotusoikeus.
Lisäksi osana uudistusta voitaisiin asumistukien maksatus (jos ei päästä perustiliin) siirtää maakunnille, että tulisi insentiiviä kaavoittaa.

 

[Tuamas]

No onhan se tavallaan hyvä, jos kuntien yhdistämisellä on saatu hallinnollisissa kuluissa (lähinnä palkoissa) säästettyä. Mutta ei se tosiaan ole realistinen vaihtoehto, että ihmisiä pakkosiirretään jonnekin. Käytännössähän se on sama, mikä kunta verottaa, aina ne varainsiirrot jotakin kautta on tehtävä. Minusta jotenkin tosi vanhanaikaista ajattelua nähdä kunta jotenkin omana tulosyksikkönään. Ihan sama, tuleeko kuntaan itsessään riittävästi verotuloja vai osoitetaanko sinne valtionosuuksia enemmän. Verorahoja ne on silti.
Tässähän on jopa rasistisia piirteitä, kun sanotaan että miks meidän stadilaisten pitää rahoittaa köyhien landepaukkujen elämä. Ei tässä ole mitään järkeä antaa nille kaikenlaisia avustuksia! Öyhö öyhö!

Mitä vähemmän verotulojen saajalla on insentiiviä toimia tehokkaasti, sitä tehottomammin saaja toimii.

Jos pienellä kunnalla on varaa pitää kamreerit, kunnanjohtajat ja muut palkkalistoilla valtiontukien ansiosta, ei toiminta koskaan tehostu.

Ei talous ole mikään kone, jossa kaikki automaattisesti toimivat samalla teholla tai jossa on aina sama rahamäärä jaettavissa. Se on kaikkien etu, että järjestelmä toimii mahdollisimman tehokkaasti ja tasapuolisesti.

Nykyinen järjestelmä on samanlainen valuvikainen kuin maataloustukijärjestelmämme.

Maataloustukien ansiosta kannattamattomia tiloja väkisin ylläpidetään, peltomaan hinta on järjettömän kova, tuemme jokaista maajussia vähän laskelmasta riippuen 30-50t€/vuosi, maksamme ruuasta maailman kovinta hintaa ja silti saamme jatkuvasti lukea lehdistä kuinka maajusseilla on niin vaikeaa taloudellisesti.

Sama kuntien valtionosuuksissa. Kepun vallassa olevat syrjäsuomen minikunnat saavat miljardeja valtionosuuksia, joutuvat perimään muuta maata korkeampaa kunnallisveroa, eivät pysty tarjoamaan läheskään samoja palveluita kuin isommat kunnat ja silti autioituvat ja ovat jatkuvasti taloudellisesti löyhässä hirressä.

Kaksi järjestelmää joita kukaan inhimillistä ja järkiperäistä politiikkaa kannattava ei yksinkertaisesti voi kannattaa.

 

[benicio]

Paljon se olisi pinta-alasta .. puolet about, niin oltaisiin edellisellä listalla kolmantena tai tokana. Mitä muuta muutetaan, että tulos on haluamasi?

Luulen että Suomi on harvaan, mutta tasaisesti asuttu maa (lukuunottamatta pohjoista). Eli ainakin omien kokemusten mukaan esim Saksassa on pitkiä pätkiä joissa ei asu ketään ja sitten on taajama, sitten taas tyhjää ja taajama. Suomessa taas talot on ripoteltu sinne tänne.
Tämä toki ihan mutua.

 

[BlackWolf]

Se on jännää miten pitkään tässä maassa siellä pienessä kunnassa se homma onnistui ihan kannattavasti, niin että lääkäri oli puoli päivää toisessa ja sitten toisessa kunnassa yms.

Nyt on keksitty kaikki SOTE yms. himmelit, missä ihmisisä ajatetaan ambulansseilla (ilmaista kai), tai koulukyydeillä (ilmaista kai tämäkin, ei tosin liity soteen ettei joku ala pilkkua nussia) satoja kilometrejä ja sitten kerrotaan hullunraivoissa kuinka tää on niin vitun kannattavaa. Me tienataan tällä! Tehdään vaan saatanan isoja koululaitoksia missä on 10 000 penskaa ja ne ajatetaan sinne joka päivä 1000km päästä ja sit koulun jälkeen takasin ja tää hei kannattaa!! Kun se puusta rakennettu kyläkoulu ihan just oli homeessa, ai niin ei ollut ja se kylän iso rautatieasemakin jo myytiin jollekkin taiteilijalle pajaksi.

Mä haluaisin nähdä ne säästöt mitä näillä kaikilla "kehittämisillä" on luotu, kukaan ei vaan ole koskaan pystynyt toimittamaan. Ei toki ole toimittanut hintalappuakaan, se kun kiinnostaisi vielä enempi.

Kyläkoulu 1-6 luokkalaisille, ihan pari opettajaa, yksilöllistä opetusta, hinta kunnalle ja valtiolle minimaalinen. Tuloksia tuli, mutta ei kelvannut. Keksittiin kirjastoauto tyylinen lääkäritoiminta, halpaa kuin heinän teko, ei kelvannut. Esimerkkejä riittää, pienet kunnat paino meneen huikeella rekordilla ja paskat oli paskoja oli ne isoja tai pieniä. Varmuuden vuoksi sitten polttivat kassansa kuntaliitoksissa, koska voivat, ei liity asiaan. Ongelmakuntia oli suhteellisen vähän, loput oli oikeasti hyvässä jamassa, eivät ole enää. Iso kunta, isot menot ja vielä helvetisti isommat velat.

Jää odottelemaan niitä säästöjä. En pidätä hengitystäni odotellessa.

 

[Cobol]

Ruotsalaistutkija Kjell Nordström tuo aika hyvin esille sen, että kaupungistuminen on Suomessa taloudellisessa mielessä järkevää:

Kaupunkien imu kiihtyy – "eikä vastaan kannata taistella, ainakaan talouden näkökulmasta" | Yle Uutiset | yle.fi

Uudessa taloudessa arvo muodostuu läheisyydestä ja kaupunkien tiiviydestä.

 

[Huerzo]

YLE:n jutussa on muuten sotkettu asioita ansiokkaasti keskenään. Jos puhutaan kaupungistumisesta, niin valtion toimintojen siirrot Seinäjoelle ja Kuopioon eivät ole pois kaupungistumisesta. Eivätkä ole myöskään "koko maan pitämistä asuttuna"-politiikkaakaan. Vai onko toimittajan väite, että PK-seudun ulkopuoliset maakuntakeskukset eivät ole kaupunkeja? Hankala Seinäjokea ja Kuopiota on pitää muuttotappioalueinakaan.

Ruotsissa - johon jutussa muuten halutaan viitata - valtio harjoittaa myös valtion työpaikkojen hajauttamista muihin kaupunkeihin.
Valtion työpaikat keskittyvät yhä selvemmin Helsinkiin – Ruotsi alueellistaa seitsemän viranomaista | Ilkka

 

[Cobol]

Minusta Ruotsin mallia voitaisiin enemmänkin Suomessa kopioida. Muistaakseni Ruotsin maakuntahallinnolla on kaavoitus- ja verotusoikeus. Mutta kun Suomea ja Ruotsia verrataan, kannattaa muistaa faktat. Ruotsissa asukastiheys harvaan asutuissa maakunnissa taitaa olla Suomea selvästi suurempi ja siten kyky rakentaa innovaatioita ja palveluita myös merkittävästi parempi.

 

[PataJaska]

Ruotsalaistutkija Kjell Nordström tuo aika hyvin esille sen, että kaupungistuminen on Suomessa taloudellisessa mielessä järkevää:

Kaupunkien imu kiihtyy – "eikä vastaan kannata taistella, ainakaan talouden näkökulmasta" | Yle Uutiset | yle.fi

Uudessa taloudessa arvo muodostuu läheisyydestä ja kaupunkien tiiviydestä.

No tämä artikkeli tuli kyllä kuin tilauksesta tähän ketjuun

Tuossa jutussahan raja on näemmä vedetty 15 000 asukkaaseen, jonka jälkeen kunta määritellään "kaupunkimaiseksi kunnaksi". Tämä rajahan on täysin teennäinen, eikä sillä ole "kaupunkimaisuuden" tai "kaupungistumisen" kanssa mitään tekemistä. Otetaan esimerkiksi vaikkapa pk-seudun ympäryskuntia, joissa monissa on pyöreästi se 40 000 asukasta, mutta ne eivät silti ole yhtään kaupunkimaisia tai edusta missään määrin kaupungistumista. Menkääpä huviksenne käymään vaikka Kirkkonummella niin näette mitä tarkoitan, sen maaseutumaisempaa kuntaa varustettuna kuitenkin noin isolla asukasmäärällä saa hakea. Tästä oli juuri juttu Hesarissakin ehkä vain pari viikkoa sitten, miten monet näistä ympäryskunnista eivät enää sillä tavalla vedä väkeä, koska moni kaipaa sitä kaupunkimaista keskustaa, jota näistä monista ei löydy (pk-seudun ympäryskunnistahan vain Hyvinkäällä, Keravalla ja Järvenpäällä on kunnolliset kaupunkimaiset keskustat). Toisenlaiseksi esimerkiksi voisin taas ottaa vaikkapa vain noin 17 000 asukkaan Forssan, jonka yhdyskuntarakenne taas on äärimmäisen tiivis, eli siellä kaupunkimaisuus on läsnä ja syntyy jopa illuusio asukasmäärältään paljon isommasta kaupungista kuin se todellisuudessa on

Yksilö kuitenkin itse määrittää hyvin pitkälle sen, millaista kaupunkien ja kaupungistumisen imua hän kuuntelee, vaikka kaupungistuminen itsessään varmasti iso trendi onkin. Olen todistettavasti tavannut sellaisenkin henkilön, jonka kaipuu maaseutumaiseen/haja-asutusalueen tyyppiseen ympäristöön oli niin kova, että hän totesi nimenomaan Forssasta, ettei halua asua näin isossa kaupungissa..

 

[Huerzo]

Maakuntamallissahan on tarkoitus antaa maakunnille verotusoikeus ja kaavoitusoikeus. Kuten Ruotsissa on ilmeisesti tehty. Ne eivät tässä ensimmäisessä vaiheessa toteudu (vaikka olisi fiksua), koska törmäsivät poliittiseen vastaustukseen erityisesti suurten kaupunkien taholta. Lisätäänkö ne myöhemmin, jää nähtäväksi. Mallin vastustajilla on tarkoituskin tehdä maakuntamallista mahdollisimman rampa, jotta sen kritisointi ja purkaminen on myöhemmin helpompaa. On yhtä lailla oikein sanoa, että koska kaupungeissa vahva kokoomus ei luovu vallastaan, resursseja tuhlataan kuntatason himmelöintiin täysverisen maakuntamallin sijaan. Riippuu puhujan omasta taustastaan kumpaa puolta tässä asiassa korostaa.

Toki on ymmärrettävää, että yksikään puolue (ja sen kannattaja) ei vapaaehtoisesti luovu saavutetuista asemistaan ja oman valta-aseman pönkittäminen puetaan mieluusti juhlallisempaan kaapuun. Tästä olemme varmaan kaikki samaa mieltä, värilaseista rippumatta.

 

[Tuamas]

Tilastoguru Timo Arolta mielenkiintoisia knoppeja:

Jos koko Suomen maapinta-ala jaetaan 250 x 250 metriä tilastoruutuihin, niin vähintään 1 ihminen asuu vakituisesti vain 6,7 % ruuduista.

Suomessa 93,3 % maapinta-alasta asumatonta. Antaa vähän perspektiiviä "hallitsemattomaan kaupungistumis- ja keskittymiskehitykseen".

Lähde:
https://twitter.com/timoaro/status/912631225877135361

 

[Fancy Jasper]

Luulen että Suomi on harvaan, mutta tasaisesti asuttu maa (lukuunottamatta pohjoista). Eli ainakin omien kokemusten mukaan esim Saksassa on pitkiä pätkiä joissa ei asu ketään ja sitten on taajama, sitten taas tyhjää ja taajama. Suomessa taas talot on ripoteltu sinne tänne.
Tämä toki ihan mutua.

Näinhän se on ja sama koskee myös Ruotsia ja Tanskaa. Suomi rakennettiin harvaan puolustusstrategisista syistä. Sinänsä järkevä peruste 1900 -luvun alkupuolelta mutta nyt se alkaa kääntymään itseään vastaan kalliin infrakstuurin ja hallinnollisten rakenteiden vuoksi.

 

[benicio]

Jos koko Suomen maapinta-ala jaetaan 250 x 250 metriä tilastoruutuihin, niin vähintään 1 ihminen asuu vakituisesti vain 6,7 % ruuduista.

Toi on kyllä tosi pieni ruutu, ei seitsemääkään hehtaaria. Kuka nyt noin ahtaasti edes haluaisi asua? Tai kai varmaan ne tyypit jotka nauttii myös ventovieraiden ihmisten alla tai päällä elämisestä.

 

[Oto Hascak]

Eihän se iso ole ainoata kaunista, https://yle.fi/uutiset/3-9851278 , linkki siis YLE:n sivuille.

 

[sumuinen suo]

Saahan sitä kuvitella mitä haluaa, mutta ennen kuin rupeaa valheista huutamaan, niin kannattaisi ehkä tulla sieltä metsästä pois ja lukea vaikka wikipediaa:

Suomi on EU:n harvimpaan asuttu valtio asukastiheydellä 16as/km2 kun ruotsissa on 20 ja kolmantena oleva viro onkin jo lähes tuplasti yhtä tiheästi asuttu kuin suomi. Hollantilaiset tallustelevat sellaiset 25 kertaa tiheämmin asutulla maapläntillä.

Laskin wikipediasta, että manner-Suomessa asukastiheys on 32,78 kun jätetään pari erityisaluetta eli Lappi ja Kainuu pois. Tiheys siis tuplaantui 16 => 32. Eli eiköhän tosiaan unohdeta nämä Kalevalan aikaiset höpötykset "pitkien välimatkojen harvaan asutusta maasta".

Se on niin näkökulmasta kiinni. Helsinki-Tampere-Turku kolmion ulkopuolinen Suomi on millä tahansa kansainvälisellä mittarilla harvaanasuttua seutua. Mutta toisaalta tämä "käytännössä asumaton" seutu on kuitenkin sellaista, jossa seuraava asuttu tönö on aina lyhyen kävelymatkan päässä edellisestä.

Tämähän siis johtuu siitä, kun noin sata vuotta sitten pilkottiin isoja tiloja, ja ne torpparit sai omaa maata. Sen jälkeen isotkaan talot ei omista kuin jotain maksimissaan 60-70 hehtaaria, mikä lopulta on aika pieni pläntti tämän isänmaan kamaralla. Suorakaiteen muotoisena 600-700m x 1000m.
Jos katsoo vaikka kansalaisen karttapaikka -sivustolta, niin hirmuista tilkkutäkkiä on tämä maa. Joku omistaa muutaman hehtaarin metsää, ja toinen muutaman hehtaarin siitä vierestä.

Nykyinen järjestelmä on samanlainen valuvikainen kuin maataloustukijärjestelmämme.


Kaksi järjestelmää joita kukaan inhimillistä ja järkiperäistä politiikkaa kannattava ei yksinkertaisesti voi kannattaa.

Tämähän on sitten samoin kuin ns. turvapaikkaturismin ja muun mokutuksen kanssa. Järjettömät systeemit ja kalliiksi tulee. Satoja miljoonia vuodessa, mutta minkäs teet. Ei auta kun kaivaa lompakko nöyrästi esille.

 

[Huerzo]

Tämähän siis johtuu siitä, kun noin sata vuotta sitten pilkottiin isoja tiloja, ja ne torpparit sai omaa maata. Sen jälkeen isotkaan talot ei omista kuin jotain maksimissaan 60-70 hehtaaria, mikä lopulta on aika pieni pläntti tämän isänmaan kamaralla. Suorakaiteen muotoisena 600-700m x 1000m.

Nauhatiluksissa pläntit saattoivat olla jopa vain muutaman metrin levyisiä. Mielenkiintoinen pala Suomen historiaa sekin. Linkki aiheeseen alla:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...estely-paransi-metsäpalstojen-muotoa-1.198598

 

[Tuamas]

Laskin wikipediasta, että manner-Suomessa asukastiheys on 32,78 kun jätetään pari erityisaluetta eli Lappi ja Kainuu pois. Tiheys siis tuplaantui 16 => 32. Eli eiköhän tosiaan unohdeta nämä Kalevalan aikaiset höpötykset "pitkien välimatkojen harvaan asutusta maasta".

Miten saat wikipedian tiedoilla tuollaisen luvun?

Tilastokeskuksen tuoreilla luvuilla Ahvenanmaankin pudottamalla päästään lukemiin:
5219073 asukasta per 189 448,87 neliökilometriä eli 27,54 hlö/m2
(Ja lähtölukukin koko maalle ~18hlö/m2).

Jos käytetään wikin lukuja, on lukema vielä tuota alempi.

Eli edelleen vaikka kuinka hinkkaisit, niin Suomen väestötiheys ylittää oikaistuna Ruotsin (joka sekin pitäisi oikaista, että tässä on hippuakaan järkeä), mutta jää selvästi Viron lukemasta.

 

[sumuinen suo]

Miten saat wikipedian tiedoilla tuollaisen luvun?

Väestötiheys – Wikipedia

Taitaa olla vuoden 2010 tietoja, mutta ei ne nyt niin dramaattisesti ole muuttuneet vaikka maahanmuutto on ollut runsasta sittemmin.
Käytännön tasolla kun mietitään, niin huomataan, ettei Suomesta tosiaan voi puhua erityisen harvaan asuttuna maana. Olipa 32, 27 tai 17 asukasta per neliökilometri. Jos se olisi vaikka neljä neljän hengen perhettä per neliökilometri, niin jäisi 500x500 metrin ala aina yhdelle perheelle. Ja jos Lappi ja Kainuu jätetään pois, se on 32 asukasta per neliökilometri, eli muualla niitä neljän hengen perheitä on jo kahdeksan per kooämkaks.

Nauhatiluksissa pläntit saattoivat olla jopa vain muutaman metrin levyisiä. Mielenkiintoinen pala Suomen historiaa sekin. Linkki aiheeseen alla:

Saa olla aika tarkkana halonhakkaaja tai konekuski. Välillä ehkä joutuu kaadetun puun jakamaan kahtia kun oli niin rajalla.

 

[Tuamas]

Väestötiheys – Wikipedia

Taitaa olla vuoden 2010 tietoja, mutta ei ne nyt niin dramaattisesti ole muuttuneet vaikka maahanmuutto on ollut runsasta sittemmin.
Käytännön tasolla kun mietitään, niin huomataan, ettei Suomesta tosiaan voi puhua erityisen harvaan asuttuna maana. Olipa 32, 27 tai 17 asukasta per neliökilometri. Jos se olisi vaikka neljä neljän hengen perhettä per neliökilometri, niin jäisi 500x500 metrin ala aina yhdelle perheelle. Ja jos Lappi ja Kainuu jätetään pois, se on 32 asukasta per neliökilometri, eli muualla niitä neljän hengen perheitä on jo kahdeksan per kooämkaks.

Kun se ei ole 32, vaan 27 ja wikin luvuilla ~26.

Vaikka tehtäisiin nuo haluamasi oikaisut, ollaan silti väestöntiheydessä Euroopan toiseksi harvaan asutuin maa (ja ohitetaan ainoastaan Ruotsi, jolla on oma lappinsa ja oikaistu väestötiheys ~32hlö/m2, ts. ollaan aikuisten oikeasti Euroopan harvaan asutuin maa).

Eli Suomesta voidaan puhua erittäin harvaan asuttuna maana, vaikka Suomesta irroitettaisiin Lappi ja Kainuu.

 

[El Gordo]

Onko Suomen valtio nettoalueellistaja vai nettokeskittäjä? Tiettyjen valtion virastojen siirrosta pois Helsingistä on tullut kova poru, mutta onhan toiseenkin suuntaan ollut kai liikennettä.

 

[dana77]

Tämähän on sitten samoin kuin ns. turvapaikkaturismin ja muun mokutuksen kanssa. Järjettömät systeemit ja kalliiksi tulee. Satoja miljoonia vuodessa, mutta minkäs teet. Ei auta kun kaivaa lompakko nöyrästi esille.

Jatkan tämän virheen korjaamista niin kauan kuin sitä esiintyy. Siinä missä mokutuksen hinta on tosiaan satoja miljoonia, niin maan asuttuna pitäminen maksaa useita miljardeja joka vuosi.

 

[jussi_j]

Laskin wikipediasta, että manner-Suomessa asukastiheys on 32,78 kun jätetään pari erityisaluetta eli Lappi ja Kainuu pois. Tiheys siis tuplaantui 16 => 32. Eli eiköhän tosiaan unohdeta nämä Kalevalan aikaiset höpötykset "pitkien välimatkojen harvaan asutusta maasta".
.....

Ei nyt unohdeta kun tuolla sinun täysin päin persettä ja tavoitehakuisesti lasketulla luvullakin suomi on euroopan kolmanneksi harvimpaan asuttu maa.

No kuitenkin, jos vaikka luit tuon hesarin jutun aiheesta pari päivää sitten, niin ongelma onkin enempi keskittymisen vähäisyys. Asumiskeskittymät (ja yrityskeskittymät) tuovat toimeliaisuutta, mahdollisuuksia, työpaikkoja, kustannussäästöjä, työpaikkoja ja kasvua.