”Kolkassa synkeän syntymämaan” – eli pidetään koko Suomi elinvoimaisena

  • 81 850
  • 797

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
No kun ei sijaitse. Suomen väestöllinen keskipiste, eli Weberin piste, sijaitsee Hauholla.

Joka liitetään ensi vuoden alusta Hämeenlinnaan. Hämeenlinnasta siis pääkaupunki?

No ei vaan. Luonnollinen kehitys (työpaikkojen siirtyminen etelään teollisuuden rakennemuutoksen ja Suomen geopoliittisen aseman muutoksen myötä) ajaa ihmisiä etelään. En toisaalta usko Pohjois- ja Itä-Suomen totaaliseen autioitumiseenkaan: noilla alueilla sijaitsee paljon seutukuntia, jotka tekevät hyvää työtä houkuttelevuutensa parantamiseksi. Lisäksi Suomeen suuntautunut turismi on vahvassa nousussa, mikä luo nyt ja tulevaisuudessa työpaikkoja juuri ja nimenomaan pohjoiseen ja itään. Mitään ihmeellisiä vippaskonsteja ei tarvita: luonnollinen kehitys kunniaan. Ja "syrjäseutujen" kuntien ei nimenomaan kannata jäädä tuleen makaamaan, vaan kehittää omaa houkuttelevuuttaan. Matkailu on tähän yksi väline.

Ei ole mitään syytä kitistä siitä, että valtio haluaa ajaa erilaisia hankkeita läpi Pääkaupunkiseudulla ja muualla Etelä-Suomessa. Helsingin seutu on EU:n toiseksi nopeiten kasvava suurkaupunkialue ja muutenkin nopeasti kehittyvä. Ja koko Etelä-Suomi on EU:n vauraimpia alueita. Koko Suomen etu on, että Etelä-Suomi voi hyvin. En tietenkään sano, ettei valtion pitäisi tukea kannattavia ja kehittäviä investointeja myös muualla Suomessa.
 
Viimeksi muokattu:

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
Mielenkiintoinen - joskin voimakkaita uhkakuvia luova - ketju, johon haluan osallistua tuomalla esille pari pointtia, joista allekirjoittaneella on kokemusta joko aikaisempien työjuttujen ja/tai asumisen kautta.

Ensinnäkin ajatus pääkaupunkiseudun muuttamisesta Tamperelle tai Turkuun olisi hyvinkin kannatettava ajatus, niin utopistiselta kuin se kuulostaakin. Kuitenkin monissakin maissa on luotu vähintäänkin kahtiajako hallinnolliseen ja taloudelliseen keskukseen, kuten nykyisessä asuinmaassani. Jenkeissä New York / Washington, Australiassa Sydney / Canberra, Vietnamissa Hanoi / Saigon (Ho Chi Minh), Saksassa Berliini/Frankfurt, nämä nyt ensimmäisenä mieleen tulevana. Miksi laittaa kaikkia munia samaan koriin, kun järkevästi hajauttamalla pystyttäisiin luomaan Suomen kokoiseen maahankin kaksi vetovoimaista keskusta. Helsinki on luonnollinen kaupan ja kulttuurin keskus jo kehittyneen infrastruktuurinkin myötä. Turku olisi relevantti vaihtoehto valtionhallinnon keskuksena historiansa vuoksi, Tampere puolestaan siitä näkökulmasta, että se hyödyttäisi paremmin koko Suomea. Paljon suurempi järki tässä ajatuksessa on kuin, että valtionhallinnon palveluja alettaisiin hajasijoittaa eri puolelle Suomea. Lisäksi etäisyydet Helsingin ja Tampereen/Turun välillä ovat hyvinkin maltilliset. Helsingille/pääkaupunkiseudulle tämä tarkoittaisi kumuloivana vaikutuksena luultavasti reilun sadan tuhannen asukkaan vajausta ja selvää on, että ihan kertarysäyksellä tällaista muutosta ei voi tehdä. Muutoinkin suurimpien kasvukeskusten kannattaisi entistä enemmän selkeästi profiloitua. Esimerkiksi Hämeenlinnalla tai Lahdella olisi kaikki edellytykset profiloitua pienen- ja keskisuuren teollisuuden ja yritystoiminnan keskittymänä. Seinäjoki voisi tehdä itsestään Suomen "country"-kaupungin jne... Oulu on tässä varsin hyvin jo onnistunut ja jokaisella (vähänkin mediaa seuraavalla) Oulusta tulee (Kärppien lisäksi) mieleen vahva IT-teollisuus.

Sitten toisena kommenttina Lapin ja Itä-Suomen elinkelpoisuus. Mielestäni näiden osalta maalataan hiukan turhan suuret uhkakuvat. Esimerkiksi Lapin läänissä on 186 000 asukasta, joista Kemi-Tornio talousalueen asukasluku on 65 000 ja Rovaniemen talousalueen noin 60 000 asukasta, yhteensä lähes 70%koko Lapinläänin asukkaista. Itse asiassa Lapin läänissä tämä Kaupallinen / Hallinnollinen keskus on jo toteutettu paikallisesti. Rovaniemi alueen turismin ja hallinnollisena pääkaupunkina yliopistoineen ja Kemi-Tornio vahvana (metsä- ja metalli) teollisuuden veturina. Niinikään matkailun kehittämisen potentiaali on lapissa paljon suurempi, kuin mikä ymmärrys tällä palstalla yleisesti tuntuu olevan. Lappi on suoraan sanottuna tuotteistettu vuosikaudet todella onnettomasti, niin kansallisesti kuin varsinkin kansainvälisesti. Kehittyvä turismi vaatii toimivan infrastruktuurin kasvukeskusten ja turistivirtojen muodostaminen hot-spottien välille. Mutta siitä olen samaa mieltä, että näiden ulkopuolelle jäävät asutuskekukset joutavat kuihtua pois. Liian kallista lystiä liian harvoille. Sitä olen itse ihmetellyt, ettei Lapissa ole syntynyt samankaltaista pienlentokoneiden (lentotaksien) muodostamaa verkostoa, kuten esimerkiksi Kanadassa ja Alaskassa? Toki etäisyydet lapissa ovat vaatimattomia noihin verrattuna, mutta halpaa ei ole myöskään tukea tieverkostoa, subventoida kannattattomia bussivuoroja, tai pitää muita kuntien tarjoamia palveluita pienissä kylissä. Vaikka valtio osaltaan subventoisi tällaisen lentoverkoston ylläpitämistä, niin uskoisin sen silti tulevan hyvinkin paljon edullisemmaksi nykymalliin verrattuna. Se palvelisi myös matkailun kehittämistä!
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kiekkoproffalta hyviä pointteja. Kananmunien hajauttaminen kahteen tai muutamaan koriin on ehdottomasti järkevämpää kuin yhden voimavarat syövän käenpiian elättäminen.

Lapin matkailumarkkinoinnin tason nostoon en jaksa uskoa. Millä tempuilla se tuosta nousisi kun tähänkin saakka on vaikka mitä yritetty ja tulos on lähinnä kotikutoisen puskafarssin ja muovisen disney-kopioinnin epäpyhä ristisiitos. Onneksi lumi ja porot riittävät useimmille vieraille. Paitsi että mites se ilmaston lämpeneminen vaikuttaakaan lumeen? No, se ehkä vasta aikanaan.
Mitkä seudut nyky-Lapissa oikeasti seisovat omillaan? Rovaniemi jotenkuten, merenrannan teollisuuskylät ok, Kittilä-Levi erinomaisesti, Saariselkä jotenkuten. Sitten alkaa tulla hiljaista. Kemijärvellä ollaan käsi ojossa ja katkerina. Sodankylä? Ivalo? Miten tuotteistetaan hyllyvät suot ja tekoaltaat?
 

Black Adder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, The Original Six
Mitkä seudut nyky-Lapissa oikeasti seisovat omillaan?
En nyt jaksa katsoa profiileistä mistä päin Suomea kirjoittelijat tulevat, mutta samoin kuin Lapissa myös muualla Suomessa on ns. kasvukeskuksia, jotka vetävät väkeä ja voivat taloudellisesti hyvin. Lapissa lähinnä Tornionjokilaaksi, Rovaniemi ja pieni Kittilä voivat hyvin.

Kainuussa taas Kajaani ja Sotkamo voivat hyvin ja Talvivaarakin taitaa olla Sotkamoa? Muut voivatkin sitten hyvin huonosti.

Pohjois-Pohjanmaalla Oulu vetää, mutta muut vetelee henkeä. Maakunnissa asuminen on kallista vaikka moni haluaisikin muuttaa n. 30 ja 100 km säteiden välissä olevalle haja-asutusalueelle Oulusta. Yksinkertainen syy siihen miksi moni harkitsee tänä päivänä johonkin Muhokselle, tai Kiiminkiin muuttoa on juurikin työmatka ja siitä koituvat polttoainekulut. Täällä julkinen liikenne toimii jopa kaupungissa niin huonosti, että polkupyörä on kaupungissa liikuttaessa n. 100 kertaa nopeampi ja käytännöllisempi vaihtoehto kuin onnikka.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että haja-asutusalueilla työskentelemistä (etätyö) ja asumista (julkisen liikenteen polttoaineverotuksen poistaminen) tulisi tukea. Samoin esim. Oulun alueella paikallisjunien käyttöönotto voisi olla harkinnanvarainen asia, sillä niin hyvät ratayhteydet kaupungista on eri ilmansuunnissa oleviin asutuskeskuksiin.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Voisi sanoa, että olen lähes kaikissa asioissa nimim. Prof Puckin kanssa samaa mieltä. Lapin ja Järvi-Suomen tuotteistamiseen panostaminen, etenkin matkailumielessä, olisi erittäin järkevää: esikuvina esimerkiksi Tirol tai Andalucia. En tietenkään tarkoita, että Suomeen tarvitsisi tai että olisi mahdollista luoda samanlaista massaturismialuetta, mutta samanlainen huomattavasti pienemmässä mittakaavassa. Itä- ja pohjoissuomalaisten korkeakoulujen olisikin järkevää yrittää alkaa luomaan eräänlaisia matkailun osaamiskeskittymiä. Helvetin luonnonkauniita alueita kun kerran ovat.

Mainitsemasi kaupungit Hämeenlinna ja Lahti hyötyvät suunnattomasti Helsingin seudun kasvusta. Vielä edulliset asumiskustannukset houkuttelevat kaupunkeihin semmoisiakin ihmisiä, jotka työskentelevät pääkaupunkiseudulla. Hämeenlinna hyötyy lisäksi Tampereen kasvusta. Lahdesta en tarkkaan tiedä, mutta Hämeenlinnaan on alettu luomaan kuvailemaasi pienyritys ja teollisuuskeskittymää. Markkinointivaltteja ovat pääkaupunkiseutuun verrattuna edulliset toimitilavuokrat sekä asunnot. Kansainvälisten pk-yritysten kohdalla markkinointivaltti on myös lentoaseman läheisyys: Hämeenlinnasta ei aja lentoasemalle juuri sen kauempaa, kuin tietyistä osista Espootakaan. Sama koskee Lahtea.

En nyt jaksa katsoa profiileistä mistä päin Suomea kirjoittelijat tulevat, mutta samoin kuin Lapissa myös muualla Suomessa on ns. kasvukeskuksia, jotka vetävät väkeä ja voivat taloudellisesti hyvin. Lapissa lähinnä Tornionjokilaaksi, Rovaniemi ja pieni Kittilä voivat hyvin.

Kainuussa taas Kajaani ja Sotkamo voivat hyvin ja Talvivaarakin taitaa olla Sotkamoa? Muut voivatkin sitten hyvin huonosti.

Nämä ovat esimerkkejä siitä, mistä edellisessä viestissä puhuin. Ei missään nimessä ole poissuljettua, että ns. syrjäseuduillakin on alueita, jotka voivat hyvin. Jos seutukunta on innovatiivinen ja aktiivinen, voi se pärjätä taantuvillakin alueilla hyvin. Kittilä-Kolari Lapissa ovat muuten esimerkkejä turismin positiivisesta vaikutuksesta: Levi on jo lähes massaturismialue ja sitä lienee tulevaisuudessa Ylläskin, kun sitä on kehitetty viime vuosina ja kehitetään edelleen. Myös Kemijärven seudulla on suunnitelmia Pyhätunturin profiilin nostamiseksi. Sotkamossa on luonnonkaunis Vuokatti ja Katinkulta: ne ovat ratkaisevia asioita noinkin pienessä kunnassa.

En siis lähtisi luomaan uhkakuvia mistään 4/5 Suomen autioitumisesta. Innovatiivisuus kunniaan. Valtion myös tulee tukea, ja niin se tukeekin, lupaavia investointiprojekteja myös Etelä-Suomen ulkopuolella.


EDIT: Sitä vain en ymmärrä, miten Tampere pääkaupunkina hyödyttäisi koko Suomea? Sekin kun on osa vaurasta ja kehittyvää Etelä-Suomea (vaikkei kuulukaan Etelä-Suomen lääniin): vain reilun puolentoistatunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Ja edelleen aika kaukana taantuvilta seuduilta.
 
Viimeksi muokattu:

Fordél

Jäsen
Etäytyömahdollisuuksien lisääminen on yksi osa tätä "Pidetään koko Suomi asuttuna" -keskustelua. Ei tosin mikään keskeinen, mutta sen painoarvo on varmasti koko ajan kasvamassa kun tekiniikka kehittyy.
 

Black Adder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, The Original Six
Nämä ovat esimerkkejä siitä, mistä edellisessä viestissä puhuin. Ei missään nimessä ole poissuljettua, että ns. syrjäseuduillakin on alueita, jotka voivat hyvin.
Meillä on hieman eri käsitys syrjäseuduista. Tämä näkyy myös pääkaupunkikeskeisestä TV-uutisoinnissa. Kehä kolmosen sisäpuolella asuvista syrjäseuduilla menee hyvin, kun muutama kasvukeskus muualla Suomessa kasvaa, vaurastuu ja voi hyvin.

Minä ja moni muu näkee ongelmaksi sen, että maakunnissa näiden muutamien kasvukeskusten ulkopuoliset alueet näivettyvät palveluiltaan ja asumisedellytyksiltään, kun terveyspalvelut vievät yhä suuremman loven kuntien budjeteista ikärakenteesta johtuen. Ikärakenne taas vääristyy, koska töissä kulkeminen kauempaa on yhä epäedullisempaa polttoaineen hinnoista johtuen ja muutto lähemmäs työpaikkaa on taloudellisesti houkuttelevaa. Kaikki, tai monet eivät halua tai haluaisi asua kaupungeissa.

Kittilässäkin, vaikka turismi toki tuottaa hyvin talvella, suurin toivo kunnan kasvulle on kaivosprojekti. Näitä on onneksi viriämässä ympäri Suomea mineraalien maailmanmarkkinahintojen noustessa.
 

FreezingHell

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Minä ja moni muu näkee ongelmaksi sen, että maakunnissa näiden muutamien kasvukeskusten ulkopuoliset alueet näivettyvät palveluiltaan ja asumisedellytyksiltään, kun terveyspalvelut vievät yhä suuremman loven kuntien budjeteista ikärakenteesta johtuen.
Kun meillä on nyt ongelma, niin minkä tyyppistä ratkaisua esittäisit asiaan?
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
EDIT: Sitä vain en ymmärrä, miten Tampere pääkaupunkina hyödyttäisi koko Suomea? Sekin kun on osa vaurasta ja kehittyvää Etelä-Suomea (vaikkei kuulukaan Etelä-Suomen lääniin): vain reilun puolentoistatunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Ja edelleen aika kaukana taantuvilta seuduilta.

Otetaan käteen harppi, ja asetetaan sen kärki ensin Helsingin rautatieasemalle ja kynän terä 200 km etäisyydelle. Piirretään ympyrä. Toistetaan tämä Tampereen rautatieaseman kanssa. Verrataan syntyneitä vaikutusalueita. Tampereen kehä peittää valtaosan Pähkinäsaaren rauhan eteläpuoleisesta Suomesta, Helsinki rääpäisee siitä osan ja kauhoo enimmäkseen merivettä. "Koko Suomi" kuvastanee enemmän mielikuvaa kuten Kärpät puolen Suomen joukkueena. Kun järjestetään työpalavereja niin käytäntö on usein osoittanut että junamatka Tampereelta Helsinkiin on tosi nopea ja kätevä, mutta matka Helsingistä Tampereelle on pitkä, uuvuttava ja hankala järjestää. Siksi kokoukset täytyykin järjestää lähes poikkeuksetta Helsingissä.

Matkailuteollisuuden mahdollisuuksiin on yhtä helppo viitata ruusuisenpunaisesti kuin bioteknologiaan tai "uuteen Nokiaan" joka tulee kun vain satsataan riittävästi. Kuinka paljon tuosta oikeasti realisoituu kokovuotiseen elämään, jää nähtäväksi. Miten esimerkiksi talvisaikaan kukoistava Kittilä elää kesäaikaan, voiko kuntatalous perustua mökkitalkkareiden armeijaan?
 

Black Adder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, The Original Six
Kun meillä on nyt ongelma, niin minkä tyyppistä ratkaisua esittäisit asiaan?
Kerroin sen jo yo. viestissä. Ikärakenne vinoutuu kahdesta syystä haja-asutusalueella a) Suomen kansa vanhenee b) työikäisten maalla asuvien on muutettava kaupunkeihin vaikka ajomatka maalle ei ajallisesti ole kynnyskysymys vaan taloudellisesti. Eli joko verottajan tulee tulla paremmin vastaan työmatkakorvausten verovähennyksissä, tai parannettava julkisen liikenteen kannattavuuden mahdollisuuksia haja-asutusalueella. Moni muukin asia sotii hallituksen linjausta vastaan, jonka mukaan haja-asutusalueella asumista tulee tukea. Mm. tämä aivan järjetön jätevesidirektiivi kuuluu näihin.
 

FreezingHell

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Eli joko verottajan tulee tulla paremmin vastaan työmatkakorvausten verovähennyksissä, tai parannettava julkisen liikenteen kannattavuuden mahdollisuuksia haja-asutusalueella. Moni muukin asia sotii hallituksen linjausta vastaan, jonka mukaan haja-asutusalueella asumista tulee tukea. Mm. tämä aivan järjetön jätevesidirektiivi kuuluu näihin.
Miksi kenenkään maalla asumista tulisi tukea? Yllä oli viesti uutisesta, että joihinkin osiin ei saada hammaslääkäreitä. Lääkäreille on tarvinnut maksaa isoja peruspalkkoja jo pitkään. Julkista liikennettä tai bensan hintaa pitäisi subventoitada. Ei sen niin pidä mennä. Jokainen valitsee oman asuinpaikkansa. Jos haluaa asua kunnostetussa rintamamiestalossa, 30km lähimmältä kaupalta kahdella dieselillä edestakaisin suhaten, niin sitten maksaa ne bensaverot ja 30 äyriä kunnallisveroa. Järkyttävän sosialistista ajattelua, että pitäisi tukea joidenkin asumisia. Jos kunnan eläkeläispitoisuus lähentelee 50%, niin on aika selvää, että kyse on tekohengityksestä. Poislukien ne, jotka saavat osakseen Yläpesän kuvaileman lottovoiton eli kaivoksen tms.

Työikäiset pikkuhiljaa seutukuntiin/niiden ympärille ja kuoleville kunnille siirtymäajaksi määräaikaisia valtiontukia, jotta suurin osa vanhemmista ikäluokista saa asua loppuun asti omilla kylillään. Maalla ei liene pakko asua kenenkään muiden kuin maanviljelijöiden. Niiden osalta valtio voi maksaa jotain tukiaisia, jotta heille saadaan järjestettyä pakolliset kunnallispalvelut. Muut valitsee itselleen sopivan vaihtoehdon bensan hinnan, julkisen liikenteen, kaupallisten palveluiden, veroäyrin sekä omien tulojen ja preferenssien pohjalta.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Otetaan käteen harppi, ja asetetaan sen kärki ensin Helsingin rautatieasemalle ja kynän terä 200 km etäisyydelle. Piirretään ympyrä. Toistetaan tämä Tampereen rautatieaseman kanssa. Verrataan syntyneitä vaikutusalueita. Tampereen kehä peittää valtaosan Pähkinäsaaren rauhan eteläpuoleisesta Suomesta, Helsinki rääpäisee siitä osan ja kauhoo enimmäkseen merivettä. "Koko Suomi" kuvastanee enemmän mielikuvaa kuten Kärpät puolen Suomen joukkueena.

Tämä 200km säde Tampereelta peittää juuri sen alueen, jolla menee jo muutenkin hyvin. Sinänsä varmasti on Lieksalle, Juukalle, Paltamolle, Valtimolle ja muille vastaaville kituville kunnille yhdentekevää, onko pääkaupunki Helsinki vai Tampere, kun se kuitenkaan ei ole Joensuu. Eli siis kaukana jokatapauksessa.

Mainitsemassasi mielessä olisi hyödyllisintä, että Oulu olisi Suomen pääkaupunki. Se kuitenkin sijaitsee liian kaukana tiiviisti asutusta Suomesta. Ja toisaalta, mitä konkreettista luo pääkaupungin asema: ainoastaan reilusti hallinnon alan työpaikkoja kaupunkiin. Talouden keskus on se, jolla on paljon paljon enemmän vetovoimaa. Vrt. Australia: Sydney vs. Canberra.
 
Viimeksi muokattu:

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tämä 200km säde Tampereelta peittää juuri sen alueen, jolla menee jo muutenkin hyvin. Sinänsä varmasti on Lieksalle, Juukalle, Paltamolle ja muille vastaaville kituville kunnille yhdentekevää, onko pääkaupunki Helsinki vai Tampere, kun se kuitenkaan ei ole Joensuu. Eli siis kaukana jokatapauksessa.

Tästä olen ihan samaa mieltä. Joskus aiemmin esittelin kolmivyöhykkeisen mallin Suomen tulevaisuudesta, jolle taitaa muuten olla vihreissäkin jonkinsuuntaista poliittista tukea: Hyvinvointi-Suomi eli tuo edellä mainittu Tampereen vyöhyke, Agri-Suomi, jossa keskitytään puuntuotantoon, lihatuotantoon ja maanviljelyyn varsinkin ilmaston lämpenemisen mahdollistaessa sen paremmin, ja Luonto-Suomi, joka toimii elämysmatkailun alustana Ski-Kittilän tai Kuusamon erämaan tavoin. Kunkin vyöhykkeen infraa ja palveluita hoidetaan sille räätälöidyllä tasolla. Lapista ja Itä-Suomesta saattaisi löytyä vielä Vuotoksen jälkeenkin soveliaita allasalueita, joilla kykenisi vastaamaan Hyvinvointi-Suomen ehtymättömään energiantarpeeseen, luontoystävällisesti. Altaiden ja voimalaitosten rakentaminen olisi mutkatonta kun ei olisi ikävästi tiellä olevaa alkuasukasmassaa.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Tästä olen ihan samaa mieltä. Joskus aiemmin esittelin kolmivyöhykkeisen mallin Suomen tulevaisuudesta, jolle taitaa muuten olla vihreissäkin jonkinsuuntaista poliittista tukea: Hyvinvointi-Suomi eli tuo edellä mainittu Tampereen vyöhyke, Agri-Suomi, jossa keskitytään puuntuotantoon, lihatuotantoon ja maanviljelyyn varsinkin ilmaston lämpenemisen mahdollistaessa sen paremmin, ja Luonto-Suomi, joka toimii elämysmatkailun alustana Ski-Kittilän tai Kuusamon erämaan tavoin.

Tuo kyllä kuulostaa äkkiseltään hyvinkin järkeenkäyvältä.

Ajatusleikkinä voisi, tuohon mainitsemaasi malliin lisättynä, käyttää enemmän federalistisia elementtejä: eli vahvistaa aluehallintoa. Taitaa tosin trendi Suomessa tuon suhteen olla juuri päinvastainen, eli väliportaan hallintoa pyritään "heikentämään" entisestään. Onhan tämäkin tietenkin ihan normaalia: eihän Suomessa koskaan ole ollut federalistisia perinteitä, eikä suomalaiset ole tottuneet moniportaiseen byrokratiaan. Federalismin hyvä puoli on se, että kaukana pääkaupungista asuvat ihmiset eivät niinkään tunne olevansa "määräiltyjä" maan pääkaupungista, vaan oman maakuntansa pääkaupungista, jossa on maakunnan oma vaaleilla valittu eduskunta jne. Vahvat maakunnat (tms.) pystyisivät ehkä enemmän vaikuttamaan omaan kehitykseensä.

Vähän off-topic: Suomen väliportaan hallinto on monimutkainen ja kummallinen. Meillä on läänit, maakunnat, seutukunnat, kunnat, sairaanhoitopiirit, kihlakunnat, erilaiset kuntayhtymät, verohallinnon piirit, kirkolla seurakunnat ja hiippakunnat... luulisi, että olisi helpompi ja selkeämpi antaa eri ministeriöiden ja virastojen tehtäviä esimerkiksi maakuntien vastuulle...

EDIT: Maakunnissa (nykyisissä) on vielä se hyvä puoli, että ne kunnioittavat identiteetti- ja murrerajoja kohtuullisen hyvin. Kansan luulisi olevan kohtuullisen motivoitunut valitsemaan oman maakuntaneuvostonsa. Tämmöinen suoran demokratian malli on ollut kertaalleen jo kokeilussa: Kainuun (sattumaa tai ei) maakunnassa vuoden 2004 kunnallisvaalien yhteydessä.
 
Viimeksi muokattu:

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
Lapin matkailumarkkinoinnin tason nostoon en jaksa uskoa. Millä tempuilla se tuosta nousisi kun tähänkin saakka on vaikka mitä yritetty ja tulos on lähinnä kotikutoisen puskafarssin ja muovisen disney-kopioinnin epäpyhä ristisiitos....

Olen asunut jo jonkin aikaa poissa Suomesta, reissannut ympäri maapallon työn ja vapaa-ajan merkeissä ja itse asiassa tehnyt työtä myös turismin kehittämisen parissa, vaikkei se suoranaisesti ydinosaamistani olekaan. Tältä pohjalta - ja ennenkaikkea etäisyyttä ja perspektiiviä Suomeen saatuani - käsitys siitä, että Lappi, kuten Suomen saaristo (jota myöskään ei ole osattu tuotteistaa, myydä ja markkinoida) ovat varsin ainutlaatuisia ja kauniita paikkoja aivan maailmanlaajuisestikin.

Siitä olen ylipäätään kanssasi tismalleen samaa mieltä, miten (lapin) matkailua on tähän asti yritetty kehittää. Vatsaa vääntää kun näkee vuosikymmenia hukatut mahdollisuudet! Valtaosin todella onnetonta puuhastelua, muutamine poikkeuksineen, kuten esimerkiksi Levin/Kittilän seutu. Kunnia sinne minne se kuuluu; Levinkin nousun takana on muutama idearikas ja pystyvä ihminen, joita kaikki muut pitivät lähes hulluina (ainakin suuruuden-) heidän ensi kertaa esitellessään visioitaan.

Minä satsaisin lapin suhteen aktiivimatkailun kehittämiseen! Lapissa, kuten koko SUomessa, jossa on 80 000 järveä niitä yhdistävine jokineen, olisi ainutlaatuiset mahdollisuudet esimerkikksi erilaisten vene- ja kanoottimatkojen paljon voimakkaammalle tuotteistamiselle ja myynnille. Väitän myös, että hiihto ja hiintovaellus matkailun hyödyntämisestä ei olla vielä kuin raapaistu pintaa. Samoin erilaiset moottorikelkkasafarit. Aikanaan, kun itse kävin lapissa muutamaan otteeseen hostaamassa ulkomaalaisia vieraita, vein heidät moottorikelkkasafarille. Jokainen vieraista olivat onnesta soikeina. Vielä vuosikausienkin päästä kokemus edustaa heille jotain sellaista, joka tulee ensimmäisenä puheenaiheeksi, kun yhteydessä ollaan ja Suomesta puhutaan. Olen myös kuullut, että lapissa on ilmeisesti Euroopan parhaat edellytykset esim purjelentokoneilla lentämiselle, samoin uutena tulokkaana leijahiihdolle, jonka yhteydessä lappia arvostetaan maanpäällisenä paratiisina. Erilaiset vaellus-maastopyöräilyreitistöt voisivat niinikään myydä Eurooppaan.... Onhan näitä ideoita, joita jalostaa ja hyödyntää. Myönnän, että kesä on hyttysineen ongelma, mutta niinhän melkein kaikissa muissakin maissa ja matkakohteissa on oma low-season. Ja sen vastapainoksi kevät ja syksy ovat ainutlaatuista aikaa. keskitalvea voidaan myydä joulu- ja joulupukkiteemalla ja yrityksen ja erehdyksen avulla sitäkin ollaan käsittääkseni onnistuttu selvästi parantamaan?

Nyt täytyy muistaa, että jo 50% parannus turistivirroissa olisi aivan valtava buusti lapin elinkeinoelämälle, koska nykytaso on vielä varsin vaatimaton. Käsittääkseni vuotuiset matkailijamäärät lapissa (kirjatut yöpymiset - tässä mukana myös Suomalaiset matkailijat) ovat erittäin hataran muistini mukaan alle miljoona yöpymistä vuodessa. Esimerkiksi Itävallassa - joka on Euroopassa ns. aktiivimatkailun ykköskohde - vastaava luku on monikymmenkertainen. (tämä ulkomuistista, en löytänyt tarkkoja lukuja pikaisella googletuksella...). Joka tapauksessa Lapin matkailijoiden lukumäärä on vielä kovin vaatimaton. En sano, että Lapilla olisi mahdollisuuksia päästä Itävallan lukuihin, lähellekään, mutta siihen uskon, että merkittävästi matkailijoiden lukumäärää voidaan Lapissa vielä kasvattaa. Edelleen on syytä muistaa, että kyseessä on reilusti alle 200 000 asukkaan lääni (joista niistäkin 70% elää joko Rovaniemellä tai Kemi-Tornio alueen kasvukeskuksissa, jolloin jo 100 000 vuotuisen matkailijan kasvumäärällä on selvä vaikutus alueen talouteen, puhumattakaan mikäli matkailun osuus kasvaisi esimerkiksi puolella, mitä edelleen pidän realistisena varsin vaatimattomasta lähtötasosta johtuen. Matkailuteollisuus on maailman nopeimmin kasva teollisuudenala globaalisti!

BitterX:lle pääkaupungin muutoksesta esimerkiksi Tampereelle; Kyllä se mielestäni olisi iso buusti laajemmaltikin, mikäli Tampere kasvaisi esimerkiksi sadalla tuhannella (välillinen vaikutus) valtionhallinnon ja ministeriöiden sinne siirtyessä. Koko Suomea se hyödyntäisi siinä mielessä - kuten nimimerkki Yläpesä jo totesi - että "säteilevä vaikutus oli laajempi kuin esimerkiksi Turun osalta. Sinänsä minulle olisi se ja sama, vaikka pääkaupunki oli Turku, tai vaikkapa Oulu (tosin Oulu on logistisesti liian kaukana ruuhkasuomesta). Kommentin kärki oli juuri siinä, kuten ymmärsitkin, että hajauttamalla saataisiin luotua kaksi vetovoimaista keskusta. Hienoa kuulla, että Hämeenlinnassa on lähdetty kehittämään kaupungin ja talousalueen vetovoimaa juuri noin kuvailemallasi tavalla! En ollut tästä tietoinen, koska häpeäkseni on tunnustettava, että 70% Suomen "uutis-seurannasta" keskittyy allekirjoittaneella Jatkoaikaan... Hiukan on jo päässyt tippumaan kärryiltä muustakin, kuin Matti Vanhasen naisseikkailuista...
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Olen asunut jo jonkin aikaa poissa Suomesta, reissannut ympäri maapallon työn ja vapaa-ajan merkeissä ja itse asiassa tehnyt työtä myös turismin kehittämisen parissa, vaikkei se suoranaisesti ydinosaamistani olekaan. Tältä pohjalta - ja ennenkaikkea etäisyyttä ja perspektiiviä Suomeen saatuani - käsitys siitä, että Lappi, kuten Suomen saaristo (jota myöskään ei ole osattu tuotteistaa, myydä ja markkinoida) ovat varsin ainutlaatuisia ja kauniita paikkoja aivan maailmanlaajuisestikin.

...

BitterX:lle pääkaupungin muutoksesta esimerkiksi Tampereelle; Kyllä se mielestäni olisi iso buusti laajemmaltikin, mikäli Tampere kasvaisi esimerkiksi sadalla tuhannella (välillinen vaikutus) valtionhallinnon ja ministeriöiden sinne siirtyessä. Koko Suomea se hyödyntäisi siinä mielessä - kuten nimimerkki Yläpesä jo totesi - että "säteilevä vaikutus oli laajempi kuin esimerkiksi Turun osalta. Sinänsä minulle olisi se ja sama, vaikka pääkaupunki oli Turku, tai vaikkapa Oulu (tosin Oulu on logistisesti liian kaukana ruuhkasuomesta).

Itse asun myöskin ulkomailla, nimenomaan Itävallan Tirolissa. Tiroli on maailman tärkeimpiä matkailualueita. Täällä on tullut nähtyä läheltä, mitä tuo matkailu parhaimmillaan, ja myös pahimmillaan, tuo. Alue on todellisen massaturismin kohde. Toinen asia, mitä ulkomailla asuessa on tullut huomattua on se, kuinka ainutlaatuisia ja luonnonkauniita alueita Suomessa on - niitä ilmeisesti oppii kunnolla arvostamaan vasta, kun on pois Suomesta. Noiden Prof. Puckin mainitsemien alueiden lisäksi mainitsisisin vielä Järvi-Suomen. Massaturismin kohteita niistä ei varmaankaan koskaan tule, mikä on hyvä vaan, mutta käyttämätöntä matkailupotentiaalia on aivan hurjasti. Matkailujohtaminen on kuitenkin taitolaji: esimerkiksi täkäläisillä on siitä vuosikymmenien kokemus. Suomesta tuo kokemus puuttuu lähes kokonaan: siksi viittasin yhdessä viestissäni siihen, että Pohjois- ja Itä-Suomen korkeakoulujen olisi panostettava matkailun osaamiskeskittymien perustamiseen ja/tai kehittämiseen. Se tosiaan kirpaisee, kun katsoo, mitä mahdollisuuksia nuo alueet ja Suomi kokonaisuudessan ovat jättäneet käyttämättä.

***

Olen kuullut, että jos Viipuri yhä kuuluisi Suomeen, olisivat Helsinki ja varsinkin Tampere huomattavasti pienempiä. Varsinkin Tampereen merkitys olisi paljon vähäisempi. Eli se mitä toinen saa, on Suomessa toiselta pois. Tampereen kasvaessa 100 000 asukkaalla muutama muu alue pienenisi. Voihan sillä ollakin jotain vaikutusta, jos pääkaupunki sijaitsisi Sisä-Suomessa - varmaankin tuotakin asiaa joku on tutkinut tarkemmin.

Taitaa joka tapauksessa olla epärealistinen skenaario. Enemmänkin toivoisin, että kuntien ja osittain myös valtion tehtäviä siirrettäisiin maakunnille ja maakuntaneuvostot valittaisiin suoran demokratian kautta. Näin ehkä saataisiin vähennettyä epätehokasta kuntien välistä riitelyä koskien kuntaliitoksia ja resursseja saataisiin kohdennettua tuottavammin. Lisäksi maakunnat, joiden kunnilla joka tapauksessa on yhteinen ongelma, pystyisivät tehokkaammin yhteisesti - eikä jokainen käpykylä itsenäisesti ja toistensa kanssa riidellen - pyrkimään kehitystoimenpiteisiin.
 
Viimeksi muokattu:

LuKi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, LuKi-82
Miksi kenenkään maalla asumista tulisi tukea? Yllä oli viesti uutisesta, että joihinkin osiin ei saada hammaslääkäreitä. Lääkäreille on tarvinnut maksaa isoja peruspalkkoja jo pitkään. Julkista liikennettä tai bensan hintaa pitäisi subventoitada. Ei sen niin pidä mennä. Jokainen valitsee oman asuinpaikkansa. Jos haluaa asua kunnostetussa rintamamiestalossa, 30km lähimmältä kaupalta kahdella dieselillä edestakaisin suhaten, niin sitten maksaa ne bensaverot ja 30 äyriä kunnallisveroa. Järkyttävän sosialistista ajattelua, että pitäisi tukea joidenkin asumisia. Jos kunnan eläkeläispitoisuus lähentelee 50%, niin on aika selvää, että kyse on tekohengityksestä. Poislukien ne, jotka saavat osakseen Yläpesän kuvaileman lottovoiton eli kaivoksen tms.

Kaikki verotukselliset päätökset ovat poliittisia. En ymmärrä, mitä sosialistista siinä on, että Suomen olosuhteisiin kohtuuton polttoainevero poistettaisiin. Tavallinen alv-riittää, koska kyseessä ei ole ylellisyyshyödyke.
 
Viimeksi muokattu:

FreezingHell

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kaikki verotukselliset päätökset ovat poliittisia. En ymmärrä, mitä sosialistista siinä on, että Suomen olosuhteisiin kohtuuton polttoainevero poistettaisiin. Tavallinen alv-riittää, koska kyseessä ei ole ylellisyyshyödyke.
Luonnollisesti ne ovat, koska kaikki poliittiset päätökset tuppaavat olemaan poliittisia päätöksiä. En ole ottanut mitenkään ihmeemmin kantaa bensaverotukseen. Mielipiteeni siitä ei liity mitenkään tähän keskusteluun. Bensaverotus oli tässä esillä esimerkinomaisesti, koska sen alentamista usein vaaditaan tässä yhteydessä.Sanoin ainoastaan, että liikkumista, kuten ei mitään muutakaan, ei pidä subventoida sen takia, että tuettaisiin joidenkin haluja asua korvessa. Se on sosialistista.
 

Black Adder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, The Original Six
...Sanoin ainoastaan, että liikkumista, kuten ei mitään muutakaan, ei pidä subventoida sen takia, että tuettaisiin joidenkin haluja asua korvessa. Se on sosialistista.
Sosialismin teoriasta sen enemmän väittelemättä totean vain, että sosialismin ihannemaa Neuvostoliitossa ei juurikaan annettu mahdollisuuksia päättää siitä missä asui vaan valtiojohtoisesti ihmismassoja siirrettiin milloin mihinkin asumaan (Kostamus esim.). Sitäpaitsi sosialismin kannatus on ollut aina vankempaa kaupungeissa kuin maaseudulla. Itse aiheeseenhan noilla asioilla ei ole mitään kytköstä, muttei kai ole sosialismillakaan?
 

FreezingHell

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Sosialismin teoriasta sen enemmän väittelemättä totean vain, että sosialismin ihannemaa Neuvostoliitossa ei juurikaan annettu mahdollisuuksia päättää siitä missä asui vaan valtiojohtoisesti ihmismassoja siirrettiin milloin mihinkin asumaan (Kostamus esim.). Sitäpaitsi sosialismin kannatus on ollut aina vankempaa kaupungeissa kuin maaseudulla. Itse aiheeseenhan noilla asioilla ei ole mitään kytköstä, muttei kai ole sosialismillakaan?
Eipä annettukaan, ts. valtio puuttui hyvinkin voimaakkaasti asuinpaikan valitsemiseen. Aivan kuten, jos valtio subventoi tiettyjä asumisratkaisuja, pienemmässä mittakaavassa toki. Juuri tämän eron takia käytinkin sanaa sosialistista, enkä sosialismia. Mahdollisuuksien mukaan markkinatalouteen pyrkivän sekatalousvaltion tulisi käyttää tämänkaltaisia keinoja mahdollisimman säästeliäästi. Eli sosialistiset piirteet liittyvät hyvinkin kiinteästi valtion subventioasioihin, voisi jopa sanoa, että väistämättä. Sosialismin kannatusalueet sen sijaan eivät taida ihan hirveästi liittyä. Hieno pointti toki tuoda esiin.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Palataanpa tähänkin, näin sopivasti kuntavaalien aattona.

Pohjoisesta väki vähentynyt yli kolmanneksen (YLE)

"Itä-Lappi on menettänyt väestöstään peräti 40 prosenttia, Kehys-Kainuu, Koillis-Savo ja Pielisen Karjala kolmanneksen.

- Kun muuttoliike sekä syntyvyyden ja kuolleisuuden suhde kerran kääntää suunnan useaksi vuoden alaspäin, sitä on hyvin vaikea muuttaa, toteaa Suomen kulttuurirahaston rahoituksella työskentelevä väestötutkija Timo Aro."

Lähtenyt väki on oletettavasti ollut sitä toimintakykyisintä ainesta, joten alueiden kokeman menetys on prosenttilukuja suurempi. Eipä taida etätyöt kuitenkaan olla se viisastenkivi jolla nuo periferiat pelastuvat.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tuhansien ihmisten lähtö kourii Itä-Lappia | Yle Uutiset | yle.fi

"Itä-Lapissa mietetään keinoja väestökadon pysäyttämiseksi. Viimeisten kymmenen vuoden aikana jo yli 6 000 ihmistä on jättänyt Itä-Lapin. Jos Itä-Lapissa julkinen sektori ja elinkeinoelämä jatkavat surkastumistaan, niin pian lähtevät loputkin ihmiset, sanoo Itä-Lapin kuntayhtymän kehittämispäällikkö Heikki Onnela."

Mitähän mahtaa Itä-Lapin projektikoordinaattorit tarjota nykymatkailijoille täkynä, joka erottaa tämän kolkan kaikista muista yhtälailla palvelujaan terästävistä matkailukohteista?

"Kehittämispäällikkö Heikki Onnela ei halua edes uskoa, että käännettä parempaan ei tapahtuisi - sellaista, että ihmiset mieluummin tulevat Itä-Lappiin kuin sieltä lähtevät.

- Pakkohan se on. Muutenhan tämä alue näivettyy ihan kokonaan."

Ei se pelkkä usko nyt riitä.
 

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
Koska Suomessa ei osata ja aluetta pidetään taakkana, niin myydään Lappi kiinalaisille, vaikka muodollista sadan miljardin euron korvausta vastaan. Ne heput eivät duunin tekoa ja yrittämistä pelkää, ei jäisi marjaakaan poimimatta tai kiveäkään kääntämättä koko lapista. Jo kymmenen vuoden kuluttua siellä asuisi 50 miljoonaa kinuskia ja ne peijakkaat saisivat senkin paikan tuottamaan, jopa menestymään. Sata miljoonaa kiinalaista vuodessa kävisi ihastelemassa revontulia, puolet lapista olisi kaivettu helwetin isoksi montuksi, kun luonnonmateriaalia raahattaisiin Kiinaan sitä vauhtia, että Kemi-Tornion satamat olisivat pian koko Euroopan suurin satamakeskittymä. Vieressä sijaitsisivat jo valmiiksi terästehtaat, josta riittäisi raaka-ainetta tehdä kiinaan autoja, joilla tukkia kymmenkaistaiset moottoritiet. Mitäs tässä itse yrittämään, kun ei osata ja paskat on jo housuissa! Ehkä sieltä tippuisi hiukan muruja pöydän alle todelliseen Suomeenkin, pahkinäsaaren rauhan aikaisten rajojen sisäpuolelle. Vaikka samapa se olisi sekin paska myydä pois! Parempi kun ei oltaisi koskaan edes itsenäistytty!
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kolmasosa Suomen kunnista imee kaikki muuttajat

Suomen suurimpien kaupunkien taakse jää iso kaistale maata, jonne juuri kukaan ei halua muuttaa. Kaksi kuntaa kolmesta on muuttotappion aluetta. Isot kaupungit houkuttelevat mutta maaseutu autioituu entisestään.

– Suomen kaupungistumisaste on 70 prosenttia. Ruotsissa se on 85. Se tarkoittaa, että Suomessa on vielä puoli miljoonaa, jopa 600000 muuttajaa, jotka hakeutuvat maaseudulta suurille tai keskisuurille kaupunkialueille, laskee Aro.​

http://yle.fi/uutiset/kolmasosa_suomen_kunnista_imee_kaikki_muuttajat/7423244

Vanhenevan väestön osalta syrjäseuduilla tilanne voi olla hyvinkin kohtalokas, kun sitä varallisuutta, jota on asuntoon säästetty ei ehkä olekaan realisoitavaksi sillä tavalla kun on ajateltu, Helsingin Yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sanoo.

Moni suomalainen vanha omakotitalo saattaa osoittautua lähitulevaisuudessa lähes täysin arvottomaksi. Kiihtyvä kaupunkeihin muutto on hyydyttänyt omakotitalokauppaa varsinkin syrjäseuduilla ja joidenkin asuntojen vakuusarvo on jo nyt nolla. Asiantuntijoiden mukaan tilanne voi olla etenkin ikääntyville ihmisille kohtalokas.​

http://yle.fi/uutiset/moni_vanha_om...__henkilokohtaisia_tragedioita_edessa/7233659

Jos ei palveluiden loppuminen ole vielä säikytellyt ihmisiä niin luultavasti tuo rintamamiesrötiskön arvottomaksi jäämisellä pelottelu lienee hätistellyt viimeisetkin liikkumiskykyiset ihmiset itä- ja pohjoisrajan peräkylistä. Koko Suomi kutistuu vääjäämättä ja jäljelle jää kasvukeskusten Go-Go-Suomi.
 

Byvajet

Jäsen
Koko Suomi kutistuu vääjäämättä ja jäljelle jää kasvukeskusten Go-Go-Suomi.


Voi olla. Kaupunkien työttömyys on kuitenkin korkea ja asumiskustannukset etenkin pääkaupunkiseudulla kohtuuttomat. Voineekin olettaa, että jos tilanne ei muutu, kaupunkien vetovoima laimenee. Mahdollista on jopa se, että poliittisin päätöksin ihmisiä ruvetaan ajamaan pois kalliista kaupungeista. Sossutuen kasvuluvut ovat raflaavia. Ne kertovat sen, että sen enempää kaikki palkat kuin tuetkaan eivät enää riitä kaupungeissa asumiseen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös