”Kolkassa synkeän syntymämaan” – eli pidetään koko Suomi elinvoimaisena

[benicio]

Tuosta kuka elättää kenet vertailusta olisikin kiva tietää lisää. Kaupungeissa kuitenkin paljon mm pelkästään tuilla eläviä, opiskelijoita ym. Kaupunkeihin maksettavat asumistuet ja maataloustuet ovat samaa kokoluokkaa, muistaakseni. Sitä voi sitten miettiä, kumpi tuki hyödyllisempi vai onko kumpikaan. @Konsta Kepuli

Sinänsä tämä keskustelu on aika huvittavaa, koska Suomi on kaikista EU-maista lähimpänä EU:n keskiarvoa väestönjakautumisessa maaseutu-taajama-kaupunki. Suomi on siis maailman tiheimmin asutun maanosan keskiarvossa.
Toki jokainen voi tarkoittaa kaupungeilla ja maaseudulla eri asioita. Jos kaikenmaailman Joensuut tai Oulut lasketaan kaupungeiksi niin suomalaisista aivan ehdoton enemmistö jo asuu kaupungeissa tai niiden vaikutusalueella, eli käytännössä käy kaupungeissa töissä ja harrastuksissa ja saa siten niistä ne tehokkaasti tuotetut samat palvelut kuin onnettomat kerrostaloasujat. @Walrus21 Jos syrjäseuduilla sitten tarkoittaa sitä kansanosaa, joka ei asu kaupunkien vaikutusalueella, ja vähentää siitä sitten ne jotka ovat hyödyksi kansantaloudelle, niin jäljelle jää kokonaisuuden kannalta varsin vähäpätöinen porukka, uskoisin.

 

[El Gordo]

Helsinkiin ei ainakaan tule ketään kannustaa asumaan. Kertoohan jo nuo asuntohinnat että täyttä rupeaa olemaan. Saa sinne mennä jos välttämättä haluaa mutta omalla kustannuksella.

Mieluummin ehkä kannustetaan muuttamista pienempiin kasvukeskuksiin, joihin vielä mahtuu. Ja väljemmän kaupunkirakenteen vuoksi työmatkatkin sujuu murto-osassa siitä mitä Helsingissä. Asunnot on halvempia jne.

 

[El Gordo]

Jos ja kun kaupungit maksavat maaseudulle tukea valtio-osuuksien muodossa miljardeja euroja (jonka lisäksi sitten maatalouden tuet), niin en lukitsisi vastausta että kaikki elävät tuilla sanalla tavalla.

Jossain tehdään tuottavaa työtä pienellä palkalla, toisaalla istutaan palaverissa isolla palkalla eikä saada mitään aikaan. Nämä elätyshommat on aina monimutkaisempia kuin päältä päin luulisi.

Kautta historianhan se on ollut niin, että ympäröivistä maakunnista rikkaudet imetään pääkaupunkiin, jossa ne muunnetaan hallintopalatseiksi ja valtaapitävien monumenteiksi.

 

[benicio]

Jos ja kun kaupungit maksavat maaseudulle tukea valtio-osuuksien muodossa miljardeja euroja (jonka lisäksi sitten maatalouden tuet), niin en lukitsisi vastausta että kaikki elävät tuilla sanalla tavalla.

Onko valtionosuuksissa siis useamman miljardin epäsuhta per asukas, maaseudun ja kaupunkien välillä? Kuulostaa aika rajulta. Sen muistan että sata pienintä kuntaa sai valtionosuuksia n 800 miljoonaa ja että asukasta kohden pienemmät kunnat saavat selvästi enemmän, mutta oliko se useampi miljardi.

 

[Walrus21]

Kaupungeissa kuitenkin paljon mm pelkästään tuilla eläviä, opiskelijoita ym.

Opiskelijat rahoittavat elämisensä pitkälti lainarahalla ja elävät köyhyysrajan alapuolella. Opiskelijat myös pääsääntöisesti valmistuttuaan siirtyvät työelämään rahoittamaan samoja palveluita. Pitäisi tarkastella koko elinkaaren kustannuksia.

Maaseutuasumisen ongelma piilee siinä, että vaaditaan jopa yhtä hyviä palveluita syrjäseuduille kuin kaupunkeihin. Valtiolle maksaa luonnollisesti enemmän, kun se joutuu subventoimaan peräkylillä asuville ihmisille perustuslain mukaisia palveluita. Asunnoista syrjäseuduilla ei kuitenkaan olla valmiita maksamaan samaa hintaa kuin asutuskeskuksissa.

Koko järjestelmä on rakennettu sen ajatuksen varaan, että minulla on oikeus muuttaa keskelle metsää ja saada silti maksuttomat lähipalvelut. Tämä ei tietenkään nykyiselläkään täysimääräisesti toteudu, vaan seurauksena on ambulanssisynnytyksiä ja muuta ikävää. Lisäksi kuntatalous on monissa pikkukunnissa aivan retuperällä, koska nuoret eivät halua jäädä paikkakunnille, joissa ei ole oikein mitään tulevaisuutta. Valtion on pakko katsoa kokonaiskuvaa ja täyttää perustuslailliset tehtävät, mikä on ongelmallista ottaen huomioon Suomen ikä- ja asutusrakenteen.

Tässä kaikessa on tietysti myös se ulottuvuus, että varakkaat muuttavat kaupunkien esikaupunkialueille tai kehyskuntiin. Sieltä käsin he sitten vaativat mm. kuntakohtaisia veroetuja (Kauniainen, Mustasaari) sekä toimivaa infraa ja palveluita, joista he tulevat aina tarvittaessa nauttimaan.

Maakuntauudistus olisi ollut hyvä steppi, mikäli se olisi toteutettu ilman kepulaista maalaisfantasiaa. Maakunnat olisi voitu luoda yliopistollisten keskussairaaloiden (5) tai laajan päivystyksen keskussairaaloiden (12) mukaisesti. Myös vaalipiirit (12) olisi ollut hyvä kompromissiratkaisu. Nyt kuitenkin päädyttiin kaikista huonoimpaan ratkaisuun, eli lisättiin kaikkia asaintuntijalausuntoja kuuntelematta määrä kahdeksaantoista. Pienimmässä maakunnassa on 69 000 asukasta ja suurimassa 1,6 miljoonaa. Ihanan kepulaista. Vero-oikeutta ei ole, joten demokraattinen prosessi on vähintäänkin sekava ja valtuuston asema kyseenalainen.

 

[Toxic Enema]

Minun kaveripiirissäni on kyllä kaikille naisia löytynyt. Jos jotkut miehet ovat niin tylsää seuraa, ettei kukaan nainen viihdy heidän seurassaan niin ei kai se ole naisten vika.

Enkö niin kirjoittanut? Minun kaveripiirissäni yksikään ei taida olla saman naisen kanssa kuin parikymppisenä. Moni remusi baareissa kolmikymppiseksi asti lähes joka viikonloppu ennen kuin löytyi pysyvämpi, jotkut vielä pidempään. Tuskin näillä nuoremmilla polvilla on sen helpompaa.

 

[benicio]

Kannattamatonta maataloutta sen sijaan en pitäisi kansantaloudellisesti järkevänä toimintana (tukea 40 000 €/vuosi per maataloudesta elävä perhe).

Hyvä viesti, johon palaan ehkäpä laajemmin myöhemmin, mutta mihin perustuu tämä laskelma, että kannattamatonta maataloutta tuetaan 40000e per maataloudesta elävä perhe?
Edit: Nyt huomasin tuon 4 miljardia maataloustukiin. Mistäs se tulee? Oma mielikuvani on 1,4 (+toinen mokoma EU-tukia joista esim mainitsemasi Ruotsikaan ei ole luopunut).

 

[Toxic Enema]

Miten se "kranttuilu" kiihdyttää ilmastonmuutosta, kun kerta lapsia syntyy huomattavasti vähemmän? Se nimenomaan tarkoittaa sitä, että ilmastokuorma vähenee.

Ei taida Suomen väestökadolla olla ilmastonmuutoksen torjuntaan mitään vaikutusta, niin kauan kuin väestöräjähdys tapahtuu Aasiassa ja Afrikassa. Thai-vaimot haluavat käydä ajoittain myös kotimaassaan, josta aiheutuu hiilijalanjälkeä. Lisäksi Suomen asuntokanta on rakennettu 5,5 miljoonalle ihmiselle. Jos väestö vähenee, asunnot täytyy joka tapauksessa lämmittää talvisin, ettei putket jäädy ja tule vesivahinkoja.

 

[Toxic Enema]

Pitäisikö Mari Pudaksen mennä jonkun puutteessa elävän Thaimaasta vaimoa haikailevan peräkammarin pojan puolisoksi jotta ilmasto pelastuisi?

Miks tähän muuten se kaikista pahin vaihtoehto otetaan esimerkiksi? Jännitystä ja vaaran tunnetta tarjoamaton, rillipäinen, unelmavävy, nörtti-insinööri ei käy?

Yksi asia mykisti kongolaisen Bellen, 35, kun hän astui suomalaiseen bussiin – Jarnon, 40, kanssa kulttuurierot eivät haittaa Tässäkin on tainnut yksi suomalainen tylsimys löytää onnensa ulkomailta.

Tämä teksti luultavasti saisi kotimaiset Moilaset ja Istalat takajaloilleen:

Minulle sanottiin, että kun menet naimisiin, aviomiehesi pitää sinusta huolta kuin isäsi. Samalla hän on kuin paras kaverisi ja ensimmäinen lapsesi, jota pitää hoitaa, Belle kuvailee.

 

[Walrus21]

Ei taida Suomen väestökadolla olla ilmastonmuutoksen torjuntaan mitään vaikutusta, niin kauan kuin väestöräjähdys tapahtuu Aasiassa ja Afrikassa. Thai-vaimot haluavat käydä ajoittain myös kotimaassaan, josta aiheutuu hiilijalanjälkeä. Lisäksi Suomen asuntokanta on rakennettu 5,5 miljoonalle ihmiselle. Jos väestö vähenee, asunnot täytyy joka tapauksessa lämmittää talvisin, ettei putket jäädy ja tule vesivahinkoja.

Jännä että kuitenkin sovellat samaa logiikkaa toiseen suuntaan, eli suomalaisten tai thaimaalaisten lentomatkailuun.

 

[Toxic Enema]

Öö. Onko sillä eroa hiilijalanjälkeen, lennetäänkö Thaimaasta Suomeen vai Suomesta Thaimaahan? Nyt kyllä missasin pointin rajallisella luetunymmärtämisen taidollani. Suomi-thai-liitot aiheuttanevat paljon ylimääräistä pitkää lentomatkailua Finnairin kuppavuorolla. Myös sukulaiset lentelevät esim. häihin sieltä päin. Nekin voivat jopa poiketa suomalaisista häistä, kun sulhasen ei tarvitse murjottaa kuten Irwinin aikoinaan lauloi. Voisin kuvitella, että raju ryyppääminen häissä ei kuulu kulttuuriin.

 

[benicio]

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Maataloustuki
Suurempiakin arvioita kokonaistuesta tälle elinkeinolle on esitetty.

Vähän vanha (ja tarkoitushakuinen&tarkoitukseen soveltumaton) lähde? Onko esim tullimuurit tuki nimenomaan ja vain suomalaiselle maataloudelle, ei muulle (vaikkapa kaupunkien) teollisuudelle tai vaikka sille Ruotsin maataloudelle?
Ja mistä se kannattamattoman maatalouden tukimäärä oli laskettu?

 

[benicio]

Wikipedia soveltumaton?

Se oli joku 2009 lehtijuttu, älä ny viitti. Tuo luku on varmaankin kasvanut kymmenessä vuodessa, ei siinä mitään. Mutta tunnuslukuna se ei ole minusta hyvä tähän keskusteluun. Ja nykyiset stagnaattiset maataloustuet on perseestä, ei siinä mitään.

 

[Remy Martin]

En ole ajatellut asiaa viihde edellä. Eikös ensin kannata hoitaa perusasiat eli taloudelliset resurssit kuntoon ja vasta sen jälkeen pohtia Rodoksen matkaa?
Kerrostalolähiöissä asuu jo nyt paljon ihmisiä, jotka eivät viihdy siellä. Viihtyvyyttä ei lisää se, kun joutuu olemaan maksumiehenä maalaisidyllistä nauttiville.

Kyllä mielestäni henkinen hyvinvointi on yksi tärkeimmistä perusasioista, ellei tärkein. Tulonjakosysteemi ei varmaankaan ole niin hyvä ja oikeudenmukainen kuin se voisi olla, mutta en usko sen olevan pääsyy kerrostalölähiöiden pahoinvointiin.

Itse syrjässä asuvana en näe ongelmaa siinä että palvelut ovat kymmenien kilometrien päässä. Mutta näen ongelmana autoilun kohtuuttoman kalleuden, ja ne rahat eivät mene edes tiestön kunnossapitoon. Eikä se teiden hoitamattomuuskaan niin haittaisi mikäli ei joutuisi maksamaan ihan älyttömästi veroja sellaisesta autosta millä pääsee huonommallakin kinttupolulla.

 

[Hatchetman]

Kautta historianhan se on ollut niin, että ympäröivistä maakunnista rikkaudet imetään pääkaupunkiin, jossa ne muunnetaan hallintopalatseiksi ja valtaapitävien monumenteiksi.

Uudellamaalla siis asuu 29,5% suomalaisista, mutta maksavat noin puolet, 31 miljardia valtion 61 miljardin verokertymästä. Ja Uusimaahan on iso alue, valtaosan tuostakin maksavat helsinkiläiset ja espoolaiset.

Eli tässä tapauksessa se raha kyllä virtaa toiseen suuntaan. Ja varsin vuolaasti.

 

[Zamboni]

Telaketju kolisee nyt hieman ylikierroksilla tässä maataloustukiasiassa. Minuutin gookkelin käytöllä löytyy hieman suuntaa-antavammat luvut. Lisäksi tässä tukihaarassa on eroteltava kansalliset tuet ja EU-tuet. Ensinmainittu menee Suomen omasta budjetista ja jälkimmäisen osuus on sitä parempi, mitä suuremmaksi se vain saadaan, sillä ne ovat niitä euroja, jotka valuvat Brysselin pääkonttorilta takaisin tänne rajojen sisäpuolelle.

No ne luvut sitten:
Suomen maksamat kansalliset tuet vuonna 2018 ovat budjetissa 325 miljoonaa euroa. Linkki maa ja metsätalousministeriön sivuille.
Hallitus vahvisti vuoden 2018 keskeiset kansalliset maataloustuet

Yhteensä tukia maksettiin edellisvuonna 1,99 miljardia sis. siis kansalliset ja EU-tuet. Linkki kauppalehteen.
Maataloustukia maksettiin viime vuonna 1,99 miljardia euroa

Ja sitten vielä vertailu sinne asumistukiin, joka kertoo että tasoissa ollaan. Linkki Helsingin uutisiin elokuulta 2018
Asumistukien määrä rikkoi 2 miljardin rajan ja ylitti maataloustuen – ja siitäkös keskustelu alkoi

 

[dana77]

Onko valtionosuuksissa siis useamman miljardin epäsuhta per asukas, maaseudun ja kaupunkien välillä? Kuulostaa aika rajulta. Sen muistan että sata pienintä kuntaa sai valtionosuuksia n 800 miljoonaa ja että asukasta kohden pienemmät kunnat saavat selvästi enemmän, mutta oliko se useampi miljardi.

ei varmasti ole miljardeja per asukas, vaan yhteensä. Valtionosuuksien tasauksessa 300 kunnasta 30 on maksajia ja 270 saajia. 1,4 miljardia olivat saajien yhteenlasketut tasaukset:
https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/talous/valtionosuudet/valtionosuudet-vuonna-2018
Tuo antaa tilanteesta myös aika karun kuvan:
Twitter

Kuitenkin tämäkin on kokonaisuudesta vain pieni osa. Osmo Soininvaara sanoo, että Kelan maksut ovat vielä isompi tulojen tasausmenetelmä ja sen lisäksi tiehankkeet, mainitut maataloustuet sekä erilaiset laajakaistojen ja postien kiinteät postimaksut tarkoittavat syrjäseutujen subventointia. Ei ehkä kymmeneen miljardiin päästä per vuosi, mutta ei varmasti kauas jäädäkään.

Mikään asumistukisysteemi ei kaikessa järjettömyydessäkään tätä tasaa, sillä kuten todettua, niin uudeltamaalta kerätään veroista niin iso osuus että he isoimman osan myös kustannuksista kantavat itse.

 

[benicio]

1,4 miljardia olivat saajien yhteenlasketut tasaukset:
.

Tuo ei ole "miljardeja", mutta noista exceleistähän pystyy pyörittelemään miten haluaa. Vedin kokeiluna maaseudun rajan alle 30 000 asukkaan kuntiin. Asukkaita on aika tarkkaan kaksi miljoonaa. Nämä kunnat saavat n 1,6 miljardia enemmän kuin koko Suomen keskiarvon mukaan saisivat, ja n 2,5 miljardia enemmän kuin yli 30 000 asukkaan kunnat saavat keskiarvonsa mukaan. Eli vastauksena omaan kysymykseeni, on useamman miljardin epäsuhta maaseudun ja kaupunkien välillä. Muistakaa äänestää.

 

[Sanainen arkku]

Mitähän tällä syntyvyydellä oikeasti tapahtuu Suomen taloudelle noin 20 vuoden päästä. Bruttokansantuote, siis talouskasvu, kum perustuu väkilukuun. Meillä on ollut pari miinusmerkkustä vuotta pariinkymmeneen vuoteen ja nekin ovat olleet vaikuttavuudeltaan pitkäkestoisia. Mitä sitten kun eletään koko ajan miinuskasvulla? Mamu-invaasio lienee ainoa vaihtoehto tilanteen peladtamiseksi, kun mikään ei viittaa "synnytystalkoiden" alkamiseen. Suomen taloutta ei voine verrata Latviaan ja Liettuaan, jotka ovat menettäneet neljänneksen väestöstään EU-jäsenyyden myötä. Talous on kasvanut matalan lähtötadon takia siitä huolimatta ja koulutettu emigroitunut väestö lähettää rahaa kotimaahankin. Taitaa olla, että tulevan kriisin laajuutta ei vielä edes ymmärretä, vaikka siitä puhutaakin. Pakollisena miesasiana, toimittaja Mari Pudas oli toki Perjantai-ohjelmassa kertomassa, että koulutettua +30-vuotiasta kaupungissa asuvaa seinäkiipeilevää ja elämäntapakuntoilevaa vapaaehtoisti sinkkua ja lapsetonta naista ei saa osoittaa sormella synnyttämään maahan uusia veronmaksajia.

Tarvitsemme maahanmuuttoa paljon. Naisten maahanmuuttoa aivan erityisesti, koska kantisnaiset eivät juurikaan ole orientoitumassa äitiyteen. Valtion pitäisi palkata skoutteja jotka houkuttelisivat maahamme oikeanlaista maahanmuuttajistoa. Heille suoraan kielikurssit, asunto ja koulutuspaikka järkevältä alalta sellaiselta alueelta jossa se voitaisiin toteuttaa fiksuin kustannuksin. Esimerkkinä Savonlinna.

 

[Sanainen arkku]

Eli kaikki suomalaiset elävät tukien varassa. Tiedoksi kaikille suomalaisille.

Kaikki (100%) lienee liioittelua, mutta kyllä maksuton (vähämaksuinen) koulutus esimerkiksi on melkoisen muhkea tukitoimi joka koskettaa valtavaa joukkoa suomalaisista.

 

[benicio]

Kaikki (100%) lienee liioittelua, mutta kyllä maksuton (vähämaksuinen) koulutus esimerkiksi on melkoisen muhkea tukitoimi joka koskettaa valtavaa joukkoa suomalaisista.

Jossain 35-45 ikävuoden tienoilla kai pää nousee pinnalla (vai menee pinnan alle), eli on maksanut omat velkansa valtiolle ja alkaa maksella muidenkin velkoja, sen 15-20 vuotta kun työelämässä vielä on. Riippuu syntymävuodesta. Eläkkeellä tietysti taas käppyrä kääntyy, ja jos elää yli ~85-vuotiaaksi, niin tulee jäämään velkaa.
Katso, mitä maksat yhteiskunnalle!
En ota mitään vastuuta lähteestä.

 

[Sanainen arkku]

Jossain 35-45 ikävuoden tienoilla kai pää nousee pinnalla (vai menee pinnan alle), eli on maksanut omat velkansa valtiolle ja alkaa maksella muidenkin velkoja, sen 15-20 vuotta kun työelämässä vielä on. Riippuu syntymävuodesta. Eläkkeellä tietysti taas käppyrä kääntyy, ja jos elää yli ~85-vuotiaaksi, niin tulee jäämään velkaa.
Katso, mitä maksat yhteiskunnalle!
En ota mitään vastuuta lähteestä.

Toki tuohon aktiivi-ikään mahtuu kelle lasten päivähoidon subventointia kymppitonneilla / lapsi, kelle työnantajan saamia tukia jotka mahdollistavat palkan tai kuten minulla 200k€ syöpähoidot 99,5% yhteiskunnan kukkarosta.

 

[PataJaska]

Karu ennuste: Maakuntien tyhjeneminen kiihtyy - yli kolmasosa suomalaisista asuu kohta Uudellamaalla, Kainuussa vain 1 %

Synkeät, mutta samansuuntaiset, ennusteet jatkuvat kun tarkastellaan alueiden kehittymistä. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua Suomessa olisi siis enää vain kolme maakuntaa joissa väkimäärä kasvaa, jopa Oulun seudut, Kuopion seudut sun muut ovat silloin pudonneet pelistä pois. Ja näistäkin kolmesta siis Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat tuossa vaiheessa plussalla vain aivan hiukan. Sellainen salakavala hyötyjä on Kanta-Häme, joka jää noiden maakuntien muodostaman ns. kasvukolmion sisään, vaikka sielläkin reaalinen väkimäärä siis kuitenkin vähenee. Kainuun väkiluku taas on ennusteessa 60 000 henkeä, joka tekee siis karkeasti kolme ihmistä per neliökilometri. Korpimaata siis ainakin riittää kaikille, ei tarvitse riidellä :D tiedä sitten onko pudotus reaalisesti miten dramaattinen, koska Kainuun väkiluku on nytkin vain hieman yli 70 000 ihmistä

Tämä kaikkihan vain tukee sitä, mitä muistan lukeneeni jo joitain vuosia sitten. Eräs työelämän tutkimuksen professori sanoi, että siinä 2030- ja/tai 2040-luvuilla ollaan käytännössä tilanteessa, jossa noin 80% Suomen työpaikoista on juurikin tuon mainitun edellä mainitun kasvukolmion sisällä. Sitä sopii miettiä, mitä muulle maalle tuossa skenaariossa sitten enää jää..

Eiköhän siis muuteta koko porukka Forssaan? Se on nimittäin maantieteellisesti täsmälleen tuon kasvukolmion keskellä :D

 

[Mauri-Antero]

Eiköhän siis muuteta koko porukka Forssaan? Se on nimittäin maantieteellisesti täsmälleen tuon kasvukolmion keskellä :D

Niinhän sitä voisi kuvitella, mutta suosittelen jatkossakin ajamaan ohi. Tuota kasvukolmion keskustaa on jauhettu aina Helsingin Sanomia myöten, sekä kaupungin juhlapuheissa, kun yritetään epätoivoisesti saada lisää asukkaita Forssaan. Samalla kuitenkin unohdetaan, kuinka itse omat päättäjät ovat näivettäneet omaa paikkakuntaa, kun kehityksen sijaan ollaan vaan lyöty jarrua. Nyt siellä on jo oikein Lintonen toisessa polvessa tuhoamassa kylää.

Kirsikkana kakun päällä vielä puuttuva junayhteys. Ihmisiä voisi hyvin houkutellakin halvemmalla asumisellä ja hyvillä junayhteyksillä työpaikoille isompiin kaupunkeihin, jotka ovat kaikki lähellä. Forssa on oikea hukattujen mahdollisuuksien kaupunki, jolle lankeaa kokoajan isompi väliinputoajan rooli.

 

[Anssi #5]

Synkeät, mutta samansuuntaiset, ennusteet jatkuvat kun tarkastellaan alueiden kehittymistä.

Ei synkeät, vaan valoisat. Ei sillä, että syrjäseuduilla asumisessa mitään vikaa tai väärää sinänsä olisi. Ihmisten pitää asua siellä, missä haluavat. Nyt tuossa vain toimitaan väärin ja typerästi, kun menestyviltä alueilta lapioidaan rahaa näivettyville. Vähän kuin pidettäisiin väkisin hengissä uittomiesten ja puhelinkeskusten hoitajien töitä.

Kun syrjäseudut näivettyvät, näivettyy myös kepu. Ja siitähän seuraa vain ja ainoastaan hyvää. Hyvinvointivaltion rahoituskin helpottuu, kun muut puolueet hoitavat homman ja lopettavat resurssien haaskaamisen maaseudun ja kepulaisten pohjattomiin laareihin ja taskuihin.