”Kolkassa synkeän syntymämaan” – eli pidetään koko Suomi elinvoimaisena

[dana77]

En kyllä ymmärrä miten muut veronmaksajat valinnan maksavat tuossakaan tapauksessa. Kyse on kuitenkin verovähennyksestä, ei mistään "ilmaisesta rahasta". Lisäksi ostamalla halvemman asunnon, saattaa heillä jäädä rahaa enemmän muuhun käyttöön. Parhaimmassa tapauksessa (valtion kannalta) ylimääräinen raha käytetään kotimaisiin palveluihin.

Veropohjaa tarvitaan palveluiden tuottamiseen tietty määrä ja kun osa ei maksa niin muut maksavat enemmän. Se on juuri näin yksinkertaista.
Ei tämä nyt mikään valtava summa ole, mutta joitakin satoja miljoonia euroja vuositasolla kuitenkin.

En kyllä ymmärrä miten niitä asuntoja tulee jos nyt on jo asuntopula. Tarvisi valtiolta ja kunniltakin vähän toimia.

Asuntoja rakennetaan koko ajan. Niitä rakennetaan vieläkin syrjäseuduille. Jos ihmiset ymmärtäisivät että heidän valintaa ei tueta pienemmällä veroprosentilla parilla tonnilla vuodessa, niin eiköhän se jotakuta ohjaisi rakentamaan lähemmäksi. 25 vuodessa esim tuollainen pari tonnia vuodessa tekee kuitenkin jo 50 000e eli kahdella työssäkäyvällä satatonnia.

 

[benicio]

Nyt on aika

Asuntoja rakennetaan koko ajan. Niitä rakennetaan vieläkin syrjäseuduille. Jos ihmiset ymmärtäisivät että heidän valintaa ei tueta pienemmällä veroprosentilla parilla tonnilla vuodessa, niin eiköhän se jotakuta ohjaisi rakentamaan lähemmäksi. 25 vuodessa esim tuollainen pari tonnia vuodessa tekee kuitenkin jo 50 000e eli kahdella työssäkäyvällä satatonnia.

En tiedä mitä tarkoitat syrjäseuduilla, mutta se miten minä sen ymmärrän niin rakentaminen on niin vähäistä ettei sillä ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta.
Näissä "asumismarkkinoissa" on tietysti sellainen häiriötekijä kuin suomalainen ihminen, joista suurin osa haluaisi asua väljästi maaseudulla tai pikkukaupungeissa, eikä ainakaan tiiviisti kaupungeissa. Saatika matkustaa joukkoliikenteellä.

 

[dana77]

En tiedä mitä tarkoitat syrjäseuduilla, mutta se miten minä sen ymmärrän niin rakentaminen on niin vähäistä ettei sillä ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta. Näissä "asumismarkkinoissa" on tietysti sellainen häiriötekijä kuin suomalainen ihminen, joista suurin osa haluaisi asua väljästi maaseudulla tai pikkukaupungeissa, eikä ainakaan tiiviisti kaupungeissa. Saatika matkustaa joukkoliikenteellä.

Ei minulla ole mitään kiinnostusta tai tarvetta alkaa väittelemään siitä, että missä menee raja. Minun ehdotuksessani sillä ei ole väliä. Nurmijärveltä on esim matkaa Helsinkiin 41 km. Minusta Matti Vanhaset saavat aivan vapaasti asua siellä jos haluavat ja matkustaa sieltä töihin vaikka Apache taisteluhelikoptereilla kunhan he maksavat kustannukset itse.

 

[benicio]

Ei minulla ole mitään kiinnostusta tai tarvetta alkaa väittelemään siitä, että missä menee raja. Minun ehdotuksessani sillä ei ole väliä. Nurmijärveltä on esim matkaa Helsinkiin 41 km. Minusta Matti Vanhaset saavat aivan vapaasti asua siellä jos haluavat ja matkustaa sieltä töihin vaikka Apache taisteluhelikoptereilla kunhan he maksavat kustannukset itse.

Juu, se on hyvä koska Matilla on varaa asua siellä ja muut haaveilevat ja tekevät töitä sen eteen että heillä olisi varaa muuttaa sinne. Tulevaisuudessa ehkä teknologian ja koulutustason kehittyessä entistä harvemman tarvitsee sieltä Nurmjärveltä päivittäin kehän sisälle (yhteiskäyttö-)autoillakaan. Ehdotuksesi on musiikkia syrjäseuduilta autoilevan korville sikälikin, että varmaan sitten tieliikenteestä kerättävät verot tasataan vastaamaan sen kustannuksia?

 

[dana77]

Juu, se on hyvä koska Matilla on varaa asua siellä ja muut haaveilevat ja tekevät töitä sen eteen että heillä olisi varaa muuttaa sinne. Tulevaisuudessa ehkä teknologian ja koulutustason kehittyessä entistä harvemman tarvitsee sieltä Nurmjärveltä päivittäin kehän sisälle (yhteiskäyttö-)autoillakaan.

Jos teknologian kehittyminen mahdollistaa asumisen vaikka missä hevon perseessä, niin minulla ei ole luonnollisesti ole mitään sitä vastaan. Toki kouluja ja terveyskeskuksia ei hevon perseeseen tule yhteiskunnan rahoilla hankkia, eli kunhan valtionosuuksista luovutaan niin minun puolesta kuntalaiset saavat itse päättää rahoittaa minkälaiset palvelut rakennetaan tai miten ne järjestetään.

Ehdotuksesi on musiikkia syrjäseuduilta autoilevan korville sikälikin, että varmaan sitten tieliikenteestä kerättävät verot tasataan vastaamaan sen kustannuksia?

Infran ylläpidon kustannukset eivät korreloi suoraan käytön kanssa. Jos tie rakennetaan ja sitä ylläpidetään, niin sen kustannukset ovat suhteellisen vakiot käytetään sitä kerran kuussa tai kerran päivässä. Mutta minun puolestani Apache helikoptereista ei tarvitse kerätä tienhoitomaksuja.

 

[MPN]

Veropohjaa tarvitaan palveluiden tuottamiseen tietty määrä ja kun osa ei maksa niin muut maksavat enemmän. Se on juuri näin yksinkertaista.

Minusta Matti Vanhaset saavat aivan vapaasti asua siellä jos haluavat ja matkustaa sieltä töihin vaikka Apache taisteluhelikoptereilla kunhan he maksavat kustannukset itse.

Haa, nappaamalla kaksi eri lainausta saadaan hauska toteamus vedettyä. Lapsiakin saa tehdä vain jos saa kaiken maksettua itse. Urheiluakin saa harrastaa jos kaiken maksaa itse? Juu, älä tartu näihin, ne ovat mukahassuttelua jotka perustuvat siihen että valtio tukee noita kaikkia aika paljon.

Mutta tästä aiheesta annan sen verran periksi että vähennyksiä voidaan leikata, kunhan saadaan kiireellisemmät asiat korjattua ensin. Asumistuet ovat yksi suurimmista korjauksia vaativista seikoista. Mutta jos asiaa tarkastellaan fysiikan-tyyliin (oletetaan että lehmä on pyöreä), niin olen täysin samaa mieltä kanssasi monesta asiasta. Mutta JOS lähdetään olettamuksesta että tukia ei saada leikattua tai korjattua, niin eikö kilometrivähennys ole hyvä asia jos se saa työnteon kannattavammaksi kuin kotona makoilun? Lisäksi sinä haluat käsitellä asiaa ainoastaan siltä kantilta että muutetaan halvemman asunnon perässä syrjäseudulle. Mutta tästä lähialueilta (eli satakunnasta) on pariskuntia joista toinen käy Porissa/Harjavallassa/Huittisissa/Eurassa ja toinen käy Raumalla/Laitilassa/Turussa. Helposti tulisi sellainen tilanne että vähemmän tienaavan olisi järkevämpää jäädä kodinhoitotuella hoitamaan muksua ja perhe muuttaisi lähelle paremmin tienaavan työpaikkaa, en näe miten tämä parantaisi valtion tuloja. Toki jos puhutaan että työpaikka josta luovuttaisiin olisi ns. helppo täyttää, jolloin tilanne lähenee nollasummapeliä, mutta kun erikoistuminen lisääntyy, ei työn tuottavuutta voi suoraan verrata nollasummapelillä. Mutta kai väittelyn voi lopettaa, samaa rataa tuntuu jatkavan eteenpäin.

 

[benicio]

Jos teknologian kehittyminen mahdollistaa asumisen vaikka missä hevon perseessä, niin minulla ei ole luonnollisesti ole mitään sitä vastaan. Toki kouluja ja terveyskeskuksia ei hevon perseeseen tule yhteiskunnan rahoilla hankkia, eli kunhan valtionosuuksista luovutaan niin minun puolesta kuntalaiset saavat itse päättää rahoittaa minkälaiset palvelut rakennetaan tai miten ne järjestetään.

Sata pienintä kuntaa saavat n 800 miljoonaa valtionosuuksia. Pääkaupunkiseudun asumisen tuet taitaa olla selvästi enemmän. Mutta toki, tuotahan se tarkoittaisi.

Infran ylläpidon kustannukset eivät korreloi suoraan käytön kanssa. Jos tie rakennetaan ja sitä ylläpidetään, niin sen kustannukset ovat suhteellisen vakiot käytetään sitä kerran kuussa tai kerran päivässä. Mutta minun puolestani Apache helikoptereista ei tarvitse kerätä tienhoitomaksuja.

Kyllä, ja infrasta tietysti hyötyvät nekin jotka eivät sitä käytä. Pitänee nostaa veroastetta joksikin aikaa että 2,5miljardin korjausvelka saadaan kuitattua ja päästään ns nollista liikkeelle.

 

[dana77]

Haa, nappaamalla kaksi eri lainausta saadaan hauska toteamus vedettyä. Lapsiakin saa tehdä vain jos saa kaiken maksettua itse. Urheiluakin saa harrastaa jos kaiken maksaa itse? Juu, älä tartu näihin, ne ovat mukahassuttelua jotka perustuvat siihen että valtio tukee noita kaikkia aika paljon.

Minusta nuo eivät ole mukahassuttelua, vaan ihan valideja kysymyksiä. Lasten hankintaa ja urheilua tuotaan siitä syystä, että ne nähdään yhteiskunnan kokonaisedun kannalta sijoituksina. Lapsia tarvitaan eläkepyramidi-huijaukseemme maksumiehiksi ja liikunta edistää kansanterveyttä ja sitäkautta säästää terveydenhuoltokustannuksia. Tästä toki seuraa se oikeasti iso kysymys, että pitäisikö terveydenhuollonkin olla toimintaa, jossa yksilö saa tehdä vahingollisia valintoja kunhan maksaa ne itse. En tähän kuitenkin nyt tartu.

Huippu-urheilun tuki taas on yksi näitä järjettömiä tukiviidakon helmiä eli kun toimintaa on verotettu niin järjettömän kovasti, että se ei olisi enää sellaisenaan kannattavaa, mutta kuitenkin nähdään että se oikeasti olisi, niin sitten sitä tuetaan toisella kädellä. Lopettaisivat sen verotuksen ja tuet. En periaatteessa tykkää ajatuksesta että alv-kantoja on useampia, sillä se johtaa helposti veronkiertoon ja vilppiin, mutta on järjetöntä että viihdepalveluista otetaan 24% alv. Nämä ovat juuri sellaisia ihmisiä työllistäviä "turhia" palveluita, jotka ovat ratkaisevia työllisyysasteen nostamisessa. Ruuan, vaatteiden ja vastaavien välttämättömyyksien tuottamiseen kun riittää vain murto-osa ihmisistä.

Mutta JOS lähdetään olettamuksesta että tukia ei saada leikattua tai korjattua, niin eikö kilometrivähennys ole hyvä asia jos se saa työnteon kannattavammaksi kuin kotona makoilun?

Pidän tuota vähän oletko lakannut lyömästä vaimoasi tyyppisenä kysymyksenä, mutta tulen vastaan ja sanon että yhdessä nämä leikkaukset olisivat luontaisinta tehdä (ok, on joskus).

Lisäksi sinä haluat käsitellä asiaa ainoastaan siltä kantilta että muutetaan halvemman asunnon perässä syrjäseudulle. Mutta tästä lähialueilta (eli satakunnasta) on pariskuntia joista toinen käy Porissa/Harjavallassa/Huittisissa/Eurassa ja toinen käy Raumalla/Laitilassa/Turussa. Helposti tulisi sellainen tilanne että vähemmän tienaavan olisi järkevämpää jäädä kodinhoitotuella hoitamaan muksua ja perhe muuttaisi lähelle paremmin tienaavan työpaikkaa, en näe miten tämä parantaisi valtion tuloja. Toki jos puhutaan että työpaikka josta luovuttaisiin olisi ns. helppo täyttää, jolloin tilanne lähenee nollasummapeliä, mutta kun erikoistuminen lisääntyy, ei työn tuottavuutta voi suoraan verrata nollasummapelillä.

Ihmisillä on erilaisia tilanteita eikä ole olemassa yhtä ainoata oikeata ratkaisua joka sopisi kaikille. Minä luotan siihen, että ihmiset osaavat itse tehdä parhaat ratkaisut kunhan heillä on siihen oikeat insentiivit eli kustannukset kohdistuvat oikein ja on hinnoiteltu oikein. Tiedän oikeasta elämästä tapauksen, jossa fiksu henkilö vaihtoi työpaikkaa toiseen, jossa hänen bruttotulonsa tippuivat selvästi, mutta muutoksen jälkeen hän ei tarvinnut työmatkoihin autoa eikä hänen tarvinnut maksaa pysäköintikuluja. Hän osasi laskea säästyneet kustannukset ja arvon säästyneelle ajalle ja totesi, että nettotulojen kannalta tilanne on toinen. Näin ei olisi ikinä käynyt, jos ne eivät olisi olleet pois hänen omasta taskustaan.

 

[dana77]

Sata pienintä kuntaa saavat n 800 miljoonaa valtionosuuksia. Pääkaupunkiseudun asumisen tuet taitaa olla selvästi enemmän.

Näiden rinnastamisessa on sellainen logiikkavirhe, että siinä missä pienten kuntien asukkaat hyötyvät noista 800 miljoonasta eivät pääkaupungin asukkaat hyödy asumistuista. Ne heijastuvat suoraan vuokratasoihin eli ovat suoraa tulonsiirtoa kiinteistöjenomistajille/vuokranantajille kuten AY-liikkeen VVO:lle. Totta silti on että siinä missä pääkaupunkiseudulla yleistä asumistukea saa n. 15% aikuisikäisestä väestöstä on syrjäseuduilla prosentit useammin kympin ympäristössä.

Siinä mielessä nämä toki ovat rinnaisteisia, että molempia pitäisi leikata (valtionosuuksissa on osioita, jotka puolustavat paikkaansa eli kokonaan järjestelmää ei tule haudata)

 

[MPN]

Minä luotan siihen, että ihmiset osaavat itse tehdä parhaat ratkaisut kunhan heillä on siihen oikeat insentiivit eli kustannukset kohdistuvat oikein ja on hinnoiteltu oikein.

Itse en luottaisi. Katsoo SDP:n, Vihreiden (kommarisiiven) ja vasureiden äänimääriä, niin pitäisi olla selvää että suurelta osalta kansalaisilta puuttuu kyky ajatella järkevästi.

 

[dana77]

Itse en luottaisi. Katsoo SDP:n, Vihreiden (kommarisiiven) ja vasureiden äänimääriä, niin pitäisi olla selvää että suurelta osalta kansalaisilta puuttuu kyky ajatella järkevästi.

En ole samaa mieltä. Jos tehdään sellaiset räikeät ja stereotyyppiset yleistykset kuin että vasurit ajavat tarmokkaimmin työttömien taloudellisia intressejä, niin työttömiä oli maassamme Tammikuussa 8,8% eli voidaan ajatella että heidän parhaissa intresseissään on äänestää vasureita.
Demarit eli ay-liike taas ajaa epäpätevien ja paikalleen jämähtäneiden duunareiden etua eli vastustaa kaikkia uudistuksia parikymmentäprosenttia kuulostaa varsin realistiselta arvioilta. Itseasiasssa kun huomioidaan eläkeläiset yms niin näiden puolueiden kannatus on jopa alakanttiin, mutta toki tiedossa on että äänestysprosentti on tässä ryhmässä varsin matala.
Vihreät ajavat taloudellisessa mielessä epäitsekkäiden, koulutettujen ituhippien etuja, Tämä on vaikein ryhmä lokeroida yksiselitteisesti, mutta yliopistoväkeäkin tästä maasta löytyy. Ainoastaan Kepu on puolue, jonka menestystä ei voida järjellisesti selittää. Ja ehkä Kokoomuskin.

tässä viestissä saattaa olla hiuksenhienoja yleistyksiä ja oikaisuja, joten en ala tosikkojen tylsiin jatkokysymyksiin vastailemaan ainakaan asiallisesti.Hauskoihin kysymyksiin ehkä.

 

[BlackWolf]

Näiden rinnastamisessa on sellainen logiikkavirhe, että siinä missä pienten kuntien asukkaat hyötyvät noista 800 miljoonasta eivät pääkaupungin asukkaat hyödy asumistuista. Ne heijastuvat suoraan vuokratasoihin eli ovat suoraa tulonsiirtoa kiinteistöjenomistajille/vuokranantajille kuten AY-liikkeen VVO:lle. Totta silti on että siinä missä pääkaupunkiseudulla yleistä asumistukea saa n. 15% aikuisikäisestä väestöstä on syrjäseuduilla prosentit useammin kympin ympäristössä.

Siinä mielessä nämä toki ovat rinnaisteisia, että molempia pitäisi leikata (valtionosuuksissa on osioita, jotka puolustavat paikkaansa eli kokonaan järjestelmää ei tule haudata)

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/195075/Kelan_asumistukitilasto_2016.pdf?sequence=2 (linkki kelan asumistukiraporttiin 2016)
Puhut täyttä paskaa. Tuon mukaan enitena asumistukea saadaan, yllätys yllätys prosentuaalisesti sellaisissa pikkupaikoissa kuin:
Tampere 17,4 Turku 17,1 Joensuu 16,1 Vantaa 15,8 Jyväskylä 15,8 Helsinki 15,6 Lahti 15,6 Kotka 15,5 Kemi 15,2 Oulu 14,1
Pienimpiä on:
Lumparland 0,0 Sottunga 0,0 Vårdö 0,0 Kumlinge 0,5 Brändö 0,9 Kökar 1,3 Luhanka 1,5 Jomala 2,4 Taivassalo 2,4 Pedersören kunta 2,7

Yksikään sun syrjäseuduista ei pääse edes lähelle noita suurimpia.

 

[dana77]

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/195075/Kelan_asumistukitilasto_2016.pdf?sequence=2 (linkki kelan asumistukiraporttiin 2016)
Puhut täyttä paskaa. Tuon mukaan enitena asumistukea saadaan, yllätys yllätys prosentuaalisesti sellaisissa pikkupaikoissa kuin:
Tampere 17,4 Turku 17,1 Joensuu 16,1 Vantaa 15,8 Jyväskylä 15,8 Helsinki 15,6 Lahti 15,6 Kotka 15,5 Kemi 15,2 Oulu 14,1
Pienimpiä on:
Lumparland 0,0 Sottunga 0,0 Vårdö 0,0 Kumlinge 0,5 Brändö 0,9 Kökar 1,3 Luhanka 1,5 Jomala 2,4 Taivassalo 2,4 Pedersören kunta 2,7

Yksikään sun syrjäseuduista ei pääse edes lähelle noita suurimpia.

Et sitten ole kovin kirkas yksilö mitä tulee luetun ymmärtämiseen.
Sanoin että pääkaupunkiseudulla yleistä asumistukea saa noin 15% ja fakta oli että Helsingissä sitä saa 15,6% ja Vantaalla 15,8 ja Espoossa voidaan päätellä tuensaajia olevan alle 14%. Yhteenlaskuttuna pääkaupunki jää siis hieman alle 15%, check.

Sanoin myös että syrjäseuduilla prosentit ovat useimmin 10% tietämissä. On totta, että Suomesta löytyy puolen tusinaa ruotsinkielistä nyrkin kokoista pikkukuntaa joissa tukiprosentit ovat lähellä nollaa, mutta se ei nyt varsinaisesti ole koko totuus asiasta. Kun otat silmän käteen ja käytät sitä linkkaamaasi pdf:n karttaa niin näet että suurin osa Suomea on joko lilaa väriä tai vaakaraidoitusta ja kun seuraavaksi katsot kaavion legendaa niin lila tarkoittaa että asumistukea nostaa yli 9% asukkaista (esim Kemi 15,2%) ja vaakaviivaviivoitus puolesaan että tuen nostajia on 7-9% (esim Suomussalmen korkeudella lähes koko itäraja). Ja katsos, kun nuo kaksi kohtaa yhdistää niin pääsemme lopputulokseen että suurimmalla osalla syrjäseutuja prosentit ovat kymmenen tietämissä aivan kuten sanoinkin. MOT.

Maasta löytyy useita pienempiä harmaalla merkittyjä alueita joissa tukea nostaa vain 5-7% (aika paljonkin) ja jopa muutamia pisteillä merkittyjä, joissa prosentti on alle viiden, mutta suurimmassa osassa maata prosentit ovat edelleenkin 7-14% väliltä. Tampereella tuen saajia on tosiaan eniten.

 

[Stonewall]

Tanska, Ruotsi, Viro ja Norja siirtävät kaikki valtion työpaikkoja pääkaupungista muualle – Suomessa suunta on päinvastainen | Ulkomaat | Kaleva.fi

Kappas vaan. Ei ole näköjään Suomessa enään aluepolitiikkaa ajavaa puoluetta. Pitäisikö olla? Huoltovarmuus, keskittämisen yleinen haavoittuvuus, perustuslain takaama yhdenvertainen kohtelu. Lähimaissa on kääritty hihat, meillä Sipilän hallitus vatuloi kaikessa muussa paitsi työttömien piiskauksessa. Hienostihan se työllisyysaste nouseekin. Ei toki olla näiden maiden tasolla siinäkään.

 

[BlackWolf]

Et sitten ole kovin kirkas yksilö mitä tulee luetun ymmärtämiseen.
Sanoin että pääkaupunkiseudulla yleistä asumistukea saa noin 15% ja fakta oli että Helsingissä sitä saa 15,6% ja Vantaalla 15,8 ja Espoossa voidaan päätellä tuensaajia olevan alle 14%. Yhteenlaskuttuna pääkaupunki jää siis hieman alle 15%, check.

Sanoin myös että syrjäseuduilla prosentit ovat useimmin 10% tietämissä. On totta, että Suomesta löytyy puolen tusinaa ruotsinkielistä nyrkin kokoista pikkukuntaa joissa tukiprosentit ovat lähellä nollaa, mutta se ei nyt varsinaisesti ole koko totuus asiasta. Kun otat silmän käteen ja käytät sitä linkkaamaasi pdf:n karttaa niin näet että suurin osa Suomea on joko lilaa väriä tai vaakaraidoitusta ja kun seuraavaksi katsot kaavion legendaa niin lila tarkoittaa että asumistukea nostaa yli 9% asukkaista (esim Kemi 15,2%) ja vaakaviivaviivoitus puolesaan että tuen nostajia on 7-9% (esim Suomussalmen korkeudella lähes koko itäraja). Ja katsos, kun nuo kaksi kohtaa yhdistää niin pääsemme lopputulokseen että suurimmalla osalla syrjäseutuja prosentit ovat kymmenen tietämissä aivan kuten sanoinkin. MOT.

Maasta löytyy useita pienempiä harmaalla merkittyjä alueita joissa tukea nostaa vain 5-7% (aika paljonkin) ja jopa muutamia pisteillä merkittyjä, joissa prosentti on alle viiden, mutta suurimmassa osassa maata prosentit ovat edelleenkin 7-14% väliltä. Tampereella tuen saajia on tosiaan eniten.

Sinä kun jätät noista sun alueistasi noi isot kaupungit pois. Eli puhut nimen omaan syrjäseuduista niin siellä on järjestään ne luvut alle 10% ja reilusti. Toki se voisi vaatia vähän maantietoa. Fakta nyt vain on, että syrjäseuduilla ne prosentit on huomattavasti alle 10%. Todennäköisesti lähempänä seitsemää, kuin kymmentä. Vai sinustako se jako menee niin että kaikki muu paitsi Helsinki on syrjäseutua? Kaupungistuminen käy kalliiksi.

 

[sinikettu]

Tanska, Ruotsi, Viro ja Norja siirtävät kaikki valtion työpaikkoja pääkaupungista muualle – Suomessa suunta on päinvastainen | Ulkomaat | Kaleva.fi

Kappas vaan. Ei ole näköjään Suomessa enään aluepolitiikkaa ajavaa puoluetta. Pitäisikö olla? Huoltovarmuus, keskittämisen yleinen haavoittuvuus, perustuslain takaama yhdenvertainen kohtelu. Lähimaissa on kääritty hihat, meillä Sipilän hallitus vatuloi kaikessa muussa paitsi työttömien piiskauksessa. Hienostihan se työllisyysaste nouseekin. Ei toki olla näiden maiden tasolla siinäkään.

Viron ja Tanskan voi huoletta ottaa erikseen, kun ovat maantieteellisesti vähän eri kokoluokan maita. Mitä edes tarkottaa pääkaupungin ulkopuolinen? Pitäskö mielestäsi aluepolitiikassa painottaa keskisuuria tai suuria kaupunkeja Etelä- tai Keski-Suomessa vai jotain Kemiä, Ivaloa tai Rovaniemeä?

 

[Cobol]

Suomessa on noin 72 000 valtiolllista työpaikkaa (pl. valtion yritykset), kun määrä Ruotsissa on jotain 260 000 samalla periaatteella laskettuna. Suomen osalta Uudellamalla on noin 30 000 henkilöä, joista Helsingissä noin 23 000. Ruotsiin ei näillä luvuilla kannata verrata. Siellä vihervasemmisto on hallituksensa avulla kääntänyt työntekijämäärän toistaiseksi pysyvään nousuun, kun se pitäisi mielellään puolittaa. Eipä ihme, että pyrkivät Ruotsissa hajasijoittamaan, sillä voi ostaa aikaa typerän politiikan toteuttamiselle.

Suomessa on typerää keskittää Helsinkiin noinkin suurta määrää valtion henkilöstöä. Mutta kun maakuntauudistustakin markkinoidaan kansi kiinni olevan tabletin katsomisella ja sormien osoittelulla kanteen, mitä vaan voi odottaa. Järkevää olisi hajasijoittaa osa Helsingin työntekijöistä ja lakkauttaa vähintään neljännes valtion työpaikoista. Tämä on ollutkin suunta, mutta kun samaan aikaan merkittävä osa töistä on osin tai täysin ulkoistettu tai siirrytty yhä enemmän sähköiseen palveluun, löysää riittää.

Lähteitä, joista eka vie valtion työntekijämäärään ja toinen Ruotsin vastaavaan:

Log On to IBM Cognos Software
Antal kvinnor och män

 

[dana77]

Sinä kun jätät noista sun alueistasi noi isot kaupungit pois. Eli puhut nimen omaan syrjäseuduista niin siellä on järjestään ne luvut alle 10% ja reilusti. Toki se voisi vaatia vähän maantietoa. Fakta nyt vain on, että syrjäseuduilla ne prosentit on huomattavasti alle 10%. Todennäköisesti lähempänä seitsemää, kuin kymmentä. Vai sinustako se jako menee niin että kaikki muu paitsi Helsinki on syrjäseutua? Kaupungistuminen käy kalliiksi.

En ole missään vaiheessa sanonut etteikö kaupungeissa yleistä asumistukea "nautittaisi" enemmän kuin maaseudulla. Selvää on että näin tapahtuu, sillä asumistuki on pienituloisille ruokakunnille eli pääsääntöisesti opiskelijoille ja työttömille, jossain määrin myös eläkeläisille tarkoitettu tukimuoto. Aiemmin tosin kaikki opiskelijat eivät sen piiriin kuuluneet, vaan ainoastaan perheelliset ja muut kimpassa asujat, mutta nykyään kaikki kuuluvat. Selvää on että opiskelijat asuvat siellä missä on opiskelupaikkoja, eli lähes poikkeuksetta kasvukeskuksissa. Sen puolesta on varsin odotettua ja hyväksyttävääkin, että prosentti on korkeampi siellä missä on paljon opiskelijoita. Toki minulle edelleen passaisi koko asumistuen alasajo, kunhan se tarkoittaisi että opintotukea nostettaisiin vastaava summa.

Työttömyysprosenteista puolestaan näemme selvästi miten työttömyys jakautuu akselilla kaupungit vs maaseutu jakautuu.

Oikeastaan on vähän hölmöä katsoa tilastoa kokonaisuudessaan, koska se varsinainen pihvi eli ongelma on työssäkäyvät ihmiset jotka tarvitsevat asumistukea elääkseen eli eivät tule toimeen palkallaan. Näiden määrä on todennäköisesti korkeampi kasvukeskuksissa, missä asuminen on kalliimpaa.

Ja kysymykseen miten menee jako syrjäseudut vs kaupungit, niin vedän rajan kasvaviin kaupunkeihin (=kasvukeskukset) ja kuihtuviin alueisiin (= syrjäseudut). Kemi on esim 20 000 asukkaan kaupunki (maan 49. suurin) ja lasken sen selvästi syrjäseuduksi. Joensuu lienee aika lailla rajatapaus. Siellä on yliopisto, joka imee opiskelijoita, mutta työttömyysprosenttikin on aika korkea. Suomessa on kasvukeskuksia noin kymmenisen kappaletta, joten ne eivät todellakaan koko maan reilusta 300 kunnasta selitä kuin muutamia kymmeniä.

 

[Anssi #5]

En ole missään vaiheessa sanonut etteikö kaupungeissa yleistä asumistukea "nautittaisi" enemmän kuin maaseudulla.

Toveri mustasusi luultavasti luki tai ymmärsi väärin kirjoittamasi "useammin" muotoon "useamman" tms. Kohta "useammin kympin ympäristössä" siis muuttui hänen päässään muotoon "useamman kymmenen ympäristössä". Ja koska se on mustasusi, niin se ei tietenkään voi tuota myöntää, vaan rupeaa muodon vuoksi nillittämään lillukanvarsista.

 

[finnjewel]

Suomessahan virastojen henkilökunta lähes aina vastustaa kynsin hampain kaikkia kaavailuja hajasijoittaa pääkaupunkiseuden virastoja muualle Suomeen. Kannustusta tulee tarvittaessa etujärjestöiltä. Jopa puolustusvoimat on ollut vaikeuksissa tämän kanssa, vaikka siellä voi yleensä määrätä siirtymään.
Hajasijoitukseen on keksittävä täysin uudentyyppisiä kannustimia, samaan kuin Norjassa ei sentään ole varaa: Pohjois-Norjassa voi virkamies tienata jopa yli tuplasti Oslon seudun virkaveljeen verrattuna.

 

[Cobol]

Suomessahan virastojen henkilökunta lähes aina vastustaa kynsin hampain kaikkia kaavailuja hajasijoittaa pääkaupunkiseuden virastoja muualle Suomeen. Kannustusta tulee tarvittaessa etujärjestöiltä. Jopa puolustusvoimat on ollut vaikeuksissa tämän kanssa, vaikka siellä voi yleensä määrätä siirtymään.

Se vähän riippuu. Mahdollista huippuasiantuntemusta ei tule siirtää, koska siirtäminen ei tue asiantuntemuksen lisääntymistä. Sen sijaan esimerkiksi tulli, maaseutuvirasto, verohalinto, väestörekisterikeskus, maanmittauslaitos ja vastaavat voi hyvin siirtää. Kuitenkin siten, että samalla henkilökuntaa karsitaan, mutta tämä tehdään ajan ja karsimisen suhteen joustavasti ja ennen ensimmäistäkään esitystä, kokonaisuudesta tehdään strategiset linjaukset avoimeen keskusteluun.

Strategian puute on hälyttävää. Ei ole mitään järkeä keskittää nykyistä määrää valtion virastoja Helsinkiin. Toisaalta ei ole mitään järkeä lähettää Fimean tyyppisiä virastoja maakuntiin.

 

[BlackWolf]

En ole missään vaiheessa sanonut etteikö kaupungeissa yleistä asumistukea "nautittaisi" enemmän kuin maaseudulla. Selvää on että näin tapahtuu, sillä asumistuki on pienituloisille ruokakunnille eli pääsääntöisesti opiskelijoille ja työttömille, jossain määrin myös eläkeläisille tarkoitettu tukimuoto.

Jos et ymmärrä eroa noin 7% ja noin 14-15% välillä, niin kai tässä on turha edes yrittää. Tägätään nyt se @Anssi #5 mukaan kun kerran kuvitteli minun ymmärtävän väärin.

Tämä on ketju missä puhutaan koko maan pitämisestä asuttuna.

 

[McK]

Tämä on ketju missä puhutaan koko maan pitämisestä asuttuna.

Valitettavaa, että tällaisesta edes puhutaan, koska kovin järkevää se ei ole. "Kaupungistuminen käy kalliiksi" on myös väite, joka ei kestä läheisempää tarkastelua. Nimittäin vielä kalliimmaksi keskinäisriippuvaisessa globaalissa taloudessa käy se, jos ei kaupungistuta kunnolla ja mukauduta nykymaailman realiteetteihin. Sen sijaan, että kaupungeista kerätyillä verotuloilla maksettaisiin sekä aluepolitiikkaa, valtionosuuksia ja asumista osalle kaupunkilaisista (kiitos riittämättömän asuntotarjonnan), kuten nyt tehdään, alueellistamisen jankkaajat ilmeisesti toivoisivat, että jälkimmäiset resurssitkin käytettäisiin kohtalokkaaksi osoittautuvaan kepulaiseen dystopiaan, takamaiden keinotekoiseen tekohengitykseen. Kun mikään ei riitä...

 

[El Gordo]

Totta kai maassa pitää olla isoja, keskikokoisia ja pieniä kaupunkeja ja maaseutua, sekä suojelu/virkistysalueita. Hyödyntämättömäksi joutomaaksi ei pidä jättää mitään nurkkaa valtakunnasta, se olisi resurssien tuhlaamista.

Näin on kaikissa muissakin Euroopan maissa, jotain vuoristoalueita lukuunottamatta. Joten tuskin Suomestakaan tulee poikkeusta, jossa kaikki ihmiset asuisivat yhdessä megakaupungissa, ja loppuosa valtakunnasta kasvaisi horsmaa oman onnensa nojassa.

 

[benicio]

Valitettavaa, että tällaisesta edes puhutaan, koska kovin järkevää se ei ole. "Kaupungistuminen käy kalliiksi" on myös väite, joka ei kestä läheisempää tarkastelua. Nimittäin vielä kalliimmaksi keskinäisriippuvaisessa globaalissa taloudessa käy se, jos ei kaupungistuta kunnolla ja mukauduta nykymaailman realiteetteihin. Sen sijaan, että kaupungeista kerätyillä verotuloilla maksettaisiin sekä aluepolitiikkaa, valtionosuuksia ja asumista osalle kaupunkilaisista (kiitos riittämättömän asuntotarjonnan), kuten nyt tehdään, alueellistamisen jankkaajat ilmeisesti toivoisivat, että jälkimmäiset resurssitkin käytettäisiin kohtalokkaaksi osoittautuvaan kepulaiseen dystopiaan, takamaiden keinotekoiseen tekohengitykseen. Kun mikään ei riitä...

Ei hätää, sillä Suomesssa maaseudulla asuvien osuus koko väestöstä on EU:n (eli maailman tiheimmin asutun maanosan!) keskiarvossa tai ainakin varsin lähellä sitä, samoin taajamissa (towns&suburbs) ja kaupungeissa (cities) asuvien osuus. Esitän jopa väitteen, että Suomi on kaikista eu-maista lähimpänä EU:n keskiarvoa väestön jakautumisessa maaseutu-taajama-kaupunki. Suomi on maailman tiheimmin asutun maanosan keskiarvossa!
Suomi on jopa yllättävän kaupungistunut, kun ottaa huomioon että suurin osa suomalaisista kuitenkin asuisi mieluiten maalla.