”Kolkassa synkeän syntymämaan” – eli pidetään koko Suomi elinvoimaisena

[dana77]

Yritätkö siis sanoa, että Espanjassa ruokakorin hinta tippuisi 180 eurosta sataan euroon, jos EU:n maataloustuet lopetettaisiin? Olen luvalla sanoen hieman skeptinen tästä väitteestä.

Eikö aika vitun loogista ole, että jos vaikutuksien keskiarvo on 42% ja ne kalliin ruuan maissa ovat keskimääräistä isommat niin silloin vaikutukset edullisemman ruuan maissa ovat todennäköisesti keskimääräistä pienemmät?

 

[sinikettu]

Eli susta ei tunnu siltä, niin sitten julkisen tutkimuslaitoksen luvut eivät voi pitää paikkaansa, just.
No ei sille sitten mitään voi.

En yleensä tulkitse näitä omien tuntemuksieni mukaan. Täällä on todella paljon puhetta, kuinka maataloustuet nostavat ruuan hintaa mielettömällä tavalla. Tämä asettaa hyvin vahvan ennusteen: maataloustukien poistamisen jälkeen ruuan hinta laskee ja vähätukisissa maissa ruuan hinta on halvempi kuin korkeastu tuetuissa, kun otetaan muut tekijät lukuun. Tähän mennessä on tulleen todistusaineiston määrä on nolla. Päin vastoin, ei näytä millään tavoin, että vähän tuetuissa maissa ruuan hinta olisi merkittävästi halvempi.

Lopetan omalta osaltani keskustelun tähän. Sen mitä olen saanut irti viimeisiltä sivuilta on se, että tukijärjestelmän voi poistaa, mutta se ei näytä merkittävästi vaikuttavan ruuan hintaan, vaikka pari nimimerkkiä yrittää nollatodistusaineistolla niin todistella.

 

[Cobol]

Olisiko yksi osa ongelmaa siinä, että maataloustuki ei ohjaudu tuotantoon ja sen kehittämiseen, vaan muualle. Suomen korkea tukitaso estää tuotekehittelyä, uudistumista, menee maan hintaan ja nostaa maatalouskoneiden hintoja. Näin mm. Juhanna Vartiaisen mukaan. Esimerkiksi VATT:n Anni Huhtala ja Marita Laukkanen ovat osoittaneet, että ympäristötuki ei tosiasiassa ohjaa ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen vaan on pikemminkin piilotettua tulotukea.

Maataloustuet nostavat peltojen ja koneiden hintoja - Maaseudun Tulevaisuus

MTT:n mukaan Suomessa ruuan hinnasta noin 40 prosenttia oli veroja (2011) ja kokonaisverotus elintarvikkeiden osalta oli Suomessa TOP-3 (2013).

https://www.pty.fi/fileadmin/user_u..._verotus_ja_ruoan_hinta_Suomessa_2015_web.pdf

Tuottaja saa Suomessa monista tuottamistaan tuotteista vain 3-10 prosenttia kokonaishinnasta. Kauppa ja teollisuus saa loput.

10 tuotteen hätkähdyttävä lista: Näin vähän tuottaja saa ruuasta – voipaketista vain 34 senttiä - Aamulehti

Jotenkin tulee yllä olevasta mieleen, että vaikka Suomessa on isot omat maataloustuet EU:n tukien päälle, ne valuvat muualle kuin tuotannon kehittämiseen. Kauppa ja teollisuus ja maatalouden konemyynti on keskittynyttä.

 

[pernaveikko]

Ruuan hintaan vaikuttaa tukiaisten lisäksi aika moni muukin asia, kuten palkkataso, tuotanto-olosuhteet,ja kuljetuskustannukset. Australia on ymmärtääkseni suhteellisen kuivaa ja karua maastoa ja pitkien kuljetusetäisyyksien päässä.

Näin se menee. Tyynenmeren saaret ovat todella kalliita paikkoja, kun käytännössä kaikki on tuontitavaraa.

Uudessa-Seelannissa maksaa tomaatti talvella 8e/kg. Aika usein jäi ostamatta, vaikka palkat ovatkin siellä Suomea korkeammat.

 

[Huerzo]

Olisi varmaan maatalousketjun asiaa, mutta maatalous - tai pitäisikö sanoa laajemmin ruokatuotanto - on jo muuttumassa. Pienet maatilat lopettavat tai vaihtavat tuotantosuuntaa. "Sirkkafarmit" eivät ole valtavirtaa, mutta se puoli kasvaa varmasti. Kun yksi uskaltaa, siirtyy perässä muita jahkailevia. Toki kuten kuminan kohdalla, muutokset eivät tapahdu nopein hyppäyksin, vaikka uutisoinnin perusteella kumina nousi viljelyyn "tyhjästä".

Uusi sukupolvi ottaa nopeammin käyttöön antureita ja on kiinnostuneempi esim. täsmälannoituksesta ja dronekuvauksista (kasvukartat, kosteus) kuin vanhempansa, jotka vanhakantaisesti lannoittavat näppituntumalla lohkosta toiseen. Muutokseen vaikuttaa iän lisäksi tilakokojen kasvu; on pakko tehdä "pieniä" asioita ammattimaisemmin ja yrittäjämäisemmin. Enkä väitä vanhojen partojenkaan olevan laiskoja. Olosuhteet ja tukiviidakko asettavat helposti rajat ajattelulle ja ajattelun myötä toiminnalle. Kuten @Cobol yllä aavisteli.

Omana mielipiteenä tukia tulisi suunnata tehokkuuden parantamiseen ja tuotantosuuntien muuttamiseen. Teknologian saralla olisi tarjota muutakin kuin pelkkä aurinkopaneeli katolle ja lypsyrobotti navettaan. Väitän, että iso osa robotisaatiosta ja internet of things -hyödyistä olisi saatavissa maa- ja ruokatalouden piiristä. Valtiovallankin sopisi herätä aiheeseen biotalousvimmassaan, samoin alan suomalaisten yritysten.

Espanjan tomaateista tuli mieleeni Helsingin yliopiston proffa, joka totesi raflaavasti radiossa miten Suomi olisi oikeastaan velvollinen jatkamaan tomaattien viljelyä ja jopa edistämään niiden vientiä. Jos näkökulmaksi otetaan vesi. Hänen mukaansa Etelä-Euroopassa farmien kasteluvesi pumpataan jatkuvasti ohentuvista makean veden varastoista, mikä ei ole kestävää kehitystä ja siten ekologista, kuten on tapana totuutena julistaa.

Edit: typo pois

 

[Undrafted]

Ähtärin hinnoittelu herättää keskustelua:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005533356.html

Kaveri näytti taulukkoa, että Ähtärissä Euroopan kalleimmat pandaliput. Siltä osin vaikuttaisi, että yrittävät saada touhusta taloudellsesti kannattavaa tai päästä edes omilleen. Ekana parina vuonna voi olla enemmän kävijöitä, mutta 15 vuoden vuokra-aikana voi tulla taloudellisesti kylmää kyytiä.

 

[El Gordo]

Jos ne pandat pyöräyttää pennun, niin sinä vuonna kävijämäärät nousee 50 %. Tai jotain.

 

[dana77]

Jos ne pandat pyöräyttää pennun, niin sinä vuonna kävijämäärät nousee 50 %. Tai jotain.

Sinne vaan Barry Whitea soimaan Southparkin elefant makes love to pig -hengessä.

 

[Aces High]

Sinne vaan Barry Whitea soimaan Southparkin elefant makes love to pig -hengessä.

Tosin pennusta pitää tilittää 300t€/v vuokraa kansandemokratialle, silloin jää tämä Business-idea ”hölmöläisten peiton jatkamisen” tasolle...

 

[pernaveikko]

Jos ne pandat pyöräyttää pennun, niin sinä vuonna kävijämäärät nousee 50 %. Tai jotain.

Tässä ollaan laskettu sen varaan, että niin myös käy. Isopanda on kiimassa vain 48 tuntia vuodessa eli tarkkaa puuhaa.

Entä, jos sitä muksua ei alakaan kuulua? Kyllähän Saulinkin kannatus nousi muksu-uutisen jälkeen. Pentu on pentu vain hetken ja mitä sitten tapahtuu?

 

[PataJaska]

Yksi kuva kertoo, miten suomalaiset pakkautuvat yhä enemmän etelään - ”muu Suomi voi jäädä pulaan”

Taas oikein viimeisen päälle tämän ketjun asiaa. Etenkin tuo alempi viiva on tuossa mielenkiintoinen, koska sen pohjoispuolelle jäävät mm. Tampere, Pori, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Vaasa. Pelkästään näiden yhteenlaskettu väkiluku on kuitenkin yli 700 000 henkeä

Tuo kartta osaltaan todistaa jälleen kerran sen, että etelän alueiden ulkopuolelle väestökeskittymät ovat Suomessa täysin pistemäisiä, suurin osa maasta on hyvin harvaan asuttua/lähes asumatonta. Eli kyllä aika yksin maakuntien keskuskaupungit ovat, kakkos- ja kolmoskaupungit ovat sitten monesti jo sellaisia, ettei siinä paljon "väestökeskittymästä" enää puhuta..

 

[pernaveikko]

Tuo kartta osaltaan todistaa jälleen kerran sen, että etelän alueiden ulkopuolelle väestökeskittymät ovat Suomessa täysin pistemäisiä, suurin osa maasta on hyvin harvaan asuttua/lähes asumatonta.

Eksä asui 70km päässä Helsingistä, aivan keskellä landea pienessä kylässä. En ollut ollenkaan tajunnut, että niinkin lähellä on sellaista menoa. Sitä vain menee moottoritietä tai junalla, niin ei ymmärrä millaista siinä välissä on.

 

[PataJaska]

Eksä asui 70km päässä Helsingistä, aivan keskellä landea pienessä kylässä. En ollut ollenkaan tajunnut, että niinkin lähellä on sellaista menoa. Sitä vain menee moottoritietä tai junalla, niin ei ymmärrä millaista siinä välissä on.

Heh, nyt en saa ajatuksesta kiinni mitä ihmettä tarkoitat sillä, että 70km päässä Helsingistä on "sellaista menoa" :D eli siis millaista menoa?

Jos nyt katsotaan mitä paikkakuntia on noin 70km päässä Helsingistä, riippuen mitä ulosmenotietä lähdetään ajamaan, niin niitä ovat mm. Karjaa, Karkkila, Mäntsälä ja Riihimäki. Että tokihan näitä varmaan kunnon stadilainen pitää aivan koomisina junttiloina, osin ehkä syystäkin, en ota kantaa..

 

[pernaveikko]

Jos nyt katsotaan mitä paikkakuntia on noin 70km päässä Helsingistä, riippuen mitä ulosmenotietä lähdetään ajamaan, niin niitä ovat mm. Karjaa, Karkkila, Mäntsälä ja Riihimäki. Että tokihan näitä varmaan kunnon stadilainen pitää aivan koomisina junttiloina, osin ehkä syystäkin, en ota kantaa..

No, niin, niin. Sitten noista paikoista, kun siirtyy ihan viisikin kilometriä, niin alkaa olla jo traktoria ja navettaa. Ja jos siirryt 12 kilometriä, niin sitten lähimpään kauppaan on 12km.

Sellaista menoa.

 

[opelix]

No, niin, niin. Sitten noista paikoista, kun siirtyy ihan viisikin kilometriä, niin alkaa olla jo traktoria ja navettaa. Ja jos siirryt 12 kilometriä, niin sitten lähimpään kauppaan on 12km.

Sellaista menoa.

Niinpä. Tuohan on vallan kauhistus jos kauppaan ajaa autolla tuon 10 minuuttia. Maakunnissa kilometrit eivät ole vertailtavissa pk-seudulle. Siellä 40 km:n työmatkakin hoituu puolessa tunnissa, pk-seudulla et puolessa tunnissa ehdi juuri mihinkään.

Maaseudulla on siinä fiksua porukkaa että he ovat keksineet että jääkaappiin voi hakea ruokatavaraa vaikka viikoksi kulkiessaan. Ei kaupan tarvitse olla kävelymatkan päässä, miksi ihmeessä pitäisi?

 

[PataJaska]

No, niin, niin. Sitten noista paikoista, kun siirtyy ihan viisikin kilometriä, niin alkaa olla jo traktoria ja navettaa. Ja jos siirryt 12 kilometriä, niin sitten lähimpään kauppaan on 12km.

Sellaista menoa.

Ai siis viittasitko todellakin ihan vain palvelutasoon? Minä luulin, että viittasit nimenomaan sellaiseen yleiseen elämänmenoon, millaista näkemyksesi mukaan on 70km päässä Helsingistä

Annan itse esimerkin mitä on "sellaista menoa" omasta näkökulmastani, ja mihin sinunkin luulin viittaavan: 2000-luvun alussa muutin itse ensimmäistä kertaa pois Porista, sellaiseen pikkukaupunkiin kuin Kankaanpää (noin 13 000 asukasta), reilun 50km päähän Porista. Siellä todistin ensimmäistä kertaa omin silmin, miten lauantai-iltana nuoriso kiersi toria traktoreilla, ja yhden traktorin hyttiin saattoi olla ahdettuna neljä tyyppiä ja bassokaiutin. Sitä näkyä katsellessa teki minunkin ihan porilaisena mieli kirkua :D olinhan kuitenkin ns. kaupunkilaispoika, varsinkin kankaanpääläisten silmissä

 

[pernaveikko]

Ai siis viittasitko todellakin ihan vain palvelutasoon? Minä luulin, että viittasit nimenomaan sellaiseen yleiseen elämänmenoon, millaista näkemyksesi mukaan on 70km päässä Helsingistä

En tietenkään tarkoittanut pelkkää palvelutasoa. Vaan ihan yleisimminkin, kun melkein kaikkia vastaantulijoita morjestellaan jne. Ja siellä kaupassa minne pääsee kymmenessä minuutissa ei voi käydä tapaamatta tuttuja jne.

Liian pienet piirit.

 

[JZZ]

Niinpä. Tuohan on vallan kauhistus jos kauppaan ajaa autolla tuon 10 minuuttia. Maakunnissa kilometrit eivät ole vertailtavissa pk-seudulle. Siellä 40 km:n työmatkakin hoituu puolessa tunnissa, pk-seudulla et puolessa tunnissa ehdi juuri mihinkään.

Maaseudulla on siinä fiksua porukkaa että he ovat keksineet että jääkaappiin voi hakea ruokatavaraa vaikka viikoksi kulkiessaan. Ei kaupan tarvitse olla kävelymatkan päässä, miksi ihmeessä pitäisi?

Itsehän olen maaseudulta kotoisin, eikä siinä toki mitään vikaa ole, että joku on niin fiksu, että haluaa hakea viikon ruoat 40 kilometrin päästä kauppareissultaan. Mutta pitääkö yhteiskunnan sitten tukea tuollaista asumista? Esim asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähentäminen verotuksessa on helposti nähtävissä suorana tukena niille, jotka nyt vaan haluavat asua maaseudulla. Samaan aikaan keskuskaupungit joutuvat rakentamaan valtavasti infraa pendelöijille, jotka kuitenkin maksavat veronsa perähikiän kuntaan.

 

[ernestipotsi]

En tietenkään tarkoittanut pelkkää palvelutasoa. Vaan ihan yleisimminkin, kun melkein kaikkia vastaantulijoita morjestellaan jne. Ja siellä kaupassa minne pääsee kymmenessä minuutissa ei voi käydä tapaamatta tuttuja jne.

Liian pienet piirit.

On böndellä hyvätkin puolensa. Ihmiset ovat paljon auttavaisempia kuin esim. Stadissa. Kerran auto hajosi Mannerheimintielle ja jouduin soittamaan Faijalle että tulee apuun kun kukaan ohi ajaneista ei yli puoleen tuntiin pysähtynyt jeesaamaan. Mitä nyt tööttäilivät ja pyörittelivät päätään vihaisena.

 

[El Gordo]

Samaan aikaan keskuskaupungit joutuvat rakentamaan valtavasti infraa pendelöijille, jotka kuitenkin maksavat veronsa perähikiän kuntaan.

Mahtaako siihen kukaan pakottaa. Keskuskaupunkit taitaa itse tahtoa, että heihin pendelöidytään.

 

[PataJaska]

Juuri kun täälläkin on viime aikoina puhuttu paljon näistä ns. keskuskaupunkien ja makuntien muiden isomman puoleisten kaupunkien tilanteista, niin tässä viime vuodelta muuttovoitto/-tappio prosentit 21 suurimman kaupungin osalta

Hypo: Kaupunkien kesken on alkanut pudotuspeli asukkaista – suurimmista kaupungeista vain seitsemän selviää voittajina | Yle Uutiset | yle.fi

Trendi on nyt siihen suuntaan, että asetelma ei ole enää kaupunki vs. maaseutu, vaan kaupungit kilpailevat enemmänkin keskenään ihmisistä. Tuossakin listassa on mukana seitsemän muuttotappio kaupunkia, vaikka listalle ei mahdu yhtäkään alle 50 000 asukkaan kaupunkia. Eli kaikki ovat Suomen mittapuussa vähintään keskikokoisia ja arjen elämisen suhteen varmasti asumiskelpoisia paikkoja. Yksi näistä näyttää olevan rakas kotikaupunkini Pori, jossa on viime vuonna ollut näemmä taas muuttotappiota 0,5% (viime vuosina Pori on ollut suunnilleen plusmiinus nollassa). Nuppilukunahan tuo on Porin tapauksessa sellaiset reilu 400 ihmistä, joka ei tietenkään ole paljoa, mutta jutussakin viitataan esimerkiksi tuohon asuntojen liikkumiseen, niin sen suhteen Porista kuulee aika karuja juttuja.. eli mikä sitten on kaupungin vetovoima sisäänmuutolle?

Eräs tuttu on myynyt Porissa kerrostalokolmiotaan jo yli kaksi vuotta: erittäin hyvä kuntoinen, hyvällä alueella noin 4km keskustasta, ja hintapyyntö alle 70 000€. Viimeiseen reiluun vuoteen ei ole kuulemma tullut yhtäkään ostotarjousta.. se on aika korutonta kertomaa, se

 

[arvee]

Tervetuloa pikkukylälle pakolaiset: "Tulis vähän vipinää!" | Yle Uutiset | yle.fi
Syyrian pakolaiset tuovat uutta eloa Pelkosenniemenkin raitille | Yle Uutiset | yle.fi
Kaksi pakolaisperhettä muuttaa pois Pelkosenniemeltä | Yle Uutiset | yle.fi

Ketkä muut ovat yllättyneitä paitsi kunnanjohtaja ja Pelkosenniemen Vihreiden kunnanvaltuutettu?

Edit lisäys: no perskutarallaa, noin viisikymmentä YLEn toimihenkilöä tietysti ihmettelee tätä lopun elämäänsä.

 

[MPN]

Itsehän olen maaseudulta kotoisin, eikä siinä toki mitään vikaa ole, että joku on niin fiksu, että haluaa hakea viikon ruoat 40 kilometrin päästä kauppareissultaan. Mutta pitääkö yhteiskunnan sitten tukea tuollaista asumista? Esim asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähentäminen verotuksessa on helposti nähtävissä suorana tukena niille, jotka nyt vaan haluavat asua maaseudulla. Samaan aikaan keskuskaupungit joutuvat rakentamaan valtavasti infraa pendelöijille, jotka kuitenkin maksavat veronsa perähikiän kuntaan.

Onhan sitten paljon näitäkin että käydään toisessa kaupungissa töissä, täälläpäin liikkuu työmatkalaisia kuitenkin (Turku-)Rauma-Pori välillä jonkun verran. Itsehän en ole yli viiteen vuoteen saanut km-vähennyksiä, mutta mielestäni tuo on yksi järkevimmistä verovähennyksistä mitä on. Ilman tuota myös pikkupitäjien yritykset kuolisivat varmaan hyvin äkkiä. Tähän esimerkkinä se mersu-tehdas. Pelkät bensat olisivat isommista kaupungeista (Rauma, Turku ja Pori) olisivat 10-20€ per päivä. Palkasta menisi vuodessa arviolta 2.5-5k€ pelkkiin bensoihin että pääset käymään töissä. Jos autotehtaalla tienaisi 25k€ vuodessa, niin veroprosentiksi (sis. eläkevakuutus ja työttömyysvakuutusmaksut) muodustuu ilman vähennyksiä n. 20%. Eli 20k€ nettona vuodessa. Tuosta sitten 12.5-25% menisi pelkkiin polttoaineisiin. + renkaita joutuisi ostamaan useammin, auton huoltotarve lisääntyy jne, jotka tuovat pieniä kuluja tuohon vielä päälle.

Olen kyllä yleisesti sitä mieltä että lähes kaikki mikä töihin liittyy, pitäisi olla kokonaan vähennyskelpoista. Työnteon houkuttelevuutta pitää lisätä kaikin keinoin ja jos tukien leikkaus aiheuttaa "vasemmistolaista parempaa väkivaltaa", niin toinen vaihtoehto olisi tarjota porkkanaa.

 

[dana77]

Onhan sitten paljon näitäkin että käydään toisessa kaupungissa töissä, täälläpäin liikkuu työmatkalaisia kuitenkin (Turku-)Rauma-Pori välillä jonkun verran. Itsehän en ole yli viiteen vuoteen saanut km-vähennyksiä, mutta mielestäni tuo on yksi järkevimmistä verovähennyksistä mitä on. Ilman tuota myös pikkupitäjien yritykset kuolisivat varmaan hyvin äkkiä. Tähän esimerkkinä se mersu-tehdas. Pelkät bensat olisivat isommista kaupungeista (Rauma, Turku ja Pori) olisivat 10-20€ per päivä. Palkasta menisi vuodessa arviolta 2.5-5k€ pelkkiin bensoihin että pääset käymään töissä. Jos autotehtaalla tienaisi 25k€ vuodessa, niin veroprosentiksi (sis. eläkevakuutus ja työttömyysvakuutusmaksut) muodustuu ilman vähennyksiä n. 20%. Eli 20k€ nettona vuodessa. Tuosta sitten 12.5-25% menisi pelkkiin polttoaineisiin. + renkaita joutuisi ostamaan useammin, auton huoltotarve lisääntyy jne, jotka tuovat pieniä kuluja tuohon vielä päälle.

Eli bruttopalkka olisi 25k€ ja netto 20k€ mikä tarkoittaisi että valtio saisi verotuloja 5k€. Miten se on valtion kannalta kannalta järkevää tukea autoilu 5k€ vuodessa tai ylikin jotta se saisi 5k€ verotuloja?

 

[finnjewel]

Kumpi saa enemmän verovähennyksiä: Elinkelpoisen ison kaupungin keskustasta jättilainalla asunnon ostava vai kehyskunnasta "inhimillisellä" lainalla asunnon ostava pendelöitsijä?
Ainakin grynderit, pankit ja vuokrayhtiöt ovat ylihintaisesta keskusta-asumisesta mielissään.