Tämä on muuten mielenkiintoinen vertailu. Ihan perusmatematiikka ei taida ainakaan olla oikeiston vahvoja puolia. Siellä on näitä kutosen Kataisia ja Stubbeja (lyhyestä matematiikasta A). Outoa olisi, jos nuo Mensan testissä pärjäisivät. Hyvä muisti ja ulkoasoppimiskyky sen sijaan molemmilla varmasti hyvät.
Sama kuin monella lakimiehellä tai kansankynttilällä. Oppivat/muistavat hyvin lukemansa, mutta älykkyystestissä siitä ei juuri ole hyötyä.
Kyllähän tuo vasemmisto pursuaa paljolti ”kympin tytöistä”, joista suurin osa pärjäisi myös älykkyystestissä. Älykkyys ei vaikuta kuitenkaan aivopestyyn aatteeseen. Vaikka olet matemaattisesti älykäs, voit silti uskoa paskoihin aatteisiin…
Älykkyystestejäkin on monenlaisia, joka haluaa tieteellisesti parhaimman mahdollisen mittaustuloksen, kannattaa mennä psykologin testattavaksi. Testaus kestää monta tuntia ja siinä pyritään löytämään henkilön lahjakkuusprofiili. Osiot ovat erilaisia ja koostuvat esim. matematiikkaa, kuviopäättelyä ja kielellistä lahjakkuutta mittaavista osioista (esim. WAIS IV).
Teoriasta sen verran, että älykkyyttä voidaan jaotella esim. kiteytyneen ja joustavan älykkyyden käsittein. Kiteytynyttä on lyhyesti tieto, kyky käyttää tietoa, operoida sillä, kun joustava on nopeutta, ongelmanratkaisukykyä, joka ei vaadi laajaa tietämystä. Kumpaakin puolta tarvitaan. Nopeasta älystä ei ole paljoa hyötyä, jos ei tiedä juuri mitään tai tiedon omaksuminen tuottaa ongelmia. Toisaalta, tietoon voi myös hukkua, tekisi mieleni sanoa, että esimerkiksi eräs viime viikolla A-studiossa esiintynyt "sananvapausprofessori" antoi tiedoistaan huolimatta hyvin keskinkertaisen kuvan itsestään, kuin aasi aasin puvussa.
Tämä alustus siksi, että poliitikkojen kuvitteellisen "ÄO":n päätteleminen ei ole aivan helppoa. Esimerkiksi monen inhokki Tere Sammallahti kertoo ÄO:nsa olevan 131, juuri Mensan alaraja. Velttokin kuului Mensaan jne. jne. Epäilemättä eduskunnassa on keskimääräistä enemmän korkean älykkyysprofiilin ihmisiä. Johtuu ihan siitä, että eduskuntaan harvemmin ihan täysi sukka pääseekään, edustajat ovat keskimääräistä älykkäämpiä. Puoluekannan ja älykkyyden spekuloiminen on suorastaan typerää. Tosiasiassa, poliittinen vastustajasi voi olla sinua älykkäämpi, vaikka sinulla on mielestäsi juuri oikeat mielipiteet, argumentit ja vakaumus.
Äärioikealta tai -vasemmalta löytyy usein hyvin älykkäitä ihmisiä, he joutuvat jatkuvasti puolustamaan vakaumustaan ja ovat hyvin tietoisia asioista, toisin kuin ne, jotka ovat liian laiskoja asettamaan omia mielipiteitään kovaan testiin. Stubbin et co. matemaattinen lahjattomuus ei sinänsä välttämättä merkitse, etteikö henkilö voisi olla myös testiälykäs. Kuviopäättely on eri asia kuin matemaattinen päättely, toki kokonaisprofiilissa heikko tulos matematiikassa vaikuttaa. Poliitikkojen älykkyyden arviointi, jos puhumme vain tietystä osasta älykkyyttä, on erittäin hankalaa ilman dataa.
Jos sitten laajennetaan älykkyyden käsitettä sosiaaliseen puoleen, huomataan, että poliitikkojen vertailu käy jo mahdottomaksi. Sosiaalisesti lahjakas poliitikko osaa käyttää älyään viemällä asioita taitavasti eteenpäin, tavalla, jolla estyneempi ihminen ei vain kykene. Tarvitaan verkostoja. Älykkyyden käsite on niin laaja, osaa siitä ei voida testata, joten kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä poliitikkojen älykkyydestä ei voida tehdä.
Oikeastaan paljon helpompaa on bongata tyhmyri poliitikkojen parvesta. Hienotunteisuuden nimessä ei tästä sen enempää.
