Äärioikeisto ja -vasemmisto Suomessa

  • 876 204
  • 8 574

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Olisiko siihen näkemyksiä, että kuinka iso osa Neuvostoliiton sodanjälkeisestä hyvinvoinnista oli puhtaasti valloitettujen alueiden riistämisellä saatua hyvää ja mikä osa itse operatiivisesti tuotettua?

Muutoin kommunismille hyvä analogia on ikiliikkuja. Pirun hyvä keksintö ja täysin toimiva konsepti, kunhan vain käytännön ongelmat saadaan ratkaistua. Jälkimmäisen kohdalla vain ihmisuhreja tulee prosessin aikana vähemmän.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Olisit pistänyt vain linkin jonkun muun kirjoitukseen mistä copy/paste:tit
No, minä olen kouluni käynyt, lukenut aika monta kirjaa ja tavannut monenmoista ihmistä, ja asunut muutaman vuoden vielä itänaapurissa, joskin neuvostovuosien jälkeisessä ajassa. Kaipa jotain on saattanut matkan varrella tarttua. Kirjallisen ulosantisi perusteella sinun voi olla tätä vaikea kuvitella, mutta tuollaisen pikku kirjoitelmani kyhäämiseen ei tarvinnut kovin kummoisesti ponnistella. Nyt kun vihjasit minua tekstivarkaaksi, niin voisitko samalla esittää yhden tai vaikka useamman alkuperäislähteen, josta epäilet minun lainanneen sisältöä? Haluaisin nähdä, koska jos tuota tavaraa on enemmänkin, niin olisin melko varmasti kiinnostunut lukemaan lisää. Aihe kiinnostaa, on kiinnostanut jo neukkuajoista saakka.

Reaalisosialismia kohtaan esitettyä kritiikkiä ja kirjattuja aikalaismuistoja löytyy valtavat määrät. Ei noita asioita tarvitse kenenkään keksiä omasta päästään, koska ne ovat laajalti tiedossa ja tosiasioiksi ymmärrettyjä. Toki edelleenkin löytyy sosialismiin dogmaattisesti uskovia yksittäisiä hahmoja, joiden mielestä sosialismin romahdusta voidaan selittää esimerkiksi sillä, ettei marxilaisia oppeja toteutettu vaikkapa Neuvostoliitossa oikein. Toistaiseksi vain ei ole keksitty sellaista laboratoriovakuumia, jossa sosialistinen yhteiskunta toimisi ja menestyisi autonomisesti ja pysyväisluontoisesti.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Kun on kuunnellut kasoittain vanhempia ihmisiä eri haastatteluissa, niin ne on sanonut kuinka yhteisöllisempää(tietysti) elämä oli ennen. Vaikka ei ollut ruplaa niin kimpassa evästä omasta takaa pelloilta ja puutarhoista. Elämä oli kuulemma paljon parempaa.

Nyt ei ole niitäkään.

Mua en kiinnosta mikään kommunismi, samaa paskaa kun toisetkin puolet. Kapitalismi vasta paskaa onkin, vai mitä?

Putin on todellinen sankari, huippujätkä.
Jos sosialistinen neuvostoyhteiskunta tarjosi ikävien piirteidensä vastapainoksi ”yhteisöllisempää” elämää, ja elämä Neuvostoliitossa oli ”kuulemma paljon parempaa”, niin mikä tekee Putinista ”todellisen sankarin” ja ”huippujätkän”, jos elämä nyky-Venäjällä on siis paljon huonompaa kuin neuvostoaikana?
 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
Kun on kuunnellut kasoittain vanhempia ihmisiä eri haastatteluissa, niin ne on sanonut kuinka yhteisöllisempää(tietysti) elämä oli ennen. Vaikka ei ollut ruplaa niin kimpassa evästä omasta takaa pelloilta ja puutarhoista. Elämä oli kuulemma paljon parempaa.

Mutta miten paljon tällä oli tekemistä poliittisen järjestelmän kanssa? Ts. onko mahdollista, että yhteisöllisyyden kokeminen muuttuisi, vaikka poliittinen järjestelmä ei muuttuisi. Pohdinta kommunismista pitäisi sisältää mahdollisuuden yhteiskunnan muutoksesta, vaikka poliittinen järjestelmä ei muuttuisi.

Putinista ja Stalinin suosiosta huolimatta nyky-Venäjällä ei nuori sukupolvi ole uutisoinnin mukaan yhtä kiinnostunut suurvaltapolitiikasta kuin heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa aikana. Mistä tämä mahtaa johtua, vaikka poliittinen järjestelmä tekee kaikkensa, jotta asiat olisivat toisin.
 

Merovingi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Blue Jackets
Toistaiseksi vain ei ole keksitty sellaista laboratoriovakuumia, jossa sosialistinen yhteiskunta toimisi ja menestyisi autonomisesti ja pysyväisluontoisesti.

Marxilaisuutta on aina markkinoitu erinomaisena yhteiskuntajärjestelmänä, koska se perustuu tieteelliseen maailmankuvaan. Sosialistissa maissa asuneet tosin irvailivat ettei näin ole, koska jos kyseessä olisi tieteellinen järjestelmä, sitä olisi ensin testattu eläimillä.

Olisiko siihen näkemyksiä, että kuinka iso osa Neuvostoliiton sodanjälkeisestä hyvinvoinnista oli puhtaasti valloitettujen alueiden riistämisellä saatua hyvää ja mikä osa itse operatiivisesti tuotettua?

80-luvulta on yksi anekdootti. Absurdin Suurvalta -kirjassa, joka on virolaisen historoitsijan kirjoittama kirja elämästä Neuvostoliitossa ja sen absurdiudesta, kerrotaan lukuja miten Virossa toimineen makkaratehtaan tuotanto jaettiin. Siellä tuotettiin neuvostokansalaisen luksustuotetta eli savumakkaraa, jota saatiin tuotettua viikossa muistikuvieni mukaan sellaiset 1000 kiloa. Tästä tuhannen kilon tuotannosta vain 50 kiloa päätyi kauppoihin Virossa. Lopuista 950 kilosta suurin osa vietiin Moskovaan ja muualle Venäjälle myyntiin ja paikallinen puolueliitti otti toki osansa. Täten työläisten paratiisissa virolaisesta makkarasta ei juuri virolaiset nauttineet ellei käynyt hyvä tuuri tai olit puolueen jäsen.

Kaskuissa myös irvailtiin Neuvostomaatalouden tuottavan neljä satoa vuodessa. Yksi Neuvostoliitosta, toinen Puolasta, kolmas Unkarista ja neljäs Romaniasta..
 

Jesus Shaves

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dorados de Sinaloa
Luulisin Cliffer666 meinanneen sanoilla "toimi" "aivan hyvin", minkä nappasit fiksusti?, sellaista mikä niihin oloihin sopi. Ei voi verrata meidän länkkäreiden oloihin. Kurjuuttahan siellä mutta suhteutettuna noin sanat osin kai totta.

Tuolla boldatulla kohdalla voidaan perustella käytännössä mitä tahansa sumutorven soidessa pään sisällä: Pohjois-Koreassa oleva systeemi toimii varmasti ihan hyvin - niissä oloissa - eikä voi verrata meidän länkkäreiden oloihin. Kurjuuttahan sielläkin toki on, mutta suhteutettuna noin sanat osin kai totta?

Näinkö tämä keskustelu menee?
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Olisiko siihen näkemyksiä, että kuinka iso osa Neuvostoliiton sodanjälkeisestä hyvinvoinnista oli puhtaasti valloitettujen alueiden riistämisellä saatua hyvää ja mikä osa itse operatiivisesti tuotettua?
Jos asiaa lähestyy siitä näkökulmasta, kuinka neuvostotasavaltojen tuotantoa ja luonnonvaroja siirrettiin nettomääräisesti enemmän federaatioon päin verrattuna siihen, kuinka paljon tai vähän siirtymää tapahtui toiseen suuntaan, niin joitakin hyvin karkeita arvioita olen nähnyt. Virallisiin neuvostoaikaisiin lukuihin ei voi kuitenkaan luottaa, etenkään tuotantomääriä sisältäviin lukemiin, jotka olivat useimmiten täysin hatusta vedettyjä. Joka tapauksessa oli hyvin tavanomaista, että tasavallat joutuivat luopumaan tuotantonsa suurimmasta ja varsinkin laadukkaimmasta osasta keskushallinnon hyväksi. Luonnonvarojen sumeilematon käyttö kehittyneeseen tuotantoon panostamisen sijaan oli olemassa oleva tendenssi jo Neuvostoliitossa. Putinin Venäjällä tämä on ollut ihan normitouhua, jolla paisutetaan Volodjan ja kaverien rahapussit, sekä rahoitetaan armeijan pöhöttäminen ynnä muu uhoilu.

Tuo operatiivisen tuotannon todellinen määrä ja arvo Neuvostoliitossa on siis vaikeasti osoitettavissa, mutta tuotanto oli joka tapauksessa hyvin tehotonta. Tämä on luonnollinen seuraus yhteiskunnassa, jossa valtio on maksavinaan ihmisille palkkaa, jotka puolestaan ovat tekevinään töitä. Jotain osviittaa mittasuhteista antaa nimimerkin @finnjewel viittaama kotitarveviljelyn kolmanneksen osuus maan elintarvikkeiden kokonaistuotosta, vaikka finnjewelin mukaan tämän ala oli vain noin prosentin verran kaikesta viljelymaasta. Vastaavan tyyppistä tehottomuutta esiintyi tietysti kaikilla tuotannonaloilla.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Tuottiko sosialismi tai kommunismi sitä yhteisöllisyyttä vai tuottiko sitä pula peruselintarvikkeista ja muistakin tuotteista? Toki jos ajattelee, että yhteiskuntajärjestelmä tuotti pulan joka edelleen tuotti yhteisöllisyyden, niin voinee ajatella järjestelmän tuottaneen yhteisöllisyyttä?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Jos asiaa lähestyy siitä näkökulmasta, kuinka neuvostotasavaltojen tuotantoa ja luonnonvaroja siirrettiin nettomääräisesti enemmän federaatioon päin verrattuna siihen, kuinka paljon tai vähän siirtymää tapahtui toiseen suuntaan, niin joitakin hyvin karkeita arvioita olen nähnyt. Virallisiin neuvostoaikaisiin lukuihin ei voi kuitenkaan luottaa, etenkään tuotantomääriä sisältäviin lukemiin, jotka olivat useimmiten täysin hatusta vedettyjä. Joka tapauksessa oli hyvin tavanomaista, että tasavallat joutuivat luopumaan tuotantonsa suurimmasta ja varsinkin laadukkaimmasta osasta keskushallinnon hyväksi. Luonnonvarojen sumeilematon käyttö kehittyneeseen tuotantoon panostamisen sijaan oli olemassa oleva tendenssi jo Neuvostoliitossa. Putinin Venäjällä tämä on ollut ihan normitouhua, jolla paisutetaan Volodjan ja kaverien rahapussit, sekä rahoitetaan armeijan pöhöttäminen ynnä muu uhoilu.

Tuo operatiivisen tuotannon todellinen määrä ja arvo Neuvostoliitossa on siis vaikeasti osoitettavissa, mutta tuotanto oli joka tapauksessa hyvin tehotonta. Tämä on luonnollinen seuraus yhteiskunnassa, jossa valtio on maksavinaan ihmisille palkkaa, jotka puolestaan ovat tekevinään töitä. Jotain osviittaa mittasuhteista antaa nimimerkin @finnjewel viittaama kotitarveviljelyn kolmanneksen osuus maan elintarvikkeiden kokonaistuotosta, vaikka finnjewelin mukaan tämän ala oli vain noin prosentin verran kaikesta viljelymaasta. Vastaavan tyyppistä tehottomuutta esiintyi tietysti kaikilla tuotannonaloilla.
Ajatukseni oli keskittyä nimenomaan siihen, että kun neukut väkivalloin valloittivat alueita joissa oli toimivat systeemit, niin kuin paljon he nimenomaan ehtivät hyötymään näistä hedelmistä ennenkuin saivat ajettua kommunismin väkivalloin käyttöön sinnekin jolloin tuototkin romahtivat heidän omalla paska-tasolleen. Tässä on siis normikommnismiin nähden ollut tuplahyöty, että ensin on varastettu sato ja erityisesti kun se sato on ollut runsaampi kuin jos se olisi tuotettu kommunistisella järjestelmällä.

Mutta aika vaikea tuosta varmasti onkin luotettavaa dataa löytää ja saamani vastaukset vastasivat omaakin yleiskäsitystäni.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tuottiko sosialismi tai kommunismi sitä yhteisöllisyyttä vai tuottiko sitä pula peruselintarvikkeista ja muistakin tuotteista? Toki jos ajattelee, että yhteiskuntajärjestelmä tuotti pulan joka edelleen tuotti yhteisöllisyyden, niin voinee ajatella järjestelmän tuottaneen yhteisöllisyyttä?
Ei tuo ole kaukaa haettua. Afrikasta tulee kuvia nälkää näkevistä mutta hymyilevistä lapsista. Kun sellaisia hömpötyksiä kuten perustarpeiden tyydyttämistä ei ota itsestään selvyytenä, niin osaa nauttia jokaisesta hengissä selvinneestä päivistä. Siitäpä myyvä slogan kommunismille. Itse en länsimaiseen hapatukseen tottuneena vaihtaisi.
 

The Nikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
Vähän tulee tuosta Clifferinstä mieleen Trumpin kannattajat. En keksi muuta syytä miten kommunismista voi saada tuollaisen kuvan. Eli tietolähteet ovat hyvin valikoituja eikä niiden ulkopuolelta juuri tietoa haeta.
Niin no, kuka sitten mitäkin pitää oikeana, nämähän ovat aattellisia eroja. Toki kapitalistit useimmin sortuvat näköalattomuuteen ja pitävät omaa riistoon perustuvaa vaihtoehtoaan sinä parhaana mahdollisena ja kaikki muut ovat "pihalla" omien vaihtoehtojensa kanssa. Thank god, meillä on aatteen ja mielipiteen vapaus, eikä kenenkään yhtä näkemystä voida julistaa absoluuttiseksi totuudeksi, ei sen enempää kapitalismia, kommunismia tai mitä sitten tahansa pitääkään katsomuksenaan.
Kommunistisessa järjestelmässä sinulla ei olisi tuota mielipiteenvapautta. Tähän väitteeseen ei tarvita väittämääsi ylimielisyyttä, ihan historian tuntemus tai keskustelu kommunistisessa järjestelmässä eläneen henkilön kanssa (kollega, joka eli ensimmäiset 25 elinvuottaan itä-saksassa yhdistymiseen saakka).
Porvaristo haluaa varmistaa, että ihmiset eivät menetä uskoaan nykyiseen kapitalistiseen järjestelmään ja ala etsiä parempia vaihtoehtoja, siksi oikeisto kokee tarpeelliseksi arvostella rajustikin jatkuvasti marxismia, sosialismia ja kommunismia. Kapitalistiluokan propaganda esimerkiksi väittää sosialismia ihmisluonnon vastaiseksi järjestelmäksi, joka toimii ainoastaan teoriassa, mutta ei koskaan käytännössä.
Tästähän on kyllä ihan todisteitakin. Sosialismi ei ole toiminut kertaakaan, kuun sitä on "kokeiltu". Ihmisoikeudet ja elintaso vedetään vessasta alas. Moi Maduro!
Nämä väitteet ovat klassista propagandaa. Ne ovat helposti mieleenpainuvia hokemia, joilla ei lopulta kuitenkaan ole paljoakaan sisältöä tai totuuspohjaa.
Seuraako maailman menoa muualta kuin kansan uutisista?
Sosialismi ei ole sen enempää ihmisluontoa vastaan kuin kapitalismi tai muutkaan järjestelmät. Suurimman osan historiastaan ihmiset ovat eläneet metsästäjäkeräilijä-heimoissa, joissa ei tunnettu luokkia eikä yksityisomaisuutta. Karl Marx kutsui tätä primitiiviseksi kommunismiksi.
Yhteistyö ei ole sosialismia vaan henkiinjäämistä. Totta helvetissä siellä oli yksityisomaisuutta. Metsästysvälineet esimerkiksi. Nämähän haudattiin kuolleen mukana. Luokat ja hierarkiat muodostuivat luonnollisesti yksilön vahvuuksien ja niiden arvostuksen mukaisesti. Tässä pitää huomioida, että arvostuksen määrittivät kanssaeläjät sen mukaan, mitä yhteisö tarvitsi. Ei siis politbyroo. Kyllä tämä kapitalismilta kovasti kuulostaa. Lisäksi kauppaa on käyty lähes aina. Erona nykyiseen oli se, ettei ollut erillistä instrumenttia arvon määritykseen. Meillä se on nykyään raha.
Sosialismi toimi Itä-Euroopassa ja Neuvostoliitossa yli puoli vuosisataa.
Itä-Eurooppa oli kyllä sosialistinen, mutta se oli pakolla, ei toimivuutensa vuoksi. Neuvostoliitosta tulleet ydinvoimalan rakentajat eivät uskoneet suomalaisen elintason olevan muuta kuin propagandaa. Ihmisillä oli omia autoja!? Ihmiset olivat vapaita puhumaan ja ajattelemaan?! Ei voi pitää paikkaansa. He luulivat aluksi, että kyseessä oli propagandakoneiston aikaansaannos. Ihmiset pakenivat henkensä kaupalla länteen sosialismin aikana. Tämä on merkki sosialismin olemassa olosta, ei toimivuudesta.
 

Red Machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Sosialismi toimi Itä-Euroopassa ja Neuvostoliitossa yli puoli vuosisataa. Ja ihmiset pystyivät elämään sellaisessa järjestelmässä aivan hyvin, siitäkin huolimatta että vallanhimoiset ja psykopaattiset yksittäiset johtajat, kuten Stalin, ovatkin saaneet tehokkaasti mustamaalattua käsitettä ja saaneet sen ihmisten mielissä tarkoittamaan jotain aivan muuta kuin mitä se todellisuudessa on.

Toimi ja toimi. Valtion virkamiehillä oli kivaa samalla kun kansa jonotti vuoroaan saadakseen peltikoslan alleen. Kaupoissa oli niin perkeleen monipuolisesti tuotteita ja ennenkaikkea kansanterveydestä pidettiin mainiosti huolta ensiluokkaisilla lääkkeillä. Ei kun eipäs ollutkaan ja kaikkihan oli Lännen syytä kun eivät antaneet rauhaa vaan kiusasivat koko ajan.

Vapautta tosiaan. Missään muussa systeemissä ei ihmisiä kytätty ja kuulusteltu samalla intensiteetillä. Edes jenkkien homeland-turvallisuustoimet 9/11 jälkeen ei pääse lähellekään.

Kaikki maailman kommarijohtajat ovat olleet itsevaltiaita, kenen arvostelu kansalaisen puolelta on johtanut vangitsemiseen ja/tai hengenlähtöön. Vapaat vaalit, ihmisoikeudet? Nämä ovat vihollisen propagandaa eikä sitä tulla sietämään. Ampukaa se!

Kuinka kauan sitä pitää toitottaa ettei homma vaan toimi? Johan sen nyt kannatusluvut vaaleissakin kertoo.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Neuvostoliittolainen yhteisöllisyys tarkoitti elintarvikkeiden, kulutustavaroiden ja palveluiden yhteydessä eräänlaista vaihtotaloutta sekä jakamistaloutta. "Sinä minulle - minä sinulle" (Ты - мне, я - тебе). Aiheesta tehtiin samanniminen elokuva v. 1977. Ilmiön olemassolo tiedettiin ja sitä siedettiin (yritettiin eri tavoin kitkeä), mutta rajanveto vaihtotalouden, korruption ja lakien välillä on häilyvää ja vaikeaa. Jos sinulla ei ole mitään jaettavaa tai vaihdettavaa, niin syrjäydyt - tai ryhdyt rikolliseksi.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Tästä tuhannen kilon tuotannosta vain 50 kiloa päätyi kauppoihin Virossa. Lopuista 950 kilosta suurin osa vietiin Moskovaan ja muualle Venäjälle myyntiin ja paikallinen puolueliitti otti toki osansa. Täten työläisten paratiisissa virolaisesta makkarasta ei juuri virolaiset nauttineet ellei käynyt hyvä tuuri tai olit puolueen jäsen.

Puolustelematta tippaakaan tuota kys. järjestelmää, tulee jostain koomisena flash backina mieleen ajat voi vuoren. Silloinhan suomalainen kansa sai maksaa voikilostaan ns. suolaisen hinnan, mutta suomi suurinpiirtein maksoi muille maille, jotta ottaisivat voita kontollensa. En asiaa mitenkään tutkinut, mutta valistunut arvaus on, että muun maan ruokapöytiin saatiin voikilo promillen hinnalla siitä, mitä suomipoika joutui samaan investoimaan.

Tahtoo siis sanoa, että päättömyksiin toki vajoaa yhteiskuntajärjestelmä jos toinenkin, kysehän on vain siitä, minkä sortin tunarin arpa sattuu kohdalle osumaan ja hallitsemaan.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Neuvostoliittolainen yhteisöllisyys tarkoitti elintarvikkeiden, kulutustavaroiden ja palveluiden yhteydessä eräänlaista vaihtotaloutta sekä jakamistaloutta. "Sinä minulle - minä sinulle" (Ты - мне, я - тебе). Aiheesta tehtiin samanniminen elokuva v. 1977. Ilmiön olemassolo tiedettiin ja sitä siedettiin (yritettiin eri tavoin kitkeä), mutta rajanveto vaihtotalouden, korruption ja lakien välillä on häilyvää ja vaikeaa. Jos sinulla ei ole mitään jaettavaa tai vaihdettavaa, niin syrjäydyt - tai ryhdyt rikolliseksi.
Vaihtokauppa ja pieni lahjominen kaiketi pelastivat monen neuvostokansalaisen nälkäkuolemalta, ainakin valtion ensimmäisinä vuosikymmeninä, ja tärkeätä se oli epäilemättä myöhemminkin. Kun ruplapalkalla, ja sillä mitä ns. oravannahoilla kaupasta sai, tuli huonosti tai ei oikein mitenkään toimeen, niin ihmekö tuo jos neuvostoihminen konstit keksi. Oli parempi olla yhteisöllinen. Mutta nähtävästi myös sosiaalinen kontrolli oli aika kova. Arvelen, että joku kateellinen toveri saattoi hyvinkin ilmiantaa naapurinsa, jonka ylimääräiset kanat tai mitkä milloinkin paljastuivat. Kuului pelin henkeen.
 

haepis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tuomarit, KooKoo, Red Wings
@Cliffer666, sulta on pakko kysyä: Jos työ pystytään arvottamaan, niin miten arvotat idean? Jos on olemassa eriarvoisia ideoita, niin silloin on olemassa eriarvoisia yrityksiäkin, onko näin? Jos taas on eriarvoisia yrityksiä, miksi tämän korkealle arvotettavan yrityksen johtaja ei saisi tienata ideastaan enemmän kuin huonon yrityksen johtaja? Idea on kuitenkin hänen oman aivotoiminnan tuotos. Tai miten määrität tämän idean tuottajan ja työpaikkojen luojan välisen tuloeron?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kuinka kauan sitä pitää toitottaa ettei homma vaan toimi? Johan sen nyt kannatusluvut vaaleissakin kertoo.
Eihän kannatusluvut sinänsä mikään todiste ole, mutta varsinkin kommunistien nykysuosio maissa jotka ovat sitä ihanuutta päässeet nauttimaan kertovat paljon. Teoriankin tasolla kommunismin toimiminen edellyttäisi, että valtaosa ihmisistä sitä kannattaisi. Tästä voi jokainen päätellä kuinka inhimillinen ja toimiva järjestelmä on maissa, joissa tavallisten kansalaisten keskuudessa sen kannatus on luokkaa prosentti.
 

muaddib

Jäsen
Suosikkijoukkue
Mimosanherkät Itkupillit ja Setämiehet
Eihän kannatusluvut sinänsä mikään todiste ole, mutta varsinkin kommunistien nykysuosio maissa jotka ovat sitä ihanuutta päässeet nauttimaan kertovat paljon. Teoriankin tasolla kommunismin toimiminen edellyttäisi, että valtaosa ihmisistä sitä kannattaisi. Tästä voi jokainen päätellä kuinka inhimillinen ja toimiva järjestelmä on maissa, joissa tavallisten kansalaisten keskuudessa sen kannatus on luokkaa prosentti.
Näissä maissahan kommunismi oli toteutettu "väärin", joten "oikeaa" Kunnollista Kommunismia(TM) täytynee tyytyä ihailemaan muurahaiskeossa. Tosin esim. Jaakko Laakso pilaisi luultavasti keskivertomuurahaiskeonkin.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Kommunismihan on ideatasolla hienointa mitä voi olla, mutta ihmiset senkin menivät pilaamaan. Aina joku haluaa olla tasa-arvoisempi kuin ne muut. Upeaahan se olisi, jos kaikki olisivat yhtä rikkaita ja hyvinvoivia. Käytännössä se ei vaan mene näin. Jos kaikki maailman omaisuus kasattaisiin isoon läjään ja siitä jaettaisiin kaikille tasan, niin varmasti jo seuraavana päivänä osa olisi perse auki ja toisilla olisi helevetinmoinen omaisuus. Näin se vaan menee.
 

Merovingi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Blue Jackets
Tuottiko sosialismi tai kommunismi sitä yhteisöllisyyttä vai tuottiko sitä pula peruselintarvikkeista ja muistakin tuotteista? Toki jos ajattelee, että yhteiskuntajärjestelmä tuotti pulan joka edelleen tuotti yhteisöllisyyden, niin voinee ajatella järjestelmän tuottaneen yhteisöllisyyttä?

Kierolla tavalla kyllä, koska ilman kavereita ja suhteita et selvinnyt. Absurdin suurvallassa juuri tästä kirjoitetaan, miten tuttavuudet ja yhteydet olivat kultaakin kalliimpia. Jos myyt minulle sen hyvän radion, joka sinulla on takahuoneessa, tutustutan sinut kaveriini joka on putkimies. Tuttavuuksia vaihdeltiin ja jos kaupassa kerrankin oli jotain, vaikkapa majoneesia, sitä ostettiin kerralla paljon. Tätä sitten annettiin muille vaihtokauppana.

Toisaalta kurjuus ja puute tekivät neuvostoihmisistä todella ikäviä. Varastaminen ja huijaaminen yleistyivät ja muuttuivat normaaliksi käytökseksi, koska siitä sai niin paljon hyötyä puutteen keskellä. Kannatti etuilla jonossa ja olla kelju ihminen muille. Jäljet näkyvät nykyäänkin.
 

Cliffer666

Jäsen
Suosikkijoukkue
New Jersey Devils, Jokerit, Järvenpään Haukat
https://www.skp.fi/vaalit/eurovaalit-2019

Jos yksi kriteeri äänestyspäätökselle on EU-vastaisuus, kannattaa muistaa, että Perussuomalaiset eivät ole ainoita EU-vastaisia näissäkään vaaleissa. Jos on EU-vastainen, mutta haluaisi konservatiiviuden ja taantamuksen sijaan äänestää liberaaliutta ja suvaitsevaisuutta, on SKP hyvin varteenotettava, vasemmistolainen vaihtoehto ja vastavoima.
 

Konsta Kepuli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Athletic Bilbao, Tahko, Pool, Saints
Hehheh... Eikös se SKP ollut se enemmän Kansojen Vapaan Federalistisen Liiton kannattaja?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Hehheh... Eikös se SKP ollut se enemmän Kansojen Vapaan Federalistisen Liiton kannattaja?
Et kai vihjaa mitään sen suununtaista, että kommunismiin ei olisi sisäänrakennettuna aimo ammosta liberaaliutta ja suvaitsevaisuutta? Tuollaista paikkaansa pitämättömästä vihjailuista olisi päässyt itänaapurissa gulagille!
 
Viimeksi muokattu:
K

Kiekkokatsoja

Ääri vasemmisto on ollut enemmän esillä, poliittisten mielenilmaisujen tavoin. Kenties myös joidenkin tihu/tuhotöiden takana?
Ääri oikeisto puolestaan on ollut hiljaisempana. Ehkä odottelua meneillään? Ja odottelua myös siinä, että perus oikeisto nostaa kansan silmissä kannatuksen jopa ykköspuolueeksi asti. Tosin oppositiossa tuo on helpompaa, ja taitaa jo olla tapahtunutkin. + Nousu tulee jatkumaan lähivuodet.
Kenties ääri oikeiston aktiivisuus lisääntyy samassa suhteessa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös