Naisasiat

Nordis kirjoitti:

En tiedä miten nopeasti tuo on tuolle hepulle tapahtunut.

Laajenna klikkaamalla

Ollut jo jokusen viikon ”katkolla” ennen kuin katkesi lopullisesti, mutta the point is => kostetaan tämä ja naarmutetaan autoa??

Niin sehän on selvä, että tuollainen riipii, kun haaveiden kohde valuu sormien välistä muihin syleihin, mutta noin ei tosiaan toimita, vaan niellään surku ja jatketaan elämää kenties hieman aiempaa kyynisempänä. Kaikkihan ovat kokeneet pettymyksiä lemmessä, mutta harva on lähtenyt autojen naarmuttelun tielle.

Enkä minä ainakaan ymmärrä miksi sillä on väliä, jos ns. "lennosta vaihtaa" tuollaisessa tilanteessa.

Ehkä voit laittaa naisesi kysymään, että tietääkö tyyppi asiasta mitään? @Salama15

Mee hakkaamaan se. Nainenkin tykkää kun näyttää vähän asennetta.

Edit: Tämä on vitsi. En yllytä rikolliseen toimintaan.

puuntakaa kirjoitti:

Ehkä voit laittaa naisesi kysymään, että tietääkö tyyppi asiasta mitään? @Salama15

Laajenna klikkaamalla

Kävi mielessä, toki tiedämme kaikki mikä vastaus tulisi olemaan... Antaa paskahousun nyt olla, toivottavasti sai systeeminsä tyhjäksi tuolla? Jos ei niin sitten täytyy miettiä millä saisi avitettua systeemin tyhjentämistä?

Salama15 kirjoitti:

Kävi mielessä, toki tiedämme kaikki mikä vastaus tulisi olemaan... Antaa paskahousun nyt olla, toivottavasti sai systeeminsä tyhjäksi tuolla? Jos ei niin sitten täytyy miettiä millä saisi avitettua systeemin tyhjentämistä?

Laajenna klikkaamalla

Pääset helpommalla kun et tee asiasta numeroa, rikosilmoitus joo, mut siihen jää. Et tiedä kuka. Jos toistuu, sit on asia erikseen. Oli mullakin stalkkari, se vaan oli nainen.

Salama15 kirjoitti:

Kävi mielessä, toki tiedämme kaikki mikä vastaus tulisi olemaan... Antaa paskahousun nyt olla, toivottavasti sai systeeminsä tyhjäksi tuolla? Jos ei niin sitten täytyy miettiä millä saisi avitettua systeemin tyhjentämistä?

Laajenna klikkaamalla

Jos tyyppi on friikki, jolla elämä muutenkin rempallaan, niin on varmaan parempi antaa olla. Jos taas normaali tyyppi, jolla on omakin auto, niin saattaa hieman pelätä kostoiskua omaan kärryynsä. Tai muunlaista kostoa, vaikka ei sillä uhkailisikaan.

No helppo toki täältä ruudun takaa neuvoa.

puuntakaa kirjoitti:

...
No helppo toki täältä ruudun takaa neuvoa.

Laajenna klikkaamalla

...siis puuntakaa...

Mutta joo - "puberteettimäisiä kasvukipuja" mainitulla jantterilla, jos tuollaista lapsellisuutta on mennyt tekemään. Paras kuitenkin antaa asian olla rikosilmoitustasolla, kun/jos ei ole parempaakaan tietoa naarmuttajasta.

Tadu kirjoitti:

Mee hakkaamaan se. Nainenkin tykkää kun näyttää vähän asennetta.

Laajenna klikkaamalla

Mutta mee kommandopipossa, niin kaverikin tietää sitten kuka se oli, mutta ei voi tehdä rikosilmoitusta. Naisystäväsi antaa alibin, olit hänen luonaan koko illan.

No niin, koen että aika on viimein kypsä tulla tämän asian kanssa ulos sille oikeassa ketjussa pohdittuani tunteitani jonkin aikaa. Tunnen tällä hetkellä niin vahvaa vetoa erääseen naiseen, että en tiedä olenko ikinä aiemmin tuntenut mitään vastaavaa ketään kohtaan. Luultavasti en.

Astin meidän välillä sellaisen henkisen yhteyden ja erikoisen kemian, jota tuskin pystyisin itselleni selittämään, vaikka olisin ihmispsykologiasta paremmin perillä. Hieno fiilishän tämä on ja sitä vain odottaa koko ajan seuraavaa tapaamista hänen kanssaan kuin pikkulapsi joulupukkia konsanaan. Jotain maagista tässä on ilmassa ja mitä se on, niin siitä aion ottaa selvää.

Tämä nainen on siis minun nykyinen työkolleegani, joka ainakin toistaiseksi ymmärtääkseni keskittyy pääasiallisesti opintojensa loppuun suorittamiseen, joten hän tekee sen noin 2-3 vuoroa per viikko siinä missä itse karkeasti noin puolet enemmän. ja näistä yleensä osuu keskimäärin se yksi yhteinen vuoro kullekin viikolle, mikä on mielestäni vain hyvä asia. Jos toisen naama tulee liian tutuksi liian aikaisin niin siinä kasvaa äkkiä friendzonelle joutumisen todennäköisyys melko mittaviin sfääreihin.

Mutta siis joo, sain hänestä jo heti ensitapaamisella niitä kuuluisia "hyviä fiboja" ja jo silloin huomasin että katseemme kohtasivat useammin kuin kerran. Silloin en tietenkään tiennyt muuta kuin että hemmetti, onpahan muuten kaunis nainen ja mukavan oloinenkin vielä. Tuntuu että joka kerta kun me näemme, tunteeni vain voimistuvat ja keskiviikkona tein erään oivalluksen hänestä, joka vain entisestään voimisti sitä fiilistä, että tämä ihastuminen voisi vielä edetä seuraavalle asteelle.

Toinen oivallus eiliseltä joka sinänsä hieman ehkä jopa jossain määrin huvitti mua: Meidän ensikohtaaminen tapahtui syyskuussa perjantai 13. päivänä. Siis lähinnä tässä huvitti ajatus siitä, että universaalisti "epäonnen päivänä" tunnetusta päivästä voisi mahdollisesti joskus tulevaisuudessa tulla kahden ihmisen onnenpäivä. Kliseisesti sen unelman realisoitumisen tai romahtamisen näyttää vain aika.

Päivä ja kohtaaminen kerrallaan, aion ottaa selvää mistä tässä on kyse ja voisiko olla... Noh, fibat tästä naisesta on jokatapauksessa aivan mahtavat. Siitä ei pääse mihkään. Parin viikon päästä olisi ne työpaikan vuosibileet ja se ilta voisi olla oivallinen tilaisuus tehdä lähempää tuttavuutta toisiimme.

Holik kirjoitti:

Millä ajatuksilla palstalaiset jaksavat jättää tällaisen ajatukset taka-alalle. Helposti tällaisia asioita mainitsemalla aiheuttaisi ja edistäisi itse vaan sitä, että toinen ahdistuisi ja karkaisi muille maille.

Laajenna klikkaamalla

Meikäläinen on jo niin pihalla nykyajan deittailusta tai näistä tinder säädöistä, mutta tietty jos on sovittu että katsotaan mitä tästä tulee, niin olisihan se suotavaa että silloin ei muiden kanssa mitään touhuttaisi. Mutta tämähän ei välttämättä ole tilanne. Jos joku lähettää viestin niin minkäs teet, ei se tarkoita että siellä mitään tapahtuu, tai että tämä nainen edes haluaisi näitä viestejä saada.

Mutta asiaa ei kannata ainakaan nostaa esille niin, että tuot ilmi sen, miten näit hänen puhelimesta tämän viestin. Olet automaattisesti kyttääjä, ja saat naisen vittuuntumaan. Mutta jos asia kovasti ahdistaa, niin voihan sitä kautta rantain udella että miten tämän tinderin kanssa, pitäisikö molempien sieltä poistua jos tässä yritetään yhdessä. Tai tuot ainakin ilmi että olet itse sieltä poistunut, ja annat pallon naiselle asian suhteen. Jos häntä ei kiinnosta tinderistä lähteä, niin siitä voi jo johtopäätöksiä vetää.

Mutta ei tuosta kannata masentua.

Holik kirjoitti:

Täytynee nyt itsekin avautua tähän ketjuun muutama sananen. Tarpeeseen tulisi palstalaisten kommentit millä oman päänupin saa pysymään rauhallisena ja miten tilanteessa pystyy maltilla odottamaan.

Tilanteeni on siis sellainen, että olen tavannut aivan huikean naisen ja olemme kuukauden tapailleet ja olleet päivittäin yhteydessä. Olemme jutelleet, että kumpikin haluaa katsoa tämän kortin ja sillä tavalla olemme samalla viivalla. Hieman kuitenkin viime päivinä nostanut päätään se, kun huomasin eilen neidin puhelimen näytöllä ilmoituksen Tinder -viestistä. Välttämättäkin tällaisessa moinen latistaa hieman fiilistä, mutta asiasta ei oikein voikaan mitään mainita. Tilanteemme on kuitenkin vasta kohtuu tuore tapailujuttu ja mikäänhän ei estä kumpaakin tinderöimästä tai tapailemasta muita. Lisäksi on suorastaan normaalia, että tinder puhelimesta yhä löytyy näin lyhyen tapailun jälkeen.

Millä ajatuksilla palstalaiset jaksavat jättää tällaisen ajatukset taka-alalle. Helposti tällaisia asioita mainitsemalla aiheuttaisi ja edistäisi itse vaan sitä, että toinen ahdistuisi ja karkaisi muille maille.

Laajenna klikkaamalla

Joka asiasta pitäisi pystyä puhumaan. Siis puhumaan, eikä viestittelemällä varsinkaan arkaluontoisia asioita.
Kysy siis seuraavalla kerralla, vaikka näillä sanoilla: -Mitäs oot mieltä, pitäisikös jossainvaiheessa laittaa tinder pois, ja katsoa miten tämä meidän juttu etenee?

Kiekkokatsoja kirjoitti:

Joka asiasta pitäisi pystyä puhumaan. Siis puhumaan, eikä viestittelemällä varsinkaan arkaluontoisia asioita.
Kysy siis seuraavalla kerralla, vaikka näillä sanoilla: -Mitäs oot mieltä, pitäisikös jossainvaiheessa laittaa tinder pois, ja katsoa miten tämä meidän juttu etenee?

Laajenna klikkaamalla

Itse jättäisin sen Tinderin mainitsematta ja vaan kysyisin, että kokeillaanko tämän suhteen toimivuutta vakavissaan? Mietin vaan, että osa ihmisistä voi pahoittaa mielensä siitä, kun toinen seuraa hänen puhelimensa näyttöä.

macnevis kirjoitti:

Itse jättäisin sen Tinderin mainitsematta ja vaan kysyisin, että kokeillaanko tämän suhteen toimivuutta vakavissaan? Mietin vaan, että osa ihmisistä voi pahoittaa mielensä siitä, kun toinen seuraa hänen puhelimensa näyttöä.

Laajenna klikkaamalla

Näinkin asia voi olla.
Itse puolestaan mainitsisin tinder sanan. Vaikka ensin vain kysymällä, että vieläkös oot tinderissä? Ja sitten toi jatkokysymykseni. Asioista pitää pystyä puhumaan oikeilla nimillä, toki alussa hienovaraisesti.

Lisäys. Itse olen kärsinyt suhteessa siitä, että vastapuoli ei suostunut keskustelemaan ongelma-asiasta. Ja siten ongelmasta kasvoi liian suuri. Yrittäessäni avata keskustelua, hän totesi vain, että älä lietso pahaa, ja vaikeni asiasta.

Kiekkokatsoja kirjoitti:

Näinkin asia voi olla.
Itse puolestaan mainitsisin tinder sanan. Vaikka ensin vain kysymällä, että vieläkös oot tinderissä? Ja sitten toi jatkokysymykseni. Asioista pitää pystyä puhumaan oikeilla nimillä, toki alussa hienovaraisesti.

Laajenna klikkaamalla

Toimii myös näin jos ovat tavanneet Tinderissä tai muuten asia on tullut ilmi.

Smitty#41 kirjoitti:

No niin, koen että aika on viimein kypsä tulla tämän asian kanssa ulos sille oikeassa ketjussa pohdittuani tunteitani jonkin aikaa. Tunnen tällä hetkellä niin vahvaa vetoa erääseen naiseen, että en tiedä olenko ikinä aiemmin tuntenut mitään vastaavaa ketään kohtaan. Luultavasti en.

Astin meidän välillä sellaisen henkisen yhteyden ja erikoisen kemian, jota tuskin pystyisin itselleni selittämään, vaikka olisin ihmispsykologiasta paremmin perillä. Hieno fiilishän tämä on ja sitä vain odottaa koko ajan seuraavaa tapaamista hänen kanssaan kuin pikkulapsi joulupukkia konsanaan. Jotain maagista tässä on ilmassa ja mitä se on, niin siitä aion ottaa selvää.

Tämä nainen on siis minun nykyinen työkolleegani, joka ainakin toistaiseksi ymmärtääkseni keskittyy pääasiallisesti opintojensa loppuun suorittamiseen, joten hän tekee sen noin 2-3 vuoroa per viikko siinä missä itse karkeasti noin puolet enemmän. ja näistä yleensä osuu keskimäärin se yksi yhteinen vuoro kullekin viikolle, mikä on mielestäni vain hyvä asia. Jos toisen naama tulee liian tutuksi liian aikaisin niin siinä kasvaa äkkiä friendzonelle joutumisen todennäköisyys melko mittaviin sfääreihin.

Mutta siis joo, sain hänestä jo heti ensitapaamisella niitä kuuluisia "hyviä fiboja" ja jo silloin huomasin että katseemme kohtasivat useammin kuin kerran. Silloin en tietenkään tiennyt muuta kuin että hemmetti, onpahan muuten kaunis nainen ja mukavan oloinenkin vielä. Tuntuu että joka kerta kun me näemme, tunteeni vain voimistuvat ja keskiviikkona tein erään oivalluksen hänestä, joka vain entisestään voimisti sitä fiilistä, että tämä ihastuminen voisi vielä edetä seuraavalle asteelle.

Toinen oivallus eiliseltä joka sinänsä hieman ehkä jopa jossain määrin huvitti mua: Meidän ensikohtaaminen tapahtui syyskuussa perjantai 13. päivänä. Siis lähinnä tässä huvitti ajatus siitä, että universaalisti "epäonnen päivänä" tunnetusta päivästä voisi mahdollisesti joskus tulevaisuudessa tulla kahden ihmisen onnenpäivä. Kliseisesti sen unelman realisoitumisen tai romahtamisen näyttää vain aika.

Päivä ja kohtaaminen kerrallaan, aion ottaa selvää mistä tässä on kyse ja voisiko olla... Noh, fibat tästä naisesta on jokatapauksessa aivan mahtavat. Siitä ei pääse mihkään. Parin viikon päästä olisi ne työpaikan vuosibileet ja se ilta voisi olla oivallinen tilaisuus tehdä lähempää tuttavuutta toisiimme.

Laajenna klikkaamalla

Nyt sitten jäitä hattuun ihan vaan itsesi puolesta. Oletko siis edes jutellut tämän henkilön kanssa? Muuta kuin vaihtanut muutaman lauseen töissä? Ethän sä edes tunne koko ihmistä, eikä hän sinua. Tämä siis olettamana kun et esim. tiennyt miksi on töissä jne.. Ihastuminen on mukavaa joo, mutta jos jo tuossa vaiheessa elätellään mielikuvia jostain tapaamispäivän merkityksestä tulevaisuudessa niin... kovaa tullaan alas.

Ja tämä siis kaikella hyvällä, koska muistan myös teikäläisen viestejä pakeista mitä olet saanut ja miten olet niihin suhtautunut.

mikko6000 kirjoitti:

Nyt sitten jäitä hattuun ihan vaan itsesi puolesta. Oletko siis edes jutellut tämän henkilön kanssa? Muuta kuin vaihtanut muutaman lauseen töissä? Ethän sä edes tunne koko ihmistä, eikä hän sinua. Tämä siis olettamana kun et esim. tiennyt miksi on töissä jne.. Ihastuminen on mukavaa joo, mutta jos jo tuossa vaiheessa elätellään mielikuvia jostain tapaamispäivän merkityksestä tulevaisuudessa niin... kovaa tullaan alas.

Laajenna klikkaamalla

Niin siis tosiaan, jätin mainitsematta alkuperäisessä viestissäni sen, että tuo toiseksi viimeinen kappale oli puhtaasti hypoteettista pohdintaa sen jälkeen kun tajusin, että mikäs se olikaan se ensimmäinen päivä kun tulin tietoiseksi tällaisen naisen olemassaolosta. Ei tuolla syyskuun perjantain 13. päivällä tällä hetkellä ole tietenkään varsinaisesti muuta merkitystä, kuin että silloin kohtasimme toisemme ensimmäistä kertaa. Taisin tulla antaneeksi hieman väärän kuvan tavalla, jolla otin tuon päivän esille.

Tässä vaiheessa kohtaamisia on kertynyt kuitenkin jo sen verran, että olen päässyt jo melko hyvin kartalle siitä, millaiselta persoonalta hän ainakin päälle päin vaikuttaa. Mutta aivan kuten sanoit, niin enhän minä hänestä vielä juuri mitään yhteisten hetkien myötä ilmi käyneiden luonteenpiirteiden ja reippaan sekä positiivisen olemuksen lisäksi tiedä.

Mutta senpä takia ensi viikon lauantai tuleekin hyvään saumaan. Jos ja kun molemmat toivon mukaan päästään paikalle noihin duunipaikan vuosibileisiin, niin onhan siellä nyt baaritunnelmissa monta kertaa helpompi jutella keskenään niitä näitä arkisia juttuja ja tutustua mahdollisesti toisiimme jo hieman pintaraapaisua diipimmin, kuin työpaikan kiireisessä ympäristössä.

mikko6000 kirjoitti:

Ja tämä siis kaikella hyvällä, koska muistan myös teikäläisen viestejä pakeista mitä olet saanut ja miten olet niihin suhtautunut.

Laajenna klikkaamalla

Menneet "kipinät" erinäisten naisten kanssa ovat todellakin opettaneet minua ottamaan nykysin ihmissuhdeasiat päivä kerrallaan ja ikään kuin antamaan tunteiden edetä luonnollisella painollaan mikäli näin on tapahtuva. Ei sitä viitti tässä vaiheessa liian syvälle vielä kaivautua, ihan vaan siksikin kun muistan kuinka monesti olen luullut (itsestäni) liikoja ja joutunut lopulta nielemään pettymyksen karvaan kalkin, kun sitä kuuluisaa vastakaikua en ole näiltä mua kiinnostaneilta naisilta lopulta juurikaan saanut.

Reilu vuosi sitten tapaamani leidi olikin oikeastaan ensimmäinen tämmöinen fyysisestikin astetta viehättävämpi nainen, jolta sitä vastakaikua jo jossain määrin tuli jopa saatua ja huomasin kyllä lähes heti, että häntä oikeesti kiinnosti ottaa selvää minusta kuten muakin hänestä. Sainhan mä häneltä aivan puskista keskellä yötä fb kaveripyynnönkin sekä myöhemmin sitä kautta kutsut pariin musabileisiin. Noh, lopulta kenties molemmat sitten tajusimme, että vaikka meillä selvästi synkkasi ja kemiaakin löytyi jonkin verran, niin meidän elämäntyylit ja unelmat eivät välttämättä oikein kuitenkaan matchanneet ja tultiinhan me aika erilaisista taustoistakin. Ei mitään, arvostan tätä naista kyllä ihmisenä edelleen ja toivon että hänkin löytää vielä sen etsimänsä.

Mutta jos nyt palataan takaisin nykyhetkeen, niin en muista milloin viimeksi pelkkä ajatus jostain ihmisestä olisi saanut minut niin hyvälle mielelle, kuin mitä tulee tähän nykyiseen ihastukseen. Tiedätkö tulee silleen ihan lämmin olo sisälle kun vain ajattelenkin hänen hymyään. "Pää pilvissä, jalat maassa" eli kuten alkuperäisessä viestissäkin sanoin niin päivä kerrallaan eikä mitään harkitsemattomia harha-askeleita ennen kuin saan jonkun konkreettisen vahvistuksen sille, että tämä tunne on oikeasti aito eikä vain "uuden alun" luomaa hetken huumaa. Että kattellaan miten elämä tästä jatkaa etenemistään.

PS. kadun nykyisin jo ihan avoimesti sitä tosiasiaa, että roikuin lähemmäs neljä vuotta sellaisessa naisessa, jota mun tunteeni ei oikeasti pitemmän päälle kiinnostaneet paskaakaan. Tai siis kuka nyt oikeasti hyppää ensimmäisen vähänkin kiinnostavan miehen syliin siinä vaiheessa, kun aiemmin tälle sydämensa avannut gentleman on ns. poissa kuvioista. Nykyisin aina jos edes hetkenkin harkitsen antavani tälle ns. ensirakkaudelle uuden mahiksen, niin mietin päässäni netistä lukemaani mietelausetta "Whatever you do, don't go back to what broke you". Kyllä hänellä olisi aika hemmetisti vakuuteltavaa, ennen kuin tie tähän sydämeen olisi enää kyseiselle naiselle auki.

Että ei ainakaan pelkoa siitä, että alun perin tässä ketjussa esille nostamani naisen pauloihin enää uppoaisin rakkauden tunteesta sokaistuneena. Viimeisen kerran näin hänestä unta alkukesästä. Siitäkin voi päätellä että olen tällä hetkellä vihdoin jos ei nyt 100% niin ainakin 98% irti niistä kahleista, joihin vapaaehtoisesti sidoin itseni aivan liian kauaksi aikaa.

Holik kirjoitti:

Hieman kuitenkin viime päivinä nostanut päätään se, kun huomasin eilen neidin puhelimen näytöllä ilmoituksen Tinder -viestistä. Välttämättäkin tällaisessa moinen latistaa hieman fiilistä, mutta asiasta ei oikein voikaan mitään mainita. Tilanteemme on kuitenkin vasta kohtuu tuore tapailujuttu ja mikäänhän ei estä kumpaakin tinderöimästä tai tapailemasta muita. Lisäksi on suorastaan normaalia, että tinder puhelimesta yhä löytyy näin lyhyen tapailun jälkeen.

Laajenna klikkaamalla

Tähän voisi itsekin ottaa kantaa, vaikka samasta ongelmasta viimeksi kärsin aikakaudella, kun ei vielä ollut edes koko Tinderiä. Mutta ongelma toki oli jo silloinkin, esim. kun jossain nettideitissä tutustui, niin kysymys oli toki silloinkin, että missä kohtaa jättäydyttäisiin sieltä sitten pois, koska se jossain kohti toki tulee se raja, kun se on jo loukkaavaa ja on omiaan ruokkimaan epävarmuutta.

Näiden asioiden toki on edettävä omalla painollaan, kärsivällisyyttä ja uskoa itseen on näissä oltava. Ainakin silloin, kun juttu ei jotenkin automaattisesti ratkea jo hyvin alkuvaiheissa asiasta puhumalla. Ja pakko sanoa, että kyllä ne tapaukset ovat itselle olleet niitä parhaita, joissa ratkesi. Eli silloin, kun myös vastapuolelta on tullut suora toive, että jos nyt ei oltaisi siellä niin kauan, kun kokeillaan kehittää jotain yhteistä.

Itse tykkäsin aina jotenkin mieluummin ottaa aina yhden tyypin kerrallaan, pää pysyi vähän helpommin kasassa. Mutta muistan vielä yhden kerran, kun tapailemani nainen ei noista seuranhakupalveluista luopunut, eikä taidettu oikein keskusteluakaan aiheesta koskaan nostaa. Sehän johtaa sitten siihen, että itsekin on melkein vastattava olemalla siellä. Sitten homma kävi vaan pitemmän päälle liian kivuliaaksi ja kun sain uudelta naiselta viestiä, niin hyppäsin sitten itse suoraan tapailemaan seuraavaa, kun vitutti sen touhun mihinkään johtamattomuus.

Eli ohjeen, minkä voin antaa sinulle @Holik, jäitä hattuun, mutta kaikki sensorit viritettynä herkälle. Jos kumminkaan homma ei etene tuon ongelman osalta myönteiseen suuntaan, niin ei kannata jäädä tuohon harmituksen fiilikseen liian kauaksi, vaan ottaa sitten puheeksi. Olen ihan varma siitä, että mikä onkaan sen seuraus silloin, voi olla pitkässä juoksussa vain hyväksi itsellesi.

Smitty#41 kirjoitti:

Mutta senpä takia ensi viikon lauantai tuleekin hyvään saumaan. Jos ja kun molemmat toivon mukaan päästään paikalle noihin duunipaikan vuosibileisiin, niin onhan siellä nyt baaritunnelmissa monta kertaa helpompi jutella keskenään niitä näitä arkisia juttuja ja tutustua mahdollisesti toisiimme jo hieman pintaraapaisua diipimmin, kuin työpaikan kiireisessä ympäristössä.

Laajenna klikkaamalla

Häntä kuvailtiin hiljaiseksi ja omissa oloissaan viihtyväksi ihmiseksi. Kukaan ei olisi osannut odottaa sitä, mitä tapahtui.

Kiekkokatsoja kirjoitti:

Ihmissuhdeasiat, ja varsinkin naisasiat voivat olla monimutkaisia.
Varsinkin alussa olisi hyvä tehdä realistista havaintoa, että soveltuuko vastapuoli sopivan hyvin seurustelukumppaniksi. Ainahan on asioita, jotka eivät täysin osu, mutta riitävällä tasolla olisi hyvä osua.

Laajenna klikkaamalla

Monimutkaisia ovat tosiaan, niin ihmis- kuin parisuhteet. Joidenkin vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa saattaa synkata frendilevelillä ihan täydellisesti, mutta ellei sitä syvempää henkistä yhteyttä löydy, niin aika pinnalliseksi se mahdollinen rakkaus silloin kyllä jää. Tämän takia mäkin oon alkanut opettelee tunnustelemaan, milloin olen oikeasti ihastunut siihen vastakkaiseen ihmiseen enkä ole vain naisystävän kaipuussa. Kyllä nainenkin sen aistii, jos mies välittää epätoivoista energiaa ja yrittää kaikin keinoin roikkua tässä kiinni, vaikka todellisuudessa yhteensopivuus romanttisessa mielessä olisi luokkaa nolla. Sama pätee kyllä naisiinkin; minustakin oli kiinnostunut kuutisen vuotta sitten takaperin eräs nainen, joka epätoivoisesti etsi sitä jotain, eikä tainnut tietää oikein itsekään että etsi koko ajan itseään ja yritti paikata sitä sisäistä tyhjiötään tarrautumalla jätkiin.

Kiekkokatsoja kirjoitti:

Kyky avoimeen keskusteluun on yksi hyvä lähtökohta.

Laajenna klikkaamalla

Se ei ole pelkästään hyvä lähtökohta, vaan oikeastaan välttämättömyys toimivalle suhteelle, että asioista, myös niistä omista "pimeistä puolista" pystytään puhumaan avoimesti ilman pelkoa, että sen takia tulisi tuomituksi tai että näiden asioiden paljastaminen asettaisi suhteen jatkumisen vaakalaudalle. Kaikilla meillä on menneisyys ja siitäkin on hyvä sekä suorastaan tervettä osata puhua. Tämä pätee aivan jokaiseen parisuhteeseen. Parisuhteen toimivuus perustuu luottamukseen ja kun ihminen kertoo tällaisia pimeitä salaisuuksia, niin sitä luottaa että se toinen ihminen päättää ymmärtää eikä tuomita sun menneisyytesi. Sitä kun ei poiskaan voi pyyhkiä. On kyettävä näkemään se ihminen juuri tässä ja nyt sellaisena kuin hän nykyisin on.

Kiekkokatsoja kirjoitti:

Esimerkkinä vaikeasta tilanteesta on se, että vasta muutamien kuukausien seurustelun jälkeen paljastui, että vastapuoli on sairaanloisen mustasukkainen. Siinä kun oli jo jotain rakentanut yhdessä, niin vaikea sitä oli lopettaa, antamatta uutta mahdollisuutta. Ja varsinkin kun vastapuoli vakuutteli, että tilanne korjaantuu. Jos näinkin vaikean asian olisin tiennyt ennakkoon, en todellakaan olisi ryhtynyt suhteeseen hänen kanssaan. No joo toisaalta kukapa moisen ongelman helpolla kertoisi ennakkoon.

Laajenna klikkaamalla

Tuskinpa sitä tosiaan kukaan ylpeydellä tunnustaa olevansa mustasukkainen. Tuo on sellainen puoli ihmisessä, jota varmasti häpeää mutta mustasukkainen ihminen ei yleensä itse pysty kontrolloimaan tätä puolta itsestään, vaan se mustasukkaisuus kontrolloi tämän tekemisiä. Siinä olet oikeassa, että ei sitä tuollaisen naisen kanssa suhdetta kannata jatkaa ja kyllä, sattuuhan se varmasti kun on kuvitellut toisen olevan täysin rehellinen kaikesta ja sittemmin löytänyt hänestä tällaisen mustasukkaisen puolen.

Kiekkokatsoja kirjoitti:

Mutta yleensäkin niin, on väärin toistakohtaan piiloitella vaikeita asioita, ja ryhtyä suhteeseen, kun on jo ennakkoon tiedossa, että se ei tule onnistumaan.
Jos on muodostamassa suhdetta, niin suosittelen heti alussa neuvottelemaan niin, että ollaan avoimia keskenään, ja joka asiasta tulisi pystyä keskustelemaan.

Laajenna klikkaamalla

Se on juurikin näin kuin sen sanoit.

Onko kuinka sivistymätöntä kosia ilman sormusta? Järki sanoo, että yhdessä varmasti löytyisi ne mieluisat sekä ennenkaikkea oikean kokoiset rinkulat sieltä helykaupasta. Ei kyllä ole oikein kokemuksia oikean elämän kosimistilanteista, joten liekö elokuvista tuttu polviasento ja rinkula esille vääristänyt oman kuvan koko suorituksesta, en tiedä. Jos joku kuitenkin on paininut saman ajatuksen kanssa, otan mietteitä vastaan!

Numero13 kirjoitti:

Onko kuinka sivistymätöntä kosia ilman sormusta?

Laajenna klikkaamalla

Suhtautuminen moiseen riippuu varmasti hyvin paljon vastapuolesta. Varsinaisen sormuksen osto yhdessä on varmasti ihan fiksu ajatus, niin tulee mieleinen ja oikeaa kokoa, mutta jonkunlainen symbolinen sormus ehkä kannattaa kosimisen yhteyteen hommata. On se sitten Kinder-munan rihkamasormus tai joku itse askarreltu sormus, mutta kunhan vaan sopii esittämään roolia. Ja teet sitten samalla selväksi, että se oikea sormus valitaan sitten kimpassa kaupasta.

Numero13 kirjoitti:

Onko kuinka sivistymätöntä kosia ilman sormusta? Järki sanoo, että yhdessä varmasti löytyisi ne mieluisat sekä ennenkaikkea oikean kokoiset rinkulat sieltä helykaupasta. Ei kyllä ole oikein kokemuksia oikean elämän kosimistilanteista, joten liekö elokuvista tuttu polviasento ja rinkula esille vääristänyt oman kuvan koko suorituksesta, en tiedä. Jos joku kuitenkin on paininut saman ajatuksen kanssa, otan mietteitä vastaan!

Laajenna klikkaamalla

Tulee kieltämättä elokuvat mieleen sormuksen kanssa kosimisesta. Haluaisin itse ainakin valita yhdessä sopivan sormuksen. Eikä sen sormuksen muutenkaan se tärkein juttu kosimisessa pitäisi olla.

Numero13 kirjoitti:

Onko kuinka sivistymätöntä kosia ilman sormusta? Järki sanoo, että yhdessä varmasti löytyisi ne mieluisat sekä ennenkaikkea oikean kokoiset rinkulat sieltä helykaupasta. Ei kyllä ole oikein kokemuksia oikean elämän kosimistilanteista, joten liekö elokuvista tuttu polviasento ja rinkula esille vääristänyt oman kuvan koko suorituksesta, en tiedä. Jos joku kuitenkin on paininut saman ajatuksen kanssa, otan mietteitä vastaan!

Laajenna klikkaamalla

Minä kosin ilman sormusta. Ja juurikin sen takia, että rouva sai sormuksen joka miellyttää. Tietty jos budjetti on mallia kimiräikkönen, niin eiköhän tuollaiset 10-30k sormukset miellytä ketä vain. Mutta kun liikutaan normaalin talouden rajoissa, niin helpompi näin. Eikä rouva koskaan valittanut että olisi pitänyt olla sormus valmiina.

Onnea kosintaan!