Ihminen on käynyt kuussa – totta vai tarua?

  • 32 930
  • 227

Minor

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo

NASA on tainnut suunnitella kuulentoa "viiden vuoden päästä" jo 1980-luvun alkupuolelta alkaen.

Käytännössähän tuo on Apollo 2-projekti. Ihan kaikkea ei sentään tarvitse keksiä uudelleen, fysiikka sentään tiedetään mutta NASA:lta taitaa puuttua tarpeeksi vahva monivaiheinen kantoraketti, se avaruusalus jolla Kuun kiertoradalle mennään ja myös se laskeutumisalus. Rahaa tulee palamaan ihan järjettömästi enkä tiedä onko tuolle olemassa tarpeeksi laajaa kannatusti, että NASA sen budjetin saisi kerättyä kasaan. Hienoahan se olisi ja jos Marsiin halutaan joskus tehdä miehitetty lento niin paluu Kuuhun on tehtävä ensin. Mielenkiintoista seurata, että mitä tuosta tulee.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Onhan tästä ennenkin ollut pulinaa mutta itseäni kovasti hämmästyttää tuo kuuhun palaamisen vaikeus. Jos 50 vuotta sitten siellä käytiin usein kuvittelisi ettei se nykytekniikalla eroaisi juurikaan mannertenvälisestä lennosta mutta näin nyt ilmeisesti ei kuitenkaan ole. Kustannustenkin puolesta kuvittelisi että nykytekniikka säästäisi valtavasti jos miettii vaikka tietokoneiden laskentatehoa. Kummallista,perin kummallista.
 

Minor

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Onhan tästä ennenkin ollut pulinaa mutta itseäni kovasti hämmästyttää tuo kuuhun palaamisen vaikeus. Jos 50 vuotta sitten siellä käytiin usein kuvittelisi ettei se nykytekniikalla eroaisi juurikaan mannertenvälisestä lennosta mutta näin nyt ilmeisesti ei kuitenkaan ole. Kustannustenkin puolesta kuvittelisi että nykytekniikka säästäisi valtavasti jos miettii vaikka tietokoneiden laskentatehoa. Kummallista,perin kummallista.

Tässä on purettu vähän tarkemmin, että mitä kaikkea kuulento vaatii ja mitä NASA:lla on tällä hetkellä kehitteillä:
https://www.theverge.com/2019/7/18/...-program-funds-hardware-apollo-11-anniversary

On siellä yritystä kyllä käynnissä, olishan tuo hienoa, jos paluu onnistuisi.
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaossseura
Onhan tästä ennenkin ollut pulinaa mutta itseäni kovasti hämmästyttää tuo kuuhun palaamisen vaikeus. Jos 50 vuotta sitten siellä käytiin usein kuvittelisi ettei se nykytekniikalla eroaisi juurikaan mannertenvälisestä lennosta mutta näin nyt ilmeisesti ei kuitenkaan ole. Kustannustenkin puolesta kuvittelisi että nykytekniikka säästäisi valtavasti jos miettii vaikka tietokoneiden laskentatehoa. Kummallista,perin kummallista.
Laskentatehosta ei ole juurikaan apua, lähinnä ei ole pitkään aikaan ollut Saturn V:n kokoista kantorakettia. SLS on tosiaan työn alla kuten @Minor tuossa yllä linkkasikin, mutta näillä näkymin 2021 ensilennolle saattaa olla liian optimistinen arvio: NASA’s large SLS rocket unlikely to fly before at least late 2021

Kyse ennenkaikkea rahasta. Ei mitenkään halpoja tuollaiset jättimäiset raketit, etenkin jos suuri osa on kertakäyttötavaraa (SpaceX on kunnostautunut tuon suhteen, mutta tietääkseni SLS on edelleen "perinteinen" design siinä mielessä että ei tuosta juuri jää mitään talteen käytön jälkeen).
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Onhan tästä ennenkin ollut pulinaa mutta itseäni kovasti hämmästyttää tuo kuuhun palaamisen vaikeus. Jos 50 vuotta sitten siellä käytiin usein kuvittelisi ettei se nykytekniikalla eroaisi juurikaan mannertenvälisestä lennosta mutta näin nyt ilmeisesti ei kuitenkaan ole. Kustannustenkin puolesta kuvittelisi että nykytekniikka säästäisi valtavasti jos miettii vaikka tietokoneiden laskentatehoa. Kummallista,perin kummallista.

Kyse on siitä rahasta ja politiikasta. Teknisesti sinne voitaisiin mennä vaikka ensi viikolla.

Mitähän kongressi ja mitä niitä on siihen sanoisi.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Onhan tästä ennenkin ollut pulinaa mutta itseäni kovasti hämmästyttää tuo kuuhun palaamisen vaikeus. Jos 50 vuotta sitten siellä käytiin usein kuvittelisi ettei se nykytekniikalla eroaisi juurikaan mannertenvälisestä lennosta mutta näin nyt ilmeisesti ei kuitenkaan ole. Kustannustenkin puolesta kuvittelisi että nykytekniikka säästäisi valtavasti jos miettii vaikka tietokoneiden laskentatehoa. Kummallista,perin kummallista.
Ymmärrän tavallaan logiikan. Kuitenkin jos mietti, että onko autojen hinnat tulleet alas viidessäkymmenessä vuodessa, niin eivät ne hirveästi ole. Tai lentokoneiden. Toki niihin on kaikenlaista hienoa kehitetty, mutta perinteisillä aloilla raaka-aineiden ja työn osuus kustannuksista on kuitenkin melko huomattava.
Ja toki asiaa voi ajatella niin, että onhan tuohon silloin aikoinaan panostettu rahaa ihan helvetisti kun kilpailu neukkuja vastaan on ollut vaan pakko voittaa hinnalla millä hyvällä. Tätä voisi pitää jopa inspiroivana näytteenä mihin kaikkeen ihmiskunta pystyy jos motivaatio on homman suhteen on kunnossa. vrt esim ilmastonmuutoksen torjunta.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Ymmärrän tavallaan logiikan. Kuitenkin jos mietti, että onko autojen hinnat tulleet alas viidessäkymmenessä vuodessa, niin eivät ne hirveästi ole. Tai lentokoneiden. Toki niihin on kaikenlaista hienoa kehitetty, mutta perinteisillä aloilla raaka-aineiden ja työn osuus kustannuksista on kuitenkin melko huomattava.
Ja toki asiaa voi ajatella niin, että onhan tuohon silloin aikoinaan panostettu rahaa ihan helvetisti kun kilpailu neukkuja vastaan on ollut vaan pakko voittaa hinnalla millä hyvällä. Tätä voisi pitää jopa inspiroivana näytteenä mihin kaikkeen ihmiskunta pystyy jos motivaatio on homman suhteen on kunnossa. vrt esim ilmastonmuutoksen torjunta.

En ole ihan varma tuosta autojen hinnoittelusta. Mulla on käsitys että 80-luvulla keskipalkkainen pystyi ostamaan vuosituloillaan alemman segmentin auton kun taas 2010-luvulla lähennellään premiumluokkaa. Siihen toki ominaisuudet päälle. Kyllähän jostain kertoo sekin että taannoin kahden auton taloudet olivat harvassa nykyään melkein harvassa ovat muut, ainakin omakotitaloalueille. Sama koskee bensiinin/dieselin hintaa. Kansa valittaa että nousevat mutta silti keskipalkkainen pystyy ostamaan sitä tänä(kin) vuonna enemmän kuin koskaan ennen.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
En ole ihan varma tuosta autojen hinnoittelusta. Mulla on käsitys että 80-luvulla keskipalkkainen pystyi ostamaan vuosituloillaan alemman segmentin auton kun taas 2010-luvulla lähennellään premiumluokkaa. Siihen toki ominaisuudet päälle. Kyllähän jostain kertoo sekin että taannoin kahden auton taloudet olivat harvassa nykyään melkein harvassa ovat muut, ainakin omakotitaloalueille. Sama koskee bensiinin/dieselin hintaa. Kansa valittaa että nousevat mutta silti keskipalkkainen pystyy ostamaan sitä tänä(kin) vuonna enemmän kuin koskaan ennen.
Ensinnäkin autojen määrän kasvuun vaikuttaa monet muutkin asiat kuin autojen hinta, kuten naisten työssäkäynti ja erikoistumisen&koulutulsen myötä seurannut keskimääräisen työmatkan pituuden kasvaminen.

Kuitenkin toinen ja varsinainen pointti on, että ero premiumin ja alemman segmentin autojen välillä on varsin maltillinen jos verrokkina on kuuraketin ja lentokoneen välinen hintaero.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Kävivät kuussa, Armstong ja Aldrin pääsivät ekana. Minä näin tuon äiteen kotona paapan televisiosta. Sitä en muista oliko sitten minut herätetty aamuviideksi katsomaan vai vetikö Yle siitä päivällä uusinnan. Toisaalta en tuohon uusintaan eli nauhoitettuun lähetykseen usko, ei ollut siihen aikaan vielä tapana ja aamulla oli tietysti jo päivänvaloisaakin. Oli heinätöiden aikaa, siellä oli sukulaisia katsomassa ainakin tusina. Muistan hatarasti mutta olin paikalla ja näkemässä.
Joskus sentään voi ja kai saa iällä brassailla, tämä on niitä harvoja tilaisuuksia. Muistan myös Kekkosen mutta se hänestä.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Aihetta on käsitelty hyvinkin moneen kertaan, ja ansiokkaasti. Tässä alla muutama syy, miksi en usko huijaukseen:

1. Miksi Neuvostoliitto ei missään vaiheessa kiistänyt kuulentoja?

2. Jos kuulento olisi ollut huijaus, yksi lavastus olisi riittänyt väitetytyn tavoitteen täyttymiseen. Miksi kuulentoja piti sitten lavastaa useampi?

3. Apollo 13 on käsittääkseni aika hyvin sivuutettu salaliittoteorioissa. Mikä sen rooli sitten oli? Lavastus?

4. Mistä kuukivet tulivat maailman tutkimuslaboratorioille?
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
4. Mistä kuukivet tulivat maailman tutkimuslaboratorioille?

Olin Nasan näyttelyssä viime kuussa ja pääsin koskettamaan kuukiveä.

Mistä voin tietää oliko se oikeasti kuusta se kivi vai vain joku jekku saada ihmiset maksamaan lipuistaan. Ei ollut edes halpa, jotain 15 euroa taisi olla.
 

chauron

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIMARS
Onhan tästä ennenkin ollut pulinaa mutta itseäni kovasti hämmästyttää tuo kuuhun palaamisen vaikeus. Jos 50 vuotta sitten siellä käytiin usein kuvittelisi ettei se nykytekniikalla eroaisi juurikaan mannertenvälisestä lennosta mutta näin nyt ilmeisesti ei kuitenkaan ole. Kustannustenkin puolesta kuvittelisi että nykytekniikka säästäisi valtavasti jos miettii vaikka tietokoneiden laskentatehoa. Kummallista,perin kummallista.
Sinnehän mentiin aivan valtavalla budjetilla ja uskomattoman isolla riskillä, oliko joku 2/3 todennäköisyys epäonnistumiselle ja 1/3 edes sille että pääsee kävelyltä takas. Tuollaisia riskejä ei nykymaailmassa sallita mitenkään vaan onnistumistaso pitää olla merkittävästi korkeampi.
 

teppana

Jäsen
Sinnehän mentiin aivan valtavalla budjetilla ja uskomattoman isolla riskillä, oliko joku 2/3 todennäköisyys epäonnistumiselle ja 1/3 edes sille että pääsee kävelyltä takas. Tuollaisia riskejä ei nykymaailmassa sallita mitenkään vaan onnistumistaso pitää olla merkittävästi korkeampi.

Näin itsekin luulen. Aika vaikea perustella ihan helvetin kallista ja vaarallista operaatiota paikkaan jossa on jo käyty ja onnistuneesti palattu. Jos/kun sinne kuuhun mennään uudestaan se tehdään modernin tekniikan mukaisella välineistöllä ja teoreettisesti aivan helvetin paljon paremmalla mahdollisuudella onnistua.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Heh, hassua spekulointia maailmalla se, onko kuussa käyty, kun eikös sieltä ole löydetty moneen otteeseen niitä jälkiä käynnistä, sekä kuuautokin, joka sinne jäi. Vai onko jälkikäteen lennätetty :D
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Sinnehän mentiin aivan valtavalla budjetilla ja uskomattoman isolla riskillä, oliko joku 2/3 todennäköisyys epäonnistumiselle ja 1/3 edes sille että pääsee kävelyltä takas. Tuollaisia riskejä ei nykymaailmassa sallita mitenkään vaan onnistumistaso pitää olla merkittävästi korkeampi.

Neil sanoi jälkeenpäin pohdiskelleen aika lailla 50/50. Isoin ongelma siinä oli se, että käynnistyykö Eagle enää, kun pitäisi kotiinkin lähteä.

Sittenhän se lopulta saatiin tulille vaikeuksien kautta.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mistä voin tietää oliko se oikeasti kuusta se kivi vai vain joku jekku saada ihmiset maksamaan lipuistaan. Ei ollut edes halpa, jotain 15 euroa taisi olla.

En ole geologi, mutta minulla on sellainen käsitys, että kuukivi eroaisi kuitenkin sen verran koostumukseltaan maan kivilajeista, että asiantuntijat saisivat aika helposti selville, onko kyseessä aito kuukivi, vai joku maasta peräisin oleva "väärennös".

Muutama vuosi sitten kävin Chilessä Atacaman autiomaassa Valle de la Luna -nimisessä paikassa. Paikan nimi tulee siitä, että kuivana paikkana se muistuttaa olosuhteiltaan jonkin verran Kuuta ja vaikkapa Marsia. Mars-mönkijän prototyyppiä on tästä syystä testattu tuolla. Eipä tuo silti kuvissa näytä samalta kuin Kuusta otetut.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
En ole geologi, mutta minulla on sellainen käsitys, että kuukivi eroaisi kuitenkin sen verran koostumukseltaan maan kivilajeista, että asiantuntijat saisivat aika helposti selville, onko kyseessä aito kuukivi, vai joku maasta peräisin oleva "väärennös".
Jos kuussa ei olisi koskaan käyty, niin mistä tutkijat tietäisivät minkälaista ainesta kuukivet olisivat?
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jos jenkit olisivat feikanneet kuukäynnin, niin eiköhän NL olisi saanut tämän selville ja kertonut maailmalle.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Onhan sinne lähetetty luotaimia, jotka ovat tuoneet näytteitä takaisin maahan. Tosin voihan tämänkin kieltää.
Ensimmäiset luotaimet kävivät kuussa ihan vasta hetkeä ennen kävelyitä, joten ne antavat toisilleen evidenssiä. Tai ainakin itse ajattelen, että salaliitto toimisi niin että joko molemmat on totta tai molemmat ovat valetta. Mutta mistäpä näistä tietää.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jos kuussa ei olisi koskaan käyty, niin mistä tutkijat tietäisivät minkälaista ainesta kuukivet olisivat?

Lähinnä tarkoitin sitä, että geologit pystyisivät todennäköisesti toteamaan maasta peräisin olevista, mutta kuukiviksi väitetyistä murkuloista, että "nämä ovat 99.9% todennäköisyydellä Keski-Afrikan louhoksilta", tai jotain vastaavaa. Kuukivistä ei kai ole sellaista esitetty?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös