Minä edelleenkin luotan työnantajiin siinä, että ovat parhaita mahdollisia tahoja päättämään että minkälaista työvoimaa mihinkin hommaan kannattaa palkata all things considered eli huomioiden reklamaatiot, viivästykset ja muut. Se on vähän niinkuin heidän tehtävänä. Toki täydellisyyttä ei ole olemassa missään asiassa ja poikkeuksia varmasti löytyy (en nyt väitä, että Olkiluoto olisi tästä asiasta hyvä esimerkki, mutta ihan namedroppingina kiistattomasta epäonnistumisesta), mutta isossa kuvassa useiten kuitenkin. Siitä markkinatalous pitää huolen. Ylimielisenä pidän sitävastoin kaikenlaisia kahvipöytien ja tupakkapaikkojen besserwissereitä, jotka tietävät aina paremmin kuin johtajat miten mikäkin asia pitäisi hoitaa ja ketä pitäisi milläkin hinnalla palkata. Joskus se kokonaisuuden kannalta kannattavin vaihtoehto ei ole selllainen, että se olisi jokaisen yksittäisen soturin kannalta kaikkein kivoin vaihtoehto eli joutuu vaikkapa korjailemaan toisten paskaa työjälkeä sieltä täältä.
Kun minä olen tehnyt monenlaisia ehdotuksia järjestelmän muuttamiseksi, niin en ole kertaakaan nähnyt tarpeelliseksi ehdottaa erilaisia sääntöjä eri tehtäviin. Jos sanon, etten ole muunmaalaisten palkkauksesta niin huolissaan, niin se tarkoittaa ihan kaikkia aloja ja koulutustasoja. Jos olen sanonut, että tarveharkinnasta tulisi luopua niin sama juttu. Jos sanon että yleissitovuudesta pitäisi luopua, niin edelleen sama. Siinä sen näkee, että ketkä ovat niin kovia ammattimiehiä että pystyvät tekemään parempaa hintalaatusuhdetta kun Puolan pojat
Voi olla että minä en ottanut omaa työnkuvani puheeksi, vaan se olit sinä. Olen silti samaa mieltä, että sillä mitä minä teen ei ole itseasiaan väliä ja tuollainen "jos osuisi omalle kohdalle"-argumentaatio on turhaa.
