Perussuomalaiset

[Tami Talk]

Hyvä kirjoitus @Tami Talk vaikka olen eri mieltä työnverotuksesta ja palkoista.

Näen, että työn verotus Suomessa on liian korkea sivukuluineen, ja sitä tulisi laskea. Tämä ei ole varsinaisesti persujen ohjelma, vaan ennen kaikkea Kokoomuksen. Siellä muistetaan aina vertailu mm. Ruotsiin, jossa keskituloinen palkansaaja saa useita prosenttiyksikköjä enemmän käteen, koska verotus on lievempää.

Voisiko olla niin, että realismi toimisi myös kokoomuksen suuntaan..? Ovat riittävän monesti olleet päähallituspuolue ja riittävän monesti olleet valtionvarainministeripuolue. Ja kun ministeriöstä on lyöty rätingit nenän eteen, niin onkin todettu, että suomalaisella kansantaloudella ja elinkeinorakenteella nykyisenkaltainen hyvinvointivaltion taso vaatii veroeurojen keräämistä ja korkeita veroprosentteja. Korkeampia kuin Ruotsissa, koska meillä on huonompi kansantalous, pienempi bkt ja kapeampi elinkeinorakenne, vähemmän menestyviä kansainvälisiä yrityksiä.. Jos olisi varaa veroprosenttien laskuun, niin kyllä kokoomus olisi sen tehnyt. Ideologisesti toki olen samaa mieltä siitä, että työn verotusta pitäisi laskea ja suunnata verotusta kulutus- ja haittaveroihin, mutta ei se ole niin yksinkertaista.

Yleisesti ottaen pidän vähän hankalana sitä, että verrataan aina jotain yksittäistä kohtaa toiseen maahan. Kuten nyt se, että otettaisiin veroprosenttien taso Ruotsista. Tai se, että joidenkin mukaan Ruotsilla menee hyvin, koska he eivät ole eurossa. Suomen pitäisi erota eurosta, niin sitten meilläkin menisi hyvin, kun voitaisiin devalvoida, jos sellu ei mene kaupaksi. En usko yksittäisen asian poimimiseen. Pitäisi vertailla useampia kohteita. Ketjun aiheeseen liittyen, voisin sanoa, etä Ruotsissahan menee siksi paremmin, koska siellä on niin paljon maahanmuuttajia..

 

[RexHex]

Mitenkäs se oma suhtautuminen muuttuisi noihin vierastyöläisiin, jos avattaisiin vaikkapa intialaisille ovet selälleen ja Drahma hoitaisi sun jobin kolmasosalla palkastasi? Mä luulen et takki kääntyisi suhisten, tai olen itse asiassa ihan varma. Sama se on muillakin asian tiimoilta jeesustelijoilla, kun ei kosketa itseä niin helppoa olla ylimielinen.

Itse koitan aina ajatella asiaa oman talouteni kannalta ja millaisia ratkaisuja itse teen. Otanko halvemman puhelinliittymän vaikka vaihtamalla toiseen joku saattaa menettää työpaikkansa. Niin yleensä kyllä otan sen halvemman liittymän. Tai, jos palkkaisin jonkun kaverin ajamaan nurmikkoa pihalta niin maksaisinko vaikka 10e vaikka sille mutiaiselle vai 15e Rampelle, joka on kuitenkin suomalainen. Työnjälki olisi kuitenkin sama. Luultavasti päätyisin ensimmäiseen vaihtoehtoon, koska se on itselleni edullisempi. Vastaavia valintoja tekee jokainen meistä päivittäin valitsessaan sen Ikean lapsityövoimajakkaran versus paikallinen puuseppä tai ebaysta tilattu perseensursistin eurolla versus 10e naapurin Jampen veistämä. Miksi näin?

 

[dana77]

Ok, samalla kuitenkin yleistät nk.perinteisempiin hommiin löytyvän helpolla korvaajat, koska noissahan ei tietenkään ammattitaito ja kokemus korostu. Niistä ei myöskään sen perusteella ole aiheellista maksaa enempää, kuin sille joka Puolasta tulee tekemään hommia ja joku muu tekee sen sitten parin vuoden päästä oikein.

Jos toisessa esimerkissä työnantajat näkevät, että ulkomailta löytyy helposti korvaavia yhtä päteviä jamppoja ja toisessa työnantajat eivät näe, että sellaisia löytyisi, niin minusta silloin on varsin looginen johtopäätös, että toisiin hommiin niitä löytyy ja toisiin ei. Suoraan sanottuna minä olen meillä se, joka sanoo, että ulkomailta ei löydy meidän tiimiin sopivia (tarjolla olevat tosin ovat near shoresta).

Turun telakat intialaisia insinöörejä tässä paljon ajattelin, jotka kuulemma tekivät jotain oppisopimustasoista bulkkisuunnittelua (CAD?). Tosin en ymmärrä, että miksei niitä voida tehdä rajan sillä puolella ettei AY:n mieliä tarvitsisi pahoittaa.

 

[blue line]

Että meillä ei ole ainakaan ollut hyper-inflaatiota.
Ehkä fiksumpaa kun ei paljon sen pidemmälle meneviä johtopäätöksiä lähde tekemään yhden triviaalinen tiedonjyvän perusteella.

Inflaatio vuodesta 2002 vuoteen 2019 verrattuna noin 26 %. Jos esim. varastoalan palkkojen pitäisi vielä joustaa alaspäin vuoden 2002 tasosta, niin voidaan kyllä vähän kyseenalaistaa näiden tavoitteiden yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

En lainkaan lämpene ajatuksille, että matalapalkka-työpaikkojen lisääminen on Suomen tie hyvinvointiin. Mielestäni tärkeämpää on keskittyä siihen, ettei suomalainen koulutettu työvoima hinnoittele itseään ulos globaaleilta markkinoilta.

Mahdollisen työttömyysajan pitkittyessä ihmisen pitäisi saada enemmän "vahvaa" ohjausta työllistymiseen esim. startup-yrityksiin, joissa työtä voitaisiin tehdä määräajan työttömyystuella. Yritysten täytyy kuitenkin olla sellaisia, etteivät ne välittömästi uhkaa muiden yritysten toimeentuloa pelkän halvemman työvoiman ansiosta. Ja tietysti työn täytyy olla tekijälleen henkilön taustaan nähden mielekästä.

Tiedän, että tällaisia viritelmiä ja ohjausjärjestelmiä työttömille varmaan jo on, mutta kyllä sitä pitäisi vielä saada systemaattisemmaksi niin, että pitkäaikaistyöttömiä olisi mahdollisimman vähän. Itse uskon siihen, että vain harva työtön haluaa varta vasten olla tekemättä mitään ja tästä syystä epäilen tulonsiirtojen karsimisen tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Ennen kaikkea, meillä pitäisi olla vielä enemmän startuppeja ja potentiaalisia kasvuyrityksiä kuin nykyisin. Tähän tarvitaan yhteiskunnan resursseja ja nykyistä parempaa ohjausta esim. työntekijöiden ja yritysten yhteensaattamiseksi.

 

[Barnes]

EU ei ole lähellekään täydellinen järjestelmä, mutta se on paras vaihtoehto Suomelle. Pääsy maailman suurimmille sisämarkkinoille ja sitoutuminen länteen ovat tälle maalle elintärkeitä. Mitä Sveitsiin ja Norjaan tulee, niin moneen kertaan on jo mainittu maiden maksavan paljon omasta ratkaisustaan ilman että ne voivat edes jotenkin vaikuttaa EU-ratkaisuihin.

Unionikriittinen keskustelu on mielestäni hyvä juttu, koska se toivottavasti nostaa kansan kiinnostusta ja tuntemusta asioista. Iso ongelmahan on se, että EU on helvetin sekava julkikuvaltaan ja ensimmäisenä puljun toiminnasta mieleen tulee kurkun käyryys. Peruskoulussa siitä taisi olla yksi kokonainen tunti, ja lukiossa sentään yksi kurssi. Kurssi oli mielestäni (ja olen siis iso kannattaja) vähän turhankin fanittava eikä siitä hirveästi käteen jäänyt. Matkustaminen oli tosi kivaa, sen muistan.

 

[Tadu]

Suomessa ei tarvitse onneksi tehdä työtä 1200 euron palkalla jos ei halua.

 

[Tuamas]

En lainkaan lämpene ajatuksille, että matalapalkka-työpaikkojen lisääminen on Suomen tie hyvinvointiin. Mielestäni tärkeämpää on keskittyä siihen, ettei suomalainen koulutettu työvoima hinnoittele itseään ulos globaaleilta markkinoilta.

Toki tässä tulee muistaa, että verrattuna oleellisimpiin kilpailijamaihin, suomalainen koulutettu työvoima on halpaa. Esimerkiksi insinöörit ja laskentapuolen väki pystyvät ottamaan roimat palkankorotukset, jos tilanne antaa myöten lähteä ulkomaille.

Taasen perustason työ on Suomessa verrattain kallista teettää, mutta esim. insinöörityö on esim. Saksaan verrattuna jopa halpaa.

Tämä on globaali trendi, jota automaation kehitys tulee jatkamaan, jos ei ole erikoisosaamista, kilpailu on kovaa ja lähinnä palvelualalta löytyy vielä töitä.

Tämän vuoksi esimerkiksi perustulo tai -tili tulee ottaa laajemmin käyttöön, koska kuilu alhaisen osaamistason sekä korkean osaamistason työn tuotossa tulee venähtämään entisestään lähivuosina.

 

[dana77]

Kyse ei ole ains siitä, että saataisiin yhtä hyviä työntekijöitä halvemmalla. Usein saadaan (varsinkin kun käytetään alihankintaa) paljon huonompaa laatua halvemmalla, kun se Puolan poika tekee sähköhommat 6€ tunti. On sielläkin varmaan koulut käyty, mut jostain kumman syystä laatu ei vastaa tilattua. Edellämainitusta syystä useilla suomalaisilla urakoitsijoilla on valmiina näitä pöytälaatikkofirmoja esim.Virossa, jotka polkaistaan urakkaa varten pystyyn ja pölyn hälvettyä ei näy kuin jalanjäljet. Siellä voi harrastaa kaikenlaista ylipitkää työaikaa, alipalkkausta tms. ja lopettaa toiminnan kun rahat on saatu.

Minä edelleenkin luotan työnantajiin siinä, että ovat parhaita mahdollisia tahoja päättämään että minkälaista työvoimaa mihinkin hommaan kannattaa palkata all things considered eli huomioiden reklamaatiot, viivästykset ja muut. Se on vähän niinkuin heidän tehtävänä. Toki täydellisyyttä ei ole olemassa missään asiassa ja poikkeuksia varmasti löytyy (en nyt väitä, että Olkiluoto olisi tästä asiasta hyvä esimerkki, mutta ihan namedroppingina kiistattomasta epäonnistumisesta), mutta isossa kuvassa useiten kuitenkin. Siitä markkinatalous pitää huolen. Ylimielisenä pidän sitävastoin kaikenlaisia kahvipöytien ja tupakkapaikkojen besserwissereitä, jotka tietävät aina paremmin kuin johtajat miten mikäkin asia pitäisi hoitaa ja ketä pitäisi milläkin hinnalla palkata. Joskus se kokonaisuuden kannalta kannattavin vaihtoehto ei ole selllainen, että se olisi jokaisen yksittäisen soturin kannalta kaikkein kivoin vaihtoehto eli joutuu vaikkapa korjailemaan toisten paskaa työjälkeä sieltä täältä.

Minä en kannata AY mallia minkään vertaa, mutta mua vituttaa sellainen harrastamasi ylimielinen heittely "matalan koulutustason tusinahommista" tms. Noissa hommissa on kuitenkin tänä päivänä satojatuhansia aika helvetin kovia ammattimiehiä, joita ei ihan noin yks yhteen korvata vieratyöläisillä. Muutoinkin jollain omalla spesifiosaamisella keuliminen anonyymillä keskustelupalstalla tuntuu vähän nopolta.​

Kun minä olen tehnyt monenlaisia ehdotuksia järjestelmän muuttamiseksi, niin en ole kertaakaan nähnyt tarpeelliseksi ehdottaa erilaisia sääntöjä eri tehtäviin. Jos sanon, etten ole muunmaalaisten palkkauksesta niin huolissaan, niin se tarkoittaa ihan kaikkia aloja ja koulutustasoja. Jos olen sanonut, että tarveharkinnasta tulisi luopua niin sama juttu. Jos sanon että yleissitovuudesta pitäisi luopua, niin edelleen sama. Siinä sen näkee, että ketkä ovat niin kovia ammattimiehiä että pystyvät tekemään parempaa hintalaatusuhdetta kun Puolan pojat

Voi olla että minä en ottanut omaa työnkuvani puheeksi, vaan se olit sinä. Olen silti samaa mieltä, että sillä mitä minä teen ei ole itseasiaan väliä ja tuollainen "jos osuisi omalle kohdalle"-argumentaatio on turhaa.

 

[Snakster]

Jäsenmaksut ovat ihan OK. Ei minulla tietenkään niitä vastaan mitään ole. Periaatteellisesti se on vaan väärin, että saa harjoittaa vastuutonta talouspolitiikkaa, koska tietää, että muut hinaa kuiville joka tapauksessa.

Vähän sama juttuhan se on ihan yksittäisen maankin osalta. Ei muulla Suomella olisi nykyisellä kulu- ja palvelurakenteella minkäänlaisia selviytymisen edellytyksiä, ellei pääkaupunkiseutu pumppaisi rahaa maakuntiin.

 

[Barnes]

Nimimerkki omaa puoluetta etsivä, mutta toivon jo menettänyt.

Älä etsi, ystävä hyvä. Minulle politiikka on vähiten huonon vaihtoehdon äänestämistä. Olen valmis äänestämään vaikka Vasemmistoliittoa, jos se näyttäisi parhaalta ratkaisulta estää Paavo Väyrysen nousu pääministeriksi.

 

[blue line]

Toki tässä tulee muistaa, että verrattuna oleellisimpiin kilpailijamaihin, suomalainen koulutettu työvoima on halpaa. Esimerkiksi insinöörit ja laskentapuolen väki pystyvät ottamaan roimat palkankorotukset, jos tilanne antaa myöten lähteä ulkomaille.

Taasen perustason työ on Suomessa verrattain kallista teettää, mutta esim. insinöörityö on esim. Saksaan verrattuna jopa halpaa.

Toki, tíedän tämän, mutta onko perustyön edes oltava halvempaa tai yhtä halpaa kuin muualla? Haluamme varmastikin enemmän koulutusta vaativia työpaikkoja. Kouluttautuminenhan on Suomessa ihmiselle halpaa. Ja nyt kun asia nousi esiin, niin toki Suomen koulutusjärjestelmänkin tulisi olla responsiivisempi yritysten tarpeisiin nähden. Suomi kouluttaa korkeakoulutettuja vähän liiaksi liukuhihnatyyliin.

Ja mitä puhuin edellä startup-yrityksistä, juuri näissä halvan koulutetun työvoiman tarve olisi suuri. Yrityselämästä tipahtaneet koulutetut ihmiset pitäisi ohjata tehokkaasti uudelleen takaisin työelämään vaikka sitten startuppeihin, joissa heistä olisi monesta korvaamaton apu.

 

[Vuokralainen]

Teen tunnustuksen.
Olin joskus vittuuntunut politiikkaan ja poliittiseen touhuun ylipäätään. Äänestin sitten saatana monen muun joukossa Persuja. Tuli jytky, mutta yhtään mitään, korostan, siis yhtään mitään eivät saaneet aikaiseksi jytkyn myötä. Eivät silloin edes jytkyn myötä halunneet hallitukseen. Jo tuolloin vittuunnuin puolueeseen aivan täysin.
Kamalaa meteliä pitää tämä joukkio kaikesta saadakseen äänestäjät puolelleen ja sitten, kun saavat, niin ei otetakaan vastuuta lupauksista

 

[Tuamas]

Toki, tíedän tämän, mutta onko perustyön edes oltava halvempaa tai yhtä halpaa kuin muualla? Haluamme varmastikin enemmän koulutusta vaativia työpaikkoja. Kouluttautuminenhan on Suomessa ihmiselle halpaa. Ja nyt kun asia nousi esiin, niin toki Suomen koulutusjärjestelmänkin tulisi olla responsiivisempi yritysten tarpeisiin nähden. Suomi kouluttaa korkeakoulutettuja vähän liiaksi liukuhihnatyyliin.

Niin, lähinnä sitä epäsuhtaa tuolla hain, että siihen on syynsä miksi perustason työt automatisoidaan ja/tai siirretään muualle, eikä tämä trendi osoita mitään laantumista pl. palvelualoilla.

Ja tarkoitin tällaisen työn hintatasoa esim. Saksassa, millekään indokiinoille emme pärjää vielä muutamaan vuosikymmeneen, mutta omassa viiteryhmässä pitää pärjätä, jos meinaa saada niitä töitä maahan.

Koulutusjärjestelmämme on pätevä, itse toki olen vähän sitä mieltä, että Suomessa nimenomaan ei kouluteta liikaa liukuhihnatyyliin, vaan korkeakouluissa homehdutaan usein liiankin pitkiä pätkiä. Kannattaisin lämpimästi suomeenkin anglomallia, jossa kandi on se perustutkinto ja maisteri opiskellaan sitten jälkikäteen, jos työmarkkina-asema tai halu sitä edellyttää.

Ongelmahan on isosti oikeastaan kahdessa asiassa, jos verrataan vaikkapa Ruotsiin. Suomessa markkinointi- ja laajentumishalu/-osaaminen on perinteisesti melko vaisua sekä vähintään yhtä isona asiana, että koska maamme on nuori ja meillä ei ole merkittäviä luonnonvaroja, Suomi on pääomaköyhä maa jossa ei ole vanhaa rahaa eikä kansalla intoa kansankapitalismiin kuten Ruotsissa.
Näiden takia Suomesta ei pääosin tule merkittäviä uusia kasvuyrityksiä ja jos joku menestyy, ostetaan firma ulkomaisella rahalla usein osaksi isoja konserneja/pääomasijoittajien haltuun.
Suomessa ei valitettavasti muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ole omistamisen kulttuuria.

 

[Cobol]

Voisiko olla niin, että realismi toimisi myös kokoomuksen suuntaan..? Ovat riittävän monesti olleet päähallituspuolue ja riittävän monesti olleet valtionvarainministeripuolue. Ja kun ministeriöstä on lyöty rätingit nenän eteen, niin onkin todettu, että suomalaisella kansantaloudella ja elinkeinorakenteella nykyisenkaltainen hyvinvointivaltion taso vaatii veroeurojen keräämistä ja korkeita veroprosentteja. Korkeampia kuin Ruotsissa, koska meillä on huonompi kansantalous, pienempi bkt ja kapeampi elinkeinorakenne, vähemmän menestyviä kansainvälisiä yrityksiä.. Jos olisi varaa veroprosenttien laskuun, niin kyllä kokoomus olisi sen tehnyt. Ideologisesti toki olen samaa mieltä siitä, että työn verotusta pitäisi laskea ja suunnata verotusta kulutus- ja haittaveroihin, mutta ei se ole niin yksinkertaista.

Kyllä, Kokoomus on paljon realistisempi sen jälkeen kun Vartiainen ja Lepomäki ovat osallistuneet vero- ja talousvalmisteluun. En usko, että ainakaan enää tulee esityksiä eniten tienaavien (ansiotulo) verotuksen keventämisestä, koska veromäärä lisääntyisi. Suomessa tuskin ollaan vielä tätä rajaa ylitetty.

Mutta kyllä meillä olisi Kokoomuksen mukaan varaa ansiotuloverotuksen laskuun. Aiemmasta poiketen, nyt Kokoomus esittää, mistä puuttuva osuus otetaan. Enää se ei tule itsekseen. Lähinnä Kokoomus hakee erilaisten haittaverojen lisäämistä rahoittaakseen ansiotuloverotuksen alentamisen. Tässä on suuri ero Perussuomalaisiin, jotka ratsastavat osin Kokoomuksen aiemmalla ohjelmalla ilman, että ratkaisevat tulojen osuutta.

Yleisesti ottaen pidän vähän hankalana sitä, että verrataan aina jotain yksittäistä kohtaa toiseen maahan. Kuten nyt se, että otettaisiin veroprosenttien taso Ruotsista. Tai se, että joidenkin mukaan Ruotsilla menee hyvin, koska he eivät ole eurossa. Suomen pitäisi erota eurosta, niin sitten meilläkin menisi hyvin, kun voitaisiin devalvoida, jos sellu ei mene kaupaksi. En usko yksittäisen asian poimimiseen. Pitäisi vertailla useampia kohteita. Ketjun aiheeseen liittyen, voisin sanoa, etä Ruotsissahan menee siksi paremmin, koska siellä on niin paljon maahanmuuttajia..

Totta. Vertailu on vaikeaa ja oikeastaan mahdotonta, jos poimii vain yhden tai muutaman kohteen. Ja ketjun aiheeseen todella liittyen, Ruotsin menestys on rakennettu aikanaan maahanmuutajien toimesta.

 

[Sonny Burnett]

Minä edelleenkin luotan työnantajiin siinä, että ovat parhaita mahdollisia tahoja päättämään että minkälaista työvoimaa mihinkin hommaan kannattaa palkata all things considered eli huomioiden reklamaatiot, viivästykset ja muut. Se on vähän niinkuin heidän tehtävänä. Toki täydellisyyttä ei ole olemassa missään asiassa ja poikkeuksia varmasti löytyy (en nyt väitä, että Olkiluoto olisi tästä asiasta hyvä esimerkki, mutta ihan namedroppingina kiistattomasta epäonnistumisesta), mutta isossa kuvassa useiten kuitenkin. Siitä markkinatalous pitää huolen. Ylimielisenä pidän sitävastoin kaikenlaisia kahvipöytien ja tupakkapaikkojen besserwissereitä, jotka tietävät aina paremmin kuin johtajat miten mikäkin asia pitäisi hoitaa ja ketä pitäisi milläkin hinnalla palkata. Joskus se kokonaisuuden kannalta kannattavin vaihtoehto ei ole selllainen, että se olisi jokaisen yksittäisen soturin kannalta kaikkein kivoin vaihtoehto eli joutuu vaikkapa korjailemaan toisten paskaa työjälkeä sieltä täältä.

Kun minä olen tehnyt monenlaisia ehdotuksia järjestelmän muuttamiseksi, niin en ole kertaakaan nähnyt tarpeelliseksi ehdottaa erilaisia sääntöjä eri tehtäviin. Jos sanon, etten ole muunmaalaisten palkkauksesta niin huolissaan, niin se tarkoittaa ihan kaikkia aloja ja koulutustasoja. Jos olen sanonut, että tarveharkinnasta tulisi luopua niin sama juttu. Jos sanon että yleissitovuudesta pitäisi luopua, niin edelleen sama. Siinä sen näkee, että ketkä ovat niin kovia ammattimiehiä että pystyvät tekemään parempaa hintalaatusuhdetta kun Puolan pojat

Voi olla että minä en ottanut omaa työnkuvani puheeksi, vaan se olit sinä. Olen silti samaa mieltä, että sillä mitä minä teen ei ole itseasiaan väliä ja tuollainen "jos osuisi omalle kohdalle"-argumentaatio on turhaa.

Täältä sivusta pitää kommentoida että kyllä se kyyti voi olla kylmää keski- ja ylemmässä johdossakin eikä pelkkää duunaria aina kurmooteta kun merellä myrskyää ja soutajia saisi paikalle ulkomailtakin. Läheltä seuranneena olen laskenut omallakin työpaikalla että toimitusjohtajia on ollut viimeisen 10 vuoden aikana 5 kpl ja site manager vaihtui eräässä toimipaikassa vajaan 1,5 vuodessa neljä kertaa. Koulutustasot vaihtelivat johtamisen erikoisammattitutkinnosta (joka hommassa on edelleen) aina DI:in asti.

Toisaalta.. en välttämättä ole täysin samaa mieltä seuraavasta, mutta olen kuullut väitteen että Suomen kielialue suojelee johtavassa asemassa olevaa suomalaista enemmän kuin duunaria. Toki Suomen korkea verotus ym muutkin syyt "suojelevat" nykyisiä johtajia ulkopuoliselta kilpailulta ulkomaaneläviä vastaan, joten siinä mielessä johtavassa asemassa on helpompi pitää rajoja auki kun ed mainituista syistä portin takana ei tulijoita ole.

 

[dana77]

Koulutusjärjestelmämme on pätevä, itse toki olen vähän sitä mieltä, että Suomessa nimenomaan ei kouluteta liikaa liukuhihnatyyliin, vaan korkeakouluissa homehdutaan usein liiankin pitkiä pätkiä. Kannattaisin lämpimästi suomeenkin anglomallia, jossa kandi on se perustutkinto ja maisteri opiskellaan sitten jälkikäteen, jos työmarkkina-asema tai halu sitä edellyttää.

Heikki Pursiainen on tästä asiasta aika vakuuttavasti esittänyt, että Suomen koulutusongelmista kaksi johtuu samasta asiasta, että korkeakoulutuksen maksullisuudesta. Jos opiskelun kustantamisessa olisi opintolainalla isompi painoarvo, niin se ohjaisi toisaalta opiskelemaan tehokkaammin ja toisaalta ohjaisi opiskelemaan aloille joilla on kysyntää. Vaikka en nyt kaikkia perusteja ala luettelemaankaan, niin on tuossa pointtinsa.

 

[dana77]

Täältä sivusta pitää kommentoida että kyllä se kyyti voi olla kylmää keski- ja ylemmässä johdossakin eikä pelkkää duunaria aina kurmooteta kun merellä myrskyää ja soutajia saisi paikalle ulkomailtakin. Läheltä seuranneena olen laskenut omallakin työpaikalla että toimitusjohtajia on ollut viimeisen 10 vuoden aikana 5 kpl ja site manager vaihtui eräässä toimipaikassa vajaan 1,5 vuodessa neljä kertaa. Koulutustasot vaihtelivat johtamisen erikoisammattitutkinnosta (joka hommassa on edelleen) aina DI:in asti.

Toisaalta.. en välttämättä ole täysin samaa mieltä seuraavasta, mutta olen kuullut väitteen että Suomen kielialue suojelee johtavassa asemassa olevaa suomalaista enemmän kuin duunaria. Toki Suomen korkea verotus ym muutkin syyt "suojelevat" nykyisiä johtajia ulkopuoliselta kilpailulta ulkomaaneläviä vastaan, joten siinä mielessä johtavassa asemassa on helpompi pitää rajoja auki kun ed mainituista syistä portin takana ei tulijoita ole.

En minä eri mieltä ole siitä etteikö keski- tai ylemmässä johdossa voisi olla ulkomaista kilpailua, enkä suinkaan ajattele että se on huono asia. Jos suomalaiset firmat saadaan sillä menestymään paremmin, että palkataan ulkomaisia johtajia, niin kannatan lämpimästi. Ensinnäkin sitä kautta tulee hyvää oppia ja toisekseen se on jo itsestään suomalaisten etu. Muutoinkin kilpailu lisää tehokkuutta ja kaikenlaiset suojatyöpaikat tehottomuutta.

Itse tätä kielikysymystä joutunut paljon miettimään puolin ja toisin kansainvälistymisen kannalta, mutta en ehkä voi niitä ajatuksia täällä palstalla julkisesti tarkemmin avata. Vähän sekä että.

 

[Sonny Burnett]

En minä eri mieltä ole siitä etteikö keski- tai ylemmässä johdossa voisi olla ulkomaista kilpailua, enkä suinkaan ajattele että se on huono asia. Jos suomalaiset firmat saadaan sillä menestymään paremmin, että palkataan ulkomaisia johtajia, niin kannatan lämpimästi. Ensinnäkin sitä kautta tulee hyvää oppia ja toisekseen se on jo itsestään suomalaisten etu. Muutoinkin kilpailu lisää tehokkuutta ja kaikenlaiset suojatyöpaikat tehottomuutta.

Itse tätä kielikysymystä joutunut paljon miettimään puolin ja toisin kansainvälistymisen kannalta, mutta en ehkä voi niitä ajatuksia täällä palstalla julkisesti tarkemmin avata. Vähän sekä että.

Sillä tätä kielialue- juttua lähdin miettimään kun kerran persu-ketjussa ollaan, niin sitä vähän hain että ei se ulkomaisen työvoiman/tuotannon vierastaminen ole pelkästään duunariportaan synti. Kyllä sitä passiivista ja osin aktiivistakin valtataistelua käydään usein saman firman sisällä kun vähien tilauksien tuotantopaikkoja päätetään. Onko se sitten johtajatason persuilua, kenties.

 

[arvee]

Vähän sama juttuhan se on ihan yksittäisen maankin osalta. Ei muulla Suomella olisi nykyisellä kulu- ja palvelurakenteella minkäänlaisia selviytymisen edellytyksiä, ellei pääkaupunkiseutu pumppaisi rahaa maakuntiin.

Tyhmän pikakysymys: mitä niin jumalisen tuottavaa työtä pääkaupunkiseudulla tehdään?

 

[RexHex]

Tyhmän pikakysymys: mitä niin jumalisen tuottavaa työtä pääkaupunkiseudulla tehdään?

Tuskin mitään sen kummempaa. Ihmisiä on vain tarpeeksi paiskimassa töitä, että voidaan kattaa omat kulut ja lisäksi vielä lähettää Pihtiputaalle rahaa pyörittämään vaikka terveyskeskusta, kun sieltä ei löydy tarpeeksi väkeä paiskimaan niitä töitä.

 

[arvee]

Tuskin mitään sen kummempaa. Ihmisiä on vain tarpeeksi paiskimassa töitä, että voidaan kattaa omat kulut ja lisäksi vielä lähettää Pihtiputaalle rahaa pyörittämään vaikka terveyskeskusta, kun sieltä ei löydy tarpeeksi väkeä paiskimaan niitä töitä.

Ja muutamienkin isojen puljujen pääkonttoreita eli merkittäviä yhteisöveron maksajia.
Mutta kieltämättä sinulla on pointti tuossa populaation tihentymisen kustannustehokkuudessa.
Minä näen väistämättömän metropolituimisen, mutta tuottavaa työtä tehdään vielä muuallakin.
Nettoveronmaksajia on Kehä kolmosen ulkopuolellakin.

Listatkaa lisää työn tuottavuuksista, tuottavuudesta Uudellamaalla.
Minä hetken huilaan, vailla laituria ja kesämökkiäkään.

 

[Tuamas]

Ja muutamienkin isojen puljujen pääkonttoreita eli merkittäviä yhteisöveron maksajia.

Käsittääkseni pääkonttoreillakin saatetaan satunnaisesti tehdä tuottavaa työtä.

Yhteisöveron kuntaosuushan tilittyy työntekijämäärän perusteella, eli jos Pihtiputaan kokoonpanotehtaalla on 400 työntekijää ja Helsingin pääkonttorilla 100 työntekijää, Pihtiputaa kuittaa 80% yhteisöveron kuntaosuudesta.

 

[dana77]

Listatkaa lisää työn tuottavuuksista, tuottavuudesta Uudellamaalla.

Suurin osa suomen kauppatieteen opiskelijoista työskentelee kehä kolmosen sisällä, eli finanssipuoli, myynti, markkinointi ja johtaminen hoidetaan varsin isolta prosentilta.

Yhteisöverot ovat vain yksi osa, mediaanipalkat ovat selvästi korkeammat:

Maakuntien palkkaerot ovat Suomessa yli 20 prosenttia – mediaanipalkka on 3 000 euroa

Suomalaisten mediaanipalkka on 3 018 euroa. Erot maakunnittain ovat huomattavia: palkoiltaan pienimpien ja suurimpien maakuntien kuukausipalkassa on 600 euron ero.

www.tekniikkatalous.fi

 

[El Gordo]

Tuskin mitään sen kummempaa. Ihmisiä on vain tarpeeksi paiskimassa töitä, että voidaan kattaa omat kulut ja lisäksi vielä lähettää Pihtiputaalle rahaa pyörittämään vaikka terveyskeskusta, kun sieltä ei löydy tarpeeksi väkeä paiskimaan niitä töitä.

Heti mentiin sinne Pihtiputaalle, joka on ilmeisesti Suomen ainoa paikkakunta Helsingin lisäksi.

Väitehän kuului, että missään muualla Suomessa ei ole elämisen edellytyksiä jos ei pääkaupunkiseutu pumppaa sinne rahaa.

Eli ilmeisesti myöskään Tampereella, Turussa, Oulussa tai Jyväskylässä ei ole tarpeeksi ihmisiä tuottavissa töissä, että saisivat edes terveyskeskusta rakennettua. Onko näin?

Kyllähän minä ymmärrän että asutus keskittyy Suomessa, mutta ei se nyt yhteen kaupunkiseutuun tule keskittymään. Tai jos keskittyy, niin seuraava askel voi olla että Helsinkikin katoaa ja kylvetään pelloksi tai metsäksi. Väki keskittyy silloin jo Euroopan isoihin kaupunkeihin. Tukholmaan, Berliiniin, Pariisiin ja tuollaisiin.

 

[Snakster]

Väitehän kuului, että missään muualla Suomessa ei ole elämisen edellytyksiä jos ei pääkaupunkiseutu pumppaa sinne rahaa.

Eli ilmeisesti myöskään Tampereella, Turussa, Oulussa tai Jyväskylässä ei ole tarpeeksi ihmisiä tuottavissa töissä, että saisivat edes terveyskeskusta rakennettua. Onko näin?

Turku maksaa enemmän kuin saa, Tampere, Jyväskylä ja Oulu ovat saamapuolella. Ainakin tämän, vuoden 2018 tilannetta käsittelevän, jutun mukaan: Katso kuntasi tilanne: Näin rikas Uusimaa rahoittaa köyhiä kuntia – ”En halua marmattaa, mutta toivoisin enemmän ymmärrystä muilta”

Tässä maakunnittain tämä tilasto: https://www.libera.fi/wp-content/uploads/2019/01/screenshot-2019-01-08-at-11-50-40-1200x671.png

Minusta tämä järjestelmä on ihan perusteltu, mutta samalla tavalla minusta on ihan ok, että raha liikkuu jossain määrin myös EU:n sisällä. Ja minulle on aika yhdentekevää, hyötyykö minun alueellani kerätyistä veroista suomalaiset vai espanjalaiset juntit.