Kun kriisiä on jokunen viikko kulunut alkavat rajoitteet myös tavaraliikenteessä ja maat alkavat suojautua hiljalleen ja varmistelemaan selustojaan. Silloin alkaa hymyt hyytyä. Tämän todellakin saa ottaa talteen.
Otan talteen. Minne ne maat hamstraavat nämä tavaransa? Ruokaa kun ei voi määräänsä enempää syödä tai varastoida.
On totta, että nykyisessä kriisissä sekä kysyntä että tarjonta putoavat.
Paitsi ruokatuotteissa.
Kysyntää on, tarjontaa on, ja mitään estettä näiden kohtaamiselle ei ole.
Toki ulkofile ja sisäfile korvataan kestomakkaralla ja jauhelihalla, kun ravintolat, hotellit ja matkailukeskukset eivät enää tee kalliita a'la carté-annoksiaan.
Tanska tuottaa sianlihaa yli 15 miljoonalle ihmiselle. Luuletko, että lopettavat tuotannon? Vai käyttävät Grönlantia pakastimena?
Luuletko että lomautetut ja irtisanotut suomalaiset ryntäävät kauppoihin ostamaan Närpiöläisiä tomaatteja? Ja ovat ilman jos kotimaista ei löydy?
Ja espanjalaiset tekevät samaan aikaan 10 miljardin tomaatin kompostin.
Kun ruokasektori on se vakaa ja kannattava sektori, niin eiköhän sitä tuoteta, kuljeteta ja myydä tasan niin kauan kun sitä ostetaan ja syödään.
Ruokahuolto pettää tasan siinä vaiheessa, jos kuluttajilla ei olisi varaa tai halua ostaa ruokaa.
Eurooppa tuottaa aivan hemmetisti enemmän ruokaa kuin kuluttaa. Täysin omavarainen, jopa reilusti ylijäämäinen, totaalisen ylihintainen.
Juuri oli tämän viikon uutisissa, että lampaanlihan tuonti Uudesta-Seelannista kasvussa Suomeen. Ja että ruotsalaiset alkavat viedä herneistä tehtyä hipsterimaitoa USA:n markkinoille.
Varma nälänhädän merkki.
yle.fi
