Punttisalilla kävijät/bodausta harrastavat

  • 904 433
  • 4 643

Consumed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bill Kazmaier
Nyt voi sanoa, että yli puolet elämästä on tultua enemmän tai vähemmän punttien kolistelua harrastettua. Ura lähti liikkeelle - kuinkas muutenkaan - penkkipunnerruksella, jota tulikin sitten aherrettua väkevästi monta vuotta. "Ura" piikkasi 19-vuotiaana jolloin meni samaiset 19 toistoa 100 kilolla. Joskus tullut mietittyä, että tuossa olisi ollut se paikka hakea mainetta ja kunniaa ihan kisoista asti, jos sotilaspenkkiin olisin päättänyt lähteä kokeilemaan. Ei sitten kuitenkaan kilpailullisuutta löytynyt riittävästi. Tosin uskoisin, että vielä näin yli kolmekymppisenä vanhana jarrunakin voisin kyseisessä lajissa käydä jotain pokkaamassa, jos hieman panostaisin. Kattoo ny.

Noiden alkuaikojen jälkeen on kyllä tullut veivattua jos jonkinlaisilla seteillä. Epäonnistunein vaihe taisi olla ne muutamat vuodet, kun kuvittelin olevani niin pitkällä perusvoimaliikkeissä, että lihasmassaa kannattaa ruveta hankkimaan kaikenlaisilla superseteillä, failureilla, pyramideilla ja millä kaikilla hömpötyksillä, jotka olisi pitänyt jättää ihan suosiolla ns. turboahdetuille harrastajille. Nyt on jonkin aikaa menty ihan perusliikkeillä taas, eli joka viikko tulee mave, kyykky, pena ja pystäri. Apuliikkeitä sitten jaksamisen ja aikataulujen mahdollistaessa.

Ihan viime kuukausien aikana ovat alkaneet vahvamieskisaajat ja sitä myötä lajit kiinnostaa kovasti. Tuntuu, että olisi kyseinen laji nostamassa päätään pikkuhiljaa maailmallakin. Monella vahvamiehellä ihan hyvin seuraajia tubessa esim. Brian Shawlla yli miljoona tilaajaa ja muitakin seurataan paljon. Suomessahan ollaan tuossa menty toiseen suuntaan. 2000-luvun taitteessa olivat kulta-ajat kun Kiri, Ahola ja Virtanen niittivät mainetta, nyt on ollu aika hiljaista. Ykkösnimi taitaa olla Mika Törrö, joka on tehnyt hyvää jälkeä Strongman Champions Leaguessa. Sääli, että mies oli niin myöhäisherännäinen ja kisasi ensimmäisen kerran vasta liki nelikymppisenä pari vuotta sitten. Potentiaali olisi ollut kova, mutta ikä tulee auttamatta vastaan.

Viimeinen kappale taitaisi kuulua paremmin tuonne muitten urheilulajien puolelle, mutta en usko että täällä ketään hirveästi aihe kiinnostaa, ottaen huomioon että edes Pakkotoisto.comissa ei juuri voimamieslajeista ole keskustelua.
 

Danko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Columbus Blue Jackets
Olen ennen työpäivää veivannut 45min treenejä kahdesti viikkoon ja koittanut noihin ahtaa isoja liikkeitä kuten pystypunnerrusta, penkkipunnerrusta, maastavetoa/kyykkyä ja ylätaljaa. Nyt tuntuu maltillinenkin kehitys junnaavan paikallaan ja ajattelin rukata tuota runkoa vaikka kaksijakoiseksi. Oisko järkevää ja millaisella jaolla mentäisiin? Apuja?
 

F#21

Jäsen
Olen ennen työpäivää veivannut 45min treenejä kahdesti viikkoon ja koittanut noihin ahtaa isoja liikkeitä kuten pystypunnerrusta, penkkipunnerrusta, maastavetoa/kyykkyä ja ylätaljaa. Nyt tuntuu maltillinenkin kehitys junnaavan paikallaan ja ajattelin rukata tuota runkoa vaikka kaksijakoiseksi. Oisko järkevää ja millaisella jaolla mentäisiin? Apuja?
Teetkö siis kaksi kertaa viikossa saman ohjelman vai molemmille kerroilla eri? Jos teet esim. maastavetoa kerran viikossa, niin kehitys siinä voi olla hidasta. Jos otat siihen tukiliikkeitä mukaan tai jos teet kaksi kertaa viikossa sen, niin kehitystä voi tulla nopeammin.
Onko toistomäärät millaisia? Tai oletko yrittänyt pitää kevyemmän viikon n. 5-8 viikon välein ja aloittanut sitten uudestaan vähän kevyemmillä sarjapainoilla?
 

Danko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Columbus Blue Jackets
Teetkö siis kaksi kertaa viikossa saman ohjelman vai molemmille kerroilla eri? Jos teet esim. maastavetoa kerran viikossa, niin kehitys siinä voi olla hidasta. Jos otat siihen tukiliikkeitä mukaan tai jos teet kaksi kertaa viikossa sen, niin kehitystä voi tulla nopeammin.
Onko toistomäärät millaisia? Tai oletko yrittänyt pitää kevyemmän viikon n. 5-8 viikon välein ja aloittanut sitten uudestaan vähän kevyemmillä sarjapainoilla?

Samaa settiä käytännössä aina joka kerta eli 2x vko tullut mavea. Alussa otin kyykkyä myös mutta tällä hetkellä en sitä tee kuin himassa kehonpainolla, koska tekniikkavirhe/polviongelma. Mutta pari kertaa viikkoon on siis tullut nyt jo pidemmän aikaa mavea, penkkiä, ylätaljaa. Pieniä variaatioita välillä treenissä, mutta pääosin noin.

Mitään kevyempää viikkoa en ole pitänyt, korkeintaan kevyemmän treenikerran. Tunnistan toki tarpeen kevyempään viikkoon, mutta tarkoittaako se nyt kevyemmillä painoilla vetämistä mutta silti loppuun asti tekemistä?

Toistot ollu nyt penkissä ja pystärissä 3x 4-6 ja MaVessa usein 6-8. Ylätaljassa usein kaseja olen puurtanut.

Aikatauluhaasteita on ja joskus on jätettävä viikon toinen treeni kuntosalilla väliin ja treenattava kotona korvaava treeni niin hyvin kuin suinkin mahdollista. Pyrin kuitenkin kaksi kuntosalitreeniä viikkoon mahduttamaan.
 

F#21

Jäsen
@Danko Oli jäänyt vastaamatta teikälle...

Oletko miten pitkään nyt vetänyt tuolla setillä ja millä periaatteella nostat sarjapainoja? Ja paljonko kerralla?
Ehkä 2x viikkoon tarvitse vielä kevyempiä viikkoja pidellä, mutta aina sitä voi kokeilla. Omalla kohdalla se toimi kun vedin 8 viikkoa putkeen yksijakoista ohjelmaa 3x viikkoon ja kevyemmällä viikolla vedin vain aerobista ja liikkuvuutta. Tuon viikon jälkeen tiputin sitten sarjapainoja 80-90 % siitä, mihin olin viimeksi lopettanut. Sama rytmi sitten muutaman kerran putkeen.
 

Danko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Columbus Blue Jackets
@Danko Oli jäänyt vastaamatta teikälle...

Oletko miten pitkään nyt vetänyt tuolla setillä ja millä periaatteella nostat sarjapainoja? Ja paljonko kerralla?
Ehkä 2x viikkoon tarvitse vielä kevyempiä viikkoja pidellä, mutta aina sitä voi kokeilla. Omalla kohdalla se toimi kun vedin 8 viikkoa putkeen yksijakoista ohjelmaa 3x viikkoon ja kevyemmällä viikolla vedin vain aerobista ja liikkuvuutta. Tuon viikon jälkeen tiputin sitten sarjapainoja 80-90 % siitä, mihin olin viimeksi lopettanut. Sama rytmi sitten muutaman kerran putkeen.

Periaatteessa kesän alusta asti... Tosin välillä treenit vaan kerran viikkoon, mutta useasti kuitenkin 2x viikko. Olen yrittänyt 2-3 treenin jälkeen nostaa sarjapainoja tai vetää enemmän toistoja samoilla. Aina ei ole onnistunut, vaan on junnannut kehitys paikallaan. Toki oikeaoppiseen progressiiviseen sarjapainojen nostoon tarvisi mielestäni enemmän treeniäkin eikö? Kehitys olisi varmasti nopeampaa jos olisi pystynyt sen 3x viikko puurtamaan.

Nyt päätin että pidän joulukuun ja tammikuun lähes kokonaan vapaata salilta ja teen kotona treenit. Punnerruksia, kehonpainokyykkyjä, kahvakuulaa. Kotoa löytyy myös tasapenkki ja käsipainot sekä tanko ja levypainoja. Taloyhtiössä myös kuntopyörä ja soutulaite joten näillä eväillä saan varmasti kuntoiltua tämän 2kk ja sitten helmikuussa kokeilemaan taas paremmalla ryhdillä ja peruskunnolla kuntosalia. Miltä kuullostaa?
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Mikäli kehitys junnaa paikallaan, niin melko usein syy löytyy ravinnosta, unesta sekä harjoitteluohjelman vaihtelemattomuudesta. Plussakaloreilla tulisi olla mikäli lihasta/voimaa haluaa oikeista ainesosista, unta +8 tuntia anabolian turvaamiseksi ja harjoitteluohjelmaan selkeitä muutoksia 4-8 viikon välein kuitenkin niin, että ohjelmarungon sisällä harjoittelu pyörisi per treeni muutaman raskaan perusliikkeen ympärillä + näitä tukevat liikkeet. Näissä nousujohteisuus hyvin tärkeää joko volyymin tai intensiteetin kautta, koska hermosto haluaa päästä aina elämässämme mahd. helpolla, myös voimaillessa.
 

Crank

Jäsen
Tunnistan toki tarpeen kevyempään viikkoon, mutta tarkoittaako se nyt kevyemmillä painoilla vetämistä mutta silti loppuun asti tekemistä?
Tarkoitatko loppuun asti tekemisellä failurea?
En huomannut viesteissäsi mainintaa asiasta, mutta mikäli sarjojen pituudesta riippumatta teet aina failureen, niin siinä saattaa olla yksi mahdollinen syy kehityksen pysähtymiseen.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Tarkoitatko loppuun asti tekemisellä failurea?
En huomannut viesteissäsi mainintaa asiasta, mutta mikäli sarjojen pituudesta riippumatta teet aina failureen, niin siinä saattaa olla yksi mahdollinen syy kehityksen pysähtymiseen.

Mutta tämä failureen asti jyystökin pitää olla enemmän tehokeino kuin joka treeneissä toistuva ilmiö. Minkäänlaiselle progressiolle ei jää tilaa mikäli treenistä toiseen tulitetaan rajotinta vasten ja hyvin pian tulee katto vastaan. Kannattaa laskea ennemmin kuinka monta toistoa jää ns. varastoon ja sitä määrää viikosta toiseen esim. pienentämällä (kuorma/teho kasvaa) voi hakea kovempaa työmäärää lihaksiin ja harjoitteluun.
 

Consumed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bill Kazmaier
Perusvoimatreeniä (5*5, 3*6-10) sarjapainoprogressiolla, riittävällä levolla ja edes sinnepäin ravinnolla (eli plussakaloreilla, pääasiassa ns. hyvästä kotiruoasta) pitäisi päästä eteenpäin ilman loukkaantumisia tasaisen tappavaan tahtiin ainakin ensimmäiset pari-kolme vuotta treeniurasta, ennenkuin on oikeastaan mitään syytä alkaa miettimään sen kummemmin mitään syklityksiä saati erikoistekniikoita. Lähtötasosta ja genetiikasta riippuen yhteistulos (mave, kyykky, pena) pitäisi pelkästään tuolla systeemillä olla siellä pitkälti yli 400kg, todennäköisesti 500kg paremmalla puolella.
 

Crank

Jäsen
Mutta tämä failureen asti jyystökin pitää olla enemmän tehokeino kuin joka treeneissä toistuva ilmiö. Minkäänlaiselle progressiolle ei jää tilaa mikäli treenistä toiseen tulitetaan rajotinta vasten ja hyvin pian tulee katto vastaan. Kannattaa laskea ennemmin kuinka monta toistoa jää ns. varastoon ja sitä määrää viikosta toiseen esim. pienentämällä (kuorma/teho kasvaa) voi hakea kovempaa työmäärää lihaksiin ja harjoitteluun.
Juurikin näin. Muutoinkin jättäisin moninivelliikkeissä failuret vähemmälle ja käyttäisin ennemmin eristävissä/apuliikkeissä.
 

eriatarka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Mutta tämä failureen asti jyystökin pitää olla enemmän tehokeino kuin joka treeneissä toistuva ilmiö. Minkäänlaiselle progressiolle ei jää tilaa mikäli treenistä toiseen tulitetaan rajotinta vasten ja hyvin pian tulee katto vastaan. Kannattaa laskea ennemmin kuinka monta toistoa jää ns. varastoon ja sitä määrää viikosta toiseen esim. pienentämällä (kuorma/teho kasvaa) voi hakea kovempaa työmäärää lihaksiin ja harjoitteluun.

Failureen asti meneminen kuormittaa hermostoa, jonka palautumisessa menee pidempään kuin lihasten palautumisessa. Itse olen saanut nyt parempia tuloksia osittain siksi, että olen nimenomaan välttänyt failurea.

@Danko itse teen kevyinä viikkoina 75-80% sarjapainoilla 3x8 sarjat. Esim. jos teen pystypunnerruksia levytangolla normaalisti 60 kilolla 3x8, niin kevyellä viikolla 45 kilolla 3x8.

Ja sitten omiin treeneihin: Syksy ollut nousujohteinen kaikissa lihasryhmissä. Täällä aiemmin kerroin, että 150 kg penkistä tavoitteena ja nyt varmaan ollaan siinä kunnossa. Viime viikolla penkissä 140 kilolla 3 (vajaa kolme vuotta sitten 130 kilolla 3 ja silloin maksimi 142,5 kg).
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Tekeekö porukka teholiikkeitä kuten vetoja koskaan salilla vai keskittyykö kaikki vaan kyykky-penkki-mave-haba-rinta-olkapää-selkä -setteihin?

Mikäli tavoitteet ovat tehon tuoton puolella, jossa tarvitaan nopeaa käskytyskykyä (esim. joku tietty laji), niin silloin noita on tullut tehtyä. Toisaalta on tutkittu kriittisen sävyyn myös sitä, että hyvä rinnallevetäjä, tempaaja tai työntäjä ei ole samantien hyvä hyppääjä, juoksija, luistelija jne, vaan liikespesifisyys määrää tässäkin eli kehityt siinä mitä teet. Eli tempaaja kehittyy tempauksessa. Liikkeen tulisi olla mahd. lähellä alkuperäistä lajia.

Hyvää taitoharjoitteluahan/liikkuvuustreeniä nuo olympianostot ovat jos tekniikasta ei tingitä. Sangen usein näkee ties mitä niiauksia, joilla ei ole oikeaoppisten nostojen kanssa mitään tekemistä.
 
Mikäli tavoitteet ovat tehon tuoton puolella, jossa tarvitaan nopeaa käskytyskykyä (esim. joku tietty laji), niin silloin noita on tullut tehtyä. Toisaalta on tutkittu kriittisen sävyyn myös sitä, että hyvä rinnallevetäjä, tempaaja tai työntäjä ei ole samantien hyvä hyppääjä, juoksija, luistelija jne, vaan liikespesifisyys määrää tässäkin eli kehityt siinä mitä teet. Eli tempaaja kehittyy tempauksessa. Liikkeen tulisi olla mahd. lähellä alkuperäistä lajia.

Hyvää taitoharjoitteluahan/liikkuvuustreeniä nuo olympianostot ovat jos tekniikasta ei tingitä. Sangen usein näkee ties mitä niiauksia, joilla ei ole oikeaoppisten nostojen kanssa mitään tekemistä.

Meinasin vaan, että tekeekö perusjampat olympianostoja vai keskittyykö porukka vaan tähän junnaavaan harjoitteluun.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Meinasin vaan, että tekeekö perusjampat olympianostoja vai keskittyykö porukka vaan tähän junnaavaan harjoitteluun.

Jos perusjamppa käsitteenä kattaa salilla kävijän, niin harva moisiin tekniikkaa, motorista taitoa, nopeutta sekä liikkuvuutta vaativiin liikkeisiin turvautuu, vaan penkki/hauis-kulmaus houkuttelee enemmän. Ja ehkä hyvä niin.

Sen sijaan kuntosalia harrastava, joka siis ei käy salilla, vaan treenaa, voi ryydittää harjoitteluaan em. liikkeillä tuoden uutta ärsykettä harjoitteluun tehon näkökulmasta. Mutta kuten sanottua, usein taustalla on joku nopeaa voimantuottoa kysyvä laji monella näitä nostoja tekevällä.
 

nevins

Jäsen
Onko kellään tullut salilta semmoista outoa tunnetta kankkuun, että koko toinen kylki on jo yli 10 päivää kosketusarka? Niin arka, että pelkkä paidan hipaisu tekee pahaa. Alkoi normaalista jomotuksesta perseen yläpuolisesta lihaksessa, mutta tämä vähän jo pelottaa kun edes Burana ei tuota taltuta.
Itellä oli vastaavanlaisia ongelmia, toki ei nyt hipaisu sattunut. Hierontaa, venyttelyä ja rullailua rollerilla. Loppujen lopuksi ongelman aiheuttaja löytyi pohkeista/reisistä.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
No niin, nyt on yksi tavoite saavutettu, kun 200 nousi viimein maasta. Ei iso luku kaikille, mutta mulle vuosien kompastelujen ja loukkien jälkeen iso juttu. Pari kertaa pääsin lähelle, mutta urpon pinnistelyn ja sitä kautta turhien viivästysten myötä tavoite siirtyi vuosia, kunnes nyt kypsässä 40 vuoden iässä homma meni lopulta aika helposti pulkkaan. Edelliseen keskusteluun liittyen löyhästi itsekin muokkasin treenaamistani siten, että äärirajoilla ei käydä kuin silloin tällöin. Kolmijakoinen kierto, lepoa 4-6 päivää lihasryhmällään viikon ohjelmasta riippuen, sarjapituuksien ja liikkeiden vaihtelua treenien ja treeniviikkojen välillä, kevyempiä viikkoja n. kerran kuukaudessaan ja kävely- ja juoksulenkkejä päälle. Ja sitten ehkä se tärkein, eli jos kroppa huutaa lepoa, sitten se otetaan. Treeni jää väliin, vaikka pää vaatisikin sitä. Näillä kilsoilla sitä jo tunnistaa uupumisen pienestä väsystä - edelliseen auttaa lepo, jälkimmäiseen tirsat.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Näin on asian laita. Levon merkitystä pitkäkestoisessa kehitykseen tähtäävässä voima/lihasmassaharjoittelussa ei ymmärretä/haluta sisäistää edelleenkään. Uskaltaisin väittää, että aivan liian moni, jopa 70-80% treenaajista treenaa liikaa aivan alipalautuneena orjallisesti jonkun fitnessbambin tekemän nettiohjelman mukaan. Ei osata lukea yhtään oman kropan signaaleja tai se taito on kadonnut koko ajan. Vähitellen teho katoaa, kehitys junnaa, motivaatio laskee, ylikuormitus on jo karkumatkalla.

Ajan henki vain on se että vitusti määrää ja lujaa. Eniten ihmettelen illasta toiseen spinning-salissa jossain tehomyllyssä hikoilevia toimisto-amatsooneja. Jos kovatasoinen huippu-urheilija ei kestä kuin yhden kovan nopeuskestävyys-happorääkin/viikko, miten sellainen joulukiloja sulatteleva sohvapuhveli kestää niitä viikkoon 5-6 parhaimmillaan?
 

Jussizip

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, Porin Ässät, Chelsea FC
Eikö Gymsharkin tavaraa myydä Suomessa tosiaan yhdessäkään kivijalkamyymälässä vai eikö google vain nyt toimi omissa käsissä? Vähän turhan randomia tilailla noin arvokasta tavaraa sokkona, kun mahdollinen palautuskin ilmeisesti tulee omakustanteiseksi.
 

Hera80

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Levon merkitys korostuu vanhemmiten. Nuorempana ei ole niin väliä, kun lihaskudos korjaa itsensä nopeammin. Eli jos olet alle 20-v, niin anna mennä vaan ja lujaa! Vanhemmiten sitten järjen kanssa.
 

lemponen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Levon merkitys korostuu vanhemmiten. Nuorempana ei ole niin väliä, kun lihaskudos korjaa itsensä nopeammin. Eli jos olet alle 20-v, niin anna mennä vaan ja lujaa! Vanhemmiten sitten järjen kanssa.
Lepo, ravinto ja kehonhuolto. Nyt kun ikää on jo >50 vuotta, tuo kehonhuolto on nyt saanut aiempaa suuremman osuuden näissä omissa liikunnallista harrastuksissa. Tulee nykyään tuplattua, jopa triplattua alkulämmittelyt, -verryttelyt ja -venyttelyt, loppujäähdyttelyt, venyttelyt yms. siitä, mitä olen hiukan nuorempana tehnyt. Tuo on riittänyt aika hyvin. Paikkoja ei kolota, palaudun treeneistä hyvin. Melkein voisi väittää, että olo on nyt vetreämpi kuin joskus aiemmin esim. 10 vuotta siitten. Ei ole selkäkipuja, ei pakota niskaa jne. Ns. liikkuvuuskin on nykyisin parempi, mm. siihen kun olen panostanut.
 
Viimeksi muokattu:

Anzi

Jäsen
Ajan henki vain on se että vitusti määrää ja lujaa. Eniten ihmettelen illasta toiseen spinning-salissa jossain tehomyllyssä hikoilevia toimisto-amatsooneja. Jos kovatasoinen huippu-urheilija ei kestä kuin yhden kovan nopeuskestävyys-happorääkin/viikko, miten sellainen joulukiloja sulatteleva sohvapuhveli kestää niitä viikkoon 5-6 parhaimmillaan?

Kyllähän huippu-urheilijat kestäisi ainakin jonkun aikaa, mutta kun siitä tosiaan ei ole mitään hyötyä. Heillähän joilla huonompi kunto, niin alkuunhan suunnilleen mikä tahansa treeni sitä nostaa, ja siitä varsinkin rääkin tuottamasta alkunoususta tulee se fiilis, että tekee jotain ja tosissaan, endorfiinit pauhaa myös siinä samalla. Alkuunhan se on näin, mutta ei sitten enää pidemmälle ajalle toimiva. Sittenhän siinä usein tulee se, ettei enää jaksa ja treenit loppuu sitten.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Kyllähän huippu-urheilijat kestäisi ainakin jonkun aikaa

Näin on hommat. Huippu-urheilija saa kerralla huomattavasti enemmän tehoa irti nk-treeneissä ja vaikka palautumiskyky on parempi, kuormittaa nk-treenistä riippuen nämä heitä hyvin paljon lihas/hermosto - tasolla, myös henkisesti jos on all out. Olemme kuitenkn siis samaa mieltä.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Jos täällä on kyykkymiehiä (naisia miksei myös), niin suosittelen tekemään kyykyn eri variaatioita kyykyn tekniikan ja voiman systemaattiseen kehittämiseen. Pelkästään vaan takakyykkyä hinkkaamalla voi kehitys taantua salakavalaan. Itse teen nyt syväkyykkyä 3 sekunnin alastopilla, jossa ala-asennossa ylläpidetään isometrisesti kyykyn raskasta ala-asentoa ja jossa lihaksen venymisestä alaspäin saatu hyöty kuoletetaan kokonaan eikä tuosta saa mitään apua työntävään konsentriseen vaiheeseen. Sitten käytännössä paikaltaan ylös. Tuota kannattaa tehdä etenkin jos hankalaa on aina kyykyn "kuolonkohta" eli se nousuvaihe kunnon 10 cm noustu ylöspäin, jossa monella kyykyt hyytyvät isoilla painoilla. Saa aika paljon romua vähentää tangosta. Erittäin hyvää keskivartalon syvien ja tukevien lihasten treeniä, kun joudut asentoa korostetusti hallitsemaan.

Tuon stopin voi tehdä myös puoleen väliin tai puolessa välissä tiputtautua uudestaan kyykkyyn ja sitten ylös joka on 1,5 kyykky. Hyvä variaatio sekin. Joskus teen myös pelkällä tangolla isometrisesti kyykkyräkin pinnoja vasten 90 asteen polvikulmasta konsentrista liikkumattomia pinnoja vasten. Erittäin tehokas max. voiman lisääjä pakaraan, etureisiin ja lähentäjiin jos tekee isolla teholla 9-11 sekuntia ja joku 3-4 sarjaa. Jos verenpaineen kanssa ongelmia, niin en suosittele. Yläpaine nousee rajusti, mutta muille oivallinen hermostollinen herättelijä/aktivointiliike ihan kevyelläkin teholla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös