Okei. En kyllä itse näe danassa mitään vassareihin viittaavaa. Ehkä en ymmärrä poliittisia nyansseja tarpeeksi tarkasti. Vetäisin näin mutulta, että kukaan poliittinen tutkija luettuaan sata danan viestiä ei voisi kuvitella vassaria.
Ei ne puolla kaikkia tukia. Vain niitä mitkä "tuntuu solidaarisilta" ja kivoilta. Esim. tuulimyllyt ja sähköautot on pop.
Suuruusluokkaa 75% tuensaajista tienaa yli 2 500 euroa kuukaudessa. Pieni osa noista tienaa yli 10 000 euroa kuussa. Ja noista enemmän tienaavista löytyy myös enemmän niitä, joiden vähennykset on tapissa. Eli rahamääräisesti nuo, jotka pärjäisivät ilmankin vievät potista varmaankin yli 80%. Paskasti rakennettu tuki.Sattumoisin tuo on monelle kauempaa kulkevalle se porkkana edes ottaa työ vastaan. Elämäntilanteista johtuen kaikille ei asuinpaikan vaihto noin vaan onnistu/ole mahdollista.
Oletko tosissasi? Vertaat lähinnä keski- ja suurituloisten nauttimaa tukimuotoa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen?Mitenkäs te suhtaudutte julkisen liikenteen tukiin, pk-seutu taitaa rasittaa kaupunkien ja valtion kassaa infran ylläpito- ja rakennuskuluineen jo vuositasolla enemmän? Maksu käyttäjille 20€/per matka? Siellä tuetaan ihan muutakin kulkemista kuin työmatkoja, luullakseni?
Suuruusluokkaa 75% tuensaajista tienaa yli 2 500 euroa kuukaudessa. Pieni osa noista tienaa yli 10 000 euroa kuussa. Ja noista enemmän tienaavista löytyy myös enemmän niitä, joiden vähennykset on tapissa. Eli rahamääräisesti nuo, jotka pärjäisivät ilmankin vievät potista varmaankin yli 80%. Paskasti rakennettu tuki.
Suuruusluokkaa 75% tuensaajista tienaa yli 2 500 euroa kuukaudessa. Pieni osa noista tienaa yli 10 000 euroa kuussa. Ja noista enemmän tienaavista löytyy myös enemmän niitä, joiden vähennykset on tapissa. Eli rahamääräisesti nuo, jotka pärjäisivät ilmankin vievät potista varmaankin yli 80%. Paskasti rakennettu tuki.
Joo, tuolta tuli itseasiassa nuo numerot. 620 miljoonaa oli tosiaan se luku. Ja onhan se totta, se on paljon rahaa. Kyllä on aivan asiallista miettiä, pitääkö valtion tukea ihmisiä tuolla rahalla. Itse olen sitä mieltä, että pitää. Se on tasapuolisempaa kuin että ei tuettaisi. Syistä jotka olet jo sanonut.
Typerä ja enimmäkseen tarpeeton kulu se on kuitenkin. Maksoi se sitten 100 miljoonaa, 620 miljoonaa tai 1 600 miljoonaa. Kaikissa tapauksissa keskustelu on aiheellista ja tarpeellista.
Sitä ei ole poliittisesti korrektia sanoa, mutta varsin usein olisi. Kun puhutaan nimenomaan pienituloisilta eli käytännössä suorittavaa työtä tekevistä, niin heistä ei pulaa nyky-yhteiskunnassa ole kun AY-liike on saanut hilattua palkat yli tuottavuuden. Niinpä olisi yhteiskunnan kannalta parempi, että sen työn tekisi joku jolta se onnistuisi ilman tuettavaa matkustusta.
Sitä kourallista ihmisiä, joille tämän vähennyksen poistaminen aiheutta oikeita ongelmia voidaan auttaa paljon halvemmalla, kuten olen jo useita kertoja todennut.
Tässä muodossa tuki on typerä, kohtuuton ja enimmäkseen tarpeeton. Varakkaat ihmiset tässä ovat käsi kyynärpäitä myöten muiden taskussa, käyttäen keppihevosenaan muutamaa heikko-osaisempaa. Muiden, paljon vähäosaisempien ihmisten tukia nämä samat jeesustelijat ovat valmiita leikkaamaan silmää räpäyttämättä.
Pitää vielä sanoa, että mielenkiintoista on seurata miten tunteella tähän kysymykseen suhtaudutaan. Minusta tämä on ihan samanlainen kysymys kuin AY-liikkeen verovapauden poistaminen, etten uskonut että sitä kovin moni viitsisi julkisesti puolustella, vaikka tiedän että kumpaakin niistä hyötyvät salaa kannattavat. Sellaistahan ne saavutetut edut tuppaavat olemaan, vaikka kuinka haitallisia kokonaisuuden kannalta.
Tuleehan sitä, kun kepun johdolla rakennetaan tsiljoona kilometriä turhia teitä. Ja sitten niitä pitäisi vielä pitää kunnossa iän kaiken. Jos ei ensin maksttaisi ihmisille siitä, että ne muuttaa korpeen, niin sen jälkeen ei tarttis rakentaa asfaltoitua tietä sinne korpeen, jota pitää vielä korjatakin. Sitten ehkä riittäis rahat fiksumpien teiden kunnossapitoon.ja pikanttina yksityiskohtana liikenneväylissä on korjausvelkaa 2,5mrd€.
Suomen koko tieverkon pituus on 454 000 kilometriä ja Ruotsin 505 100 kilometriä
Ruotsin kansantalouden koko bruttokansantuotteella mitattuna on 2,2- kertainen ja väestön määrä 1,7-kertainen Suomeen verrattuna. Ruotsin tieverkon liikennesuorite on 1,5-kertainen ja rautatieverkon 2,4-kertainen Suomeen verrattuna. Suomen tieverkko on kansantalouden kokoon verrattuna selvästi suurempi kuin Ruotsin. Suomen rataverkko on suhteellisesti yhtä pitkä kuin Ruotsin. Ruotsi käytti vuonna 2013 noin 1,1 prosenttia maan bruttokansantuotteesta vastaavan summan liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen. Suomen panostus vuonna 2013 vastasi 0,8 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Teollisuuden ja elinkeinoelämän liikennesuoritteessa, tavarakuljetuksissa, Ruotsissa painottuu rataverkko ja Suomessa tieverkko.
Tuleehan sitä, kun kepun johdolla rakennetaan tsiljoona kilometriä turhia teitä. Ja sitten niitä pitäisi vielä pitää kunnossa iän kaiken. Jos ei ensin maksttaisi ihmisille siitä, että ne muuttaa korpeen, niin sen jälkeen ei tarttis rakentaa asfaltoitua tietä sinne korpeen, jota pitää vielä korjatakin. Sitten ehkä riittäis rahat fiksumpien teiden kunnossapitoon.
Ei kun se menee niin, että koska on rakennettu älytön kasa kaikenlaisia tukihimmeleitä, niin sitten pitää rakentaa toinen, yhtä älytön kasa verohimmeleitä, että saadaan se tukihimmeli maksettua. Jos ei olis sitä älytöntä tukihimmeliä, niin se pyhä autoilukaan ei olisi niin kallista, että tarvittaisiin sitä järjetöntä tukihimmeliä.Enpä ole koskaan tullut ajatelleeksi että työmatkavähennys on, tai sen edes pitäisi olla, viimeinen tukimuoto jolla pidetään pienituloinen työelämässä, kuten @Anssi #5 näyttäisi tuen tarkoituksen ymmärtävän ("pärjäisi ilmankin = paska tuki"). Olen ajatellut että sen tarkoitus on hiukan lakserittäin raskaasti verotettua liikennettä, erityisesti kohdistettuna työmatka-autoiluun.
Saa kai sitä meikäläinenkin joskus kieli poskessa kirjoittaa?Ei herranjumala. Suomalaisen koomikon sanoin, nyt oli niin pitkä silta että se aasikin kuoli sinne välille.
Taas tulen täältä sivusta, pahoittelen.
Onko matkakorvaus ainut tuki jota pidät lähtökohtaisesti huonona? Koska tämä keskittyminen ihmisten tulotasoon on erikoista. Tuen tarkoitus ei ole paikata taloudellista vajetta vaan sen tarkoitus on tukea kansalaisia työmatkoissa. Samalla tavalla kuin lapsilisä tai asuntolainan korkovähennys on tuloista riippumaton.
Ymmärtäisin närkästyksen jos tämä tuki olisi alunperin suunniteltu sosiaaliturvaksi. Mutta sitä se ei ole. Tässä nyt taistellaan asioita vastaan joita ei edes ole.
Kenelle on maksettu siitä että muuttaa korpeen? Eikös ne muuttanut Nurmijärvelle? E12 turha?Tuleehan sitä, kun kepun johdolla rakennetaan tsiljoona kilometriä turhia teitä. Ja sitten niitä pitäisi vielä pitää kunnossa iän kaiken. Jos ei ensin maksttaisi ihmisille siitä, että ne muuttaa korpeen, niin sen jälkeen ei tarttis rakentaa asfaltoitua tietä sinne korpeen, jota pitää vielä korjatakin. Sitten ehkä riittäis rahat fiksumpien teiden kunnossapitoon.
Ei ole ainut huono tuki. Huonoja tukihimmelitä on paljon. Ja niiden rahoittamiseksi tarvitaan iso määrä typeriä verohimmeleitä.Onko matkakorvaus ainut tuki jota pidät lähtökohtaisesti huonona? Koska tämä keskittyminen ihmisten tulotasoon on erikoista. Tuen tarkoitus ei ole paikata taloudellista vajetta vaan sen tarkoitus on tukea kansalaisia työmatkoissa. Samalla tavalla kuin lapsilisä tai asuntolainan korkovähennys on tuloista riippumaton.
Ymmärtäisin närkästyksen jos tämä tuki olisi alunperin suunniteltu sosiaaliturvaksi. Mutta sitä se ei ole. Tässä nyt taistellaan asioita vastaan joita ei edes ole.
Karkeasti ottaen Ruotsissa on yhtä paljon tiekilometrejä, mutta tuplasti asukkaita ja rahaa. Jos Suomessa olis tiekilometrit per asukas samat, niin aika paljon vähemmän menis rahaa ylläpitoon.Kuten lainauksessasi lukee, Ruotsissa tieverkko about samaa luokkaa kuin Suomessa ja käyttävät liikennejärjestelmän ylläpitoon kolminkertaisesti rahaa.
Juu. Ja varmasti Ruotsissa on tuplasti rahaa ja asukkaita juuri koska tiekilometrejä on niin vähän. Tiet ovat pilanneet kaiken. Siltarummut.Karkeasti ottaen Ruotsissa on yhtä paljon tiekilometrejä, mutta tuplasti asukkaita ja rahaa. Jos Suomessa olis tiekilometrit per asukas samat, niin aika paljon vähemmän menis rahaa ylläpitoon.
Toki kerron, joskin minun on vaikea nähdä tuohon sisältyvää mysteeriä. Ja sinäkin olitkin asiassa täysin oikeassa kun totesit, että olen liberaali, joskin itse arvioisin että olen hyvin maltillinen sellainen, enkä todellakaan mikään ultimaattinen-liberaali. Se että kannatan mm. perustuloa/ilmaista koulutusta/universaalia terveydenhuoltoa on toki kysymys, joka hieman jakaa näkemyksiä, että onko se liberaalia vai ei, mutta itse näkisin sen "äärimmäiseksi liberaaliudeksi", että kannattaa puhdasta yövartija-valtiota ja maltillinen liberaalius on sitten sen toinen laita, jota minä edustan.Kerro nyt @dana77 ? Mikä on poliittinen suuntauksesi. Tämä on mysteeri!!
Pity the fool, joka ei ymmärrä että mikäli halutaan tehdä järjestelmästä markkinaehtoisempi jossa sekä veroja ja tulonsiirtoja lasketaan, niin se ei ole vasemmistolaista tai sosiaalidemokraattista politiikkaa nähnytkään.Minä näen hyvinvointivaltion säilyttämisen edellyttävän sitä, että kustannuksia tarkastellaan rehellisesti ja kriittisesti. Yksi iso asia on syrjäseutujen saamat tuet, joista iso osa on piilotukia (postimaksut, sähkönsiirron hinnoittelu, työmatkavähennykset, muun infran kunnostus jne jne). Jos ja kun vaihtoehtoina on esim laadukas vanhustenhuolto ja se, että jonkun valintaa asua jossain kaukana tuetaan, niin valinta on äärimmäisen helppo. Näinollen voidaan ajatella, että isossa kuvassa se on myös syrjäkylillä asuvien etu, että järjestelmää järkeistetään.
Se on tervettä ja hyvä asia, että hinnat määrittyvät markkinoilla, jolloin ihmiset itse maksavat valintojensa kustannukset, jolloin he myös näkevät mitä homma maksaa ja tämä ohjaa toimintaa järkempään suuntaan (toki työn verotustakin tulee kehittää, eikä tarkoitus ole vain kerätä enemmän ja enemmän rahaa). Mitä enemmän syrjäseuduille rakennetaan tukiin nojautuvaa asumista, niin sitä isompi karhunpalvelus noille ihmisille tehdään pitkässä juoksussa.
Siis kumpi se nyt sitten oli.. onko tämä tuki nyt mahdollistamassa niiden pienituloisten työssäkäyntiä tai ylipäätään isontamassa työssäkäyntialuetta, vai olla vain silkka luksustuki keskiluokalle? Jos ensimmäinen, niin eikö tuon voisi kohdistaa jollain tapaa paremmin tarvitseville ja jos jälkimmäinen, niin eikö voitaisiin tehdä jokin luksustuki minunlaiselle keskiluokkaiselle? Vai voisiko jälkimmäisessä tapauksessa ajatella, että ei tehtäisi tuollaisia huvitukia ollenkaan?
Toki kerron, joskin minun on vaikea nähdä tuohon sisältyvää mysteeriä. Ja sinäkin olitkin asiassa täysin oikeassa kun totesit, että olen liberaali, joskin itse arvioisin että olen hyvin maltillinen sellainen, enkä todellakaan mikään ultimaattinen-liberaali. Se että kannatan mm. perustuloa/ilmaista koulutusta/universaalia terveydenhuoltoa on toki kysymys, joka hieman jakaa näkemyksiä, että onko se liberaalia vai ei, mutta itse näkisin sen "äärimmäiseksi liberaaliudeksi", että kannattaa puhdasta yövartija-valtiota ja maltillinen liberaalius on sitten sen toinen laita, jota minä edustan.
En oikein ole koskaan ymmärtänyt, että miksi tämä on niin vaikea kysymys nimeomaan Suomalaisille. Kai se on se on sisäänrakennettu demarius, joka peruskoulun myötä tulee kaikille, jotka ovat koko elämänsä tässä maassa asuneet (kuten minäkin) ettei staus quolle nähdä edes vaihtoehtoja. Jotain Elina Lepomäkeä leimataan jopa ääri-oikeistolaiseksi, vaikka hän on puhdas liberaari (selvästi "ultimaattisempi" kuin minä). Ehkä tämä on niin vaikeaa juuri siksi, että mikään puolue ei tällaista poliittista näkemystä Suomessa aja. Joku Kokoomus tai Vihreät periaatteessa voisivat niin tehdä, mutta koska he eivät sitä tee, niin aika hoopolta tuntuisi esittää, olisin poliittiselta suuntaukseltani sellainen. Sitoutumatonhan se minä olen. Jos tässä maassa kunnollista politiikkaa haluaisi, niin itse se olisi sellaista tehtävä.
Tässä ehkä aavistuksen hämää se, että keskustelu alkoi toisessa ketjussa ja kun kaikkitietävät ja kaukaa viisaat moderaattorit erottivat osan keskustelusta omaksi ketjukseen, niin kaikki eivät ole välttämättä nähneet mistä se lähti (tosin myös gallup-ketjussa oli samana päivänä pohdiskelua tulonsiirtoihin ja niiden tarpeellisuuteen liittyen, jossa ehdotin että cut the middleman). Lyhensin lainauksesta oleellisen ja boldasin vielä sen varsinaisen pihvin.
Ei ole ainut huono tuki. Huonoja tukihimmelitä on paljon. Ja niiden rahoittamiseksi tarvitaan iso määrä typeriä verohimmeleitä.
Tukea pitäisi vain tukea aidosti tarvitsevia. Markkinatalouden pitäisi antaa hoitaa tällaiset asiat, kuten yritysten ja niiden työvoiman keskinäiset sijoittumiset. Ei missään nimessä pidä siinä valtio olla "tukemassa" tai "tasaamassa". Valtio tuossa välissä sähläämässä on vain ja ainoastaan markkinahäiriö. Tämän kaltainen puuttuminen valtiolta johtaa vääjäämättä siihen, että osa ihmisistä tekee typeriä ratkaisuja, koska ne lyhyellä tähtäimellä ja valtion tuella näyttävät hyviltä ratkaisuilta. Tämä sitten vääristää kilpailua, kun oikein toimivat yritykset kärsivät siitä, että valtion toiminta vääristää markkinoita.
En tiedä mihin ketjuun tähän pitäisi vastata, mutta väite oli faktaa. Kaivoin esille erään maaseutusähköyhtiön hinnaston ja sähkön siirto maksoi veroineen hieman reilu 7 senttiä kwh kun taas määräaikaisen sähkösopimuksen hinta on näitä aikoja reilu 7 senttiä per kwh. Vaikka sähkönsiirrossa tapahtuu hävikkiä, niin sähkönsiirto on valtaosaltaan linjojen ylläpidon kustantamista. Linjat eivät siitä kulu yhtään sen enempää käytetään niitä vai ei, joten nykyinen hinnoittelumalli on puhdas hinnoitteluvirhe (sähkönsiirtohan on monopolitoimintaa, joten sen hinnoittelu on vahvasti säädelty valtiovallan toimesta). Jos kaksi naapuria asuu kumpikin 500 metrin päässä lähimmästä muuntajasta heidän siirtomaksunsa pitäisi olla sama riippumatta kulutuksesta. Kuitenkin nykyisellään se naapureista joka käyttää sähköä 10 kertaa enemmän maksaa myös siirrosta 10 kertaa enemmän (perusmaksun osuus on alle parikymppiä kuussa, eli ihan mitätön). Vielä isompi vääryys tapahtuu kuitenkin siinä, että toinen asuu viiden metrin päässä muuntajassa ja toinen 500 metrin päässä. Jos kumpikin käyttää sähköä yhtä paljon, niin heidän siirtomaksunsa on samat, vaikka jälkimmäsen kustannukset ovat moninkertaiset (ei nyt suoraan satakertaiset, mutta kuitenkin). Tämä on synonyymi sillä, että ensimmäinen subventoi jälkimmäistä.Tämä keskustelu menee jo niin paljon yli työmatkojen verovähennysoikeuden, ettei maksa vaivaa puhua tässä ketjussa. Sen verran täytyy kyllä sanoa, että tuo lause "siirto maksaa about saman verran kuin kulutus" on täyttä huuhaata eikä se edes sellaisenaan ole looginen. Sähkönsiirto ja sähkönkulutus eivät ole verrattavissa olevia suureita. On myös vähintäänkin kyseenalaista niputtaa koko suomen sähkönsiirron merkitys maaseudun yksityisasumuksille.
En tiedä mihin ketjuun tähän pitäisi vastata, mutta väite oli faktaa. Kaivoin esille erään maaseutusähköyhtiön hinnaston ja sähkön siirto maksoi veroineen hieman reilu 7 senttiä kwh kun taas määräaikaisen sähköpostimuksen hinta on näitä aikoja reilu 7 senttiä per kwh. Vaikka sähkönsiirrossa tapahtuu tapahtuu hävikkiä, niin sähkönsiirto on valtaosaltaan niiden linjojen ylläpidon kustantamista. Linjat eivät siitä kulu yhtään sen enempää käytetään niitä vai ei, joten nykyinen hinnoittelumalli on puhdas hinnoitteluvirhe (sähkönsiirtohan on monopolitoimintaa, joten sen hinnoittelu on vahvasti säädelty valtiovallan toimesta). Jos kaksi naapuria asuu kumpikin 500 metrin päässä lähimmästä muuntajasta heidän siirtomaksunsa pitäisi olla sama. Kuitenkin nykyisellään se naapureista joka käyttää sähköä 10 kertaa enemmän maksaa myös siirrosta 10 kertaa enemmän (perusmaksun osuus on alle parikymppiä kuussa, eli ihan mitätön). Vielä isompi vääryys tapahtuu kuitenkin siinä, että toinen asuu viiden metrin päässä muuntajassa ja toinen 500 metrin päässä. Jos kumpikin käyttää sähköä yhtä paljon, niin heidän siirtomaksunsa on samat, vaikka jälkimmäsen kustannukset ovat moninkertaiset (ei nyt suoraan satakertaiset, mutta kuitenkin). Tämä on synonyymi sillä, että ensimmäinen subventoi jälkimmäistä.
Jos joku esittää, että tämä kompensoidaan korkeammilla liittymismaksuilla, niin ei pidä paikkansa sekään. Siirtoyhtiön on velvollinen tarjoamaan liittymiä myös tappiolla. Alue on jaettu tiettyihin vyöhykkeisiin, joten kaava ei ole joka paikassa sama, mutta tavaton ei ole tapaus, että liittymän rakentaminen maksaa 10 000 euroa ja siitä asukkaalta voidaan veloittaa vain 6 000€, jolloin loppu 4 000€ kuitataan siirtomaksuilla, jotka kuten yllä todettiin eivät vastaa nekään kustannuksia.
Jos syrjäseuduilla asuvat maksaisivat itse kustannuksensa, niin he maksaisivat helposti nelinumeroisen summan vuodessa ja vastaavasti nyt tiiviisti asuvat maksaisivat sähköstä vain about puolet nykyisestä (sen verran pehmennän aiempaa väitettäni, että minä en meidän kotitalouden siirtomaksua yksin maksa, joten minun on tuosta mainitsemastani summasta on tarkemmin ajateltuna vain puolet).