@Ollakseni
Ainakin ukrainalaisia oli paljon vapaaehtoisina SS-joukoissa. Eli kyllä Saksan armeijaan värvättiin vapaaehtoisia myös valloitetuilta alueilta.
.
Eipä tuo Vlasovin armeija tainnut osallistua taisteluihin ennen vuotta 1945. Pohjatyötä alettiin tekemään aiemmin, mutta ei se pitkälle päässyt.Tuhansia miehiä ja upseereita siis alkuvuonna 1942. Olivat vielä edellisen vuoden lopulla olleet torjumasta saksalaisia Moskovan edustalla. Vlasov laski, että Saksa kukistaa Stalinin ja halusi siirtyä ”voittajaveneeseen”.
Eipä tuo Vlasovin armeija tainnut osallistua taisteluihin ennen vuotta 1945. Pohjatyötä alettiin tekemään aiemmin, mutta ei se pitkälle päässyt.
Jos rata olisi katkaistu, niin Stalin olisi heittänyt taisteluun niiin paljon joukkoja kuin aukaisu vaatii. Strateginen meritys oli sen verran suuri. Eli emme olisi pystyneet pitämään rataa katkaistuna noin pitkän huoltomatkan takaa tai se olisi sitonut kohtuuttomasti resursseja. Tää on mun mutu, että rataa ei katkastu ns kunnolla.Eniten ihmetyttää Mannerheimin vastahankaisuus katkaista Muurmannin rata. Jos sotaa käydään, sitä pitäisi käydä tosissaan ja Muurmannin radan katkaiseminen olisi ollut koko sodalle kriittinen tekijä. Se olisi vähentänyt Neuvostoliiton saama Lend-Lease apua ja täten heikentänyt sen taistelukykyä. Koko sota olisi voinut kääntyä hyvinkin eri tavalla, jos Suomi ei olisi sabotoinut radan katkaisua ja hangoitellut vastaan.
Muurmannin radasta: Miksi Muurmannin rataa ei katkaistu jatkosodan aikana?Suomi todella oli poikkeus - ja sangen brutaalisti ajoimme vain omia päämääriämme, Muurmannin rata jäi katkomatta ja Leningradin piiritys osallistumatta. Ja jotenkin vain jäi Stalinilta ja liittoutuneilta lopulta vaatimatta sitä ehdotonta antautumista. Hämmästyttävä selviytymistarina 3,5 miljoonan kansalta.
Puola oli Saksan ja NL:n välissä eli ei voinut välttää 2 rintamans sotaa, koska Puolan läpi ei päässyt muuten ja se taas oli Ranskalle ja Englanille kynnyskysymys. Kuolleena syntynyt spekulaatio.Näistä skenaarioista puuttuu mielestäni se, että entä jos Saksa ei olisi sotinut kahdella rintamalla, vaan olisi keskittänyt voimansa neukkuihin.
Venäläisiä kyllä, mutta Vlasovin armeija ei osallistunut hommaan ollenkaan ennen vuotta 1945. Silloinkin yksi divisioonista taisteli Prahassa SS-joukkoja vastaan.Kyllä osallistui mielestäni. Ei kuitenkaan itärintamalla, vaan lännessä. Itse asiassa melko suuri osa esim. Ranskaa miehittäneistä ”saksalaisista” oli tosiasiassa itäeurooppalaisia enemmän tai vähemmän pakkovärvättyjä. Mm. puolalaisia oli Saksan armeijassa melko paljonkin. Upseerit ja aliupseerit oli saksalaisia, miehistö esim. puolalaista.
Aika yksioikoinen näkemys. Tsekkoslovakia oli jo antaunut ilman, että länsi teki mitään ja siitä oli jonkinlainen pääsy NL:ään. Puolan valtaaminenkaan ei saanut oikaan sotatoimia.Puola oli Saksan ja NL:n välissä eli ei voinut välttää 2 rintamans sotaa, koska Puolan läpi ei päässyt muuten ja se taas oli Ranskalle ja Englanille kynnyskysymys. Kuolleena syntynyt spekulaatio.
Ranska ja Britannia odottivat kovasti Saksan hyökkäävän ja hakkaavan päätään Maginot-linjaan. Ranskan eliminointihan oli todella tehokas ja menemällä kovempaa vauhtia Dunkerqueen Brittien kyky käydä sotaa olisi heikentynyt huomattavasti kun sotilaat olisivat jääneet Saksalaisten käsiin kalustonsa kera. Hitler kuitenkin kielsi Guderianin panssaroituja joukkoja etenemästä ja jätti Dunkerquen evakuoinnin estämisen Luftwaffelle Göhringin pyynnöstä.Aika yksioikoinen näkemys. Tsekkoslovakia oli jo antaunut ilman, että länsi teki mitään ja siitä oli jonkinlainen pääsy NL:ään. Puolan valtaaminenkaan ei saanut oikaan sotatoimia.
Eikä Tanskan ja Norjan valtaus. Oltiin vain hirveän vihaisia kuten Spede-Shown sketsissä:
Ilmatilanloukkaus
Kyllä se 10.5.1940 tapahtunut Saksan hyökkäys Ranskaan joka sen rintaman aloitti. Kun Venäjä oli tuolloin jo vallannut Baltian, niin diplomatialla olisi asiat voineet olla hyvinkin toisin.
Aivan, sillä käytiin ns valesotaa, Sodanjulistuksen britit ja frogit antoi 3 syysluuta -39, josta sota alkoi, ei mistään operaatiosta. Syy julistukselle oli nimenomaan Puolassa.Kyllä se 10.5.1940 tapahtunut Saksan hyökkäys Ranskaan joka sen rintaman aloitti.
Missä vaiheessa Saksan länsirajan linnoitukset (Siegfried-linja) olivat vuosina 1939/1940?Edelleen mahdotonta on tietää mitä olisi tapahtunut, jos Saksa ei olisi hyökännyt Ranskaan vaan olisi vain panostanut Itään. Kai jossain vaiheessa olisi painetta tullut Saksaan hyökätä, mutta olisi siinä oma kynnyksensä ollut erityisesti jos Saksa oli propagandassaan onnistunut.
Edelleen mahdotonta on tietää mitä olisi tapahtunut, jos Saksa ei olisi hyökännyt Ranskaan vaan olisi vain panostanut Itään. Kai jossain vaiheessa olisi painetta tullut Saksaan hyökätä, mutta olisi siinä oma kynnyksensä ollut erityisesti jos Saksa oli propagandassaan onnistunut.
MoskovassaNopealla googlettamisella en löytänyt, enkä entuudestakaan asiaa tiedä, niin missä neuvostoarmeijan ylin sodanjohto sijaitsi isänmaallisen sodan aikana ja jouduttiinko sitä siirtelemään?
Nopealla googlettamisella en löytänyt, enkä entuudestakaan asiaa tiedä, niin missä neuvostoarmeijan ylin sodanjohto sijaitsi isänmaallisen sodan aikana ja jouduttiinko sitä siirtelemään?
Kiitoksia molemmille. Niin vähän epäilinkin. Jos Moskova olisi siis vallattu niin sodanjohto olisi joutunut muuttamaan enkä olisi vähätellyt senkään merkitystä.
Ranska ja Britannia odottivat kovasti Saksan hyökkäävän ja hakkaavan päätään Maginot-linjaan. Ranskan eliminointihan oli todella tehokas ja menemällä kovempaa vauhtia Dunkerqueen Brittien kyky käydä sotaa olisi heikentynyt huomattavasti kun sotilaat olisivat jääneet Saksalaisten käsiin kalustonsa kera. Hitler kuitenkin kielsi Guderianin panssaroituja joukkoja etenemästä ja jätti Dunkerquen evakuoinnin estämisen Luftwaffelle Göhringin pyynnöstä.
Tälläinen mahdollisuus kait ei ollut mahdollista. Saksahan ei pelännyt sitä, että stalin olisi hyökännyt. Sen sijaan yleisesikunnassa oli yleinen mielipide kenraalien kesken, että lännestä hyökkäävät ja mielellään isketään ensin itse.Edelleen mahdotonta on tietää mitä olisi tapahtunut, jos Saksa ei olisi hyökännyt Ranskaan vaan olisi vain panostanut Itään. Kai jossain vaiheessa olisi painetta tullut Saksaan hyökätä, mutta olisi siinä oma kynnyksensä ollut erityisesti jos Saksa oli propagandassaan onnistunut.
Ei ei... sehän oli Mansteinin juju hyökätä Ardeneilta, koska vastustaja luuli ettei sieltä voi panssareilla hyökätä.Edit. Ardennit eivät tosin tainneet olla Mansteinin alkuperäisessä suunnitelmassa mukana ainakaan toteutuneessa mielessä, mutta se lisättiin myöhemmin, kaiketi siksi että operaation suunnitelmat joutuivat liittoutuneiden käsiin.
Kyllä. Alkuperäinen suunnitelma, joka vuosi (jotkut arvelevat, että vuodettiin) liittoutuneille, ei sisältänyt Ardennien koukkausta. Ensiksi mainitun oli laatinut pääesikunta (tai maavoimien esikunta?), jälkimmäinen oli Mansteinin käsialaa.Ei ei... sehän oli Mansteinin juju hyökätä Ardeneilta, koska vastustaja luuli ettei sieltä voi panssareilla hyökätä.