Oletko sinä oikeasti niin jonkin moraalin läpitunkema, että seuran hakeminen ilman yleviä ja pidemmälle tähtääviä päämääriä on väärin tai joltain pois?.
On se siinä tapauksessa, jos toisella on syy uskoa, että olet parisuhdemarkkinoilla vilpittömin mielin ja vielä yhteydessä, jossa se on luonnollinen johtopäätelmä ja kun itse tiedät että koklaat vaan saada piparia ja siinä kaikki. Moni, varsinkin nuorista tytteleistä seuraa aika vilpittömästi ajatuskuviota, että fyysinen tarkoittaa myös jotain henkistäkin yhteyttä, tai ainakin uskoo toisen johtavan toiseen. Ihan tavallinen hyväksikäyttäjähän tuossa tilanteessa olet.
Aika moni ihminen jäisi tuota ohjetta noudatellen tuskiinsa ihan suotta. Mitä taas tulee sydänten särkymiseen, niin miten äärettömän jälkeenjäänyt tai tyhmä pitää olla, että ihastuu johonkin kahdella näkemisellä (tai yhdellä aktilla)? Kyllä sellaisella ihmisellä on jo muitakin ongelmia, läheisriippuvuutta tai mitä lie, jos niin menee tekemään. Sitä paitsi valtaosa niistä, joiden kanssa homma jää kahvikuppitasolle ottaa sen ihan ymmärtävästi. Sanoo vain, että, "sori ei tästä taida mitään tulla ja moi". Parempi kai tuokin, kuin lyödä pöytään naisten vakioväline, eli "kaverikortti".
Mihinkä tuskiin siinä jää muka ihan suotta? Olen joskus jossain dokkarissa kuullut pedofiileiltä samanlaisia itsensähuijaamisia ja selittelyjä tekoihinsa, jopa tuskiinsa jääminen oli siellä sanasta sanaan lausuttuna. Tottakai, on helppoa ylimielisenä ja halveksien summata ihmisiä, jotka ovat tai tahtovat olla avoimia ja rehellisiä, mulle tuo sun koko asennemaailma tuo lähinnä mieleen sen oikeasti mielensairaan ihmisen, joka alpeilla tappoi sen puolentoistasataa viatonta ihmistä oman ylivertaisuutensa lumoissa, luultavasti tuo perustelisi tai selittelisi asiaa samalla tavoin halveksien ja vastuutaan mitätöiden uhreista ja heidän omaisistaan, huomioi, että sinä katsot avoimesti ja vilpittömästi uuteen suhtautuvaa ihmistä mieleltään häiriintyneenä ja ongelmaisena, aika pelottavaa on se.
Tottakai ne, jotka vaistoavat tilanteen ajoissa sanovat lakonisesti, että kiitos, mutta ei kiitos, koska mitään vahinkoa et heille ole saanut aikaan. Tämä kaverikorttihömpötys, joka aika ajoin on täällä pelmahdellut herättää minussa kyllä kummastusta, tai olen sen ajatellut olevan kypsymättömien nulikoiden yritykseksi hahmottaa asioita joita eivät ymmärrä tai hallitse. Kaverikorttihan on tosiassa mitä hienoin asia, jos antaja sitä todella tarkoittaa tai armelias tapa sanoa "häivy mulkku", jos ei kantti riitä sitä suoraan sanomaan, kummassakaan tapauksessa se ei normaalia saajaa satuta millään tavoin, vaan on ihan luonnollista.
Ihmisen tulee olla kykenevä vastuuseen niin kaveri, kuin muissakin suhteissa ja ymmärtää tarkoitusperiensä seuraukset, itsellesi varmaankin voit selitellä kaiken parhain päin, mutta muille moiset selittelyt ei kauan läpi mene, jos käytös on tautofonista.
Myöskään en ymmärrä, miksi, kun tiedät, että mitään et näistä ihmisistä oikeasti hae kuin omien tarpeittesi tyydyttäjää, et sitten käytä oikeasti alan ammattilaisia? Et jää tuskiisi suotta ja saat vielä ammattitason kyydit, minusta se olisi sinun kaltaisella psyykellä varustetulle paras ja ainoa oikea tapa hoitaa vastuullisesti tuskiansa, ei ole perusteltua, että annat mahdollisuuden syyttömien kärsimisille "tuskiesi" vuoksi. Saatat tietysti olla vielä kaiken lisäksi niin pihi, ettei järkevä vaihtoehto onnistu, mutta mielen lujuudella se onnistuu.
En suinkaan ole kokenut olevani minkään moraalin läpitunkema, ihan tavis vain, mutta vastuuni kaikessa olen oppinut kantamaan ja pidän sitä yhtenä ihmisen mittana. Seuraa voit hakea ilman yleviä päämääriä, mutta tee se kontekstissa, jossa siinä ei ole mitään väärää, tai keneltäkään pois, ihan sama asia mikä pätee pettämiseenkin, ole niiden kanssa jotka on vapaita siihen, älä vokottele varattua.