Yhteiskunnallinen tilanne ja NS nivoutuvat mielestäni siinä, että nykyajan yhteiskunnassa on tietyllä tavalla liian helppo olla tekemättä yhtään mitään. Tämä näkyy liikuntamäärissä ja oma toimisessa harjoittelussa ja laajemmin yhteiskunnassa, että tekemättä mitään pärjää kohtuullisesti, on kämppää ja tukia. Tähän Niinistökin viittasi uudenvuoden puheessaan puhuessaan loisimisesta. Suomi on kovalla työllä noussut kansakuntana sellaiseen tilanteeseen, että on mahdollisuus erittäin laajaan tukiverkostoon, mutta nyt kuitenkin puuttuu sellainen laaja motivaatio potentiaalin mukaiseen työntekoon. Mieluummin tehdään vähän sinne päin ja sitten vähän viihdytään ja lepäillään.
Näkisin, että Suomella on tulevaisuudessa isot haasteet motivoida nuorisoaan ylipäänsä työntekoon ja samoin myös urheiluun ja liikunnalliseen elämääntapaan, saati sitten huippu-urheiluun. NS:n syyllistäminen ja romanttinen haikailu 70-luvun junnu-urheiluun on silmien ummistamisesta, kun pitäisi katsoa tilannettaa hivenen kauempaa ja laajemmin ja ymmärtää yhteiskunnallinen muutos.
Tilanne Suomessa on niin jalkapallon kuin jääkiekonkin suhteen karua kerrottavaa. Molempien lajien juniorijärjestelmät epäonnistuivat pahoin huippujunioreiden tuottamisessa. Jääkiekon puolella järjestelmä oli Nuori Suomi latuprojekti ja jalkapallon osalta Kaikki Pelaa-ohjelma.
Voitko selventää mulle siffa mitä tämä laatuprojekti tarkoittaa Jääkiekkoliiton kohdalla? Mikä on ollut sen rooli Liiton toiminnassa, rooli suhteessa muihin toimenpiteisiin (kuten Liiton perustoimintaan) ja mitkä ovat olleet keskeiset toimenpiteet?
Olen kirjoittanut siitä monia viestejä tänne, joten en ala tehdä sitä kierrosta uudelleen. Asiasta käytiin vilkas keskustelu ja selitin silloin sen, mitä oli laatuprojekti Nuori Suomi silloisten Jääkiekkoliiton nettisivujen perusteella. Koko aineisto minulla on toki tulostettuna, mutta käy tutustumassa viesteihini, niin sieltä asia selviää.
Voitko selventää mulle siffa mitä tämä laatuprojekti tarkoittaa Jääkiekkoliiton kohdalla? Mikä on ollut sen rooli Liiton toiminnassa, rooli suhteessa muihin toimenpiteisiin (kuten Liiton perustoimintaan) ja mitkä ovat olleet keskeiset toimenpiteet?
Olen odotellut kokemuksia lisää NS-säännöistä vuosilta 1996-n.2005. Noina vuosina JKL:n määräykset ja ohjeet olivat erilaiset, mitä ne ovat olleet sen jälkeen. Olen käynyt tämän läpi jo aiemmin, mutta kertaus on opintojen äiti.
Nuori Suomi-päällikkö Eero Lehti lähetti 2.5.1996 SJL:n mallin jääkiekkoseuroille sisäisiksi pelisäännöiksi. Eero Lehti oli käyttänyt tekstinsä pohjana lahtelaisen Kiekkoreipas ry:n työvaliokunnan vuonna 1995 seuralleen tekemiä sisäisiä pelisääntöjä. Suomen Jääkiekkoliitto teki sitten nettisivuilleen kohtaan Juniorikiekkosäännöt alaotsikoksi SJL:n malli seurojen sisäisiksi pelisäännöiksi:
Urheilutoiminta (vain olennaiset tähän keskusteluun kuuluvat kohdat):
Joukkueiden muodostaminen:.... Kaikissa kolmessa ikäryhmässä (F,E,D) kaikki muodostettavat joukkueet ovat tasavahvoja... Eri joukkueisiin sijoittamisiin liittyvät asiat ratkaisevat yhteistyössä lasten vanhemmat ja joukkueiden ohjaajat.
Kohdassa Ohjaustoiminta sanotaan mm.: Toimintavuoden aikana F-E juniorijoukkueilla voi olla viikossa enintään kolme yhteistä tapahtumaa. Tapahtumaksi katsotaan palaverit, kuiva- ja jääharjoitukset sekä koti- ja vieraspelit. Tapahtumien kestoksi suositellaan enintään 60 minuuttia. F-E- juniorijoukkueiden kolmesta viikottaisesta yhteisestä tapahtumasta jääharjoituksia saa olla vain kaksi. D-junioreilla voi toimintavuoden aikana olla viikossa enintään neljä yhteistä tapahtumaa. Tapahtuman kestoksi suositellaan enintään 90 minuuttia. D-juniorijoukkueiden neljästä yhteisestä viikottaisesta tapahtumasta jääharjoituksia saa olla enintään kolme.
Peluuttaminen: Seura sitoutuu siihen, että lapsia (F,E,D) peluutetaan sekä yhden ottelun sisällä, että koko pelikauden puitteissa tasapuoisesti. Tasapuolisuus koskee sekä sarja-, että harjoitusotteluita.
Noilla säännöillä mentiin n. 10 vuotta. Sitten ne muutettiin Jääkiekkoliiton toimesta (2005-2006). Olennainen, täällä käytyyn keskusteluun liittyvä, muutos on kirjattu kohtaan E-juniorit: Tässä vaiheessa toiminnassa alkaa monessa seurassa eriyttäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri taito- ja motivaatiotasolla olevat lapset eriytetään omiin harrastusryhmiinsä.... Alueilla järjestetään sarjatoimintaa nk. "tasosarjoissa". Tasoja voi olla alueista riippuen kahdesta neljään.
Kun kerroit olleesi juniorivalmennuksessa Nuori Suomi-seurassa myös vuosien 1996-2005 aikana, niin eikö teidän seurassa toteutettu Jääkiekkoliiton laatimia ja ohjeistamia Nuori Suomi-sääntöjä? Itse seurasin junioritoimintaan Kouvolassa nuo vuodet ja minulle jäi sellainen kuva ja käsitys, että KooKoon juniorijoukkueissa Nuori Suomi-sääntöjä toteutettiin prikulleen niinkuin ne oli laadittu ja ohjeistettu.
En muista, että olisit kirjoittanut siitä, mikä on ollut tämän laatuprojektin suhde Liiton perustoimintaan? Suomeksi: onko Nuori Suomi ollut ainoa toimenpide, jolla junnukiekkoilua on kehitetty vai onko se ollut vain osa sitä eli yksi projekti muun toiminnan yhteydessä?
Kirjoitin sen tänne useaan kertaan, mutta kun kysyt, niin Jääkiekkoliiton Nuori Suomi sivuilla se oli kirjoitettu tarkasti huutomerkkeineen näin:"Suomalaisen jääkiekkoilun laatuprojekti on Nuori Suomi-ohjelma, lajin koulutus- ja valmennusjärjestelmä luistelukoulusta A-maajoukkueeseen!"
Näitä vanhempia pitäisi saada motivoitua lisää, lapsethan tekevät mielellään tuntikausia asioita, joista he pitävät.
Eipä takapihan kotijäät ole enää millään tavalla relevantteja tähän päivään mutta antaa mukavaa puuhastelua joutilaalle isälle, lapsille "laatuaikaa" isin kanssa jne.
Saisinko sulta siffa sen vastauksen, jossa tarkemmin ja laajemmin avaisit Nuori Suomen laatuprojektin roolia suhteessa Liiton muuhun toimintaan, kiitos!
Eipä takapihan kotijäät ole enää millään tavalla relevantteja tähän päivään mutta antaa mukavaa puuhastelua joutilaalle isälle, lapsille "laatuaikaa" isin kanssa jne. Mutta siihen se sitten jääkin. siffahan kertoi että on jäädytellyt pojilleen jäitä mutta pelimiehiä ei tälläkään tehokonstilla pojista tullut. Vai tehtiinkö kotijäät liian myöhään? Olivatko pojat jo 6,5 v vanhoja?
Ville Nieminen on jäädyttänyt jään lapsilleen ja lasten ehdoilla. Aiemmin saman tekivät mm. Jukka Koivu ja Timo Nummelin pojilleen. Eikä tarvitse tehdä kotipihalle jäätä, sillä Suomessa on jäädytettyjä kenttiä ja kaukaloita tyhjäkäynnillä pilvin pimein.
Uskomaton väite! "Eipä takapihan kotijäät ole enää millään tavalla relevantteja..."
Kuinka sinä, Ribarista ylös! jäädytit omille lapsillesi kotijään? Missä kuussa aloitit jäädyttämisen ja mihin kuuhun asti aina pidit yllä jäätä?
Jäädyttikö sinun isäsi sinulle kotijään? Oliko jääkiekkoilu teidän perheessä yhtä kuin elämäntapa?
Se käsittää sen kaiken aineiston, minkä olen kirjoittanut. En ala uudestaan kertaamaan niitä, koska tein kovan työn, kun selvittelin mitä Jääkiekkoliiton valitsema Nuori Suomi piti sisällään.
Pelattiin huopatossuissa maantiellä lätkää, ikäkausi 5-12 v. Potkukelkalla kuljettiin paikalliselle kentälle pelaamaan jo samoihin aikoihin (matkaa n. 1 km). Kentällä oli yleisölle oma alue ja kaukalo lätkälle. Tennispallo oli yleisempi kuin jääkiekko; sillä ei yleisökentällä saanut pelata. Kelit oli mitä oli ja aina ei kentälle päässyt. Mutta lätkää pelattiin enimmäkseen meren jäällä joten tekojäitä ei tarvinnut tehdä maalle. Terät oli sitten mitä oli; suola söi ja raiskasi. Ja suojalla oli sitten vesi riesana. Omille lapsille? Eipä ole pihaa ollut eli noup. Mutta kunta on hoitanut tämän rastin ja matkaa vain himpan enemmän kuin kiven heitto. En täten koe laiminlyöneeni omia tai naapureidenkaan lapsia.
Elämäntapa: kaikkea sopivasti niin elämä soljuu kuin itsestään..
Koko teksti...
En ole varma puhummeko samoista pojista, mutta jos puhumme, annat lukuisille ketjun seuraajille väärää tietoa. Kahdesta pojasta toinen on jääkiekkoammattilainen, toinen ainakin omien puheidensa mukaan haluaisi olla, mutta aina ei riitä oma halu. Yrityksistä huolimatta ei työpaikkaa jääkiekko-organisaatioista ole löytynyt ja ura on kääntynyt median rakkikoiraksi ja katkeraksi tilitykseksi jääkiekon parissa oikeasti toimivia kohtaan.Ja mitä siffan poikiin tulee, niin jääkiekostahan on tullut siffan pojille ammatti. Luultavasti ammatti läpi elämän. Valistuneen arvioni mukaan kumpikaan poika ei olisi päässyt edes Mestis-tasolle, jos siffa ei olisi takapihan jäätä jäädyttänyt. Saatikka, että pojille olisi lajista tullut elinikäinen leipäpuu. Se toki on makuasia, että tuliko pojista "pelimiehiä". Tai oikeastaan tuo on aika idioottimainen huomautus, nimittäin pointtihan on siinä, että kaikki ulkojäätouhut tekevät kaikista junioreista parempia, mitä he olisivat ilman takapihojen ulkojäitä.
Maailman huipulle päästäkseen on urheilijan tehtävä omaehtoista harjoittelua lajista riippumatta. Sitä on tarvittu ennen Nuorta Suomea ja tarvitaan myös sen jälkeenkin. Tiedät sen itsekin varsin hyvin, mutta taas se piti vetää väkipakolla mukaan.Ja Nuoreen Suomeen nämä takapihojen ulkojäät liittyvät siten, että kun touhu seuroissa on ollut paikoin liian tasapäistävää, niin eroa on pitänyt tehdä nimenomaan ulkojäillä ja omalla harjoittelulla.
Johtava
Ja mitä siffan poikiin tulee, niin jääkiekostahan on tullut siffan pojille ammatti. Luultavasti ammatti läpi elämän. Valistuneen arvioni mukaan kumpikaan poika ei olisi päässyt edes Mestis-tasolle, jos siffa ei olisi takapihan jäätä jäädyttänyt. Saatikka, että pojille olisi lajista tullut elinikäinen leipäpuu. Se toki on makuasia, että tuliko pojista "pelimiehiä". Tai oikeastaan tuo on aika idioottimainen huomautus, nimittäin pointtihan on siinä, että kaikki ulkojäätouhut tekevät kaikista junioreista parempia, mitä he olisivat ilman takapihojen ulkojäitä.
Ja Nuoreen Suomeen nämä takapihojen ulkojäät liittyvät siten, että kun touhu seuroissa on ollut paikoin liian tasapäistävää, niin eroa on pitänyt tehdä nimenomaan ulkojäillä ja omalla harjoittelulla.
Johtava